AENIGMATA FENNICA
Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kansa
Kootut Kahdexan toista Ajastaikaa
Christfrid Gananderilta. Philos. Mag.
WASASA, Prändätty Georg Wilh. Londicerildä, 1783.
Aenigmata Fennica.
In solo meo Patrio Ostrobotnia, usitatissima ac tritissima, quae inter confabulationes vespertinas, Fenni nostri, ad acuendum ingenium Juvenile, more Veterum Gothorum, solvenda proponunt.
Sphingis erat aenigma: Quodnam esset animal mane Quadrupes, medirie bipes, vesperi tripes. Hoc qui solvere non possent, ab illo sunt interrempti. Solvit autem illud! Oedipus, hominem esse dicens.
Hoc aenigma tibi conjectandum relinquo, ego Sphingem praestiti, Tu Oedipus esto.
Erasmus.
Esipuhet.
Että Suomalaiset Arwotuxet eli Tapauxet nyt ulosannetaan se tapahtuu seurawaisten syitten wuoxi. Ensin arwoitusten ijän ja wanhuuden wuoxi: ne owat jo Wanhasa Testamentisä ollehet tawalliset, ja edespantijn pidoisa ja muisa tiloisa wastattaa. Duomarein Kirjan 14 Lugusa v. 12:15 luetaan kuinga se sangari Simsoni edespani Philistereille tämän tapauxen: Ruoka läxi Syömäristä ja makeus wäkewästä. Ne wanhat Göthit, meidän Esi-Isämme täsä waldakunnasa koettelit arwotuxilla Toinen toistansa kuinga tarkka peränajatus, hywä äly ja taito itte kullakin oli nijnkuin wanhat ikuiset sadut sen näyttäwät; ei ainoastansa wälinsä pidois ja juomingeisa; ja muutoin aamu ja ehto puhteilla arwotuxia arwoiteltijn; mutta myös koska ylkä eli nuori mies tuli tytärtä pyytämään, nijn hänen eteensä asetettijn kolme eli usiampi arwotus, koetellak nijllä hänen tajuansa, ja jos hän ne osais wastata ja selittää nijn hän sai tyttären; mutta muutoin ei, waan luettijn typeräxi ja kelwottomaxi. Samoin nähdään Jothein, meidän Esi-Isäimme Suomalaisten ja Ruottalaisista saduista, että kolme eli yhdexän arwotusta laskettijn kuoleman ansanneille Wangeille, jotka olit hengensä rikkoneet, ja jos he osaisit ne wastata; nijn he hengensä säylytit.
Sitä likin nijn erinomattain näistä Suomalaisista arwotuxista tutaan Suomen kansan sywä perään ajatus ja hywä äly, että somaisijn wertauxijn, jotka luonnon tunnosta otetut owat, sisälle kietoa ja peittää asiat. Ja nähdään näistä arwotuxista, että Suomen wäki ajattelee ja kuwailee nijn tarkasti kuin suingin joku muu kansa maan päällä, eikä heidän ajunsa ole muita halwempi.
Wielä nijn näistä Arwotuxista opitaan Suomen kielen runsaus ja soweliaisuus kaikenlaisia asioita ulostoimittaak. Näisä, nijnkuin myös Runoisa ja Suomalaisisa sananlaskuisa, on Suomen kieli wanhasa puhtaudesaan säylynyt.
Edespäin, nijn nämät Arwotuxet sijnä tarkoituxes ulos annetaan, että nekin jotka on hitaammat älyämään, ja kehnot kirjamiehet ja huonot lukiat, erinommattain lapsi wäestä ja nuorista tulisit houkutelluxi ja yllytetyxi wähintänsäkin näitä haluisemmasti lukemaan, nijnkuin lystin wuoxi ja huwixi, ja nijn huomahtemata oppisit kirjaa lukemaan.
Wihdoin nijn lukia taita hawaita, että monta arwotusta on yhdenkaltaset mutta wähä toisilla sanoilla. Ja minä olen aistainnut näitä kootesani, että ne muuttelewat maan paikkain puhenparren jälkeen; jonga tähden minä ne olen waikka yhdet ja samat ylöskertonut; jota ei lukia taida pahaxua. Monta arwotusta kuuluu rumalda ja riwolda, mutta ei merkitse nijn pahaa. Usiammat nijstä minä olen peräti ulos jättänyt; ja se on uskottawa että monta muuta arwotusta wielä meidän maasamme on joita en ole tainnut tawottaa. Kookkoot ja lisätkööt muut toisti ne kuin jälillä löyttää taitaan. On kuitengin meillä Suomalaisilla nyt täsä koosa usiammat Arwotuxet kuin yhdelläkään toisella kansalla, esimerkixi Ruotsalaisilla, joista muutamia kymmenkuntia on ränttihin tullut ja ulos annetut.
Koska he, ja muut kansat on arwotuxiaan säylyttänehet ja arwosa pitäneet mixikäs ei Suomalaiset arwotuxet olis sitä ansainneet, että ne tallella pidetäisijn ja ei jäis ikuseen unhohduxeen ja mies mieheltä ulkomuistilta ailehtimahan. Ei ne ole halwemmat sentähden että ne kamalalta kuuluwat; waan juuri sijnä asian haaras ne sen synkän itäisen maan puheen partta lähestywät.
Wijmmeisexi, nijn waari otetaan, että nuori wäki, pojat ja tyttäret, wielä nytkin meidän maakunnasamme, toinen toistansa näillä arwotuxilla koettelewat; se luetaan häpiäxi, jos ei toinen saata wastata kolmea edespantua arwotusta ja näyttäwät he silloin toinen toisensa häpiä-pihaan, ja tietäwät wähät lapsetkin wielä tänäpäiwänä sanoa toisilleen, jos ei hän (kumppali) tiedä wastata 3 arwotusta.
Hyis, hyis hywölään, hywölän koirat haukkumaan, meeppä tyttö kattomaan mitä sieltä tulee? tuleepa hänestä yxi tyttö repale, ryysyissä, ryäsyissä, hijri hewoissa, kapusta korjana (se on, rekenä) etc.
Kuin näin arwotuxilla kamppaillaan, nijn sanowat he; saatkos minun hywölään; jopa sain sinun hywölään. etc.
Hywölä on wissijn aina pakanain ajasta joku paikka josa häwetään; nijnkuin metsä on tapiola, mehtola ja nijn monta muuta.
Jos nämät arwotuxet halulla wastaan otetaan maanmiehiltä; nijn tästäedes Suomalaiset sananlaskut pian minulda ulosannetaan: nijtä minä olen lisännyt myös 18 ajastaikaa. Elä hywin, rakas lukia!!
Toiwottaa Sinun Maanmiehes Frantsilasta s. 1 p. Huhti-Kuusa Wuonna 1783.
Christfrid Ganander. Philos. Mag.
Suomalaisia Arwotuxia, Wastauxen kanssa.
