Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri

Näytetty: C. R. Lindberg.

Lukialle.

Jo wuonna 1832 pyysi herra kirjanpainaja Frenckelli meitä jonkunlaista lääkärinkirjaa suomenkielellä kirjoittamaan. Siitä muiden kanssa neuwoteltua walitsimma ruotsinkielisen kirjan "Sundhets=Lärobok för menige Man af Carl Nordblad " seurattawaksemme ja niin alotimma työmme, sitä milloin suomentaen, milloin mukaellen, milloin lisäten, milloin muka parannellen. Sitte ajan kuluessa eikä meiltä walmista tullen luimma awisiloissa saman kirjan jo toiselta — mag. J. H. Beckmannilta — suomennetuksi ja Turussa präntätyksi. Ja saimma wiime postissa tämän suomentaman, joka kyllä näyttää kauniisti ja osaawasti toimitetuksi. Welwollisuutemme olisi nyt omaa laitostamme sen awulla parannella, niin walmiimpana präntättäwäksi, waan koska jo ilmanki olemme liiemmälti siitä waiwaa nähneet, niin menköön matkaansa semmoisena kuin nykyjään on. Wastaiset suomenkielisten lääkärikirjain kirjoittajat käyttäkööt hywäksensä, mitä kummaltaki meiltä löytäwät, ja niin laittakoot tämänki kirjoituslaadun täydellisemmäksi. Oudonlaisista sanoista tässä kirjassa saamma seuraawan selwityksen panna. Ele merkitsee ruumiin kunaki aikana näöllistä woimaa (lifskraft); haalia, lensiä, pensiä, lämpimältä tuntuwa; hapahka, happamelle maistawa; hilu, transpiration; hi'in, hikimet, hikisuonet, porer; ulostus, laxering; ulostawa, laxerande; juntukka, spanskfluga; saalas, nyssfödt barn; kiihottawa, retande; korlata, gurgla; kue, äckel; kuottaa, kuoituttaa, äckla; kuume, feber, kätilöin, barnmorska; laskimo, blodåder, ven; liude, tuntosuoni, nerf; oireet, sjukdomsförebud; pese, pesetti, såpa; posia, potilas, patient; rupeama, smitta utan materielt substrat; salmiakkijuokse, luftspiritus, stinkspiritus; setki, paroxysm; suolaöljy, saltsyra; tarttarisuola, cremor=tartari; waltimo, pulsåder, arter; werimaksa, moderkaka; aneksi, anis; juuriska, kålrot; kukonyrtti, sedum acre; kynsilaukka, hwitlök; lemmekkä, lempikukka, viola tricolor; lääketahkiainen, arctium lappa; maitiais=juuri, woikukan juuri; mali, koinruoho, malört; peltohumala, millefolium; pujojuuri, artemisia vulgaris; raate, radake, trifolium aqvaticum; saunakukka, chamomilla vulgaris; seljakukka, fläderthee; willikaali, bolmört.

Kajaanista 1 päivä huhtikuusta 1838.

Elias Lönnrot.

Kun tätä kirjaa muutamina wuosina ei enää ole kaupan löytynyt, niin annetaan siitä nyt uudistettu laitos parannuksilla, lisäyksillä ja muilla korjauksilla, joilla sitä on pyydetty wielä sopiwammaksi tarpeesensa tehdä toiwolla, että talonpoikainen kansa kohtelisi sitä samalla mielisuosiolla, kuin ensimäistäki laitosta.

Helsingistä helmikuun 3 päiwä 1856.

E. L.

SISUSTA.

1 Luku. Siv.

Yhteisiä muistuteltawia terweydestä 1

Tautien syistä

Ruuista ja juomista 2

Palowiinasta 4

Ilmasta terweyden suhteen 7

Waatteista 10

Puhtaudesta 11

Liikkeestä ja lewosta 14

Mielenliikunnoista (wimmoista) 15

Ilosta ja huwituksista 16

2 Luku.

Sairaan hoitajasta 16

Sairaan wuoteesta 18

Lääkkeistä 19

Ruuasta ja juomasta

Lewosta 21

3 Luku.

Raskaista ja synnyttäjistä 21

Raskaitten erinäisistä waiwoista 22

a) kuoitus, niwo, okse

b) närä, kurkunpoltto

c) turpo, kowa watsa, ummetti

d) päänkipu; käsiwarsien kuoleuminen 23

e) jalkain pöhö eli ajetus

f) wesitulehus, wesi=umpi, tippatauti

g) werijuoksu

h) wialliset nännit eli nisät

Synnytys=ajasta 24

Waarin=otettawista synnyttämisen jälkeen 26

Erinäisistä kohtauksista synnyttämisen jälkeen 27

a) hurmikko, werijuoksu

b) pyörtyminen 28

c) jälkituskat, jälkipoltteet

d) ajetus, puhallus, helleys, werestys 29

e) perätuhlot, pistimet, kuiwa perätauti

f) hidas wesi, waikia wedenlähtö

g) kohdun mulje eli laskeuma 30

h) maitokuume

i) lapsiwuoteen tauti

k) rinnan=aje, rintain puhallus eli tulehus, nisäin ajos, maitosulku

l) nisäruwet eli rohtumat, nännikihelmät 32

4 Luku.

Pienten lasten hoidosta 33

Äskensyntyneistä

Lapsen waatteista, asunnosta ja pesusta 34

Rawinnosta 36

Liikunnosta ja lewosta 40

Wioista ja taudeista 42

a) sierottuminen, ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen

b) napawiat, napahaawat

c) nikka, oksettaja, watsanwääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö

d) sammas eli sampaat, trusku, suuwalkia

e) lewottomuus, unettomuus 43

f) silmäkipiät

g) hammaskiwut

h) wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja, menestelewäisyys

i) maitoterni, maitoruwet 44

k) eltta eli wilustaja

l) riisi, englannintauti, kuiwatauti 45

m) kuppa, ransuusi, pahatauti, pitaali 46

n) suumärkö, suuwieras 47

o) ulkonaiset wiat ja wirheet

5 Luku.

Iällisempäin lasten hoidosta 48

Niiden wioista ja taudeista 51

a) rokkotauti, isorokko, rupuli

b) muuttorokot 52

c) wesi=, poltto=, walherokot

d) tuhkuri, tuhkarokko 53

e) tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti

f) hinku, nääntö=yskä 54

g) kurkunkuristaja 55

h) hengen=ahdistaja

i) wesi=aiwo, wettä päässä 56

k) sarwentotauti, lonkkawika

l) ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen 57

m) risasto, risatauti, rösötauti

n) madot, eläwät 59

6 Luku.

Yhteisiä muistuteltawia täysi-itäisten tawallisimmista taudeista ja wioista 59

7 Luku.

Kuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista 63

Kuumeet lisätyllä eleellä, wihottawat, kiihkiät kuumetaudit 64

Wihotaudeista (ruots. inflammationer) 65

a) ajuwiho

b) kihinäwiho

c) korwawiho, korwakipu, korwan särky 66

d) kurkkuwiho, kurkkutauti

e) rintawiho, rinnanpistos 67

f) yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti 68

g) sisuswiho, maksan, pernan, sapson, watsan, suolten wiho 69

Kuumeet wähetyllä eleellä; nerwitauti, lawantauti, mätätauti, polttotauti, sotatauti

Kuumeet watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume, limatauti, syystauti, helpottelewa kuume, rantatauti 71

Wilukuume, wilutauti, kylmätauti 72

Ihote=kuume, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, ehtakuume 74

Ruusukuume

8 Luku.

Tawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista 75

a) luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, jäsentauti, kuiwatauti, juoksia tauti, heini, kihti

b) rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa 77

c) ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa 78

d) waljuri, wetelä, ulkotauti, watsatauti, hiwennys, kuralti, ripasta, ruikku 79

e) punatauti, ulkonen, ulkotauti

f) kolera 81

g) keltatauti 82

h) wesitauti, wesipöhö

i) hurmikko, werijuoksu, werikuohu 84

nenäweri

weriryintä, weriyskä, werisylje 85

weriokse, weren oksento

werenheittö, werikusenta

werijuoksu waimowäeltä

k) perätauti, peräjuoksu

kohtutauti, emätauti 86

halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti, lento, pahan nuoli 87

l) kaatuwa, kaadukselewainen, lankeawa, wirma, meneskelewäisyys, pahan pieksämä 88

m) tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen, maanwiha, syyhy, sawipuoli 89

n) kapi, paharupi, päärupi 90

o) kerpunkki, keripukki 91

p) matoja eli eläwiä watsassa

lierat, suolikot, suoninkaiset

pienet madot 92

alwe, rihmamato, heisi, lettimato, lapamato

q) wesiumpi, wesitukehus, salpuuwika 93

r) kiwitauti, tippatauti

s) hammastauti, hammasmato 94

t) pitaali

u) kuppatauti, pahatauti, ransuusi 95

9 Luku.

Haawoista ja muista ulkonaisista wioista 96

a) leikatut eli lyödyt werihaawat, raudan haawat 97

werenseisottaminen, weren=asetus

werihaawan side 99

ajettuminen 100

b) pistehaawat, pistetyt haawat

c) puremahaawat, raadellut, runnellut haawat 101

d) ampuhaawat, luodinhaawat

e) mätähaawat

f) kerpunkkihaawat 103

g) ruusuhaawat 104

h) kuppa=, ransuusi= eli pitaalihaawat

i) polttohaawat

k) paleltumahaawat, kylmänwiat 105

l) paiseet, ajokset, weripahkat 106

m) lyöttyneen wika, lyöttöhaawa

n) äkämä, paisuma, putkenpolttama

o) kuisma, weripahka, mähkä

p) koi, wieras, isokumppali 107

q) tyrä, suolimulkku, alaispuolen wika

r) jäsenniukahus, niwellys, hiwellys 108

s) luuntaitto, katkeaminen

t) jäsenten kankeus 109

u) syopäpahka, ruumiinmato

w) näärännäppi

10 Luku.

Tapaturmaisista eli wahingollisista sattumista 110

a) myrkytyksistä

b) syöwyttäwät myrkyt

c) tainnuttawat myrkyt 111

d) eläwäin myrkyt 112

Walhekuolleista 113

a) hukkuneet, weteen kuolleet 116

b) paleltuneet, wiluun kuolleet 117

c) kuristuneet, hirtetyt

d) tukehtuneet, häyryyn, häkään kuolleet

e) kurkkuun tahi emätorween puuttuneet aineet 118

f) ukonlyödyt, ukkosen tappamat

11 Luku.

Tawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista 118

Suomalainen reisteri 142

Ruotsalainen reisteri 149

1 Luku.

Yhteisiä muisteltawia terweydestä.

Terweys on kultaa kalliimpi; paras lahja lapsilla, paras täysikaswaneilla, paras ikiwanhoillaki. Jopa ikäwä olisi ihmisen elää ja olla terweydettä. Kiwulainen ihminen ei puolin määrin tunne itseänsä terween ja raittiin rinnalla onnelliseksi. Sentähdenpä pitäisiki jokaisen terweydestänsä huolta pitää; elää niin, että taudit ja kiwulaisuudet wältettäisi, ja jos kuitenki tulisiwat, rientämiseen wiljellä eli nauttia aineita, joita luoja on terweyden jälle woittamiseksi säätänyt. Tulipalossa kyllä koetaan warjella, mitä saadaan, eikö wielä enemmin tulisi taudeissa katsoa, mistä saisi parannusta, etsiä ymmärtäwäisten neuwoja ja niitä ajallansa seurata. Ja niin kuin tulta estetään wallalleen pääsemästä, niin pitäisi terween ihmisen waroa tautiaki. Katso Syrak. kirjasta 38 L. 1, 2, 3 v.

Tautien syistä.

Syitä tauteihin ja kiwulaisuuksiin on monenkilaatuisia. Tawallisimpia owat: liika syöminen ja juominen, nautinto=ainetten kehnous eli sopimattomuus, saastainen ilma, siistitöin ruumiin korjuu ja muu ruokottomuus, waatetten sopimattomuus, äkillinen muutos lämpimästä kylmään tahi kylmästä lämpimään, yliwoimainen rasitus, laiskuus, huwitusten pitkällinen nautinto eli muu wäärinkäytös, äkillisten wimmain eli mielenliikuntoin kohtaus.

Ruuista ja juomista.

Ruokia ja juomia tulee ruumiin rawinnoksi ja wirwotukseksi kohtuullisesti nauttia. Kaikki liika siinä asiassa on myrkkyä ruumiille. Waan kohtuus yllä pitää terweyden. Ei ole wielä yksikään katunut kohtuullisuuttansa.

Kaswu=aineista nautitaan enimmäksi jywiä ja potakoita (perunia). Waan muu, kun joutunut, kypsi ja puhdas wilja ei kelpaa leiwäksi. Wilulta ja ruosteelta wahingoittu on waarallinen terweydelle. Ainaki pitää se hywin kuiwata, jauhaa hienommaksi kun tawallinen hywä wilja, taikina wisusti sotkea, kauwemmin hapattaa ja kuminoilla, fenkolilla tahi aneksilla höystää. Eikä saada senlaisesta turmellusta wiljasta wielä sittenkään terweellistä leipää, jos ei ainaki kolmanneksi osaksi panna puhdasta wiljaa sekaan. Waraleiwäksi nälkäwuosina owat potakat ja kangasjäkälät kaikkia muita aineita etewämmät. Mahdotoin asia on, terweellistä ruokaa oljista ja petäjän=kuorista saada.

Potakat ja muut kaswu=aineet owat lihan tahi kalan kanssa keitettynä terweellisemmät syödä, kun ilman. Kehnowatsaisille, happamelta ja rewäisimeltä waiwatuille on hywä wähemmin kaswin=wiljaa nauttia.

Kalat ja kaikenlainen lihan=puoli owat werekseltä tahi tuoreelta terweellisemmät. Waan kituwina saatuin tahi jälkeenpäin pilautunutten kalain, tautisten, itsekuollutten raawain lihaa ei pidä millään tawalla syödä. Suolaaminen tapahtukoon puhtaissa puu=astioissa ja katsottakoon usein, että lauka eli suolawesi pysyisi raittiina ja olisi ylettywä.

Kaikki ruuat pitää puhtaasti laitettaman ja astiat joka kerralta pestämän. Rauta ja tinattu waski on keitto=astioiksi paras, muiksi astioiksi sopii lasi, posliini, tina, puu ja sawi. Tinaamattomista waski= ja kasari=astioista puuttuu myrkkyä ruokiin.

Juoda ei pidä, kun ainoastaan janostuneena. Kaikki mitä muuten makunsa wuoksi tahi ajanwietteeksi juodaan on ruumiille wahingoksi. Luonnollisin ja terweellisin juoma on selwä, puhdas wesi. Se raitistuttaa weren, wahwistaa rinnan ja watsan, selwittää pään, woimassa pitää tuntosuonet, lewottaa ja ilahuttaa koko ihmisen olennon. Wäärä luulo on ihmisillä, weden heikontawan ruumista; ennemmin se sitä wahwistuttaa, ken liiatenki sen ohessa ei alati paikallansa istu tahi makaa, waan wälimmiten liikkuu ja toimittelee jotain raittiissa ilmassa ulkona. Ei semminkään pitäisi nuorison wäkewämpiä juomia milloinkaan nauttiman. Niiltä heille waan tulee paha tapa, kehno watsa ja elinkautinen wiheliäisyys. Oli ennen wanhaan tapana, nuorten naimatonten ei muuta kun puhdasta wettä juoda. Ihmisyyden onneksi pitäisi tämä tapa uudistettaman. Niin saataisi wieläki kuulla sanottawan: nuoret miehet naimattomat, wielä wiinan juomattomat. Kalja ja sahti owat täysi=ikäisille ja työmiehille tahi laihoille ja huonohenkisille ihmisille soweliaat. Waan huonosti keitettynä, puolikäyneinä, humaloimatta, ylen nuorena tahi wanhana ja happamina ne ei ole terweellisiä.

Kylmiä juomia pitää wälttää semminki paluwalla ja kuumalla ruumiilla. Ymmärtämättömyys taikka huolettomuuski tässä asiassa on saattanut monelle iänpäiwäisen kituwaisuuden ja ennenaikaisen kuoleman.

Kuitenki on kaikista wäkewistä juomista palowiina sekä erityisille ihmisille, että koko ihmissuwulle turmelewaisin. Se on juoma, josta ihmiselle tosiaanki ei ole hyötyä, jos ei muutamissa erinomaisissa tiloissa, niinkuin ylellisissä rasituksissa, kowassa wilussa tahi kuumuudessa, sateessa, uswassa ja sumussa, koska sitä lääketten werosta wähä kerrallansa ja jolloin kulloin nautitaan. Semmoisissaki tapauksissa on kuitenki hywä olut paljon wirwottawaisempi ja terweellisempi.

Mutta mitä on se wähä hyöty palowiinasta niiden tuhansien turmioin suhteen, joita siitä lähtee niin erityiselle ihmiselle, kuin koko maalle ja koko ihmissuwulle. Se polttaa ja kowentaa sisällykset, etteiwät woi täydellisesti ruokia sulentaa, josta usein pitkälliset rewäisimet, muut watsawiat ja kohtaukset saawat alkunsa, juontuu sitte weren seassa keuhkoihin, aiwoon ja ympäri koko ruumiin, pilaa älyn, mielen, muistin, woiman ja muun kunnon, turwottaa, pöhistyttää ja wawistuttaa ihmisen, wähentää luonnollisen lämpimän ruumiissa, syyttää moninaisia raskaimpia, ikuisia tauteja, heikkopäisyyden, halwauswian, ampujan, kaadutajan, ähkywikoja, wesiahman, luuwalon, wesipöhön ja muita pöhötauteja, turwottumisen, kelta= ja keuhkotauteja, werisyljyn ynnä muita lukemattomia wikoja, joiden wiimeinen loppu on lewoton omatunto ja kauhistuttawa kuolema.

Sillä tawalla palowiina useinki turmelee terweyden ihmiseltä, waan jos sitäkään ei aina silminnähtäwästi tekisi, niin kuitenki aina menettää ilon, onnen ja siunauksen perhekunnista, turmelee hywät tawat ja kauniit, siiwolliset menot, tuhlaa arwaamattoman työajan ja tawaran, saattaa monta ihmistä hywältäki elolta maantielle. Myös on werisillä tappeloilla, murhilla ja kaikenlaisilla pahatöillä tawallinen alkunsa palowiinasta. Ei kymmennettä osaakaan hawaita niistä ilman palowiinatta tapahtuneen. — Joka sentähden tahtoo terweenä, raittiina ja onnellisna elämänsä iltaan päästä, tekee hywin, jos hän ei koskaan ota palowiinaa suuhunsa, waan wieroo sitä kuin muutaki myrkkyä. Wielä wähin totuttuaki woipi ryyppäämisen tawan helposti heittää, waan wiimein muuttuu tapa tarpeeksi ja ihminen wapaasta, mielitahtoisesta olennosta palowiinan orjaksi. Mutta jos siksi ei muuttuisikaan ryyppimisen tapa, niin jopa ilmanki wiinaa maistellessaan ihminen toisinaan tulee sitä runsaammasti nautitsemaan, niin että juopuu. Waan juopuneenapa mies on mieltä wailla ja woipi helposti yhtyä senlaisiinki seikkoihin, joista saapi ikuisen turmion nimellensä, arwollensa, elollensa ja kunniallensa, taikka joutuu raskainten rankaistusten alaiseksi. Paras on sentähden ottaa korwiin runoniekan opetus, joka sanoo:

"Jos nyt tahdot tarkemmasti
Osata oikein eleä,
Niin wiero wiina peräti,
Sekä karta karwojansa.
Ole wiinalle wihainen,
Heitä pois lihan hekuma,
Tee jo kelpaawa katumus,
Armon aikana alota!"

Parempi toki onki peräti wälttää kiusausta, kun suotta sen kanssa taistelemaan antauta. Muuten waan wiimein ehkä myöhään taidat toisen kuulusan runoniekan kanssa hawaita onnettomuutesi ja walittaa:

"Wasta minä wanhoillani
Oiwalsin tämän asian.
Kuinka kunnia meneepi,
Aleneepi miehen arwo,
Kaikki rakkaus katoopi
Entisiltä ystäwiltä,
Miesi welkahan wedäikse,
Joka ryyppeää rysyltä,
Wiinan wiljassa elääpi,
Monet päiwät pääksytysten,
Wikkokaudet wieretysten.

Mailman makia seura,
Tapa wanha tarttuwainen,
Jot' ei arwata alusta.
Saapi semmoiset wahingot.

Aiwan on asian kanta
Sillä lailla, lapsukaiset:
Minä sen todeksi tiedän,
Jok' olen itseki ollut
Taipuwa tähän tapahan,
Saanut semmoiset wahingot:
Terweys on turmeltuna,
Kaikki rikkaus kadonna,
Arwoni alentununna;
Matti taskussa makaapi,
Tuskat turkkini powessa,
Ristit, waiwat rinnassani.
Wielä suututin sukuni,
Esiwaltani wihoitin;
Näytin itseni olewan
Irwihampaille iloksi,
Hywänsuowille suruksi."

Mitä wasta palowiinasta sanottiin, sopii muihinki wäkewiin juomiin, sen enempi, minkä wäkewämpiä. Warsinaista pysywäistä wirwotusta niistä ei tule, sillä niistä ei lähde apua werelle, lihalle, luulle ja ytimelle. Hywä olut ainoastaan on erotettawa. Töissä rasitetuille, semminki iällisemmille ihmisille on olut terweellinen juoma, jos sitä waan ei liiemmäksi, eikä ylen nuorena, eli happamena tahi laimistuneena nautita. Nuorille, lihawille, helppotöisille, istuwille ihmisille ei ole olutkaan terweellinen. Norri eli punssi, joita kahwesta palowiinan tahi rommin kanssa tehdään, owat luonnostansa kuumentawaisia, polttawia juomia, eikä pidä niitä, ei terween, eikä kiwullaisen nautitseman. Rommi siltään ryypättynä on kowin waarallinen niin kurkulle, kuin rinnalle ja watsalle. Se on wielä palowiinaaki wahingollisempi. Ei parempi ole totikaan, jota kuumasta wedestä, rommista ja sokurista laitetaan.

Ilmasta terweyden suhteen.

Joka hengittämällä kulkee ilma keuhkoihin, ja on weren muuttamiseksi eli uudistamiseksi wälttämättömästi tarpeellinen. Tämä uudistus tapahtuu seuraawalla tawalla. Yhä ja lakkaamatta liikkuu weri ruumiissa. Tämä liikunto toimitetaan kahdenlaisilta suonilta. Toiset, laskimot (laskusuonet, werisuonet, venae) nimeltänsä, juontawat kaikesta ruumiista weren keuhkoihin. Keuhkoissa tasataan se äskenhengitetyltä ilmalta; joku osa siitä ilmasta yhtyy wereen, ja mikä ei yhdy, se ulos hengitetään. Ilmasta wereen yhtynyt aine tekee sen punaisemmaksi ja raittiimmaksi, jonkalaisna se sitte valtimoita (waltasuonia, henkisuonia, sydänsuonia, arteriae) myöten jälleen jakauupi yli kaiken ruumiin, jättäin itsekullenki paikalle, mitä sen rawinnoksi tarvitaan. Mitä tällä kerralla ruumiin tarpeeksi ei kelwannut, imetään uudelleen laskimojen pienimmiltä, silmin keksimättömiltä, tuhathaaruisilta päiltä ja kootaan kun ennenki keuhkoissa uudistettawaksi. Tämä uudistus tapahtuu 25 kertaa minuutittain eli 100 kertaa neljässä minutissa ja tiimassa 1500 kertaa.

Koska mainittu weren alituinen uudistus on juuri wälttämättömästi kaikille eläwille maan päällä tarpeellinen, ja se ei taida ilmatta tapahtua, niin on helppo ymmärtää, kuinka suuri ja ehdotoin tarwe ilma on kaikille maalla eläwille. Ilma on meille yhtä tarpeellinen kuin wesi kaloille; ikääskuin kalat näiwettywät ja kuolewat, jos wesi ei ole selwä ja raitis, samati meki kehnossa ilmassa menehdymmä. Siitä seuraa että meidän aina tulee ahkeroida, saada puhdasta, raitista ja kelwollista ilmaa asuaksemme ja hengittääksemme. Senlaisna saadaan ilma olemaan, jos asunpaikaksi walitaan kuiwa, yläinen paikka, huoneet rakennetaan wähintäki kyynärän korkioille kiwijaloille ja muuten laeltaki korkioiksi ja aukaistawilla akkunoilla. Asunhuone on la'astawa joka päiwä; ilma owien ja akkunain aukaisemalla uudistettawa; lattian eli permannon, pöydän, penkkien ja muiden paikkain peseminen aamulla, huoneen lämmitysajalla, toimitettawa; eikä ennen sawureikiä suljettawa, kun kaikkein pesosten kuiwettua. Yhdessä huoneessa ei pidä ylen monta henkeä maata, eikä makuuhuoneessa kapaloriepuja tahi muita märkiä kuiwattaman, ei happanewia, käywiä, wäkewän hajullisia aineita eikä ruokia pidettämän, wielä wähemmin porsaita, hanhia, kanoja ja muita senlaisia eläwiä sallittaman yhdessä ihmisten kanssa asua. Sitäki pahempi on talweksi peräti nawettoihin taikka eläinten lämpimän waiheille asumaan muuttaa. Häkä, häyry ja sawu hiiloksista, lampuista, päreistä ja mistä palawasta aineesta hywänsä pitää kerkiämiseen akkunoista ja owista laskettaman.

Kauwan suljettu ilma pilautuu hengittämiselle ja terweydelle waaralliseksi. Kaikki paikat, niinkuin kirkot, keräjähuoneet, ruununpuodit ja muut huoneet ja paikat, joissa ilma on tullut kauwemmin seisomaan, pitäisi päivällä ennenkun niitä wiljellään puhdistettaa ja raittiilla ilmalla uudistettaa. Umpinaisna olleihin hautoihin, kellareihin ja muihin maanalaisiin kuoppiin kokouupi toisinaan rutosti kuolettawa, erilaatuinen ilma taikka kaasu. Sentähden pitää semmoisia kauwan käymättömiä paikkoja ennen niihin mentyä tutkittaman. Jos palawa kynttilä, hiljalleen maata wasten laskettuna, yhä palaa, niin ei ole pelkäämistä, waan sammuisiko kynttilä, niin ei ole sisään menemistä, ennenkun paikka on puhtaalla wedellä, kalkkiwedellä, palawilla oljilla, ruutilla tahi muilla senlaisilla aineilla puhdistettu.

Uswaisessa, sumuisessa, wetisessä, saastaisessa ilmassa pitää waroin liikuttaman liiatenki aamu= ja iltakylmillä. Tautiaikoina on hywä, ennen aamusilla ulos mentyä, juoda lämmitettyä maitoa, kaljaa tahi olutta. Silloin pitää myös kaikki paikat hywin siiwoina ja puhtaina pidettämän, taikka etikalla walettaman ja tuoreella kuusenhawulla usein hawutettaman. Muutamat kastelewat puhtaita pellawaisia riepuja etikalla ja ripustawat niitä kulkutautien aikana seinille ja orsille, joka onki hywä ja hyödyllinen tapa. Mutta etikan waleleminen kuumennetuille kiwille on yhtä mitätöin kun katajahawun, kukkien, sokurin, pihkan, terwan ja lakanki polttaminen, jotka pikemmin pahentawat, kun parantawat ilman.

Samati kuin weteenki, taitaa ilmaan moninaisia saastaisia aineita sekauta, waikkei niitä ilmassa niin silmä selitä. Sairasten huoneessa on ilma sillä tawalla pian sairasten ruumiin höyrystä ja muista aineista täytywä, ja tulee sangen waaralliseksi terwetten hengittää. Sentähden on warsin tarpeellinen asia, saada ilma senlaisissa huoneissa raittiimmaksi ja puhtaammaksi, joka tapahtuu niiden usiammin lämmittämällä, akkunain eli henkiluukuin ja owien aukaisemisella, liiatenki ennenkun terweet sairaita lähestywät.

Waatteista.

Waatteista pidämmä parhaana, mikä muuten on hyödyttäwäisin; ei niin, mikä ainoasti on silmän kaunis. Niiden tulee warjella ruumis kylmältä, suojella ruumiin tawallista hikua (transpiratio), jonka tukehtumisesta monta wikaa, sulku= ja lokatauteja, luuwaloja, kuiwatauteja, sisällisiä polttoja, keuhkowikoja, wesitauteja, ruusu=wikoja, ryhdynnäisiä ja monta muuta waiwaa saawat alkunsa. Ei ylen paksut ja lämpimät, eikä ylen hienot, kewiät ja ohuet waatteet ole erittäin kiitettävät, waan jotka wuosiaikain ja sääwaihetten, tottumisen ja töiden suhteen ei milloinkaan waiwaa eikä rasita ruumista. Ei talwella ainoasti waan kylmempinä kesäaikoinaki on tarpeellinen pukea lämpimämmästi ja kesähelteessäki waroa, ettei semminki hikisellä, kuumalla eli palawalla ruumiilla aworinnoin ja alastomin eli wähäturwatuin mahoin paljaalle maalle nukuta. Lapsuudesta wiluun tottuminen on kyllä hyödyllinen, mutta usiastiki waarallinen enää wanhemmalla iällä siihen totuttaita. Ylen ahtaat waatteet estäwät weren liikunnon ruumiissa; liian wäljät eiwät lämmitä tarpeeksi. Ei pidä kesäwaatteisiin kewäillä, eikä syksyllä talwiwaatteisiin ylen aikaisin eikä yhtäkkiä ruweta. Semminki iällisten ihmisten tulee tämä asia panna muistoon.

Pää, huoneessa asuen, ei kaipaa peitettä, jos ei peräti kalju, hiuksetoin. Siitä että tuwissa lakki päässä elellään, saadaan monasti päärupia, silmä= ja korwa=wikoja, nuha= ja röhkä=tauteja, muita pääkipuja ja kohtauksia.

Paksut, lämpimät kaulahuivit syyttäwät kurkku= ja rinta=waiwoja; hywä ja hyödyllinen on siis jo lapsesta alkain totuttaa kaulan wilua kärsimään.

Mahan turwaamisessa ja lämpimänä pitämisessä ollaan rahwaassa kowin huoletoinna, koska sitä toisinaan ei peitetä kun paljaalla paidalla matalain housuin ja lyhyen takin rajalla. Maha, warsinki hikisenä, on arka wilulle, ja sen palelemisesta saadaan moniaki tauteja, erittäin kohoja, watsawäänteitä, rewäisimiä, punatauteja, ja muita ulostustauteja.

Samate ollaan jalkainki turwaamisessa huolettomat. Kylmemmällä ajalla ei pitäisi awojaloin eikä märjillä jaloilla milloinkaan astua. Matkoilla ja muissa tiloissa, joissa jalat helposti kastuwat, pitäisi aina olla kuiwia, pestyjä sukkia waralla. Sangen waarallinen on lämpimin jaloin kylmillä kiwillä ja märjillä lattioilla käwellä, kuin liiatenki lapsilla ja piioilla on tapana ja joista heille tulewatki alituiset yskänsä.

Puhtaat ja kuiwat waatteet suojelewat parhaiten ruumiin lämmintä ja owat terweydelle otollisimmat. Likaisten, hiestä taikka muuten märkäin waatetten sijaan pitää wiiwyttelemättä kuiwia puhtaita muutettaman, ei kylmiä, eikä kylmässä huoneessa tahi tuulessa, awointen owien ja akkunain waiheella, kuin, pahasti kyllä, palkollisilla pyhä=aamuisilla on tapana pukea. Hyödyllinen on myös erittäin yöpaidat pitää. Päälle wiikon ei pidä yhdellä paidalla käydä ilman pesemättä, jos kohta se wiikon pidettyä ei wielä olisikaan monen silmissä tarpeeksi likainen ja pesemistä kaipaawa.

Puhtaudesta.

Eikä pidä ruumiinkaan korjuussa ja puhtaana pitämisessä huolettomat oltaman. Kaswot, kaula ja kädet kaipaisiwat joka aamu ja ilta pesemistä, jalat ja muu ruumis wähintäki kerta wiikossa. Siisteys ja puhtaus kaunistaa kaikki, kiitetään kaikilta ja pitäisiki kaikkein, niin köyhän, kuin rikkaan, niin terween, kuin sairaan siitä huolta pitämän. Puhtaus suojelee ja pitää ihmiset terweenä, sepä on kulkutaudeissaki paras warjeluskeino. Pestä ruumistansa tarwetta myöten milloin kylmässä, milloin lämpimässä wedessä on usiammissa taudeissa sangen terweellinen. Saunanlöyly ei ole sovelias kaikille sairaille, jonka tähden semmoisten pitäisi muuten lämpimässä wedessä istua. Uiminen kesäisaikoina on hywin terweellinen tapa ja pitäisi ihmisen jo lapsesta alkain siihen itsensä totuttaa, wähintäki kerta päiwässä uiman, ei kuitenkaan työstä eli muusta rasituksesta lämpimällä ruumiilla järween menemän, eikä siellä ylen kauwan kerrallansa oleman. Tawallisimmat ruumiin pesot owat:

1:ksi Kylmät pesot, joissa wesi on kylmälle tuntuwa, ihoa kylmempi (8:sannen ja 20:nennen lämpimämerkin wälillä Celsin termometriä). Niitä wiljellään usiammallaki tawalla. Kuka juoksuttaa wettä ihollensa, kuka menee koko ruumiillansa weteen. Kylmissä pesoissa on kaikitse warottawa asia, ettei mennä weteen työstä rasitetulla ruumiilla, ja peson jälkeen waatteet heti puetaan ja lähdetään liikkeelle. Kylmät pesot wahwistawat ja wirwottawat terween ihmisen ruumiin, ja moninaisissa kiwuissa, niinkuin nerwiwaiwoissa, woimattomuudessa, risa= eli rauhaiskiwuissa saattawat ne paljo hywää matkaan. Risa= eli rauhaiskiwuissa ja riisitaudissa on sitäki parempi panna suoloja sekaan, lusikallinen tahi kaksi, jos enempiki, joka kannulle wettä. Kaikkinaisissa ryyhdyntäwioissa, ruusussa, luuwalossa, werisyljyssä, haittawerewyydessä ja mahapohjan waiwoissa owat kylmät pesot kartettawat.

2:ksi Lämpimät pesot, joissa wesi on lämpimälle tuntuwa, ihoa lämpimämpi, haalia, lensiä, ei kuumanrasittawa (30 ja 36 lämpimämerkin wälillä). Wesi laitetaan soweliaasen ammeesen, jossa istutaan noin neljäs osa, jos puoliki tiimaa. Sisään mentyä peitetään amme lakanoilla, jotta muu ruumis, paitsi pää, tulevat peitteen ala. Pesosta tultua kääritään ruumis villaisella hurstilla eli muulla waatteella, ja mennään niin samaan huoneesen laitetulle wuoteelle peitteen ala maata. Jos joku tahtoisi kauwemmin aikaa jälkeen nukkua, niin muutettakoon kuiwat waatteet sitä ennen, koska ne entiset hikisestä ruumiista owat kostuneet. Sairasten ja kiwullaisten ei pidä moneen tiimaan, kylmempinä aikoina ei päiwäkauteen, peson jälkeen vuoteesta liikkua, sillä liiatenki ulko=ilmassa olisi ruumiin tawallinen hiku pian tukehtuwa.