1. Kiwinen pelto, rautanen äes, koiwun kuoret siemenenä. Mikä se on? Wastaus: Pij, tuli rauta, taula.
2. Halli mäellä haukkuu, että luut suusta murenu? Wast. Loukku, hampun luut murendaa.
3. Hirwi seiso, Lapa lijkku? Wast. Owi.
4. Teiri puus, suolet maasa, wielä sittenkin kukertaa. Wast. Kirkkon-kello. N:o 118.
5. Pää kuin ora, häntä kuin sirpi, keskeltä kuin trupattu myllyn säkki? Wast. Kana.
6. Pää kuin kerä, häntä kuin korento, keskeltä yhtä ymmyrjäinen? Wast. Kissa.
7. Huuta yöt, huuta päiwät, ei koskaan äni lankee? Wast. Koski kuohuu.
8. Weden lipu, maan tihku? Wast. Wenes, lipu, i.e. ljukas.
9. Liha fadis, liemi wataas? Wast. Wäki wenhees, wesi airoisa.
10. Pohjatoin, kannetoin, tuoresta lihaa täynnä? Wast. Sormus.
11. Haapa hallawalla mäellä koiwu korwen kankahalla juuret yhtehen juniwat? Wast. Lehmän sarwet.
12. Päiwän wijsaus käy maan kunnian päällä, noukki ylös maan kunnian, tuloo mettän wijsaus, ja noukki ylös päiwän wijsauden, maan kunnian päältä? Wast. Kukko käy pellollen, syö jywiä, ja haukka wie sen pois. N:o 106.
13. Nahka syödään, weri myydään ja liha poltetaan? Wast. Terwaxet parkki eli petäjän kuori syödään, terwa myydän puu poltetaan terwa haudasa.
14. Mik on tehty minkin mankin, kirjoitettu kimpin kampin, sinitty sinikiwellä, woittu wuoren mustaisella? Wast. Satula.
15. Teppu juoxi tietä myöden terwattu tepun jalat teppu itte terwasempi? Wast. Reen-jalaxet.
16. Häntä kuin wasta, päältä kuin maxa, sisältä kuin juusto? Wast. Nauris.
17. Isä synty, kuin pojat purjehti? Wast. Kuin walkiata isketään, nijn kipinät lentelewät, ennen kuin ilmi walkia saadaan.
18. Tuhat tuhatta, sata sataa, juoxee nijnijstä siltaa waskiseen linnaan? Wast. Herneet, seulasta pataan eli kattilahan.
19. Lato täysi lampaita, punanen tillari keskellä? Wast. Hampaat suusa ja kieli.
20. Wakka täysi warpuisia, wijkon päästä wijmmestäkin? Wast. Kirkko.
21. Pääsky lensi päiwän alla, sata miestä sijwen alla, kaikki raudan karwasia? Wast. Purjehtiwa alus.
22. Mikä se on, joka ei huku wedes, eikä pala tules, ja ei mahu maan rakohon? Wast. Nimi.
23. Kiukorainen, koukurainen, kaikki pellot paskantopi? Wast. Sirpi.
24. Kiwinen polto, koiwunen siemen, rautanen äes? Wast. Tulirauta, katso R:o 1.
25. Tien pituus, porsaan suurus? Wast. Köysi wyhti.
26. Isäntä wäärä, Emäntä hullu, kolme päätöintä lasta? Wast. Padan kripa eli sanka, pata, ja padan jalat.
27. Wijsi weljestä edellä menöö, paljas pää takaa ajaa? Wast. Warpaat edellä, kantapää jälistä.
28. Wijsi nientä, ja joka niemen pääs on kalliot? Wast. Kynnet wijden sormen nenäs.
29. Liha lijkkuu leipomessa, lieni wartahan nenässä? Wast. N:o 9.
30. Tissaa tassaa, ehtolla wijmmein rossahta? Wast. Tallus.
31. Neity käwele pitkin orsia, rijhen parsi peräsä? Wast. Kissa.
32. Kaxi kukkoo yli orren tappelee? Wast. Silmät.
33. Lihan lieko lammikos makaa ja ei mätäne? Wast. Kieli suusa.
34. Iso alla ähkää (röhky) wähä päällä ressuttaa? Wast. Kuin kylwetään.
35. Kuinga sitte mailma sikiäis, kuin kaikki miehet ja waimot kuolisit, ja pappi ja walkoonen tamma waan jäis? Wast. Pappi ajelis ja wihkis poikia ja pijkoja.
36. Mistäs Pappia saadaan, jos kaikki yhteen aikaan kuolisit? Wast. Studenteistä.
37. Mistäs kaikki kengät yhteen eli kokoon tulee? Wast. Neulasta.
38. Isän istuu puus, takoo weräjän suus, lampaan lapa suus, koiran kontti kainalos? Wast. Kuin tuuloo ja on paha ilma.
39. Kyynnärä karwasta, piwo paljasta? Wast. Kylpywasta.
40. Koira haukku kollotteli, mäen päällä mällötteli minä saparosta pitelin, saparosta sapsuttelin? Wast. Se on, kuin hamppuja loukutetahan.
41. Karwanen alta, karwanen päältä, karwanen molemmin puolin? Wast. Fällyt kaxinkerroin.
42. Ruottis walkiaa isketään, tänne säteet lentä? Wast. Kuin salasmata lyö, ukkosen ilmalla.
43. Ruotis tammia weistetään, tänne lastut lentäwät? Wast. Kuin tänne tuodaan tammitaldrikkia.
44. Mingätähden jänis juoxoo yli tien? Wast. Sentähden ettei pääse alatti tieen.
45. Mahtuu aakkunasta, mutt' ei aidan raosta? Wast. Pölkky.
46. Eläwä hauta, eläwä ihminen? Wast. Jonas walaskalan wattas.
47. Mitäs se ihminen tarwihtee josta sielu ja ruumis erkanee? Wast. Kuin waimo on synnyttänyt, nijn hän tarwihtee ruokaa ja juomaa, maito keittoa, ja saunan loukkoa.
48. Minkä tähden Ruottis pannaan kahdet kynttelin saxet arkuun kans kuin joku kuoloo? Wast. Sentähden ettei saa sormia pois hakuta.
49. Mingätähden kärmes kämpi puuhun kuin poikia saa? Wast. Että he luulewat hänen kironneen maata syömään, nijn sijtä wijhasta he söisit hänen.
50. Minkätähden kissa poikansa syö? Wast. Kuin paljon pilataan ja nauretaan.
51. Minkätähden ei sika tähtiä näe? Wast. Ettei se katto nijn korkialle.
52. Minkätähden ei kettu näe päiwän ylenemistä? Wast. Että se katteloo aina ylöspäin.
53. Minkätähden herneet toisiansa hakoo padas? Wast. Ett on wähän, ja pata lujasti kiehuu nijn yxi huuta; täällä mina olen; toinen misä sinä olet.
54. Kuinga eli millä Drengi Hannu woitti huhdon pirulda? Wast. Sentähden, että hän ajo ämmällänsä huhdalle.
55. Mingätähden käki elättäjänsä syö? Wast. Sentähden että hän luuloo elättäjänsä panneen hänen werta sylkemään.
56. Teltu seisoo tien siwus, teltun jalat terwattuna, eikä pelkää Herrasta miestä? Wast. Kirkko.
57. Mingätähden ei leiwän läpi kelppa syödä? Wast. Sentähden että se on tyhjä ja ei mitänä.
58. Lato täynnä lampaita, yxi keritty keskellä? Wast. Tähdet ja kuu keskellå.
59. Kuollut eläwää wijdasta wetää? Wast. Harja.
60. Makaa kuin tukki, kusoo kuin pukki, puinen mies, puinen turkki, kaikki wijsaat woittaa? Wast. Olut tynnyri.
61. Eläwä puusta pitää, nuora puun nenässä, kuolema nuoran nenässä, mato kuoleman selässä eläwä nenän edesä? Wast. Ongi.
62. Sika lijnaa wetää, yli puun, läpi lehmän? Wast. Harjas piki langas, lästa ja nahka.
63. Kymmenen wetää neljästä niemestä, lewiähän lietesehen, lewiästä lieteestä, pitkään pötköön, pitkästä pötköstä awo laukkuun? Wast. Kuin lypsetään lehmästä maito kiuluun, sitte kirnuun, wihdon wattaan (ljedes, i.e. syrjä.)