Maassamme tawalliset saunakylwyt ajawat pian saman asian, kuin wastamainitut lämpimät pesot, mutta hiestyttäwät kowemmin ja waatiwat wielä tarkempaa waromista kylmästä jälkeenpäin. Ne eiwät myös ole soweliaat pääkipuisille. Mutta työmiehille rasitettuina, märkinä, wiluisina on sauna iltasilla hywin terveellinen ja estää monta tautia tulemasta. Muuriais= ja lehtisaunoihin sopii, mitä amme= ja saunakylwystä wasta on mainittu. Owat waan wielä enemmin hiestyttäviä, luuwaloisille ja muille jäsentautisille usein sangen hyödylliset.

Kaikki kylwyt pehmittäwät ihon, wirkistäwät weren, auttawat hikua ja wahwistawat. Jos wilustumisen jälkeen ensimäisnä päiwänä otetaan oksetinta ja sitte 3 tahi 4 tiiman päästä mennään lämpimään kylpyyn, niin sillä katkaistaan wilustumisesta useinki alkuusa saawat kowat, pitkälliset taudit. Ruuan jälkeen ei ole hywä saunaan, eikä muuhun pesoon, ei lämpimään eikä kylmään mennä, waan niistä tultua sopii kyllä atrioita päälle. Kylmissä pesoissa ei pidä wiiwyttämän siksi, että ruumis alkaisi wäristä, eikä lämpimässä siksi, että uupuisi eli raukeaisi.

Liikkeestä ja lewosta.

Ihminen on luotu liikkumaan ja kaswoinsa hiellä elatustansa hankkimaan. Ja onki tämä hänelle onneksi. Liikuntoa seuraa lepo, tytywäinen mieli, rauhallinen uni, terweys ja pitkä elämä. Kohtuullinen työnteko wahwistaa ruumiin, wirkistää weren ja muut ruumiin nesteet, estää monet taudit tulemasta ja parantaa tulleetki. "Uutteruus ja kohtuus", sanoi entinen mainio wiisas, "owat kaksi parasta lääkäriä, joka wain niitä seuraa, harwoin kolmatta kaipaa". Waikka kyllä herraswäki muuten paremmin terweyttänsä hoitaa, niin näemmä kuitenki talonpoikaisen kansan aina eläwän terweempänä, woimallisempana ja raittiimpana, johon ainoana syynä on näiden töisewyys ja kohtuus nautinnoissa. Köyhyyttä ja wajawaisuutta on moni kehunut rikkautta paremmaksi, ja pianpa onki syy kehua. Alituiseen istuntaan wiraltansa waaditut tekewät hywin, jos he edes tiiman päiwässä owat liikkeellä. Kowin raskasta, ylimääräistä työntekoa emme kuitenkaan kiitä terweelliseksi. Semminki heikot, kiwullaiset, ylen nuoret ja kowin wanhat pitäisi siitä armahdettaman. Werisylkyiset, keuhkotautiset, sydäntykyttäjältä ja suolipuhkeemilta waiwatut, rujot, rammat ja muut senlaiset warokoot itsiänsä kowista nostamista; kehnorintaiset erittäinki sulattawien mitalien höyrystä, kalkin ja kiwien tomusta. Töitä ja toimia seuraawa lewollinen uni tekee ihmisen tulewiin töihin soweliaaksi. Jota raskaampi työ, sitä suurempi unen tarwe. Raittiille, terweelle ihmiselle on kylliksi 6:den eli 7:män tiiman unesta; nuoret kaswawat lapset, heikot ja kiwullaiset nukkukoot kauwemmin. Unen kaipuussa owat liikunto, toimi, tytywäinen mieli ja hywä omatunto paremmat kaikkia muita unettawaisia aineita. Ylellinen walwonta on kowin waarallinen työttömällenki, wielä waarallisempi töissä rasitetuille. Liika syöminen ja juominen iltaisilla tekee unen lewottomaksi, samoin lämpimät ja pehmiät tahi kylmät ja kostiat wuoteet. Painaja, joka muutamia rasittaa, ikääskuin rinnalle polkisi, ei ole muu kuin äkkiä tulewa kohtaus, yhtä laatua kuin suonenwetäjä. Siltä waiwatut tekewät hywin, jos he heittäwät iltasyönnin, juowat sen sijaan korttelin kylmää wettä, nukkuwat korkialle päänaluselle, ei seljälle, waan kyljellensä, ja kowemmissa tiloissa toimittawat erityisen walwojan, joka painajan tultua olisi walmis herättämään.

Wimmoista (mielenliikunnoista).

Mielenliikunnot koskewat ruumiisenki, sillä niin owat henki ja ruumis wälillänsä yhdistetyt, ettei kumpikaan mitään yksinänsä kärsi. Lepo, toiwo, tytywäisyys ja kohtuullinen ilo pitäwät ihmisen terweenä, ja wielä toisinaan parantawat sairaanki. Mutta wahingollinen on ylellinen ilo ja riemu, jos liiallinen suru, murhe ja alamielisyyski. Koska äkilliseltä mielenliikunnolta joku kowasti kohdataan, pitää waatteet ja nauhat hänen päältänsä heti hellitettämän, raitista ilmaa owen ja akkunain aukomalla huoneesen laskettaman, kylmää wettä juoda annettaman ja kowemmissa tapauksissa suoniki aukaistaman ja lawemankia pantaman. Wielä tarkemmin tulee sairaan äkillisiä mielenliikuntoja waroa ja, min woipi, surut ja murheet mielestänsä heittää. Hän älköön itseänsä murheilla waiwatko, waan luottakoon ja toiwokoon kaikki Jumalan sallimasta hänelle hywäksi olewan, jos kohta hän ei aina sitä käsittäisikään. Kaikillenki sairaille, waan erittäin lapsensynnyttäjille, heikoille, kiwullaisille ja herkkäluontoisille on senlainen mielen lewotus warsin tarpeellinen.

Ilosta ja huwituksista.

Kauniit ilot, leikit ja huwitukset owat rasitusten jälkeen wirwottawaisia. Kohtuullisesti nautittuna ne kartuttawat sekä ruumiin että hengen hywää, panewat weren ja muut nesteet paremmin liikkeelle. Töistä päästyä sopii siis itsekunki ilahutella itseänsä ja toimittaa muillenki, erittäin lapsille ja nuorelle kansalle syyttömiä huvituksia. Itsekullaki iällä owat huvituksensa. Hypyt, tansit, moninaiset kisat, ja leikit, kiekan ja pallon nakkelot, lymyiset, hiipat, j.n.e. owat kyllä syyttömiä ja somia huwituksia nuorukaisille, jos waan katsotaan, ettei mitään tapaturmaista wahinkoa sattuisi ja ettei niitä ylimäärin pitkitetä, tahi ettei mitään tarpeellista työtä niiltä wiiwytetä. Jotka yhä huwituksia etsivät, niillen tulee ikäwäksi huwituksetki eikä heistä ole viimein minkään ilon nautitsijaa.

Jos vanhatki voisivat nuorukaisten iloihin yhtyä, niin olisi se kyllä kaunis. Tawallisesti he kuitenki viipyvät tarinoillansa oluen ja tupakan waiheilla. Eikä ole tämäkään heille kielletty, jos waan olutta ei muuteta palowiinaksi ja kauniita tarinoita kirouksiksi. Kowin laihoille ja werewille, wiemistyswioissa, ja niillen, jotka paljo syljeksiwät tupakoidessansa, ei ole tupakka terveellinen. Wäkewä nuuska rikkoo helposti nenän ja purutupakka on watsalle wahingollinen.

2 Luku.

Yhteisiä neuwoja sairasten korjuusta ja hoidosta.

Sairaan hoitajasta.

Sairasten hoitajan pitää olla raittiin, vahvan ja siivollisen, selvän, valppaan, kärsiwällisen, wähäpuheliaan, rehellisen ja taitavan ihmisen. Wähintäki tulisi jokaisen sairaan hoitajan näissä tawoissa harjotteleita ja päälliseksi ymmärtää, miten lawemankia ja werimatoja pannaan, werta kupataan ja haawoja korjataan. Joka kylällä pitäisi senlainen ihminen olla, kaupungeissa usiampia.

Kulkutaudeissa owat iälliset waimot sairasten hoitajiksi muita otollisemmat, sillä harwoin tauti heihin tarttuu. Paras warjelus tarttuwaisissa taudeissa sairasten luona kulkewilla on olla rohkiana, ei alakuloisna, usiasti pestä kaswot ja kätensä, wiruttaa suunsa wedellä ja etikalla, ei lainata suuhun kokounutta sylkeä, ei sisällensä wetää sairaan henkeä, ei kauwan paastota eikä walwoa, waan erihuoneessa nukkua tarpeensa, ja aamuisilla ennen sairaan luoksi tahi ulko=ilmaan mentyä juoda puhdasta wettä, taikka lämmitettyä sahtia, olutta tahi maitoa. Wielä tulee hänen usiasti tuuleuttaa, ja muuttaa waatteet, olletikki paita, wälimmiten käydä ulkosalla puhtaassa, raittiissa ilmassa ja samanlaista ilmaa sairaanki huoneesen, owen, lakeisen ja akkunain aukaisuilla wiriästi toimitella. Ei ainoasti kerta ja kahdesti päiwässä, waan joka tiima pitäisi raitista, wiiliähkää ulko=ilmaa sairaan huoneesen laskettaman, sillä se ei ainoasti ole sairaalle terweellinen, waan estää taudin muualle lewenemästä, koska sen tartunta=aineet eiwät koskaan pääse siihen woimaan yhdessä kohti paisumaan. Raittiin ilman uudistamista ei suinkaan pidä talwellakaan laimin lyötämän; ja jos tahdotaan oikein huolellisesti taudin tarttumista välttää, niin pidettäköön pelti eli lakeinen alinomaa auki tahi raollansa, joka kyllä saattaa tapahtua, jos huonetta lämmitetään usiammasti. Kaikki, josta tartunta=aineet woisiwat lisäytä, pitää sairaan luota korjattaman, esimerkiksi tarwet=astiat, jotka tyhjennetään, ei likelle asunhuoneita, waan etäämmä kuoppihin, jäljestä tuhkalla, sannalla tahi kalkilla peitettäwihin. Itse astiat pestään puhtaalla wedellä ennen uudelleen huoneesen wietyä. Huolimattomuus tässä asiassa on sangen vahingollinen, eikä auta niitä uloswiemättä waatteilla peitellä, sillä niistä höyryäwä saastaisuus tungeikse läpi helposti. Etikkahöyryä kiitetään tarttumista wasten hywäksi. Kohtuus lienee siinäki paras. Jolla siksi on huoneita laittakoon sairaille erityiset, sitä parempi, jos ne owat awarat, walkiat, iloiset, ei matalat. Niitä tulee pitää aina hywin puhtaina, waan ei erittäin lämpiminä.

Sairaan wuoteesta j.n.e.

Sairaan wuode laitettakoon ei muurin (kiukaan) eikä akkunan likelle, waan ulommaksi ja niin että sille taidetaan joka puolelta lähestyä. Tehtäköön se kaksilla lakanoilla, pehmiällä, ei ylen lämpimällä ja raskaalla, eikä kylmällä peitteellä. Lakanat wähänkään likautuneet muutetaan toisilla, puhtailla, kuiwilla ja wasta lämmitetyillä. Samati pitää muut waateneuwot, paidat, sukat, käsiliinat aina puhtaina pidettämän. Wuodetta korjattaissa muutetaan sairas sitä warten tehdylle toiselle. Polsteria, tyynyjä, peitteitä ja muita makuuwaatteita pieksettäköön joka kerta ulkona ja lämmitettäköön ennen sairaan uudelleen niille ruwettua. Sairaan kupit, tuopit, lasit, lusikat ja pikarit pitää usein pestämän, puhdasta wettä ja saipuata muiksiki tarpeiksi aina sairaan huoneessa löytymän.

Sairaan kaswot ja kädet pestään joka päiwä ja hiotessa annetaan hänelle puhdas, lämmin paita, ihon esinnä hiestä lämpimällä willaisella waatteella kuiwaksi pyhittyä ja kewiästi hierrettyä. Paitaa muutettaissa sairasta ei pidä hiessä ollen istutettaman; muina aikoina hänelle ei ole kielletty istua, min woipi. Wiriällä liikuttamisella ja toisinaan istumalla estetään makuuhaawat tulemasta, jotka alkawat ristiluun ensin punottumisella ja jäljestä wiswottumisella. Ennen märjille eli wiswoille joutumista paranewat nämät wiat usein, jos sairasta wälimmiten liikutellaan ja käännellään, ristiluuta eli tulehtunutta paikkaa etikalla ja wiinalla haudellaan. Taikka pidetään lyjywedessä kastetuita riepuja paikalla tahi tuoksutetaan sille hienoa lyywittiä. Jos kuitenki haawa ilmautuisi, korjaellaan sitä lyjywoiteella, liinan nukalle eli untuwalle lewitettynä ja päälle sidottuna.

Lääkkeistä.

Toimitetuita lääkkeitä pitää lääkärin määräämistä, waan ei sairaan mielen mukaan nautittaman. Moni luulee pikemmin paranewansa, jos ottaa enemmän lääkkeitä sisälle, kuin määrättiinkään, waan tämä luulo on kowin tuhma ja waarallinen. Usiampia lääkkeitä löytyy, jotka sillä tawalla weisiwät hengen, ja toiset eiwät waikuta runsaammissa annoissa yhdellä tawalla kuin pienemmissä. Kaikenlaiset lääkkeet warjellaan tomusta, kylmästä ja lämpimästä, tarkkaan katsoen, ettei niitä toista toisen sijasta wahingossa nautita. Lasit ja putellit pidetään hywin suullittuna. Lääkejauhot (pulwerit) warjellaan tomulta ja märkyydeltä, kaikki wetelät aineet, keittämät, seottamat, liottamat j.n.e. jäätymästä, happanemasta ja homehtumasta, jonkalaisiksi pilautuneina niitä enää ei pidä nauttia. Lääkemarjat (pillerit) juoksewat helposti yhteen, woiteet ja laastarit sulawat muuten tahi eltaantuwat, jos niitä lämpimässä pidellään.

Ruuasta ja juomasta.

Ruokaa ei pidä sairaalle tyrkytettämän, semminki ei polttotaudeissa. Ymmärtämätöin hywätahtoisuus on liialla ruualla monen sairaan kuolettanut. Paratessa eli terwehtyessä himoitsee sairas enemmän ruokaa, kuin hänelle wielä sopii antaa. Hänelle pitää paratessaanki wähemmin ruokaa annettaman, kuin terweenä, ja sitä wähemmin, mitä hän wielä on woimattomampi, sillä ehkä syömähalu jo on entisellensä wirkistynyt, niin kuitenki ruumiin ja watsan woimat ruokia sulentamaan wielä owat sangen heikot. Wetelät ryyniwellit, kuorittu maito, laiha raswatoin lihaliemi owat tässä tilassa terweelliset ja wasta myöhemmin nautitkoon hän wahwempia ruokia niinkuin wehnä= eli nisuleipää, liewäkeittoisia munia, tuoretta lihaa ja kalaa. Wieläki owat kaikki raswaiset, woisekaiset ja jauhoiset ruuat, maitojuoksutukset, juustot, pannukakut j.n.e. epäterweellisiä ja samati ryytikaswut ja juuriaineet, kaikki suolaiset, kuiwatut ja palwatut aineet, joita wasta watsan entisellensä tultua mahdetaan nauttia. Mitä sairas tahi paranewa syöpi, syököön wähä kerrallansa, iltaisella parempi jos ei wähääkään.

Sairaan juoma pidetään puhtaissa, usein pestäwissä astioissa, eikä nautita kylmempänä eli lämpimämpänä, kuin siitä joka taudissa erittäin määrätään. Jos sairas ei itsestänsä kysyisi juomista, pitää häntä siitä muistutettaman ja juoma laitettaman maukkaaksi. Puhdas wesi on paras juoma sairaallenki, jota kuitenki soweliaasti maustetaan marja= tahi omenamehulla, hunajalla, sokerilla tahi siirapilla, jos liiatenki sairasta paljo janottaa ja tepsiwämpää juomaa tarwitaan, waikkei silloin pidä antaakaan, kuin wähä (jumprun werta) kerrallansa. Leipäwesi, kahwipolttarissa tahi muuten hiiloksella ruskiaksi paistetusta eli paahdetusta leiwästä, wedessä liotettuna, on kaikenlaisissa taudeissa otollinen juoma. Sarlakantaudissa (Scarlatina), tuhkurissa ja kinotaudissa seotetaan lämmitettyä maitoa juomaan ruumiin hietinnän auttamiseksi, nerwipoltoissa saksan wiinaa, sappi= ja watsapoltoissa marjamehua, werijuoksuissa etikkaa, tahi wihtriöljywettä, kuiwataudeissa, yskässä, keuhkotaudissa sokuria tahi mantelisiirappia.

Lewosta.

Kaikki huolettawaiset asiat pitää sairaalta salattaman, ja katsottaman, ettei hän mistään säikähdä. Rutot, äkilliset mielenliikunnot owat terweellenki, saati sairaalle, waaralliset. Häntä ei saa taudistansa huoletuttaa, waan pikemmin uskottaa hänen jälleen pian terweeksi tulewan. Parahat sairasta lewottawaiset aineet owat huolellinen korjuu, kanssakärsiwäisyys, lohduttawaiset puheet, lääkärin ja papin katsomassa käymiset. Heikon sairaan luoksi ei kuitenkaan pidä wieraita laskea ja houraawaisten kanssa täytyy toisinaan elää kowemmasti, etteiwät wahingoittaisi itsiänsä ja muita. Muuten estettäköön kaikenlainen pauhu ja rähinä sairaan ympäriltä, ja huone pidettäköön hämärän woittawana, sillä hänen silmänsä ei kärsi täyttä waloa.

3 Luku.

Raskaista ja lapsensynnyttäjistä.

Synnyttäjistä yhteisesti.

Ei pidä synnyttäjän ilman syytä wanhasta totutusta elämästään poiketa. Kuitenki tulee hänen karttaa wäkewähöysteisiä (ryytisekaisia) ruokia ja liikuttawia juomia. Semmoisia himoja, joita muutamat raskaana ollessaan saawat, erinomaisia aineita nauttiaksensa, tulee järjen woimalla wastaan sotia, jos warsinki samat aineet olisiwat luonnottomia ja wahingollisia. Paha on se, että raskas edeltäpäin kowaa ja liiallista huolta synnyttämisestänsä kantaa; hywä, jos woisi olla tasamielinen ja iloinen. Eikä pitäisi kenenkään muun häntä surulliseksi saattaa, häntä pahotella ja säikähytellä, ei soimata, häwäistä ja herjata naimatointakaan raskasta, eikä muulla tawalla häntä pahasti kohdella. Liike on raskaille hywä, ei kuitenkaan rasittawainen liikunto. Rasittawaiset, äkilliset liikkeet, wäkinäiset nostamiset, kantamiset, juoksemiset, huutelemiset owat aina raskaan tilalle ja terweydelle waaralliset, warsinki neljänä ensimäisenä kuukautena. Ilman lääkärin erityistä määräämistä ei pidä raskaan wäkewämpiä lääkkeitä nauttiman, eikä suonta awauttaman. Ahtaat, likistäwät waatteet owat ainaki ja erittäin kantamisen ajalla wahingolliset.

Raskaitten erinäisistä waiwoista.

Enin osa raskaitten waiwoista ei tarwitse muuta lääkettä, kuin kärsiwällisyyttä. Toisia löytyy, jotka kaipaawat muutaki apua. Tawallisimmia owat:

1:ksi Kuoitus, niwo ja okse. Hawaitaan enimmiten alkupuolella raskautta ja owat aamuisilla waiwaloisemmat. Raskaitten pitää silloin käwellä tahi muuten liikkua aamuisilla ja kowemmin waiwattuina sopii heidän nauttia lihalientä magnesialla seotettuna myös aamuisaikana ja sitoa palowiinalla tahi rommilla kostutettuja riepuja tahi likopaperia (harmaata paperia) watsalle.

2:ksi Närä. Se saapi liiasta syömisestä ja watsan rietoista tawallisen alkunsa. Poistetaan wähemmällä, warsinki raswaisten ruokain, nauttimisella, ja enemmällä ulko=ilmassa liikkumisella. Kowemmissa waiwoissa nautittakoon wähäisen raparperijauhoja magnesialla seotettuna.

3:ksi Turpo, kowa watsa, ummetti waiwaawat raskaita loppupuolella aikaansa. Autetaan kewiämmillä, huwemmilla ruuilla ja lawemangilla haaliasta (lensiästä) wedestä. Aineita ei pidä tässä tilassa nauttia, jos ei taiten ja wähäisen raparperijauhoja eli raparperia ja magnesiaa sekaisin tahi engelskasuoloja tahi sennateetä siltänsä, tahi engelskasuolan seassa.

4:ksi Päänsärky, päänkiwistys ja käsiwarsien kuolo (käsien puuntuminen, sureminen) eli tunnottomuus, turtuus käsiwarsissa. Waiwaawat werewiä, useinki liika lämpimässä asuwia ihmisiä, autetaan wähemmin syömällä, wilummalla ololla ja kowemmissa tiloissa werenlaskulla.

5:ksi Jalkain pöhö eli ajetus. Ei ole peljättäwä eikä waarallinen asia wähä edellä synnyttämisen aikaa. Siltä waiwatut raskaat seisokoot ja käykööt wähemmin, älköötkä muuten rasittako jalkojansa, waan pitäkööt niitä tasakorkialla istuntasijansa kanssa.

6:ksi Wesitukehdus, wesi=umme, tippatauti. Huojennetaan sillä, että waimo wesitarwetta tehdessä lyykistäikse eli nojaikse eteenpäin. Jos siitä ei apua tule, kysyttäköön kätilöltä (lastenwaimolta) tahi lääkäriltä neuwoa. Usein auttaa seki, johdatella kiehuwan weden höyryä luonnon paikoille ja woidella samoja paikkoja lämpimällä puunöljyllä, ihralla tahi suolattomalla woilla.

7:ksi Werijuoksu. Waatii liikkumatonta oloa, wilumpaa, raitista asuntoa ja werenlaskua haittawerewiltä. Jos sitä ei ehkäistä, saattaa waimo murteuta, kesken luoda eli ennen aikaansa synnyttää, jonka tähden on tarpeen kätilöltä tahi lääkäriltä neuwoa kysyä.

8:ksi Nänni= eli nisäwiat. Lyhyet, sisään kurteuneet nännit autetaan joka päiwä imemällä kuutena tahi usiampana synnyttämisen edellisenä wiikkona. Paksunahkaiset nännit pestään päiwä päiwältä haalialla wedellä ja saipualla ja päälisnahan irtauttua ja poisnyhittyä pyhitään wesisekaista palowiinaa alaiselle hienommalle nahalle. Rohtumissa ja nännihaawoissa auttaa sama keino. Eikä ole sekään sopimatoin, lyhyitä nänniä usein syljellä kastella ja hypeellä ulommaksi wenytellä. Imettäjä pitäköön wäli=ajoilla rintansa peitteessä, waan ei likistyksessä, toimitelkoon myös semmoisia askareita, joissa käsiwarret tulewat liikuteltawiksi.

Pienempiä wajawaisuuksia, niinkuin hammastautia, ahdashenkisyyttä, siwuhellyyttä, peräjuoksua, suoniwetoa ynnä muita semmoisia tulee kärsiwällisyydellä kantaa.

Saamisen=ajasta.

Saamisen=ajaksi pitää waimolle hankkia siisti ja raitis huone, jossa kaikesta hälinästä, ruihusta ja tömystä erotettuna saapi rauhassa synnyttää. Niin äitin kuin lapsen tarpeeksi pidetään wuode ja liinat walmiina. Lapsen wuokko eli kätkyt (kehto, waku) ei pidä sijotettaman tulisijan eikä owen likelle. Muista tarpeista, niinkuin kohtu= ja napasiteistä, sänkywaatteista ja astioista kysyttäköön kätilöä.

Kätilö noudettakoon heti syntykipuin ilmautessa, parempi aikaisin, kuin myöhemmin, sillä wiiwykki saattaisi tulla niin äitin, kuin lapsenki hengelle waaralliseksi. Ei pitäisi kenenkään laiminlyödä koulussa käynyttä ja hywäksi tutkittua kätilöä tähän tarpeesen kutsua. Koulun käymättömiä ei tule uskoa, jos olkaat waikka kuinka monessa synnyttämisessä ennen apuna olleet. Olkoon näille sallittu ainoasti tukea, lohdutella ja wirwotella synnyttäjiä, toimitella tarpeen mukaan liewittäwiä lawemankeja ja muita senlaisia, waan älkööt sakon ja wastuun haastolla millään tawalla käyttäkö käsiänsä synnyttämisen kiirehtämiseksi, älköötkä jouduttako synnyttämistä juomillansa tahi muilla riennättäwäisillä lääket=aineilla, niinkuin aloella, saframilla, kahwella, wiinalla, oluella, pippurilla ja muilla senlaisilla, joilla wahingoittaisiwat synnyttäjän terweyttä, jos kohta ei henki lähtisikään.

Synnyttämisen hetkellä olkoon waimo miten mahdollista kärsiwällinen ja muistawa senki, ettei hän kaikilla omilla huolillansa woi mitään ilman Jumalan awutta, johonka hänen tulee turwata. Wahwalla katosta roikkuwalla köydellä sopii hänen kohottaa itsensä istualle, jos niin toisinaan helpompi olisi. Huoneen pitää olla, ei lämpimän, waan raittiin, wilunwoittawan. Joutawia katsojia siinä ei pidä suwaittaman. Kiinan lääkärit neuwowat synnyttäjiä nukkumaan, minkä woiwat, ja walweella ollessaan nauramaan. Eikä olekaan paha se neuwo.

Jos synnyttäjää alkaa puistella eli wawahutella, niin pitää hetimmiten lääkäri noudettaa. Häntä odottaissa warottakoon, ettei waimo wahingoittaisi eli loukkaisi itseänsä, ja pistettäköön puinen puikko, lusikka tahi paksu nahkapalainen hammasten wäliin, kielen rikkipureumisen esteeksi. Wahwalta, werewältä waimolta lasketaan käsiwarresta werta, kortteli tahi kaksi. Kaikillenki sopii panna liewittäwää lawemankia ja pohkioille sinappitaikinaa. Kaikkea rytyä, ääntä ja pauhua pitää wältettämän.

Hurmikot eli werikuohut, werijuoksut syntyhetkellä waatiwat pikaista lääkärin eli ymmärtäwän kätilön apua. Niiden kaipuussa katsottakoon, että synnyttäjä makaa liikahtamatta, pitkänään seljällänsä, wilunwoittawassa wuoteessa, raittiissa huoneessa. Annettakoon hänelle myös jotai happamensekaista juotawaa, etikkasekoa, hywin hapanta marja= tahi piimäwettä.

Waarinotettawista saamisen jälkeen.

Heti synnytettyä pitää waimon luoda reidet yhteen ja laskea kumpiki kätensä watsalle lepäämään. Kun itse ei sitä woine, niin autettakoon muilta. Sittekun jälkimenot (jälkijuoksu, perkeet) owat yli menneet, pitää waimo warustettaman kohtuuskintiällä watsasiteellä ja nostettaman toiseen sänkyyn, jossa saapi hiljaisuudessa lewätä joutawilta wierailta ja onnen toiwotuksilta waiwaumatta. Watsasidettä katsotaan, ettei löyhtyisi, ja kuiwia, lämpimiä lakanoita muutetaan tarpeen mukaan. Rinnat pidetään lämminnä ja imetetään 6 tahi 8 tiiman päästä, jos kohta maitoa ei wielä olisikaan. Sisään painuneita nänniä imetään nännilasilla, sawipiipulla tahi huulilla ulospäin. Jos siitä ei olisi apua, ja lapsen olis mahdotoin imeä, nautitaan ulostus=aineita, esimerk. engelskan suoloja, joka kolmannella päiwällä, siksi että watsa pehmeytyy. Rinnoilla pidetään paksulta pantuja mintturuohoja ja ruokaa nautitaan niukemmalta. Se on paha, sopimatoin tapa, ei itse imettää lastansa. Luonto on määrännyt äitin lapsensa imettäjäksi; joka luontoa wastoin tässäki asiassa rikkoo, tulee sillä rangaistuksi, että saattaa sekä itsellensä että lapselle tulewaisia wajawaisuuksia.

Ensimäisinä kolmena neljänä wuorokautena eli kunnes werisekaisia juoksuja wielä kestää, tulee waimon maata lakanain wälissä, mutta ei erittäin lämpimässä. Senjälkeen, jos mitään erinomaista ei wäliin tulisi, maatkoon puettuna, waan älköön nousko wuoteelta ennenkun 8 tahi 9 wuorokaudella. Watsasidettä pitää kantaa neljä tahi wiisi wiikkoa ja silloin wasta sopii waimon tawallisiin kowempiinki töihin ryhtyä, siihen asti toimitelkoon helpompia askareita. Se on hywä neuwo waimolle, maata wuoteella siksi, että jalkeella oleminen ei enää waiwuta. Heikkosilmäisiä warten pitää waloa wähetä.

Rawinto ensimäisinä kolmena päiwinä olkoon laihempi, esimerk. wesi= ja ryyniliemi, sahti leiwän kanssa, puuro, weres woi ja leipä. Wähitellen saapi sitte ruweta wäkewämpiinki ruokiin, löysäkeitto=muniin, tuoreesen kalaan ja lihaan, jonka ohessa maidon herumiseksi ja rinnasta lähtemiseksi tihiään juodaan munamaitoa, olujuuston heraa ja muita semmoisia. Sitte saapi wähitellen totuttaa watsan tawallisille, jokapäiväisille ruuille. Kaikenlainen wiina, olut ja kahwi owat sopimattomia tässä tilassa, eikä pidä niitä ilman lääkärin määräämistä nauttia. Paidan muutteessa ja wuodetta korjattaissa taitaa waimo pian wilustua ja saada taudin, samati mielenliikunnoista. Sentähden pitää waroin näissä tiloissa meneteltämän.

Erinäisistä kohtauksista saamisen jälkeen.

Edellisiä neuwoja seuraten wälttää lapsiwaimo monta tautia. Kuitenki taitaa erinäisiä kohtauksia ilmantua joko luonnon syistä, syntywaiwoista tahi muusta. Semmoisia owat:

1:ksi Hurmikko, werijuoksu. Heti tahi wähä jälkeen synnyttämistä ilmautuwa. Kohtaa usein silloin, koska waimo on kowin heikko tahi ylimäärin waiwaikse taikka kun istukka (kohtumaksa) on osiksi sisään jäänyt, osiksi irtautunut tahi wäkinäisesti ulos otettu. Hurmikko on waarallinen kohtaus, jos se kauwemmin kestää. Lääkäriä eli kätilöä odottaessa saapi sen tukkeeksi seuraawia keinoja käyttää: huone, wuode ja juoma tehdään kylmemmiksi; sairasta makuutetaan seljällänsä, hartiot muuta ruumista alempana; etikan kanssa seotettuun kylmään weteen kasteltuja riepukääreitä pidetään ja uudistetaan usein syntypaikalla, waan ylempänä mahalla lämpimiä öljyllä ja etikalla kasteltuja hauteita; tahi painetaan häpyluuta käsillä, tahi pannaan pieni, leiwiskän painawa, kylmällä wedellä kasteltawa santapussi mahan=alustalle. Kowemmissa tiloissa annetaan sairaalle 10 tippua terpentiiniä joka toisen tiiman päästä taikka teelusikallinen kanelijauhoja wedellä tahi wähällä wiinalla seotettuna joka kolmannella tiimalla, ja häwyn sisälle (häpyputkeen) työnnetään etikalla kastettu kokoon kääritty pitkä rieputukko taikka ruiskutetaan sinne siltään kylmää wettä ja etikkaa. Istukka kokonansa eli osittainki irtaunut wedetään ulos.

2:ksi Pyörtyminen. Waatii wirwottawaisia aineita, jonkalaisia owat: raitis ilma; saksanwiina, siltänsä eli wedellä seotettu; wäkewä etikka, ja muiden ainetten puutteessa hajuwesi eli palowiina, ei kuitenkaan paljaaltaan, waan weteen seotettuna, neljänneksi osaksi weden suhteen, usiasti ja wähä kullaki kerralla sisään otettawa.

3:ksi Jälkipureet jälkipoltteet. Ne jotka heti synnyttämistä seuraawat, owat tarpeelliset perketten ja werimaksain erottamiseksi. Myöhemmin ilmautuwaisia, waikiampia kipuja pitää syitänsä ja luontoansa myöten auttaa. Usein tulewat ne watsaan jääneistä liiallisista ruokakokouksista, jotka arwataan pahasta suussa olewasta ma'usta, kadonneesta eli wähetystä ruokalystistä, liittaisesta kielestä, waikiasta, hitaasta tarpeenteosta. Silloin pitää pantaman liewittäwää lawemankia, taikka sisälle annettaman ulostus=aineita, esimerk. engelskan suoloja ja mahaa woideltaman ulkopuolitse ihralla, öljyllä tahi woilla. Mutta jos kiwut tulewat jälkimenoin wäkinäisestä ulosotosta tahi waimon omasta heikkoudesta, niin pitää liewittäwiä lawemankeja ja lämpimiä hauteita pidettämän siksikun ennätetään lääkäri saada.

4:ksi Ajetus, puhallus, helleys, werestys syntyneuwoissa tulee waikiasta, pitkällisestä synnyttämisestä ja paljosta koskemasta. Helpompia tapauksia autetaan lyjyweteen kastelluilla, päällä pidettäwillä riepukääreillä. Mutta koska kowemmissa tiloissa paikat alkawat mustalle näyttää ja wuotaa pahahajuista wiswaa, kastellaan riepukääreitä punaiseen wiinaan taikka wesi= ja palowiinasekoon taikka saunakukka= ja raidankuoriliemeen taikka alunaweteen. Sywemmät haawat täytetään niihin kastellulla liinan untuwalla tahi hienoilla saunakukkajauhoilla. Mätäpaikkain poisliuduttaa pyhitään liewittäwää woidetta tahi lyywittiwoidetta liinaiselle lapulle ja pidetään päällä. Jos wäliseinä on repeytynyt, pitää haawa wedellä wisusti puhdistettaman ja waimon makaaman yhdessä kohti ja reidet yhdessä, siksettä paikka paranee, johon asti sitä korjataan samalla tawalla, kuin muitakin mätähaawoja. Rupeaisiko sisältä luonnonpaikoista pahahajuista märkää wuotamaan, niin ruiskuteltakoon sinne kylmänhaalistunutta wettä ja, jos siitäkään ei apua tulisi, tammen tahi raidankuorista tahi saunakukista keitettyä wettä, tawallisella lawemankipiipulla eli rakolla, jos warsinaista ruiskua ei olisi.

5:ksi Peräkuhlot eli pistimet, wuotamatoin perätauti. Painellaan waroin pehmeillä liinalapuilla, jos saataisiin sillä takaisin. Kylmään weteen tahi lyjyweteen kastetuita tukkoja sidotaan päälle ja kowemmissa tuskissa imetetään werimadoilla ympäristöä. Watsa pidetään pehmiänä, ei kuitenkaan wäkewämmillä ulostus=aineilla. Waimo waroikoon kaikesta änkäämisestä tarwettansa tehdessä.