64. Wijsi pitää, wijsi piexää tiasen päätä kannon pääs? Wast. Seppä rautaa takoo.
65. Oris orpo lijna harja, seiso pyhällä sialla, wihannalla mättähällä? Wast. Kirkko.
66. Syli puuta, waaxa wettä, kyynnärä paikkaa pahaa? Wast. Myllyn wesi-ruuhi, se on sylen pitkä, waaxan sywä ja kyynnärän lewiä, se on paha paikka että yli astua.
67. Kiwinen kenkä, tuohinen lakki? Wast. Huonet kiwi jalalla ja tuohi katto päällä.
68. Mettäs syntynyt, korwes kaswanut, seinällä seisoo polwella laulaa? Wast. Kanteles eli peli.
69. Wiron uuhi, saxan lammas, pellolla pyöri, tarhalla Tanttu? Wast. Sammakko.
70. Koira haukku kolkutti, mäen päällä mälkytti minä hännän saparosta kijnni pidin? Wast. Hampu loukku. N:o 2, ja 40. se sama, wähä toisin.
71. Aittaanen mäellä ei owea, ei aakkunaa? Wast. Linnun muna.
72. Syntynyt syö yhdexän syntymätöintä, maan alla maan päällä, pisimmän puun eli kuusen ladwas? Wast. Oli yxi mies joka eläwästä emäsiasta ulos leikkais 9 porsasta, paisto ne, ja söi puusa, ja pani mättähän eli turpahan päänsä päälle.
73. Kesän leski, talwen leski, syyxyn uunna morsianna? Wast. Rijhi.
74. Mahtuu aidan raosta, mutt' ei mahdu aakkunasta? Wast. Pöytä.
75. Lato eli aitta alla, mylly päällä, tihku wijta myllyn päällä? Wast. Watta suu tukka eli hiuxet.
76. Punaanen kuin kruusi, walkonen kuin lijna, lehtiä hän kantaa, häntä hänelle on? Wast. Nauris.
77. Paikka paikan päällä, ei yhtään neulettä? Wast. Kupu kaali.
78. Silmästänsä syö, kyljestänsä paskantaa? Wast. Mylly.
79. Kyynnärä karwasta pion täysi karwatointa? Wast. Wihta eli wasta jolla kylwetään. N:o 39.
80. Lyhy jalka lylleröinen, tasa jalka talleroinen kaiken karjan korwesta kokua? Wast. Harja.
81. Kattila mäellä kuohuu ilman puita terwaxia? Wast. Wihalais eli muurahais pesä.
82. Karwaanen alta kattoo, mullikaista (nikku päätä) nielläxehen? Wast. Kakku (Karihta) imöö.
83. Makaa kuin tukki, kusoo kuin pukki, pussahtaa kuin pistetään? Wast. Kalja tynneri, kuin henkitappi awataan nijn pussahtaa. N:o 60.
84. Watta alla, watta päällä, annan pitkän hoilotella? Wast. Kalja tynneri kuin pestään, käsi sisällä pesöö.
85. Myröönen mäkiä kämpi, kahdexan jalan neljän silmän mullwahduxen, kahden hännän roimahduxen? Wast. Lehmä tijnessä käwelöö, mäkiä myöden. Mullwahtelo silmät i.e. katto ruumasti.
86. Kaxi haistaa, yxi maistaa, kaxi kuuloo, kaxi näköö, neljä remputtaa, kaxi koiria torjuu? Wast. Lehmä sieramillaan haistaa, syöpi, näkee, kuule, nisät remputtaa, sarwilla koiria puskoo.
87. Alla nawan naputtaa, päällä polwen poukottaa poputtaa, sijn, kuin on musta, pistä sijhen? Wast. Tuppi.
88. Puusta pillu, luusta kulli, pussahtaa kuin pistetään eli, kuin pistää nijn loskahtaa? Wast. Taikina kaukalo, kädet joilla sotketaan.
89. Harakka haristelo, pitkä pyrstö pyristelö, kuumallen wuorelle muniaxensa? Wast. Kerähtä, piakko eli leipä lapio, jolla leiwät uunijn pannaan.
90. Mies metään menöö, kaukaloita taansa nakkeloo? Wast. Jäljet.
91. Mies mettään menöö, silmät kotiaan katto? Wast. Kirwes, olkapäillä.
92. Mies mettään menöö, selkä silmiä täynnä? Wast. Kontti seljäs.
93. Mies mettään menöö seipäitä selkä täynnä? Wast. Sika, harjaxet seljäs.
94. Nahka korwat, rauta hambaat, hampuista suittet ja trawaa kuin trawautetaan? Wast. Rukki, katso N:o 226.
95. Pijmä kaatu pirtin päälle, ei lähde wuolden eikä lakasten? Wast. Päiwä-paistet.
96. Neljä neittä niemen päässä, kaikki yhtehen kusowat? Wast. Lehmän nisät kuin lypsetään.
97. Kitu yöt, kitu päiwät, lehden ajan lepäjä? Wast. Lehmän-kytkyt warsi.
98. Mahtuu kissin jälkeen, mutt' ei mahdu lehmän parteen? Wast. Se on seiwäs eli humala riuku.
99. Orih juoxoo, ohjat seisoo? Wast. Joki wesi juoxoo, ja maa se on aina yhdes paikas, se on molemmin puolin kuin ohjat.
100. Orih juoxoo, lapa lijkkuu? Wast. Se on kuin kehrätään hyppäri (se on lapa) lijkku ja hjulu eli ratas on se oris.
101. Mies tuwas, päätä ulkona pestään? Wast. Hirsi, sen pää ulkona pestään.
102. Kilisö, kalisoo luisten lukkuen takana? Wast. Lampahan kieli kuin se meäkyy.
103. Hakkaa yöt, hakkaa päiwät ei koskaan lastua saa? Wast. Seinä-kello.
104. Luust on, waan ei ole luusta, lihasta on waan ei ole lihasta, teköö kuningasten wälillen rijdan? Wast. Pännä, kirjotus kynä.
105. Pää kuin neula (ora) keskeltä kuin kerä, perästä (häntä,) kuin petkeleen terä? Wast. Kana.
106. Kynsillinen wei päiwän tiedon pellon parannuxen päältä? Wast. Haukka wei kukon tunkiolta. N:o 12.
107. Kaxi kulta kerää (kanaa) yli orren tappele? Wast. Silmät.
108. Mikä se on, jonga kieli pään laella on? Wast. Kontti eli laukku.
109. Enänee kuin otetaan, wähenee kuin pannaan? Wast. Saunan aakkuna koska lauta lykätään.
110. Tahdokkos sijhen saunaan mennä, johna witta owella on? Wast. Hewosen hännän alle.
111. Kaxi weljestä korwan juoxee, ei kumpanengaan edelle pääse? Wast. Reen-jalaxet.
112. Mikä se on joka aina wedes makaa ja ei ikään mätäne? Wast. Kieli.
113. Ylös ja alas mäkiä, ja kolmekymmentä napulata niskas? Wast. Äes eli karhi.
114. Wesi lukku, puu awain, fangit pääsi, takaa ajaja kijni saatin? Wast. Punanen meri, Mosexen sauwa, Israelin lapset ja Pharao.
115. Päiwällä täynnä ehtoolla tyhjänä? Wast. Kenkä.
116. Ylös ja alas päin wastamäkiä, pehmiä wuodet seljän päällä? Wast. Lammas, willa seljäs.
117. Seittemen sepalusta seittemättä kymmentä kenetin ja kertun persees, awo perseet sittekin on, kuin pellollen menee? Wast. Kukko ja kana, pursto ylös tulesa.
118. Teiri puus, suolet maas, kupu kultaa walaa? Wast. Kirkon-kello ja sen sijma katso N:o 4.
119. Yxi musta mulli myllittelee yhdes kirjawas karjas? Wast. Pappi kirkosa.
120. Wanha wakka, uusi kansi? Wast. Järwi-jää.
121. Kirjawa karja käy nijnistä silta myöden, rautaseen linnaan? Wast. Herneet seulasta pataan.
122. Onsi puu, kometo haapa, josta luikurit tulewat kijlusilmät lentelewät? Wast. Takka, josta säteet lentäwät.
123. Oris tallis, häntä tallin päällä? Wast. Takan torni eli pijppu ja itte takka.
124. Isä kapalos, pojat sotia käywät? Wast. Tulus kääry.
125. Yxi hijri kaxi häntää, kengä se on, kengä sen arwa? Wast. Kengä ja nauhat eli korwakkeet.
126. Tuhat tuhatta, sata sataa, enää kuin epäluku, kaikki yhdellä wyöllä wyötetty? Wast. Olki lyhde.
127. Musta uuhi (lammas) sininen Wittu? Wast. Pata, sininen sisältä kuin ostetaan.
128. Isä synty, pojat juoxoo? Wast. Se on kuin walkia tehdään, ja kipineet edellä menöwät.
129. Isä pitkä, äiti wäärä, tyttäret lipulapukaiset, pojat yhtä ymmyrjäiset? Wast. Humalan riuku, Äiti köynnös, tyttäret lehdet, pojat humalat.
130. Yxi musta mullukainen, neljän loukon sisällä, syö kerran päiwäs jos syötetään, hampaja sittekin kaiwetaan? Eli yxi musta mullukainen sata saawia juo? Wast. Saunan kiuwas.
131. Karwanen kuin lammas, kewiästi keikkuttaapi, ja ei sillä ole kuitengaan yhtään karwaa? Wast. Harakka.
132. Pidee pitkiä puita, matalee maan ruohoja? Wast. Maan tie.
133. Mustat huulet, punanen suu, musta kieli? Wast. Uuni uunin suu on musta, kuin on lämminny nijn on punanen, kerähtä (leipä lapio) on kieli.
134. Ennen on paistanut, nyt eikä toisten, ei sillen sinä ikänä? Wast. Punasen meren pohja ja Jordanin wirta kuin kuiwi ja pohja näky, nijn auringo sijhen paisto.
135. Mustee syttä, walkosee witiä? Wast. Harakka.
136. Lehmä teki luun, luu teki wasikan? Wast. Kanan muna.
137. Kaxi haistaa, kaxi maistaa, kaxi kuuloo, kaxi näkö, neljä riputtaa, wijdes peräs kripsaa? Wast. Lehmä, sen sieramet, silmät jalat ja häntä; katso N:o 86.
138. Sika winku sillan päässä, kultaasta kurikkata, hopiaasta sauwaa? Wast. Se on kuin kirnutaan.
139. Musta härkä mulleroinen, juopi wettä saawillisen puolen toista toisinansa? Wast. Saunan kiuwas.
140. Musta rijppuu, punaanen lijkku? Wast. Pata walkian päällä.
141. Punanen pää, heikko niskoosta, karwanen juuresta, neittsen perseelle hywää teköö? Wast. Mansikka, neittyet syöwät sitä tärkiästi.
142. Mikä tekemätöin on? Wast. Seinän rako.
143. Lemmen lehti liepsahteloo, sinne kaikki kansa kattahtaa? Wast. Owi.
144. Tuttuja tupa täynnä, ei puoliakaan tunneta? Wast. Jäljet. N:o 248.
145. Mitä kaikki mailma teköö yhtä haawa? Wast. Wanhanowat.
146. Mies tuwas sata haawaa pääs? Wast. Palkus, eli pölkky, jonga päällä weistetään.
147. Kehri warsi kengitetty, mäen päälle mängitetty (se on lyöty) tuulia tietämään? Wast. Wijri.
148. Mustee syttää, walkosee witiä, korkiaa kotaa matalampi rekiä? Wast. Harakka. N:o 135.
149. Sata sarkkinen, tuhat turkkinen, pellollen meni, perset näky? Wast. Kana.
150. Ruottis hakataan, tänne lastut lentelöwät? Wast. Sodat kuin tänne kuuluwat, eli rahat kuin sieltä tulewat.
151. Sata sarwinen, wijsi kylkinen? Wast. Äjes.
152. Kylän korja käykyllänsä, kaikki lainehet lukoo? Wast. Aara, aura, sahra, waot.
153. Edestä kuin kerä, keskeltä kuin sukki perästä kuin keppi? Wast. Katti.
154. Ymmyriäinen kuin muna, pitkä kuin Kirkon-seinä? Wast. Lanka kerä.
155. Mies mettään menöö, lyö waajan ketoon, tuo rejän kotia? Wast. Mies kuin paskanta.
156. Mitäs ennen otat; kuolleita kuoppalisen eli makkaroita maljallisen (fadillisen)? Wast. 1:o Naurijta kuoppa täysi. 2:o kärmeet on makkarat.
157. Kummanko ennen otat ämmän rupisen pään, eli woileiwän aakkunalta? Wast. 1:o Räätikkä on rupinen. 2:o Räkä.
158. Kummanko ennen otat 1:o kiwen päältä kijluwaisen eli 2:o aidan raosta kattowaisen? Wast. 1:o Kärmet. 2:o Rukihin tähkä.
159. Mies mettähän menöö, sen kotia tuo, jot ei kijnni saa, sen mettähän jättä jonga kijnni saa? Wast. Täit, päässä. Tämä on wanhoilla näin Latinaxi. In densis silvis bis venor qvinqve catellis, Quod capio perdo, quod non capio mihi servo.
160. Pijmä kaatu pirtin päälle, ei lähde wuolten eikä laasten? Wast. Päiwä-paiste.
161. Minä tiedän, sinä tiedät ja ei Jumala tieda? Wast. Wertaistaan.
162. Karwainen suutans ammotteloo, sinne karwanen pistetään? Wast. Rasa eli wantus, johonga käsi pistetään.
163. Laut' on lyöty lammikkohon, ei märkäne, ei mätäne? Wast. Kieli.
164. Nahka orres, kurikka parres, Herran edes leffanteraa? Wast. Kukko leffanteraa, sijwillään.
165. Mikä se on kuin kaikkijn tarttuu? Wast. Nimi.
166. Yöllä uljas, päiwällä paljas?
eli
167. Yöxi pukoo, päiwäxi rijsuu? Wast. Sauna kuin lämmitä pannaan, kuin sawu tuloo.
168. Kaxi sisarusta juoxoo ympäri koko maan, mutt ei tee muuta kuin kaxi jälkee, ja ei koskaan yhteen tulee? Wast. Reen anturat, jalaxet.