6:ksi Hidas wesi, waikia wedenlähtö. Jos wesireikä olisi wikaunut, niin haetaan lääkäriä. Muuten pidetään lämpimiä saunakukka=hauteita paikalla ja woidellaan lämpimällä öljyllä ja kamfertillä. Jos ei auttaisi, kuljetettakoon kätilöltä pilli wesirakkoon.

7:ksi Kohdun mulje eli laskeunta. Tutaan siitä, että luonnon paikoista ulos tungeikse mustanpunainen, werensekainen kuhlo eli tönkäle, taikka aluswatsan poltteesta ja kusen waikiasta ulos lähdennöstä. Waatii pikaista lääkärin tahi taitawan, oppineen kätilön apua.

8:ksi Maitokuume. Tulee tawallisesti kolmannella wuorokaudella eikä ole waarallinen. Kowempana ollessa annettakoon raitistawia, löysääwiä aineita ja imettäköön uutterasti rintoja.

9:ksi Lapsiwuoteen tauti. On aina waarallinen kohtaus, joka noin puolentoista wiikon päästä synnyttämisen jälkeen, usein warhemminki, toisinaan myöhemmin, ilmautuu. Jälkijuoksut pysähtywät, maito tukehtuu, watsa paisuu ja hellettyy, ruumis heikontuu. Tawalliset syyt owat huoletoin, siiwotoin, ymmärtämätöin korjuu, warahinen liike, ruumiin wilustuminen, watsan täyttäminen sopimattomilla aineilla j.n.e. Lääkäri pitää kerkiämiseen kutsuttaa ja sairas pidettää hywässä, puhtaassa korjuussa ja raittiissa huoneessa, niin paikallansa ja hiljaisuudessa, kuin mahdollinen. Annettakoon myös hapahkoja juomia, esimerk. marjawesiä, ja löysääwiä eli pehmittäwiä aineita.

10:ksi Rinnan=aje, rintain puhallus, nisäin ajos eli tulehus, maitosulku. Sitä seuraa kipu, tuska ja kuumuus. Tulee tawallisimmasti ruumiin wilustumisesta, mieliwimmoista, siiwottomasta korjuusta j.n.e. Alkaa esinnä wilun wäreillä, joita seuraa kuumuus, ajetus, punotus, tuska ja wihleet rinnassa. Ellei ajetta saada peräytymään, niin se pian kowettuu. Peräymistä eli pehmiämistä pyydetään esinnä sisäänotetawalla oksettimella ja jäljestäpäin raitistawilla ulostus=aineilla, jonka ohessa rintoja ulkopuolin haudellaan lämpimillä kääreillä täytettynä hienotuilla karhunkaalin eli hulluruohonlehdeillä. Taikka pidetään rinnoilla kylmiä kääreitä wäkewästä salmiakkilipiästä. Taikka hierotaan ajettunutta paikkaa lämmitetyllä puun=öljyllä ja palowiinalla. Taikka pidetään palowiinaan kasteltuja riepuja ajettuneen rinnan puolisessa kainalossa ja itseä aje'paikkaa haudotaan lämpimällä puurolla, tehty hienotusta korpusta tahi pellawasiemenjauhoista lyjywedessä keittämällä. Jos iho rinnassa on kowin hellä eli arka, niin pannaan hieno liinalappu kääretten alle ihoa wasten, woideltuna puun=öljyllä hulluruohoöljyllä tahi muulla ei pilauneella raswalla.

Maitosuluksi eli maitopaatteeksi erittäin sanotaan rinnalle päällisin puolin ilmautuwa, epätasainen, kuhloinen ajos, ilman kuumuutta, tuskaa ja punotusta, kuitenki jollai tuntuwalla painolla rasittawa. Se katoo useinki wiriällä imettämällä. Ellei katoisi, niin pidetään rinnalla lämmintä saipuasta ruis= eli ohrajauhoin ja weden kanssa tehtyä puuroa. Taikka tehdään woidetta hienotuista saunakukista suolattoman woin kanssa. Taikka sulataan luoti puhdasta potaskaa korttelissa wettä ja pidetään siinä kasteltuja lämmitettyjä riepuja rinnalla. Oksettimia saapi nautita tämänki wian alussa, waan ainoastaan iltaisilla ja niin wähitellen, että waan kuoittaa, ei julki okseta. Maito tawallisesti ehtyy tällä ajalla, waan ilmautuu sitte jälleen. Niin tässä, kuin wastamainituissa edellisissäki rintawioissa on hywä rintoja usein saipualla ja haalialla wedellä pestä. Jos haawoja jälkeen ilmantuisi, niin pannaan niille hieno liinalappu woideltuna nuorella kermalla (maidon kuorella eli päällisellä, taaleella, retalla) tahi suolattomalla woilla ja uudistetaan kahdesti päiwässä. Näissä wioissa älköön pidettäkö rintaa ripuksissa, waan kannatettakoon niskan taaksi sidotulla huiwilla.

Maidon muista syistä wähetessä pitää runsaasti juotaman heruttawia juomia, muna=olutta, olut=, ryyni= ja lihawelliä, jonka ohessa rintaa wiriästi imetetään ja pyhitään kuiwalla, lämmitetyllä willawaatteella.

11:ksi Nisärohtumat, nisäruwet, nännikihelmät. Niitä ei ilmau'kaan ja paranewat jälleen pian, jos imettäjä ei anna rintaa lapselle, kuin määrätyillä ajoilla neljä kertaa päiwässä, ei useemmin, ja joka kerralla jälkeen haalialla wedellä ja palowiinalla pesee nänninsä. Sitte pyhitään kermaa liinaiselle lapulle ja pannaan rohtumille katteeksi. Taikka otetaan walaan raswaa ja walkiata wahaa (waksia), luoti kumpaistaki ja kolme teelusikallista palowiinaa, jotka yhteen sulataan woiteeksi ja sitte viljellään samalla tawalla kuin wasta kermasta mainitsimma. Taikka yhteen sulataan pawunjywän kokoinen walkiata tahi wiheriätä wihtrilliä ja kaksi lusikallista wettä, jolla rohtumia usiampi kerta päiwässä woidellaan ja woideltua peitetään waatetten hieromista wasten jollai lakilla, sarwesta, luusta, puusta, tuohesta, kowasta nahasta, sinikasta eli nauriista tehdyllä. Imettämästä päästyä haudotaan nisää joka kerta jälkeen kylmään lyjyweteen kastellulla nelikertaisella lapulla. Waan sitte pitää tarkoin muistaa, että nisä jälleen puhtaaksi pestään, ennenkun uudelleen imettämään ruwetaan. Erittäinki olisi lapselle lyjywesi myrkyllinen, jos wähäkään nisästä suuhun tulisi. Apteekistä saatawa kalkkiwesi ja puun=öljy, puoliksi kumpaaki, yhteen seotettuna on myös wälimmiten ollut hywä woide nisärohtumille.

4 Luku.

Lasten hoidosta kolmanteen wuoteen asti.

Äskensyntyneestä.

Äskensyntynyt lapsi otetaan lämpimään liinawaatteesen ja pidetään silmin pois niin päiwänwalosta kuin walkianki hohteesta. Jos ei liiku tahi muuten eläwänsä ilmota ja ymmärtäwäistä kätilöä (lasten muoria) ei ole saapuwilla, niin tulee sitä seuraawalla tawalla henkiin pyytää.

Haalistuneelta eli kalwakalta ja heikolta lapselta ei pidä napasuonta heti poikkileikata, waan lämminnä pitää. Peräpuolta lyödään kerta kewiällä kädellä; suu perkataan jälästä eli liitasta; lapsi pannaan äitin wiereen lämpimiin waatteisiin käärittynä; nenän alla pidetään etikkaa; käsiä, jalkapohjia ja selkärankaa harjataan pehmiällä harjalla. Jos napasuoni alkaa tykkiä, leikataan ja sidotaan se 3 taikka 4 tuumaa nawasta. Jos lapsen kaswot owat punaiset, huulet sinertävät ja pää ajetuksissa, pitää nawasta ennen sitomista wähä werta tipahutella. Waan olisiko wahingosta napasuoni tullut katkaistuksi tahi epähuomiosta ennen aikaansa leikatuksi, niin pannaan lapsi heti kaulasta saakka lämpimänhaaliaan weteen, siinä harjaamalla sekä muulla keinolla henkiin pyydettäwä, jonka ohessa wälistä rintaa käsiläppiällä hierotaan, wälistä ylös lämpimästä wedestä nostettuna pirskotetaan kylmällä. Sulan päätä kastetaan saksanwiinaan ja pyhkäistään lapsen kitaan, ja sieraimia kutkutetaan wälimmiten tuoreesen maitokermaan tahi öljyyn kastetulla höyhenellä, eikä pidä ennen, jos tiiman päästä, heittää näitä kokeita lasta henkiin saada.

Lapsi eläwänä syntynyt tahi tapakuolleista henkiin saatu pidetään esinnä wähä aika puhtaassa raittiissa ilmassa senjälkeen yli koko ruumiin haalianlämpimään saipuaweteen kastetuilla saksansienilä kewiästi pyhittäwä. Samassa katsotaan, jos lapsessa löytyisi mitään wikaa eli loukkausta, joita kuitenkaan ei pidä äitin huoleksi ilmottaa, waan lääkärin tahi ymmärtäwäisen kätilön kanssa niistä keskustella. Wälistä on pää wino, pitkän=omainen, jota ei kuitenkaan pidä painelemalla ja likistämällä oikaista, koska luonto sen pian itsestänsä tekee. Likistämästä ja painelemista lapsi waan taitaisi saada pahempia wikoja ja pian kuolta'ki, josta oikeutta myöten tultaisi rangaistuksen alaisiksi tahi kuitenki tunnon waiwoihin. Waarallinen on myös imiellä, painella ja puristella tyttölasten rintoja, jota sentähden ei pidä tehdä. Lemmen nostot tyttölapsille ja muut onnen loihtimiset pojille owat tuhmia, pakanallisia taikoja, sitäki pahemmat, jos lapsen kanssa sen ohessa jollai erinomaisella, rohkiamalla tawalla menetellään.

Pestynä pirostellaan lapsen poimuille wähä nihtiä ihoamista, heltymistä eli sierottumista wastaan, napasuoni kiinnitetään uudelleen talitetulla lapulla ja siteellä, lapsi puetaan eli kapaloitaan ja pannaan lämpimään wuoteesen äitinsä wiereen, waarinottamalla kuitenkin ettei yötäki siinä makuuteta, koska waan taitaisi tukehtua. Nihdin sijasta sierottumisille kelpaa hienot wehnä= (nisu=) tahi potakkajauhot, eikä sierottumisia ja werestymisiä niin ilmau'kan lapsen aina puhtaana pidettäissä.

Lapsen waatteista, asunnosta ja pesoista.

Lapsen waatetten pitää olla wuoden=aikain mukaan lämpimät, pehmiät, awarat, eikä neuloilla, waan nauhoilla kiinnitettäwät. Puetettaissa warotaan lapsen pieniä jäseniä loukkaumasta ja jos lapsi kapaloitaan, jota kuitenkaan ei pidä kauwemmin kuin ensiwiikkoina tehdä, niin tapahtukoon kapaloiminen wuoron oikialta puolelta wasemalle, wuoron wasemalta oikialle ja hellitettäköön aina kapalowyö lapsen imiessä eli syödessä. Käsiwarret ja rinta pitää wapaaksi jätettää ja lapsi muutamia kertoja päivässä saada aiwan irrallansa maata. Pää pidetään puuwillakankaasta tahi liinawaatteesta tehdyllä lakilla lapsen huoneessa ollen, ulkoilmassa willaisella. Lakkeja kuin muitaki waatteita pitää olla usiampia, sillä lapset hikoilewat runsaasti ja paaduttawat wäleen yhdet; waan aina tulee katsoa, että niin lakit kuin muu muutettawa puku on kuiwa ja lämmin. Wanhemmaksi tullen laitetaan lapselle kolttu, joka waan ei estä jäsenten wapaa liikuntoa; jalkoja warustellaan pehmeillä, wäljillä kengillä eli pieksuilla nahasta. Kun pää alkaa hiuksiltaki peittyä, niin lakkia ei enempi tarwita, jos ei ulkona käyttäissä, jossa kylmän waroksi lämmin lakki pidetään, waan päiwänpaisteessa ja lämpimässä ilmassa kewyt olkinen tahi muu=aineinen lakki. Hiuksia ei leikata lyhemmäksi, kuin kaksi tuumaa hiusmarrosta, kaula pidetään paljasna, paitsi kylmällä, sumuisella säällä.

Lapsihuoneen tulee olla awaran, kuiwan ja kohtuullisesti lämpimän. Wastasyntyneelle on lämmin kyllä tarpeellinen, waan sitte lapsen paremmin ilmaa kärsimään totuttua, wähetään lämmintä, siksi ettei juuri palele'kaan. Kaikkea ruihua, ryskettä ja hälinää wältetään, mikä mahdollinen, ettei lapsi unissa taikka ilmanki säikähtäisi. Joka päiwä laastaan ja tuuleutetaan huone, joksi ajaksi lapsi muutetaan toiseen. Joka päiwä pitää myös lapsi kannettaa wähä aika olemaan, talwella raittiimmassa huoneessa, kesällä ulko=ilmassa, ei kuitenkaan hiostuneena eli muuten lämpimämpänä. Tällä tawalla harjautuu lapsi ulkoiseenki ilmaan ja on sitte ikänsä raitis, wirkiä ja kasautunut kowempiaki säiden muutoksia kärsimään.

Puhtaus, pesot ja kylwyt owat juuri wälttämättömiä tarpeita lapselle. Ne parahite estäwät rohtumisia ja muita waiwoja lapselta. Lapsi puetetaan joka päiwä puhtaasen, lämpimään paitaan ja muitaki waatteita muutetaan aina kuten hiestywät, kostuwat eli hierouwat. Haalistuneessa wirta=, joki= tahi sade'wedessä pestään lapsi niin usein kuin hiereleikse, waan ei hiostuneena. Soweliain pesoaika on aamuisilla. Pestessä pyhitään ruumista saksansienillä ja katsotaan, ettei napaside petä. Aikaa woittain totutetaan lasta kylmemmille pesoille, waikk'ei ole'kan ylenkauwan kertaansa wedessä pitämistä. Kylmä wesi oikein käytetty, wahwistaa ruumiin. Ainaki pitäisi lasta kolmen wuoden wanhaksi niin kaksi kertaa wiikossa pestä ja siitä kerran. Kiwulaisille lapsille pitää wesi alusta lämpimämmäksi tehdä. Pesosta otettua lapsi kuiwataan joutumiseen, ruumista hiwutetaan kuiwalla liinalla lämpimäksi, lapsi puetetaan ja pannaan maata, jos ei jo ole sitänä wanhempi.

Rawinnosta.

Kahdeksan tiiman paikoilla synty=ajan jälkiin pitää lapsi äitin rinnalle pantaa, olkaan jos ei maitoa. Toisinaan maito ei ilmau kun kolmannella päiwällä, eikä kaikitse wielä silloinkaan. Kuitenki pitää lapsi rinnalle pantaa, sillä sen tyhjäksi imentä jouduttaa maidontuloa ja wenyttää nännit ulommaksi, ja lapsella itsellä on imentä luonnollinen, mielentehty työ, jos mitään ei saa'kaan. Maidon wielä puuttuessa annetaan lapsen rawinnoksi wälimmiten teelusikallinen äskenlypsettyä maitoa seotettuna kolmella teelusikalla wettä eli enemmälläki, maidon wäkewän ollessa, ja wähällä sokurilla. Taikka rawitaan lapsi wetisellä kauraliemellä maidon sijasta. Syntyjäljen hitaammin lähtiessä lisätään wähäisen sokuria, jota äitiä imewä lapsi ei kuitenkaan kaipaa, sillä äitin maito kyllä watsanki tarpeeksi purkaa. Pahoin ja älyttömästi tehty on lapselle heti synnyttyä wahwempia ruokia antaa, niink. welliä, raawaan maitoa ja muita semmoisia, jotka sekä paikalla että wastaiseksi saattawat kipuja. Wasta myöhemmin, ensimäisten hammasten ilmaannuttua ja watsan paremmin wahwistuttua, saa lapsi niitäki nautita.

Ensimäisinä päiwinä sopii imettää lasta aikaa ja tarwetta myöten, mutta noin kolmen wiikon wanhasta alkain ei usiammin, kun joka neljännellä tiimalla päiwäs=aikana, öillä ei ollenkaan. Sillä että lapsi heti totutetaan määrätyille ruokahetkille wältetään paljo wastaisia huolia ja waiwoja kaswattamisessa. Myös lapsella itsellä on se niin terweellisempi. Ja ei wainenkaan pidä lasta joka itkulta imettää tahi ruokkia; pankaa se tarkoin mieleenne wanhemmat! Se ei aina itke näljästä, waan muistaki syistä ja tarpeista, jotka pitää tutkittaa ja autettaa. Jos esimerk. lapsi itkisi watsankiwusta, johonka jo useinki ylenpaltinen rawinto on syynä, ja häntä siitä uudella imettämällä tahi muulla ruokkimalla wiihdytettäisi, niin hänen waiwansa sen kautta ainoastansa suurennettaisi. Eikä myös pidä äitin heti syötyänsä lasta imettää; hywä jos wasta kahden eli kolmen tiiman päästä syömisen jälkeen, eikä milloinkaan wihaisella, suuttuneella taikka muulla tawalla liikutetulla mielellä rintaa lapselle tarjota, sillä senlaisista mielenliikunnoista maito tekeytyy myrkyksi; pankaapa seki äitit muistoonne.

Pieni wastasyntynyt lapsi elää terweempänä wähemmästä rawinnosta, kun paljosta, joka sille waan tuottaa okse'wikoja, watsawihleitä, sampaita ja muita. Kaikki nämät pahat wältetään usiasti ja paraite sillä, että lapselle waan joka neljännen tiiman päästä annetaan rawintoa. Ylenrawittua lasta usiasti rupee oksettamaan, joka silloin onki hyödyllinen, eikä estettäwä, josta lapsi waan saisi pahempia ja waarallisempia kohtauksia. Nukkuneena lasta ei pidä kauwemmin rinnalla pitää.

Kuudennella, seitsemännellä tahi kahdeksannella kuulla syntymästään on lapsi muuhun ruokaan totutettawa ja rinnalta wierotettawa, wähitellen, ei yhtäkkiä, joka woisi lasta terweytensä puolesta wahingoittaa. Luonnollisin ja paras asia on, äitin itse lapsensa imettää; ellei taida, toimitettakoon lapselle wieras imettäjä, joka on nuori, terwe, siwiäluontoinen ja itse samoina aikoina, kun lapsen äitiki, synnyttänyt. Senlaista ei löytyessä tulee lapsi seuraawalla tawalla elätettäwäksi. Ensimäisinä päiwinä seotetaan yksi osa wastapoikineen lehmän maitoa ja neljä eli wiisi osaa wettä ynnä wähä sokuria lapsen elätteeksi. Toisella wiikolla otetaan jo wähemmin wettä maidon suhteen ja sitte ainaki wähemmin, jotta muutaman wiikon päästä tulee puoliksi kumpaaki seotettawaksi. Ensimäisten hammasten ilmi tultua ruwetaan seuraawalla tawalla tehtyä welliä lapselle wälimmiten antamaan. Kahdesta osasta nisuisista ja yhdestä osasta rukiisista jauhoista leiwotaan leipää, jota kuiwataan ilman eli tuulen käywässä paikassa. Tätä happametointa leipää hienonnetaan sitte jauhoiksi ja seotetaan wedellä puuroksi, jota sopii kylmässä paikassa usiampiaki päiwiä walmisna pitää. Waan joka kerralla lasta syöttäissä otetaan siitä, minkä näkee tarwitsewan, ja seotetaan äskenlypsetyllä maidolla weteläksi, hienoksi, kokkareista puhtaaksi welliksi. Enemmän, kun kerralla tarwitsee, ei pidä welliksi seottaa, sillä se waan happaneisi ja pilaisi lapsen watsan. Samasta syystä tulee katsoa, ettei maito ole hapanta; joka waan taitaa, lypsäköön uutta joka kerraksi. Ei haittaa jos wähä sokuriaki welliin seotetaan, ei kuitenkaan liiemmäksi. Sillä tawalla saadusta wellistä annetaan lapselle alussa joka neljännellä tiimalla kymmenkunta teelusikallista itsekullaki kerralla, waan sitte lapsen paremmin wahwistuen enetään wellin antia, jonka ohessa toisinaan annetaan jo ennennimitettyä wesi= ja maitosekoa, kolmanneksi osaksi maitoa weden suhten, ei wielänä wahwempata. Myös ruwetaan lasta wähitellen ruokkimaan maidolla tahi laihalla, raswattomalla lihawellillä, ei kuitenkaan suolaisella eli ryytisekaisella. Taikka lihaliemen sijasta annetaan wellilientä munaruskialla seotettuna, ja aikalomasta muitaki ruokia, esimerk. olu'juustoa, wahwempaa lihawelliä, seottamatointa rieskamaitoa. Waan aina tulee muistaa, että lapsenki ruuassa kohtuus on paras; ei milloinkaan sitä pidä pakottaa syömään.

Edellä nimitetystä wellileiwästä nimitämmä wielä, että kun nisuisia jauhoja ei olle, sopii sitä samalla tawalla ohraisista ja rukiisista jauhoista sekaisin tehdä. Taitais waan näyttää monellenki joutawaksi ja turhaksi koko waiwa leiwänteosta, kun leipää sitte jälleen pitää jauhoiksi hienota ja welliksi tehdä; niin ei kuitenkaan ole asian kohta. Leipomatoin ja nousuttamatoin wilja, jos kohta hienoksiki jauhettu ja welliksi tehty, saattaa lapselle watsawäänteitä, happamen, sampaita, kinan, matoja, riisin, näiwettäjän ja muita pahojaki wikoja. Jos lieneeki monta lasta menestynyt ja kaswanut tawallisellaki jauhowellillä, niin sitä siitä ei kuitenkaan pidä soweliaaksi päättää. Miksi ei woisi wahwempiluontoinen lapsi toisinaan senlaistaki rawintoa kestää? Waan jos kestääki yksi, kaksi eli kymmenenki, niin lankeawat sitä wastoin sataluwut sopimattomasta rawinnosta ennen aikaansa maan poween, sillä kaikilla ei ole'kaan yhtä wahwa ja kestäwä luonto.

Sitte kun hampaamisen jälkeen muutaki kewiämpää ruokaa lapselle annetaan, tulee waan waroa, ettei sitä purettamalla (puruilla) ruokita, joka tapa sekä ilman on ilkiä että lapsen terweydellenki sopimaton. Eikä pidä minkään ruuan olla ylen kylmän tahi lämpimän; kumpiki pilaisi lapsen watsan.

Sarwesta tahi muusta tapanännistä imettäminen on peräti sopimaton ja hyljättäwä tapa. Siitä lapsi usein saapi happamen, suurupia ja muita jo ennen nimitettyjä wikoja. Paras on pienoisillenki lapsille ruokansa lusikasta antaa, jos äitiänsä eiwät ime.

Liikunnosta ja lewosta.

Lapsi saakoon aina mieltänsä myöten liikuksella, kuin waan silmällä pidetään, ettei mitään wahinkoa tapahdu. Kahdeksan kuukauden wanhasta annettakoon waippa alla lattialla istuksella ja konttaella, kuinka parahite woipi ja kykenee. Waan sopimaton on, häntä ennen aikaansa käymään taiwutella, josta waan jalat wääristywät. Mitättömiä ja wahingollisiaki kaluja talossa owat siis kaikki reikätuolit, taluwyöt ja muut sitä lajia. Kauniilla säällä annettakoon lapsen ulko=ilmassa oleksella ja itse kykenemättä kannettakoon sinne. Sopimaton on kuitenki ylen kauwan kerrallansa häntä siellä pitää.

Mitä nuorempi lapsi, sitä suurempi unen tarwe. Lapsen unta ei millään pidä häirittää, waan ei nukkumaankaan ylimäärin pakottaa kowalla kiikuttamalla (soudulla, heijaamisella, kätkyttämisellä) taikka unettawaisilla rohdoilla eli seljoilla ja muilla lääkkeillä, jonkalaisia owat walmusiirappi, sensetulsi, (essentia dulcis), wäkewänhajuiset kukat, palowiina, olut ja muut senlaiset. Yhtä waarallinen on pään kynsimisellä ja kutkuttamalla lasta unettaa. Kaikista niistä tulee lapselle wastaisia kiwulaisuuksia, esimerk. halwuu, puistutuswikoja, kaaduttaja ja muita. Sensetulsi ja opiowiinat, unettawaisina lääkkeinä lapselle tyrkytettynä, jo owat lukemattomia ennen aikaansa multaan wieneet.

Terwe, rawittu, kuiwa ja lämmin lapsi kyllä ilman kaikkia niitäki tarpeensa nukkuu, jos semminki ei ahtailla, piukoilla kapaloilla waiwata. Mutta jos olisi tawallisella nukku=ajallaan lewoton, pitää se riisuttaa ja tarkoin katseltaa, olisiko mitään pistäwätä eli muuten waiwaawata, neuloja, tikkuja, pieniä eläwiä ja muita senlaisia unen esteenä. Samalla tarkuudella waarin=pidetään, ettei umpi, wihleet, nälkä, märkä, wilu, lämmin, hierelmät ja muut senlaiset rasita lasta. Lääkkeitä waankaan ei pidä joka itkulla antaa, sillä niillä lapsen terweys usein peräti turmeltaisi, ettei enää olisikaan lääkkeistä apua. Ynnä mitä jo nimitettiin, taitaa lapsen lewottomuus helposti tulla itse ruuastaki, sen sopimattomuudesta eli ylenpaltisuudesta, joka myös on mielessä pidettäwä ja autettawa. Rawinneena lapsi nukutetaan ei seljälleen, waan kyljelleen, lewottomana toiselle kyljelle käännettäwä. Eriwuode lapselle, semminki yötisaikana, on jo senki wuoksi parempi, ettei tukehtuisi eli likistyisi. Ylen lämpimät peitteet owat terweydelle wahingolliset, pää ja kaswot eiwät tarwitse eikä pidä ollenkaan peitettä. Paras on totuttaa lapsi kiikuttamatta nukkumaan. Kowa liikutus kätkyessä tahi käsissäki on sopimaton ja wastarawinneelle waarallinen. Wuodetta ei pidä laittaa walkian, owen tahi akkunan ohille, jossa uho olisi wahingollinen terweydelle ja päiwän taikka tulen walo tekisiwät sitä alti katselewan lapsen kierosilmäksi. Jos soweliaammalle paikalle wuoteen sijaa ei saataisi, niin pantakoon edes jotai estettä waloa eli uhoa wasten.

Wioista ja taudeista.

Lapsi ymmärtäwäisellä hoidolla tawallisesti kaswaa ja pysyy terweenä. Muutamat erinäiset wammat taitawat kuitenki kohdata häntä ja waatia erityistä huolenpitoa. Senlaisia wammoja ja wikoja owat:

1:ksi Sierottuminen (ihoaminen, heltyminen, werestäminen, poimuaminen) tulee useemmiten huolimattomasta korjuusta ja autetaan wiriällä pesolla kylmässä wedessä, hienoin nisu= tahi potakkajauhoin eli nihdin päälle pirostelemisella.

2:ksi Napawiat eli haawat witkaan paratessaan antawat alun werestämiselle, ajetukselle tahi liikalihalle. Werestämistä wasten pidetään nawalla rieputilkoja kasteltuna weteen, johon on sulattu wähä walkiaa wihtrilliä (puolansuolaa) tahi alunaa; ajettumista wasten liewittäwää woidetta; liikalihalle ripistellään poltettua alunaa (alunan tuhkaa) ja sen jälkeen äskennimitettyä woidetta.

3:ksi Nikka, oksettaja, watsan wääntäjä, kowa ja pehmiä watsa, pöhö, tulewat tawallisesti sopimattomasta eli ylellisestä rawinnosta ja autetaan sillä, että lapselle annetaan soweliasta ruokaa ja niukemmältä, eikä usiammin kun joka 4:nellä tiimalla. Ellei siitä yksin tule apua, niin annetaan weitsen kärjellinen magnesiaa teelusikallisessa wettä illoin aamuin ja watsan turpuudessa koetetaan lawemankia.

4:ksi Sammas eli sampaat (trusku, suuwalkia) tutaan walkioista pisamista, pilkuista ja rehneistä suussa, watsan pureista ja wetelästä wiheriännäköisestä jäljestä; tulee yksistä syistä kun edellisetki 3:ksi mainitut wiat, niink. happamista welleistä, sarwella, natulla eli tilalla syöttämisestä taikka sopimattomista ulostawista aineista. Jos nämät syyt estetään waikuttamasta, paranee usein tautiki, tahi annetaan magnesiaa, kun äsken nimitetyissä wioissa, ja suun sisusta woidellaan puuraksiwedellä (Borax).

5:ksi Lewottomuus, unettomuus, ei ole mikään itsenäinen wika, waan seuraa jota kuta waikuttawaista syytä, joka on etsittäwä ja autettawa.

6:ksi Silmäkipiät tulewat usein kowasta päiwän tahi walkian walosta. Silmät punastuwat, ajettuwat, kuumiwat ja märkiwät. Parantamista warten pitää walo huoneesta wähettää, huonet pidettää raittiina, kylmänwoittawana, märjät eli räämeet silmistä pestään haalialla wedellä, jonka jälkeen äiti kielellänsä nuolaisee luomia siksi että aukenewat ja tirahuttaa nisästänsä illoin aamuin wähän maitoa nenäpuolimaiseen silmänurkkaan.

7:ksi Hammaskiwut. Ensimäiset hampaat ilmauwat usein lapsen kuolastamisella, kuumuudella, lewottomuudella, pehmeellä, unettomuudella, wawahtelemilla ja muulla semmoisella. Näissä kiwuissa on luonto oma auttajansa, kun waan lapsi muuten pidetään korjuussa, huone raittiina ja puhtaana, ja lapselle juotetaan sokurilla seotettua maitoheraa. Hywä on myös aikaisin taiwuttaa ijenystä kihuuttamista wasten joko sormella niitä siwuellen eli sillä että lapsen annetaan pureksella jotai ei aiwan kowaa ainetta, niink. leiwän kannikkaa, lihakamaraa eli muuta senlaista. Mutta jos ikenet owat kowin punastuneet, kuumat ja ajettuneet, pitää tulewan hampaan kohti ijenliha jotaki syvältä ristin leikattaman. Wawahtelemissa eli puistelmissa owat haalianlämpimät ammekylwyt ja lawemangit tarpeellisia.

8:ksi Wäwähtelemiset, puistelia, kouristaja meneskelewäisyys, saawat monestaki syystä alkunsa, niink. hammaskiwuista, maidosta, säikähtämisistä, äitin eli imettäjän äkillisistä wimmoista eli mielenliikutuksista, sopimattomista ruuista ja muistaki. Jos apua ei ole haalianlämpimistä wesisaunoista eli ammekylwyistä, lawemangeista ja erinäisten syiden estämisestä wastaki waikuttamasta, niin pitää lääkäriä neuwoteltaa.

9:ksi Maitokerni. Runsaammasti rawittuin imewäisten lasten rohtuu toisinaan kaswot keltakuorisilla pienillä pisamilla. Ne katoawat tawallisesti lapsen rinnalta wierotettua. Sitä ennen tulee lasta ja sen kaswoja usein pestä haalialla, puhtaalla, joki= taikka sadewedellä, taikka kauraliemellä kaswoja ja rohtumaa. Kowemmissa tiloissa woidellaan pisamia suolaamattomalla woilla ja liotetaan sitte lämpimällä wedellä, jotta heltiwät, jonka jälkeen lapsi kerran päiwässä pestään haalianlämpimässä wedessä, johon on edellä sulattu luoti apoteikistä saatawaa rikkimaksaa (Hepar Sulphuris) ja 4 luotia suolaa. Olutjästi on myös hywä woide maitokerniä wasten. Ruwet woidellaan sillä 3 kertaa päiwässä ja lapsi pestään äskenmainitulla tawalla. Jästin kaipuussa otettakoon pehmiätä saipuaa eli soopaa. Lempikukista (Viola tricolor) keitettyä lientä kiitetään myös hywäksi sillä rupia woidella ja maidon seassa sisäänki antaa.

10:ksi Eltta eli wilustaja kohtaa tawallisesti lapsia, jotka asuwat ahtaissa, hikoisissa, alhaisille paikoille raketuissa huoneissa, taikka joita pidetään huonossa, siiwottomassa korjuussa. Näiden syiden, jos mahdollinen, häwitettyä ja lääkärin kaipuussa, annetaan wäli=ajalla lapselle oksetinta ja purku=aineita, jonka jälkeen, sitten kun kieli on puhtaampi, 9 wuorokautta perätysten watsaa ja sen alapuolta woidellaan elttawoiteella illoin aamuin, talwisaikana walkian edessä, jonka ohessa ulostawia aineita joka toinen päiwä annetaan. Joka woitelemisen jälkeen sidotaan willainen wyö kolmin kerroin watsan ympäri ja paitaa ei muuteta koko ajalla. Muutamat lapset näyttäwät liiatenki hampaamisen ajalla lihawiksi ja liikawerewiksi. Niille tulee ennen elttalääketten wiljelemistä panna 3, 4 tahi 5 iilimatoa niskaan hiusrajan paikoille, joka estää kowemmat taudit lasta kohtaamasta.

Jos tällä lapsi ei paranisi, annetaan oksettimen ja purku=ainetten perästä raparperiwiinaa seotettuna muutamilla tipoilla walkoista hofmannin wiinaa wäliajoilla kerran tahi kahdesti päiwässä ja sitä paitsi lihalientä taikka munan ruskiaa ja walkiaa, seotettuna kanelilla ja sokurilla, kahdesti päiwässä.

Watsan pöhöttymisessä, joka toisinaan eltan jälkeen ilmautuu, on mainittu elttawoide awullinen.

11:ksi Riisi, Englannin tauti, kuiwatauti. Sen tuntomerkit owat kalwiat kaswot, laihtuminen lapsen runsaastiki syödessä, mahan pullistuminen, toisin ajoin löysä, wetelä watsa, woimattomuus, hermottomuus, jäsenpaikkain ajettuminen, iso pää, koukku selkä, teräwä rinta. Tawallisesti owat huono, puuttuwainen korjuu, saastainen ilma, ruokottomuus ja kehno, sopimaton rawinto tämän taudin syynä. Tähän wikaan kysytään usiammiten akkain neuwoja, jotka woiteillansa ja rohdoillansa eiwät hyödytä wähääkään, waan enemmin wahingoitsewat. Wasta wihdoin taudin oikein juurruttua ja woimaan päästyä etsitään lääkäriltä apua, koska jo pian kaikki awut owat tyhjät ja woimattomat. Wiheliäisyys, kyhyrä, kässä eli kupulaselkäisyys, kykenemättömyys ja näiwehtyminen seuraawat, josta lopulta moniwuotisten kipuin ja kärsimisten jälkeen kuolema tulee wälttämättömästi. Sen tähden pitäisi heti kohta taudin alussa lääkäriltä neuwoa etsiä ja sitä wielä odottaessa laittaa lapselle parempaa ruokaa, lihalientä maidolla seotettuna taikka munaruskoa weden ja maidon kanssa joka 4:nellä tiimalla, waan harwoin ja wähä, taikka ei ollenkaan, jauho= ja leipäruokaa, jotka riisitaudissa owat sopimattomia. Samoin pestään lasta usein kylmässä suolawedessä, selkäpiitä woidellaan palowiinalla paljaaltansa taikka terpentiinillä seotettuna, ruumista hierotaan kuiwalla willaisella waatteella, lapsi pidetään hywin puhtaana ja käytetään ulko=ilmassa, jossa hänen lämpiminä kesäisinä aikoina annetaan kuiwassa hiekassa eli sannassa mieltänsä myöten rypeillä. Lääkitykseksi annetaan apoteikistä saatawaa kalanmaksaraswaa teelusikallinen illoin aamuin usiampina kuukausina perätysten. Jos imettäjä on kiwulainen, pitää toinen terwe ja raitis imettäjä laitettaman, tahi ruokitaan lasta ilman rintamaidotta.