169. Wedestä syntyy, wetehen kuoloo, ympäri maisten kulkoo, ja ei koskaan rahata rekeen istu? Wast. Suola.
170. Yxi huonet seisoo täynna ruokaa, ei ole kattoa ja on harwat seinät? Wast. Laiho wainio.
171. Kuollut eläwätä puskasta wetää? Wast. Harja wetää täitä päästä.
172. Mikä se on kuin ensin kättä antaa kuin huoneesta lähtöö, ja sitten puohon wahtaa? Wast. Owen kripa kättä antaa, kynnys pilluun wahtaa.
173. Sata sataa, tuhat tuhatta seisoo yhden Tammen lastulla? Wast. Karsta.
174. Ulkomaalta tuodaan yxi tynnyri ja on kahtalaista olutta sisällä, eikä yhtäkänä läpiä eikä ontta sinne ole? Wast. Muna.
175. Sata sataa, tuhat tuhatta, makaa kahden tammen lastun wälisä? Wast. Kirja, sen blaadit ja präntti.
176. Tulita, nulita, kasta, pistä läpeen? Wast. Kuin lanka pistetään neulan silmän, nijn se järsitään etc.
177. Sian willa wetää lankaa, lehmän läpi, puun ympäri? Wast. Suutari kuin neuloo, harjaxet on langas pääsä.
178. Liwertelöö, lawertelo eli kilkkaa kalkkaa luisten lukkusten takana? Wast. Kieli kuin puhuu.
179. Mikä käy ymbäri eli yli ihmisen ymmärryxen? Wast. Täi, ja lakki.
180. Kaxi kultasta kerää yhdellä orrella on? Wast. Silmät.
181. Wanha faari istu tuwas tuhat haawaa pääs? Wast. Palkus, eli pölky jonga päällä hakataan.
182. Pojat lijkkuu ennen kuin isä syntynykkään on? Wast. Heinät kootaan rukohin, ruoista suowa kaswa, ja ne lijkutetaan ennen.
183. Nahka syödään weri juodaan ja liha poltetaan? Wast. Kuin mäntyjä parkataan, männyt kuoret petuxi otetaan ja syödään, puu poltetaan terwaxi.
184. Aidan raosta wälkkywäinen, kiwen päältä kijltäwäinen? Wast. 1:o Ruis. 2:o Kärmes.
185. Ei wedes wajoo, eikä heinis kahaja? Wast. Päiwä-paiste.
186. Pijmä kaatu pirtin päälle ei lähde luudilla laasten eikä pesimillä pesten? Wast. Päiwä-paiste huoneen päällä. Katso N:o 160.
187. Linna lijkkuu, koski kijkkuu, linnan lippu taiwas alla? Wast. Pata kuin kiehu, rippuu kraus kraaku eli sanka.
188. Pimiä tuloo, hämärä saawuttaa kaxi karwaasta yhteen tassutta (yhteen lyöwät)? Wast. Silmän terät, kuin uni rupea tulemaan.
189. Ulkomaalla weisataan, ääni tänne kuuluu? Wast. Kirjoja siellä tehdään.
190. Inuu, itköö, lentä, laulaa, menöö piippuhun se on pesään, teköö poikia? Wast. Wapsahainen eli mehiläinen.
191. Mikä se on kuin on höyhen tyynyä pehmiämpi? Wast. Äitin syli.
192. Suossa sääryxitä, kengätöin kedolla, pölkky pöydän päässä, Lastu laatialla? Wast. Kurki suos, kettu kedolla, isäntä pöydän päässä ja lapsi laatialla.
193. Haap on hallan kalliolla, koiwu kallion mäellä, juuret yhteen jupii, ladwat ei läheskään pääse? Wast. Lehmän sarwet. 334.
194. Toinen toistansa takoa aja, ei koskaan kijnni saa? Wast. Lainehet järwes.
195. Läpi pääs, pää läwes, lällitin läwen owessa? Wast. Lapsi joka rintaa imöö, rinnan pää läwes se on lapsen suus, lällitin on lapsen kieli.
196. Karwanen hömmäilö, karwatointa nielläxensä? eli karwanen hömmötetty, johon paljas pistetään? Wast. Se on wantus.
197. Mytty mättähän takana (alaanen) kiekura kiwen alanen, kieko kannon warjoihinen? Wast. Kärmes.
198. Mikä se on, kuin on ollut mailman alusta, ja mailman loppuun asti, ja ei ikään wielä wijden wijkon wanhaxi pääse? Wast. Kuu.
199. Yxi ystäwällinen käärämä, ei lijku lijkuttamata ei käänny kääntämätä, eikä syö syöttämätä, eikä ota sitä kuin annetaan, eikä ano sitä kuin tarwittoo? Wast. Wähäinen lapsi.
200. Minä olen mies, ja en minä ole mies, mutta kun multa pää poikkileikataan, nijn minä wasta miehexi tulen, minun kauttani wallittewat, Kuningaat, Pispat, Förstit, ja minusta tulee sota ja rauha? Wast. Kynä eli kirjotus pännä.
201. Karwanen hömötetty, johon paljas pistetään? Wast. Wantus eli kintas.
202. Kahesti syntyy, kerran kuolee? Wast. Lintu 1:o munas, 2:o sitten ulos tulee.
203. Mikäs uskollisin eläin on ihmiselle? Wast. Täi se seura ihmistä waikka hirsin puuhun.
204. Mikä ensimmäisen kerran pisti neulan Adamin turkkijn? Wast. Pukki eli jäärä.
205. Mingätähden jänes hyppää tien yli? Wast. Sentähden ettei hän pääse tien alta, eli ei taida käydä, waan aina hyppää.
206. Lika lijkku, lijnat sousi, aarneet alla makasi? Wast. Purjehtiwa alus.
207. Kukas sullen nauraa eli irwistää, kuins ensin sisälle tulet tupaan? Wast. Seinän raot.
208. Mieletöin, kieletöin kaiken mailman wijsas? Wast. Puntari.
209. Tuonelassa on tuoppi tehty, täällä wantehet waletut? Wast. Kaiwo.
210. Kilkkaa, kalkkaa, luiden lukkusten takana? Wast. Kieli.
211. Musta härkä, terwa selkä, seisoo pyhän pellon pyörtänöllä? Wast. Kirkko.
212. Onni puusa, jänni maasa, karwa kinni kuusen alla? Wast. Koira haukku orawaa, mies ja jousi.
213. Riepu rätti rästähällä, täitä täytehen sikesi? Wast. Taiwas tähdelle tulee.
214. Pitkä wihta pihlajainen, ympäri meren kerii? Wast. Maantie.
215. Mustempi syttä, walkiampi lunta, korkiampi kotaa, matalampi rekiä? Wast. Harakka.
216. Isä ilman syntymätä, pojat käräjä käywät? Wast. Ruot ja heinä suowa.
217. Isää synnytetään, pojat kylää kiertää? Wast. Walkian säkeet kuin isketään.
218. Läpi näkyy, lämpymän pitä? Wast. Aakkunan klasi.
219. Uuhinen kotia tulee, maata willanen wetää? Wast. Hewonen wetää heinihäkkiä.
220. Tuorikki mäellä ammoo, pitkä korsi persehessä? Wast. Tuuli mylly.
221. Mölläkkö mäelle nousi, kahen pään, kahdexan jalan, neljän silmän mollauxen, kahden hännän roikamoisen? Wast. Katso N:o 85. eli: Mälläri mäkiä nousee, pään kahen, jalan kahexan neljän silmän möljähyxen? Wast. Tijnet hewonen eli lehmä.