12:ksi Kuppa, ransuusi, pahatauti tulee lapselle joko wanhemmalta perittynä, taikka imettäjältä, purettajalta tahi muulla saastumalla. Sentähden pitää waroa, ettei pahatautisia, epäiltäwiä waimonpuolia päästetä lasta imettämään tahi purettamaan. Tauti sillä tawalla lapseen tullen rikkoo esinnä suun; huuliin ja suuhun sisälle ilmautuu pieniä, näöltään wähäpätöisiä rakkoja, jotka kuitenki rutosti syöpywät sekä lewiämmiksi että sywiksi haawoiksi waalewalla eli kellahtawalla pohjalla ja punaisilla, hellillä wierillä. Wähitellen tulee uusia haawoja ensin lähimmäisiin paikkoihin ja myöhemmin kaukaisempiinki erinomattain peräwieriin ja häpytienoihin. Jos lapsi synnyttäessä äitistä saastuu, saa se pian senlaisia haawoja muuallenki ruumiisen, kipiät, rokottuneet, wuotawat luomet j.n.e. Kumpaisessaki tapauksessa, joko synnyttäessä tahi sittemmin saastunut, tulee lapsi lewottomaksi, unettomaksi, kiwulaiseksi ja näiwettywäiseksi.

Tämä tauti, jonka pahat seuruut owat äärettömät ja joka kerran taloon tullunna saattaa lukemattomat waiwat, huolet ja häpiät ynnä alinomaisen pahan luulon, pitää niin aikaisin kuin mahdollinen ymmärtäwälle lääkärille ilmotettaa ja ainoaisti häneltä, ei muilta tietäjiltä, parannettaa. Jos wainen luultawasti lapsi tahi sen imettäjä on saastutettu, pitää wiiwyttelemättä lääkärin katselo paikalle toimitettaa.

13:ksi Suumärkö, suuwieras tutaan pahoinhaisewista märättäwistä haawoista suupielissä, huulten ja poskien sisäpuolella eli ikenissä ja toisinaan leukaluissaki. Tämä tauti, joka ennenpitkää saattaa palkitsemattomat wahingot, tulee wälistä ilman sanottawia oireita, wälistä on lapsi edellä lewotoin, kuumalta ja wetelältä waiwattu, wälistä kieli ja suu liittaiset, watsa kowa. Lääkäriä odottaessa, jonka halttuun tämä tauti wiipymättä pitää annettaa, saapi lapselle antaa pehmittäwäisiä aineita niink. raparperiwiinaa, wähemmin mutta parempaa rawintoa, tehdä ilma huoneessa raittiiksi ja pitää lapsi ja haawapaikat hywin puhtaana. Ilman sitä pidetään haawoilla muurutia, juurikkaa (sinikkaa) tahi potakkaa hienoksi kaawittuna ja 2:desti eli 3:masti päiwässä uudistettuna.

14:ksi Ulkonaiset wiat ja wirheet lapsi=iällä owat monenlaiset ja monta niistä waatii lääkärin hoitoa niink. rainot (luunmurrot, taittumiset), nyrjähtymiset, hiweltymiset, wäärät jalat, suljetut luonnolliset reikäpaikat, pahat, rumentawaiset luomet (syntymerkit), rewenneet ja muut wirheet. Nawanpuhkeamia taitaan toki lääkärinkin awutta auttaa, jos lyjypalanen taotaan kuperaksi ja, kuperan puolen napaa wasten pantua, sidotaan kiinni napasiteellä, jonka putoamista kahdella yli olkapäiden kulkewalla nauhalla eli wiilekkeellä estetään. Taikka laitetaan lankakerä napaa painamaan ja pysytetään sekä sidelaastarilla että napasiteellä. Side pitäisi likaiseksi tultua uudistettaa eikä ennen heitettää, kuin puhkeama on parannut.

Luomia eli syntymerkkiä saadaan toisinaan sillä katoamaan, että niitä haudotaan wäkewällä etikalla.

Ensimäisenä wuonna tulee lapseen warjelusrokkoa panna, ison rokon kulkiessa, milloin hywänsä, waan muuten ei ennen kun lapsi on pääsnyt 3:men tahi 4:jän kuukauden wanhaksi.

5 Luku.

Lasten hoidosta kolmannen ja wiidennentoista wuoden wälillä.

Mainitsimma, kuinka lapsi hammasten saatua on totutettawa wahwempiaki ruokia nauttimaan, eikä yksin rintamaidolla tahi muulla maito=seotuksella elätettäwä. Waan wieläki owat leipä ja maito sopiwimmia ruokia lapselle, niin koko lapsi=iän halki. Suolaisia, raswaisia, ryytisekaisia, sawutettuja ja kowenneita ruokia annettakoon aiwan wähä lapsille, eikä kuin juuri wälistä ynnä wetelämpäin laitosten, niin aina wiidenteentoista wuoteensa asti. Maahedelmät kiwulaisille lapsille eiwät ole soweliaat rawinnoksi; ja terweitäki warten owat ne hywin keitettäwät. Muuten lapsi totutettakoon määrätyillä ajoilla syömään, kolme eli neljä kertaa päiwässä, älköönkä waan häntä pakotettako, koska hän kyllä ilmanki terweenä ollen luontonsa ja tarpeensa mukaan nautitsee. Jos taas jostai kiwulaisuuden syystä toisinaan ei söisi, kuin tahallisesti, niin syömään waatimalla häntä ei suinkaan terweeksi tehdä waan aina kipiämmäksi. Se on luonnon oma lääkitys sairaille, ettei ruoka maista; pahoin ja ymmärtämättömäsi tekee, joka siinäki ei luontoa seuraa. Juotawaksi annetaan lapselle wettä paljaaltaan eli wähän maidon seassa. Ainoastaan kiwulaisille, heikkohenkisille saisi toisinaan hywin käynyttä, ei wanhaa hapanta, sahtia antaa. Muut kaikki wäkewät juomat olkoot heiltä peräti kieltyt, niink. wiina, olut, kahwi ja muut senlaiset. Palowiinan turmioista tekisi mielemme erittäin lausua, jos emme pelkäisi jo minne'ki koko edellisestä aineesta joutuwamme. Woi niitä wanhempia, jotka kewiämielisyydestä tahi tuhmasta hywätahtoisuudesta taikka jostai muusta syystä, luullen muka palowiinan hywäksi, lewottawaksi, lämmittäwäksi, wirwottawaksi aineeksi, antawat lapsillensa sitä myrkkyä — ja jopa myrkkyäki pahempata ainetta. Sillä myrkky kuolettaa ja lopettaa waiwat paikalla, mutta palowiinasta lapsi siihen wähitellen totutettu, saapi ikuisen turmelewaisimman tawan ja taipumuksen, ynnä ikuisen kiwulaisuuden, typerämielisyyden, heikkouden ja kaikenlaisia ikuisia turmioita.

Lapsen wanhempanaki pitää saada asua puhtaissa, kewiöissä, wäljissä, talwisaikana lämpimissä, käsiwarsille ja säärille ulottuwaisissa waatteissa. Käsiä ja kaswoja — hywä jos jalkojaki — pitää joka aamu pestä kylmällä wedellä ja koko ruumis wähintäi kerran wiikossa kylwetettää eli muuten pestää. Kesä=aikana totutettakoon wanhempia lapsia joka päiwä uimaan ja nuorempia pestäköön muuten järwi= eli jokirannalla. Lasta ei pidä talwellakaan estää ja kieltää ulkona liikkumasta, waan ennemmin kehottaa kaikenlaisiin ruumiinkäytöksiin ja liikuntoihin ulkoilmassa, joka tekee hänen wahwaksi, raittiiksi, nopiaksi ja wikkeläksi. Kolmannen ja seitsemännen wuoden wälillä annettakoon hänen nukkua puoli aikansa eli kaksitoista tiimaa wuorokausittain, waan seitsemännestä wuodesta alkain ja wiidenteentoista asti lyhettäköön nukkuma=aikaa puolella tiimalla wuorokaudessa joka wuodelta, niin että wiidentoista wuotisena tulee waan kahdeksan tiiman paikoilla nukkumaan.

Koko tällä iällä on lapsi kaikkihin teräwä, rupeawa ja taipuwa, jonka tähden on kowin tarpeellinen asia, heidän wanhemmiltansa saada hywiä esimerkkejä siweydestä, siisteydestä, uutteruudesta, töistä, toimista ja järjestyksestä; raittiista, juomattomasta elämästä, jumalanpelwosta, rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan, auttelewaisuudesta, ja, sanalla sanoen, kaikista hywistä awuista. Woi jos kuitenki jokainen, jolla jotai lasten kanssa on toimittamista ja erinomattain wanhemmat, muistaisiwat minkä pahuuden tuhmilla, mielettömillä, kelwottomilla puheillansa ja muilla pahoilla esimerkeillänsä lasten keskellä owat matkaan saattawat. Ja woi sitä, jonka kautta pahennus tulee!

Wasta seitsemännellä tahi kahdeksannella wuodella pitää lasta lukemaan opettaa, eikä silloinkaan kowuudella ja rankaisemilla, waan wiettelemällä ja palkinnoilla, jos ilman luku lapselle ei olisi haluinen. Pelwottelemiset, uhkaukset ja rankaistukset, samati kuin muutki oudot mielenwaikutukset, owat wahingolliset sekä mielen että ruumiin puolesta. Eikä pidä lukuakaan yhdellä kerralla ylen pitkittää, waan useinki wälimmiten laskea lapsi totuttuihin, wiattomiin huwituksiinsa ja mielentehtyihin syyttömiin askereihin. Nuorempana walitkoon lapsi itse huwituksensa, waan wanhemmaksi tullen määrätkööt wanhemmat hänelle luontoansa ja taipumista myöten sopiwaisia askareita, joilla harjautuisi töihin, ei kuitenkaan raskaampia, kuin mitä hywästi jaksaa.

Kesällä sallittakoon lapsen seurata wanhempia ulkotöillä, jotta paremmin maantöihinki tottuisi ja ilmanki tulisi soweliaasti liikkeellä olemaan. Pientä lasta warottakoon waan mihinkään raskaampaan työhön puuttumasta ja kaikkiaki teräaseilta, eläwiltä, wedestä, tulesta, kowasta päiwänhelteestä ja kylmästä wahingoita saamasta. Erinomattain kiellettäköön nuorempia, heikkoja ja kiwulaisia lapsia mitänä yli woimainsa nostelemasta, kauwan yhdessä työssä wiipymästä, pitkiä matkoja käymästä, änkään juoksemasta taikka muulla tawalla kowin waiwaumasta, josta waan tyrät, muut puhkeamat ja repeämät ynnä montaki wikaa ja kiwulaisuutta taitaisiwat alkunsa saada. Parahite sopii lapsen aikansa wiettää kukkatarhain eli ryytimaiden korjuussa, kewiämmissä weistellyksissä ja muissa helpommissa käsitöissä.

Wioista ja taudeista tällä ijällä.

Pienten lasten wioista ja taudeista on jo ennen kerrottu, waan löytyypä monta muutaki wikaa ja tautia lapsi=ijällä, nimittäin:

1:ksi Rokkotauti, rupuli, iso rokko. Tämä waikia tauti panorokon kautta nykyjään joksiki hälwennyt, kohtaa kuitenki muutamia ja alottaa päänkiwulla, wäreillä, kuumalla, nukuttamisella, wetistäwillä silmillä, kuoittamisella, oksulla ja wawahtelemilla eli hypähtämillä. Kolmannella päiwällä ilmautuu pieniä pilkkuja esinnä kaswoihin, sitte käsiin ja muuhun ruumiisen, jotka wähitellen nousewat ja täytywät walkialla wiswalla. Kuudennella wuorokaudella ajettuwat näpyt usein uuden kowemman kuumeen ohessa, 11:nellä alkawat ne jällen kuiwaa.

Jos lääkäri olisi saatawissa, pitää hän kohta noudatettaa, ellei saada, pidettäköön lapsi ensimäisinä 3:mena wuorokautena, mainittuin pilkkuin wielä ilmaumatta kylmänwoittawassa huoneessa ja käytettäköön eli kanneltakoon wälistä ulkoilmassa, ei kuitenkaan kowin kylmässä taikka kostiassa. Hänen ainoa ruokansa tällä waiheella olkoon wetelät, jollai happamella niink. esimerkiksi marjawedellä seotetut ryyniliemet ja juomansa raitis, kylmähkä wesi. Jos kieli on likainen, annetaan pehmittäwiä aineita ja lawemankia pannaan kuumeen ja hourailemisen aikana joka päiwä estämiseksi watsan kowettumista. Rokkopilkkuin ilmauttua pidetään wieläki sairas 3 päiwää kylmänwoittawassa, ehk'ei juuri niin kylmässä huoneessa kuin ensimäisinä päiwinä. Wasta 7:tenä eli 8:tena wuorokautena rokkoin ajettuessa tehdään huone lämpimämmäksi, kuitenki raitista ilmaa usein sisälle laskien; samate pitää juomat tehtää haalioiksi ja runsaammin nautittaa. Paras juoma on haaliahka wesi, seotettuna maidolla taikka hiukalla sokurilla. Suurempia rokkoja taitaan neulalla tahi saksilla puhkaista. Puhdas ja siiwo menetys on nyt kowin tarpeellinen; silmät ja kaswot pitää haalakalla wedellä pestää; paita ja lakanat joka päiwä muutettaa. 11:nellä ja 12:nellä wuorokaudella pitää kuiwawia rokkoja usein liotella kauraliemellä ja hellittyänsä pois pestä. 14:nellä eli 15:nellä wuorokaudella menköön sairas haaliaan weteen pestää ja nautitkoon tarwetta myöten wähän liharuokaaki, joka tähän asti koko taudin aikana on ollut sopimaton ja kartettawa; wähitellen totutettakoon ulkoilmaaki kärsimään. 3:men ja 4:jänki wiikon aikoin taudin alusta lukien sairaan ei pidä asua yhdessä huoneessa terwetten kanssa ja ennen kun häntä niiden sekaan wiimmenkään lasketaan, pitää kaikki hänen waatteensa wisusti tuuletteltaa ja pestää.

Ainoasti oikein toimitetulla panorokolla woidaan iso rokko estää. Muuttorokot sikiäwät toisinaan isosta rokosta ja kohtaawat rokonpantujaki, mutta owat kewiämpilaatuiset, eiwätkä kuolettawaiset, jos kohta yhtä tarttuwaisetki ja samoin hoidettawaiset kuin iso rokko. Rokonpano pitää siis esiwallan säännön jälkeen toimitettaa kaikkiin lapsiin, johon myös hywä tilaisuus aina on tarjona, koska rokonpaniain kerran wuodessa pitää kuljeksella halki joka pitäjän Suomenmaassa.

2:ksi Wesi=, poltto= ja walherokot owat peräti toista ja helpompaa laatua, ilmautuwat päiwän oiretten ja kuumewaihetten perästä tawallisesti esinnä hartioihin, rintaan ja mahaan ja sitte muihinki osiin punaisilla pilkuilla, jotka wuorokaudessa kohoowat selwiksi rokoiksi, ajettuwat ja kuiwuwat rypelällä, toisinaan mustaisella kuorella. 2:den wuorokauden sisässä owat nämät läpikäyneet yhdet waiheet, kuin iso rokko 12:nen sisässä. Harwoin niille mitään lääkkeitä tarwitaan, kun waan lapsi sisällä pidetään ja rokkoin kuiwettua pestään eli kylwetetään. Näitä wasten ei auta panorokko.

3:ksi Tuhkuri, tuhkarokko on myös tarttuwa ja alkaa melkein samalla tawalla, kun iso rokko, waan rinta ja silmät tulewat alussa enemmin waiwatuksi. 4:nellä eli 5:nellä wuorokaudella nähdään ihossa kirpunpureman näköisiä rahkoja, jotka aikansa oltua kuiwuwat jauhomaiseksi kehnäksi ja katoowat. Tauti on tawallisesti niin kewiä, ettei tarwitse kun hywää korjuuta, pimiänwoittawaa huonetta, haaliaa juotawaa öitä wasten ja wilusta warjelemista, liiatenki paranemisen aikana ja perästä. Yskän rasittaessa annetaan munanruskiasta sokurin eli hunajan kanssa tehtyä liewittäwää mehua haalianlämpöisen wierteen eli mallaskeiton seassa. Wielä waikiampi yskä waatii suonen=aukoa wanhemmilta lapsilta ja nuoremmille iilimatoja rintaan, jonka ohessa rinta pidetään rakkolaastarilla awoinna. Wasta parin wiikon päästä sallittakoon tuhkarokosta parantuneen kuljeksia ulko=ilmassa, koska moni warhaisemmasta ulkona liikunnosta, jos kohta kesäisenäki aikana, on saanut ikuisen wian rintaansa.