222. Reitten wälistä, reitten wälijn, sijtä lijtun laatuseen sijtä pitkähän pönttöön? Wast. Kuin lehmä lypsetään maito hulikkaan sitten kirnuun.
223. Walkia pelto, mustat siemenet, kylwä kuka taitaa? Wast. Kirja, paperi, bokstawit se lukee joka osaa jo kirjottaa.
224. Wirolainen wijren nosti, kiwet juurille kokohi sammaleet kiwein päälle? Wast. Miehen neuwot (penis, testiculi, pubes).
225. Kehri warsi kengitetty, mäen päälle mängitetty wierahia waromahan, tulia sanomahan, tulewia tuntemahan, menewiä wijsamahan? Wast. Wijri.
226. Teiri kuuri säärellinen, näwerikkö reidellinen, kunna kuuri wijrittää, sinne näwerikki elää? Wast. Se on rukki, kuuri koko rukki, näwerikkö, ratas, kuuri wirittä, rukin sauwanen, näwerikkö, rulla.
227. Yxi on joka kaikkeihin koskee eli tarttuu? Wast. Nimi.
228. Neihtyn tänne johdettijn, istun sinne heitettijn, pää-rituat karistettijn? Wast. Puu, oxat karsitaan, kanto jää mettään.
229. Liko lijnoja, harkko rautoja, koko puita koiwusia pino peuran sarwia? Wast. Rauta jousi, liko lijnoja on jännes, harkko rautoja on rauta selkä koko puita koiwusia on joutsen jalka.
230. Uunna uuttuhun menee, eläwältä persiehen siellähi sikertelewi, häntä loirikoittelewi? Wast. Kuin kalat menewät mertaan eli rysähän.
231. Napa edesä, kerä keskellä, lapio peräsä? Wast. Nauris.
232. Rahko rauta sappahasa, kiertelee kiwistä wuorta? Wast. Myllyn sijli, ja kiwet.
233. Loukkunen (loukkonen eli lohinen) lohta eli lohia syöpi pirtin pihti pieluxesa? Wast. Puut eli halot loukkosa, uuni ja walkia.
234. Tien pitunen, porsaan paxunen? Wast. Köysi kerä. N:o 25.
235. Iso orit, wijri harja, seisoo pyhällä maalla, wihityllä wirwottaapi? Wast. Kirkko. N:o 246. toisin.
236. Tuorikki toiwoo, aunikki ammoo keskellä linnaa parasta paikkaa? Wast. Kirkkon-kellot.
237. Kataja niemen pääsä ilman tuulettakin tuhaileepi, eli tuhisopi? Wast. Äijän parta.
238. Tuhat tuhatta, sata sataa yhellä kerralla, yhestä pikarista ryyppää? eli, yhdestä kaiwosta wettä juowat? Wast. Äijän parta, kuin juopi.
239. Lintu lensi lingon päälle, suutoin söi, käsitöin ampu? Wast. Sadet eli lumi, jonga auringo sulaa.
240. Yxi lehmä yrkäläsä, ainoa anoppilasa, jota nuorin nostetahan, terwa köysin temmotahan? Wast. Kirkkon-kello.
241. Edes kiwerä ja taas kiwerä, ja on nijn kiwerä, ettet arwaakkaan? Wast. Pyssyn lukot.
242. Kuulu kuin Kuningas, näkyy kuin saari, joka mies waransa walmistaa? Wast. Ukkosen pilwi taiwaalla.
243. Isä ehtij ilwexiä, luut karisti kankahalle weren wuodatti kotia? Wast. Terwaxet, terwa.
244. Mahtu pieneen peltoon, mutt ei suurengaan mettään? eli, pieneen peltoon mahtuu waan ei isoonkaan mettään eli korpeen? Wast. Karhi, äes.
245. Wiuru kuuru säärellinen, newerikko reijellinen jonga wiuru kuurua, sen newerikko kuluu? Wast. Pitkä eli lapa rukki. Wiuru se on wärttänä newerikko rukin pää. N:o 226.
246. Orit orpo, wirpo-harja seisowi pyhällä maalla wihityllä wingottaa. Wast. Kirkko. N:o 235.
247. Karwanen alta kattooo nilko päätä nielläxeen? Wast. Karitta joka imee.
248. Omiansi tupa täynnä, et tunne puoliaan? Wast. Askelet eli jäljet. N:o 144.
249. Mikäs se on, kuin luitta seisoo, hengetä huokuu? Wast. Ihmisen paska. N:o 320.
250. Kuin on alas päin nijn on täynnä, ylöspäin nijn on tyhjänä? eli, kuin on kumollaan nijn on täysi, kuin on kohallaan nijn on tyhjä? Wast. Lakki, hattu.
251. Pio paljasta, kyynnärä karwasta? Wast. Wasta.
252. Tuloo tuhailoo kahen kallion wälistä? Wast. Pillu.
253. Yhtä soikia nahalla pallistettu, kirkas tähti päällä? Wast. Plakkari, nappi päällä.
254. Minä olen walkia ja puhas, ei minusa ole yhtäkään luuta, minun faarini huutaa ja kramaa, nijnkuin hänellä olis paljongin rahaa waan ei hänellä ole yhtäkään lanttia, eikä hän ole yhtäkään panttia kylään antanut? Wast. Muna, kukko.
255. Puun pukara, maan makara, heinän helpi aidan alpi? Wast. Kirwes, kuokka, wikatet, kärmet.
256. Kijtä, kaata, yöxi ajalle lentää? Wast. Wikates.
257. Mikä pönttö pöyän pääsä, mikä kijlu pöywän alla, mikä kääry laattialla, mikä kyykky kynnyxellä, mikä tuuru tunkiolla? Wast. Äjä eli Isäntä, kirwes, koira, kissa, sika.
258. Läpi pää, läpi lällärin owi, kiwu ripu persehessä? eli, Läpi pääsä, pää läwesä, lälläri läwen owella, kiwi riippa persiessä? Wast. Kaiwo, ämpäri, wintti, lälläri se on tango.
259. Pikku aittanen mäellä, suomen lukkunen suulla, tapion rahat takana? Wast. Orawan pesä.
260. Lihanen lihasta syö lihasella mättähällä? Wast. Lapsi istu sylisä ja imee tissiä.
261. Pyy lensi pyhäjokeen, pyhä joki pyörimään, koko kansa katsomaan? Wast. Jästi, hijwa eli käytet juomasa.
262. Kamppi seiso kankahalla, kahexalla kantapäällä? Wast. Tuuli mylly.
263. Yxi kurki jalka puoli ympäri meren maan mataa? Wast. Yxi pijmä eli welli kauha, kapusta.
264. Sirwiäinen sillan pääsä, kaxi keppiä kädesä? eli, Sirwinen sillan pääsä, kaxi sauwaa kädesä? Wast. Uunin pahtas ja kaxi orsipuuta jotka sijtä lähtewät.
265. Sata sataa, tuhat tuhatta yhden tammen lastulla seisoo? Wast. Kartta.
266. Mies juoxi salon siwua, puna turkki tupsutteli pää keikku, sarwet helisit? Wast. Orawa.
267. Lintu lentää, raskaimman kuorman kantaa? Wast. Alus, hahti.
268. Perset nyljetään, sarwet mettään kalistetaan, weri kotia tuuan? Wast. Terwas kolot, terwa.
269. Puust on tehty pulkottimet, nijnistä nitun natuset, somerosta keträn pyörät? Wast. Wartta, seula, myllyn kiwi.
270. Anna minulle hyyryn pyyry pyyrytelläxeni, sijpon saappo, sijpotellaxeni, holpon tolppo tolpotellaxeni? Wast. Jauhon kiwi, seula, petkel.
271. Tunge, tunge, mätä mätä, kuin ei mahdu nuole päätä? Wast. Kuin langaa neulan silmään pannaan.
272. Katti merta uipi, jälki jäähän kylmetty? Kuin kangasta kudotaan.
273. Jänes juosta jälkytteli, kuppa silmä kuikutteli kahen kallion wälistä, jost ei pääse sinä ilmoissa ikänä? Wast. Sukkula, kutoesa kangasta.
274. Puun pitunen punasen langan paxunen? Wast. Puun sydän.
275. Mies aitassa asu, tuli suusta tuprua? Wast. Pyssy.
276. Lato korkia, karja kirjawa? Wast. Kirkko.
277. Istuu, imee, lentä, laulaa, menee korpeen, teke siellä poikia, kaikki kähärä päitä? eli näin imee itkee, lentää laulaa, menee kuloon, tekee pesänsä? Wast. Mettinen.
278. Kaxi jalkaa neljä korwaa? Wast. Kätkyt, kehto.
279. Wijpon taara, waapon taara, keskeltä kuristetaan? Wast. Wihinpuu pyöri, keskeltä pasma sidotaan.
280. Musta sonni nawettaan menee, kaikki punaset ulos ajaa? Wast. Uunin koukku, kuin hijliä wedetään.
281. Rautainen orit, lijnaiset ohjuxet, waskinen talli päällä seisoo? Wast. Neulikko joka waimowäen wyöllä on lanka neulan silmäs, ohjuxet.
282. Tupa tuuti, harja heilu, mies tuuti tuwan sisällä? Wast. Orawa pesasään.
283. Musta sonni nawettaan tulis, waan ei pääse sarwiltaan? Wast. Pirtin Owi.
284. Pentti nosti peukalonsa, peret pellolle pemahti? Wast. Lammas nostaa saparonsa ja paskantaa.
285. Mitä yxi uusi kengä tahtoo? Wast. Toista uutta kengää.
286. Saari kulki salko pääsä, rauta kukkonen nenässä? Wast. Heinä kuorma, kanto nenäsä.
287. Öweristi rejtelinen, joka wijrun waarua, se wijrun hyyryttää? Wast. Rukki, kehrätään.
288. Terwa lauta tien wieres ei pääse yli ei ympäri? Wast. Ihmisen warjo.
289. Wanha ukko (mies) uusi lakki, joka wuosi uuden saapi? Wast. Kanto, lunta päällä.
290. Hepo tästä herkun lähti, tamma tarkun, suowettä soristamaan, järwen rantaa raikkaseman? Wast. Wenet ja nuotta.
291. Sirkilöity, sarkkiloitu, läpi näkyy, lämymän pitää? Wast. Klasi, aakkunasa.
292. Wares lensi waapotteli, wesi sijwistä sirisi? Wast. Wesi-mylly.
293. Yxi pölkky, yhdexän reikää? Wast. Ihminen.
294. Mikä se eläin on, joka aamulla käy neljän jalan, puolipäiwällä kahella jalalla, ja koska ilta tulee käy se kolmella jalalla? Wast. Ihminen, lassa kontta neljän ryömyn, miessä käy kahdella jalalla, mutta kuin wanhaxi tulee otta sauwan käteensä, ja on nijn kolmi jalkanen.
295. Wesikko wedestä nousi mättähälle kääräsee? Wast. Nuotta, weneseen käärästään.
296. Hakee, ja ei sois löytäwänsä? Wast. Werkkoa paikatesaan ei sois reikää löytäwänsä.
297. Ei wajoo suureen mereen, waan maan rakoon wajuapi? Wast. Raswa.
298. Kylän koira kyykyllään, kaikki lainehet lukee, kaikki aallot arweleepi? Wast. Aura.
299. Laatian eli huoneen lewynen, lehen kewynen? Wast. Sawu.
300. Musti paisto persettään, weden silmistä hirisi eli juoxoo? Wast. Wijna pannu tulella.
301. Musta sika aidan takana, neuloja nielexelee? Wast. Mehto.
302. Isä woitti istuimella, tyttäret tukan wedolla, pojat köyden köyttämällä? Wast. Humala maa, seipäät.
303. Kaxi jähtiä merellä purjehtii, ja ei koskaan toisiaan tapaa? Wast. Kuu ja auringo.
304. Ämmä loukosa, näppi perseesä? Wast. Kalja tynneri.
305. Hirwiä mehtäsä, kauhia korwesa, laukki tielle tultuaan? Wast. Terwa hauta.
306. Tywi ylös, latwa alas? Wast. Hewosen eli lehmän häntä.
307. Yxi tupa usiampi klasi kuin kuninkaan kamarisa? Wast. Fingerbori.
308. Yxi tupa, wijsi kamaria? Wast. Handska.
309. Niemi niemi saari saari, saaresa on sata pesää, muna kusain pesäsä? Wast. Nauris maa.
310. Yxi pikku pihlajainen, yli meren yletyy? Wast. Padan sanka.
311. Synnitä synty synnitä kuoli ja puhu ja ei sitekkään tullut autuaxi? Wast. Bileamin aasi.
312. Punanen mies, puiset turkit, woittaa miehen wijsahangin? Wast. Wijna.
313. Suu seljäsä, häntä ottasa, kylki luut nahan päällä? Wast. Trankki tynneri, sen sprunti ja wyöt.
314. Kumuupi kumia kello, talon pojan tanhualta? Wast. Kirkon kello.
315. Luinen suu, lihanen parta, kuikistaxen keikistäxen, äsken ääneen panee? Wast. Kukko.
316. Täynnä Tattarin kypärä kirjawia porsahia? Wast. Pirtin liesi, hijliä täynnä.
317. Selkä edes, maha takana? Wast. Pohkio, sääri.
318. Mustempi syttä, makiampi mettä? Wast. Uni.
319. Oli tiellä helkän telkki (1) oli wijritty, (2) peräsä, oli tyhmä (3) wijritysä, oli kirkas (4) tyhmän wyöllä; mitkä sorkkoset (5) siwulla, mikä kaari (6) kaulan päällä; mikä reppu (7) kaarenalla, mitkä pörhöset (8) pää laella, mikkä kijluwaiset (9) pörhösten alla? Wast. Se on, (1) Hewonen, (2) reki, (3) ihminen, (4) kirwes, (5) aisat, (6) luokka, (7) harjus, (8) Hewosen korwat, (9) Hewosen silmät.
320. Nahata syntyy hengetä huokuu? Wast. Ihmisen paska. N:o 249.
321. Kuin pistää nijn pierasee, kuin wetää nijn ween heittää? Wast. Tynnerin tappi.
322. Lemmikki lehosa seiso, yxi jalka persiessä? Wast. Sieni, kanta jonka päällä seisoo.
323. Mäkärä mäkiä nousi, willat maata wilsi? Wast. Heinä kuorma.
324. Kuussaa kaassaa, illalla pane lopsis? Wast. Kenkä.
325. Illalla ees aamulla takaperin? Wast. Aakkunan lauta eli lykättäwä luuku, joka aakkunan eteen pannaan.
326. Härkä kotona ammoo, suolet mehtäsä mätänewät? Wast. Owi, saranat winkuu, nurraa pahoin, lastut mettäsä.
327. Wiron uuhi, saxan lammas, iski kynttä kynnyxehen koppasi kodan oween? Wast. Sammakko.
328. Musta kukko, hijen akka, koskeen kurottelee? Wast. Kodan koukku kurottelee, pata, kiehuwa wesi.
329. Rahko rauta saappahasa koskia kumartele? Wast. Mylly.
330. Mies elää mailman alusta ja mailman loppuun asti, ja ei koskaan wijsi wijkkosexi pääse? Wast. Kuu.
331. Harakka hakistelexen pitkä pursto puistelee, wuoreen muniaxeen, kallioon kaataxeen? Wast. Leipiä pannaan uunijn — Emäntä harakkana — leipä lapio häntänä eli purstana.
332. Maan tihku — weden lipiä? Wast. Wenet.
333. Wuori alla, wirta päällä, äkä niwa ällän pääsä? Wast. Miehen kuseminen.
334. Kattila mäellä kiehuu ilman puita walkiata kokita kohentamata. Wast. Kusias pesä.
335. Haapa hallolan mäellä, koiwu kolloin kankahalla, juuret yhteen jutoo, eipä latwat lauwwukkaan? Wast. Lehmän sarwet. N:o 193.
336. Lika lijkkuu, linnat souwit, alla ankelit asuu, päällä peipuset pemaa? Wast. Alus — ankelit, se on, hywyys.
337. Lyhyt akka lylleröinen, pitkän paxu palleroinen, karjan korwesta kokosi tasaselle tanterelle? Wast. Harja.
338. Sikosia sillan alla, sinne tänne tinnehtiwät? Wast. Kalat joes — sillan eli jään alla hyppiwät.
339. Wanha wakka, uusi kansi, joka wuosi pohjataan? Wast. Joki eli järwi, joka wuosi uusi jää.
340. Wakkanen wirosta tuotu, täynnä uusia lihoja? Wast. Sormus.
341. Isä pisti, poika pisti, ynnä yhtehen läpehen, palawaan persieen? Wast. Puuroa syödes pistetään puron woi silmään.
342. Mikäs walkiata wäkewämpi on? Wast. Wesi.
343. Mikäs wettä wäkewämpi on? Wast. Tuuli se lijkuttaa weden.
344. Mikäs tuulta wäkewämpi on? Wast. Mies, sillä se menee wasta tuulta.
345. Mikäs waria kuumempi on? Wast. Auringo.
346. Jalat alla, paaret päällä, parten päällä kekkonen kekkosesa lehtonen, lehtosesa lintusia? Wast. Ihmisen koko ruumis — jalat, watta — pää — hiuxet — täit.
347. Mitä Jumala nyt ulkona tekee? Wast. Maata ja Taiwasta hullittee.
348. Puhu mullan, söi kullan? Wast. Sika joka syö rihen edestä jywiä.
349. Suuri ikunen suolan raes, halko orren raon raosa? Wast. Silmät.
350. Kaxi ortta kanasia, nekin kaikki walkosia? Wast. Hampaat.
351. Kuiwa puu kankahalla tuorett käwyt tekee? Wast. Humalan riuku.
352. Nenä neulaa, kerä keskeltä, puikkari peräsä? Wast. Kissa, eli
353. Kerä edellä, säkki keskellä, puuikkari peräsä? Wast. Kissa, eli
354. Nenä neittä, pää jänestä, häntä kyitä kärmeiä, jalat muuramen sukua? Wast. Kissa.
355. Kuinga monta päätä on sillakka puolikosa? Wast. Kaxi.
356. Sika röhki sillan alla minä hännästä pitelen? Wast. Kuin kirnutaan.
357. Rannalla rähiä kuusi, hijren pesä mättähällä? Wast. Hewosen häntä.
358. Tuuli awaa, tuuli sulkee, kanan perses puiskis? Wast. Kanan p—se.
359. Tupa täynnä tuurupäitä sauna täynnä sammiomahoja? Wast. Maltaat — sammio — se on ammet.
360. Pikkuroinen, piiperöinen, kaikki karwat kaunistaapi? Wast. Neula.
361. Misä lähet pirtisä on? Wast. Pesin pytty.
362. Mikä rääkkylinnun pesä on pirtisä? Wast. Kätkyt. Rääky lintu se on lapsi joka rääkyy ja itke.
363. Kuningas kuule, harwoin näkee, Jumala ei sinä ikänä, Talon poika joka päiwä? Wast. Wertaistaan.
364. Punikki punanen lehmä keikko selkä, keweellä sarwin juoxee salon siwua, pajikkota pauhajapi? Wast. Suxet.
365. Neglattu, naskattu, kalkittu parkittu, wääräxi kaswanut, wääremmäxi weistetty? Wast. Satula.
366. Peret syöpi pöytä laulaa? Wast. Porsaat imewät emää.
367. Yxi tammi eli puu, kaxitoista oxaa, joka oxalla neljä pesää, joka pesäsä seihtemen poikaa, joka pojalla neljäkolmata muna? Wast. Yxi wuosi eli ajastaika — sijnä on kaxitoista kuukautta joka kuukaudesa 4 wijkkoa, joka wijkosa 7 päiwää eli wuorokautta, joka wuorokaudesa 24 tijmaa.
368. Ylös ja alas mäkiä, eli jyrkkä, miehen reisi hampaissa eli suusa? mikä se on? Wast. Se on Saapas.
369. Liemi uusi, liha kypsi? Wast. Kalat wedes.
370. Märkä pää mäeltä katso kuiwa päätä nieltäxen? Wast. Wesi, juuri saawis jauhoja wahta sijhen.
371. Rautanen rijhi palaa, käki päällä kääntelee? Wast. Wijna pata — ihmisen käsi hatun päällä.
372. Leijona lentää loukosta loukkoon, kantaan tähtää, nenään napsahtaa? Wast. Pieru.
373. Susi ulwo sunteresa, maa järis manteresa? Wast. Kirkon kello.
374. Wedesä synty, wedesä kaswoi, kuin äitinsä näki nijn kuoli? Wast. Suola.
375. Mingätähden kettu takansa kattoo? Wast. Ettei ole silmiä takana.
376. Mitäs wares tekee kuin on kuusi wuotta elänyt? Wast. Seihtemännelle lähtee.
377. Hanhikki hakuli sarwi sini willa wipsi karwa ei poji polwenaan, sikiä sinä ikänä? Wast. Wanha kuiwa honka puu ei tee lehtiä ei käpyjä.
378. Mies lyhyt nenä nykerä, itte lijna paidollaan? Wast. Mettikana.