4:ksi Tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti, waikka alkaissansa helpompi, tulee usein sitä seuraawasta kurkkupoltosta kowinki waaralliseksi. Rahkot owat tulipunaiset, ihon tasaiset, laajat, wälistä yhteen juoksewat, ja waalistuwat sormella päälle painaessa. Liiatenki jos kuumuus ja kurkkupoltto owat kowemmat, pitää kurkulle ja leuan alle pantaa iilimatoja, jotka tässä taudissa, kuin tuhkurissaki tekewät suuren hyödytyksen ja harwoin ilman kaipuuta ja wahinkoa taitaan heitettää semminki kewäillä tulirahkon kulku=aikoina. Muuten oletellaan sairas kuin tuhkurissaki. Kowin woimattomia sairaita ja pahan löyhkän eli hajun kurkkukipuja ja kuumetta seuratessa, pidellään kuin polttokuumeessa ja annetaan, jos mahdollinen, lääkärin halttuun. Taudista paratessaan owat lapset kowin hellät wilustumaan, paljoa aremmat kuin tuhkurissa, ja siitä seuraa pahoja, waarallisia pöhöjä ja ajetus=tauteja. Tarpeellinen on siis waroa heitä 3:na ja 4:näki wiikkona taudin jälkeen ulkona käymästä.

5:ksi Hinku, nääntö=yskä alottaa rinta= ja yskäkuumeen tawalla, kiihtyy sitte niin että joka erityistä yskänkohtausta seuraa hengen ahdistus ja omituinen hinku=ääni, punasinertäwillä kaswoilla ja rinnan kuristajalla. Ryintä=kohtausten tullessa ottaa lapsi mielellänsä kiinni mistä hywänsä peljäten lankeawansa, rykimisen lopulla oksettaa häntä tawallisesti. Tämä tauti kestää kuuden wiikon paikoilla ja wälistä kauwemminki. Jos mahdollinen pyytään parannusta tahi kuitenki helpotusta sillä, että kohta taudin alusta selkärankaa hieroillaan 2:desta osasta ihrasta ja 1:destä osasta laukasta eli sipulimehusta tehdyllä woiteella usiammat kerrat päiwässä, ja että lapsi waatetetaan lämpimämmästi, jota wastoin häntä ei kauniilla säillä pidä ulko=ilmasta kiellettää. Lapselle annetaan juoda nisuteetä hunajan eli maidon seassa tahi lämmintä sahtia wähällä tuoreella woilla ja lääketten sijasta muutama teelusikallinen woilaukaa (woisuolawettä) joka aamu. Loppupuolella tautia on inkewäri=, salwia=, satalehti= tahi kangasjäkälä=tee seotettuna malakawiinalla, terveellinen nautittaa. Watsa taudin aikana pidetään lawemangilla eli ulostawilla aineilla pehmiänä; jalkahauteet liewittäwät kohtauksia. Iilimatoin asettaminen niskaan tahi ohimoille eli aiwenille on ainoastansa silloin hyödyllinen, kun weri paljon pakkautuu päähän, ja yskän rintaa ylen kovasti waiwatessa, täytyy muutamilla iilimadoilla werta rinnastaki imettää. Lapsen ei annettako ylen kauwan yhtä perään nukkua, koska yskä sen kautta tulee kowemmaksi. Ehkä lapsella tawallisesti on hywä syöntihalu, pitää kuitenki ruokaa säästäen annettaa, eikä kuin kewiämpiä.

6:ksi Kurkunkuristaja on pikatappawa tauti ja waatii lääkärin apua. Esinnä alkaa se kuin muuki röhkätauti, mutta pian kuullaan eri=äänensä jokaisella sisäänhengittämällä, joka muuten käypi kyllä waikiasti. Jos lääkäriä hetimmiten ei saataisi, pannaan 6 eli usiampia jos 10:nenki iilimatoa kurkulle ja werestämisen jälkeen, reikäin esinnä tukittua, rakkolaastari samalle paikalle; lawemankia ja haalioita juotawia ei pidä unohdettaa.

7:ksi Hengen=ahdistaja kohtaa toisinaan, ehkä harwoinki, huonokorjuisia lapsia. Tulee yhtäkkiä ja tawallisesti yöllä. Lapsi herääpi säikähtyneenä ja hengittää kowin waikiasti röhisemällä, waikeroipi puoli=nääntyneenä, kaswot punasinertäwinä. Tawallisesti ylimenee tuska ryinnällä, aiwastamisella tahi oksulla, mutta tulee jällen seuraawana yönä. Jos lääkäriä ei saataisi, koetetaan seuraawaista apua: kädet olkapäästä saakka pannaan lämpimään weteen, sisälle annetaan aneksi= eli inkewäriteetä hunajan kanssa, liewittäwiä lawemankeja laitetaan seotettuna haisu=pihwalla, tupakalla eli tupakkaöljyllä ja rinnalle pannaan lewiä pikilaastarilappu ripistettynä mustain pippurain jauhoilla. Muutamat kiittäwät hywäksi kohtauksissa wiedä lapsi ulko=ilmaan ja ikänsä mukaan antaa hänelle 3:mesti eli 6:destiki päiwässä wähä haisupihkaa sisään. Taudin lopussa owat ensiksi haaliat ja sitte kylmät kylpypesot ynnä parempi hoito lapselle tarpeelliset.

8:ksi. Wesi=aiwo on kahtaki laatua, toinen pikaisempi, toinen hitaisempi. Edellinen laatu kohtaa toisinaan lihawampia lapsia toisesta wuodesta alkain ja wälistä wielä 12:ta wuoden ikäisiä. Se tutaan siitä että lapsella on pää kuuma, iho kuiwa, liiemmältä unta, jonka ohessa hän wälistä syyhyttelee nenäänsä, kiristelee hampaita ja toisinaan herääpi ja parkaisee kuin säikähtynyt; lasta janottaa, kuoituttaa, watsa ja tarpeenteko on epätasainen, usiammin hidas, wedenjuoksu samia. Wiimmeisillään tulee lapsi pian tunnottomaksi, ruumista puistellehtaa, sitte kuolee. Sitä ennen pitää lääkäri noudettaa, ellei mahdollinen, pannaan kuitenki usiampia iilimatoja lapsen ohimoille (otsakulmiin) taikka korwantauksiin, pää weitsellä ajetaan tahi saksilla keritään paljaaksi ja haudellaan wiriästi ja kauwan aikaa rikki muserretulla jäällä riewun tahi rakon sisässä, taikka jääkylmällä wedellä. Lapselle pannaan lawemankia ja annetaan juoda haaliahkaa wettä seotettuna wähällä sokurilla ja happamella marjawedellä. Apu ja parannus seuraa enimmiten sitä myöten, miten kohta taudin alussa iilimatoja saatiin tarpeeksi asti ja kylmiä hauteita sitte pään päällä suuttumatta pidellään.

Jälkimäistä wesi=aiwon laatua osottaa kaswoin kalweus, liikuntoin hitaisuus, ja ruumiin laihtuminen. Werkalleen tulewa ja alkunsa saawa joko muista taudeista tahi ylen lämpimistä pääpeitteistä tahi luonnon erinäisistä syistä antaa tämä tauti aikaa lääkäriä kysyä.

9:ksi Sarwentotauti eli lonkkawika kohtaa toisinaan 3:menki wuoden nuorempia lapsia. Lapsi käypi waperasti, hiwistellen, jalat kankiana ja kipua polwissa walitellen. Kiwun puolimainen jalka näyttää alusta pitemmältä, waan tulee sitte yhtä äkkiä toista lyhemmäksi ja warwaspuoli alussa ulospäin kääntynyt, wäännäikse nyt sisällepäin. Kantapää ulottuu tuskin maahan, jalka alkaa kuiwettua. Syy tähän tautiin on erikiwulaisuus sarwento= eli lonkka=jäsenessä (reisiluun yliwäänteessä), joka paisuttaa ja ajetuttaa sen paikan. Ymmärtämättömät luulewat reiden tahi polwen olewan sijoiltaan ja kokewat wetämisillä ja wääntämisillä saada wikaa paratuksi, josta se waan pahenee, eikä parane. Jos lääkäriä ei saataisi, pannaan kohta taudin alussa molemmin puolin kupeille usiampia iilimatoja wikapaikalle, taikka sen wiereen etupuolelle, ja kahden, kolmen päiwän päästä samalla tawalla toisesti ja kolmannesti. Taikka kupataan paikka ja pidetään sitte rakkolaastarilla kauwan aikaa awoinna. Erittäin tarpeellinen on lapsen maata kowalla wuoteella, matalalla päänalaisella (taikka peräti ilman) ja niin liikkumatonna kuin mahdollinen. Senlainen moniwiikkoinen makuu kohta taudin alusta waarinotettuna on toisinaan ilman mitänä muuta lääkettä tuonut awun ja ilman sitä tauti ei parane milloinkaan.

10:ksi Ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen ja muut senlaiset ihotaudit tulewat enimmiten ruokottomuudesta ja siiwottomuudesta, toisinaan tarttumalla, parataan puhtaudella ja haalioilla ammekylwyillä.

11:ksi Risakko, risatauti, rökötauti. Tältä taudilta waiwatuilla lapsilla on kaswot kalwiat, pöhewännäköiset, hywä syöntihalu, iso watsa ja ylähuuli paksumpi, risat eli rauhaiset kaulassa ja muuallaki ruumiissa, erinomattain kainaloissa ja kupeissa, ajettuneet ja toisinaan märkääki wuotawaiset. Märjille tulleet, joka wasta tapahtuu myöhemmin, paranewat haawat usein syksyllä umpeen ja aukeawat kewään joutuessa uudelleen. Jäsenpaikat ajettuwat ja woimat raukeawat wähitellen.

Peritty luonto, sopimaton rawinto, siivoton ruokko ja hoito, nuohkiat, hikiset huoneet, liikkumattomuus j.n.e. owat useimmiten tämän taudin syynä ja pitäisi, miten mahdollinen, ojettaa ja wältettää. Sitte kylwetetään lasta usein (kerran päiwässä) kylmässä suolawedessä, jonka jälkeen ruumista hierotaan kuiwalla, willaisella waatteella, rawitaan enemmin liharuuilla, kuin jauho= ja juuri=aineilla. Muuksi lääkkeeksi annetaan kalanmaksa=raswaa monina kuukausina perätysten teelusikallinen illoin aamuin; taikka humalateetä kylmänä 3 kertaa päiwässä ruokalusikallinen eli wähemmin kullaki kerralla; taikka poltetaan laihempata raawaan lihaa tahallisessa kahwipolttajassa mustaksi ja jauhetaan, josta sitte monet wiikot perätysten illoin aamuin annetaan teelusikallinen eli wähemmin kerrassaan weden eli maidon seassa lapselle; taikka poltetaan samalla tawalla tammen terhoja, keitetään kahweksi ja nautitaan. Lihan poltto menestyy paremmin sen esinnä palasiksi hakattua. Näiden ohessa käytetään lasta ulko=ilmassa ja annetaan lämpiminä aikoina oleskella kuiwassa hiekassa eli sannassa waikka päiwät päästänsä. Haawapaikoilla pidetään meriwedessä taikka muussa suolawedessä taikka suokanerwa= (pursu=) teessä taikka pelkkäpuhtaassa wedessä kastettuja kääreitä, miten näyttää sopiwammalta, ja wanhempia haawoja saadaan paremmin paranemaan, jos niitä sitoessa pidetään niin lähellä walkiatulta, kuin suwaitsee ja kärsii, jonka ohessa walkiata laitetaan paremmin palamaan. Ajettuneita rauhasia sulautetaan suolawedellä tahi lämpimällä hautelemalla ja hieromalla. Tässä taudissa on usein siitäki ainoastansa apu tullut, että lapsi on sukulaisten tahi muiden ihmisten luoksi peräti toiseen asuntopaikkaan muutamiksi kuukausiksi olemaan wiety.

12:ksi Madot, eläwät. Katso kuudennesta Luwusta, mitä niistä mainitaan.

6 Luku.

Yhteisiä muistuteltavia täysi=ikäisten tawallisimmista taudeista ja wioista.

Puhdasta, kohtuullista, toimellista, lewollista ja kaikella tawalla oikiata kristillistä elämätä kaimaa terweys wielä kulkutautienki ja ruton aikoina. Toisin eläen joutuu ihminen waremmin eli myöhemmin moninaisten kohtausten, wammain, tautein, kipuin ja waiwain alaiseksi.

Tyhmästi luullaan monasti tautien ja muiden kohtausten tulewan joista kuista tawattomista syistä, pahoista hengistä, wedestä, maasta ja ilmasta; ja niihin niin kutsuttuihin poikenluomiin, nosto= eli panentatauteihin, rikkeisiin hankaamisiin, tulemuksiin owat kawalat loitsijat, welhot ja tietäjät valmiit kaikenlaista apua hankkimaan, josta sairas usein tulee entistäänki pahemmaksi. Rahwas on ymmärtämätön ja hedas, nopia uskomaan, jonka uskoiliaisuuden semmoiset tietäjät, petturit, taikurit, poppa= ja myrrysmiehet, noidat, kukkaromiehet, käyttäwät hyödyksensä. Juopot, häwinneet lurjukset, maankulkiat kuoharit ja muut senlaiset owat erinomattain wiekkaat rahwasta pettämään. Ilman pienintäkään tietoa tautien erityisistä syistä ja luonnosta, lääketten laadusta ja waikuttamisista, antauwat tohtareiksi, saarnaawat mahdistansa, kiittäwät ja ylistäwät kaikenlaisia sekasotkujansa, walehdellen niiden moninaisista ihmeellisistä waikutuksista sairaita parantamaan, waan wiisaasti salaten ja waiketen, kuinka monilukuisia ihmisiä niiden kautta on hautaan pantu eli muuten elinkaudeksi terweytensä menettänyt.

Wähän kysywät nämät petturit siitä, jos jälkeenpäin hawattaisiwat walehtelioiksi, silloin owat jo minkä matkan päässä, ja jos waikka olisiwat tawattawinaki, niin on heillä kyllä kymmeniä syitä ja selityksiä walmiina, minkätähden heidän mahtinsa ja konstinsa ei luonnistanut. Yhtä wähän huoliwat he sairaan hengestäki, kuin waan woipi maksaa heidät ja lääkkeensä, jotka tawallisesti owat joita kuita wanhoja kelpaamattomia, usein myrkyllisiäki sotkuja. Heitä tulee jokaisen wisusti waroa, eikä typeryydestä, ymmärtämättömyydestä, toimettomuudesta, kulutusten pelwosta tahi mistä muusta syystä antaa henkeänsä heidän käsiin, josta wielä seki tulisi tunnon waiwaksi, tietää omin tahdoin itsellensä tahi toiselle kuoleman jouduttaneen. Jo siitäki mahdat arwata ja tuntea sotkutohtarin, kuin aina pitää salassa konstiansa. Oikia lukenut lääkäri on joka aika walmis nimittämään lääkkeensä ja syyt, minkätähden pitää yhden, määrätyn lääkkeen toista soweliaampana. Hän menetteleikse julkisesti kaikissa tiloissa.

Ei myös pidä luulla tautia Jumalalta wälttämättömästi määrätyksi, niinkuin usein sillä mielellä kuullaan sanottawan: se on Jumalan sallima, se on hänelle luotu eli määrätty. Usiammissa tapauksissa owat omat erhetyksemme syy meitä kohtaawiin tauteihin, wieläpä silloinki, koska sitä emme millään todeksi uskoisi. Toisia tauteja tulee luonnon tawallisista waikutuksista, joita emme woi wälttää. Jumalan sallimia kyllä kaikki owat, waan älköön kukaan sillä Jumalan nimeä häwäiskö, että sanoisi niitä hänen määräämiseksensä, tahtomiseksensa. Jumala sallii ihmiselle pahanki tapahtuwan, kuin useinki ihminen itse sitä ei wältä ja wastaan sodi niillä woimilla, joita sitä warten saanut on. Mene'päs pienoisella weneellä isoon myrskyyn, hyppää'päs tuleen, ole'pas syömättä, eikö salline hukkuwan ja kuolewan sinua Jumala, waan ei hän sitä kuitenkaan tainnut tahtoa eli wälttämättömästi määrätä, koska antoiki sinulle wapaan ehdon ilman olla.

Kaikki tauti on luonnollinen kohtaus, luonnollisista syistä ja luonnollisilla, sopiwilla aineilla poistettawa. Nämät lääkkeiksi kutsuttawat, tautien poistamiseksi määrätyt aineet waikuttawat aina jonkun terweellisen muutoksen ruumiissa, kuin niitä oikein käytetään, jota wastoin kaikkein yliluonnollisten ainetten waikutus on tyhjässä luulossamme perustettu, ja tawallisetki lääkkeet wäärinkäytettynä muuttuwat myrkyiksi.

Ainoasti uutteran luwun, tarkan tutkinnon ja hartaan opin kautta taitaan täydellisempi tieto ihmisen ruumiin sekä terweestä että sairaasta olosta saada ja samate lääketten luonnosta ja waikuttamasta. Tämän tiedon käsittänyt on oikia lääkäri, ja waan häneltä, ei mieron sotkureilta, loitsijoilta, salwureilta, tietäjiltä, ja muilta konnilta pitäisi järjellisen ihmisen taudeissa apua ja neuwoa kysyä.

Mitä waremmin lääkäriä tauteihin etsitään, sitä helpommasti ja wähemmillä kuluilla on parannus saatawa. Tautiki kerran juurtumaan pääsnyt on waikiampi parantaa. Lääkärin wiipyessä taikka ei ollenkaan saadessa kysyttäköön neuwoa oppineilta eli muilta ymmärtäwäisiltä, taitawilta ihmisiltä, erittäinki papeilta ja walloilta (herraswäeltä). Jos siihenki ei olisi tilaisuutta, niin ennen nautittakoon ei mitään, kuin taitamattomilta annetuita, epätietoisia, tuntemattomia rohtoja.

Kuin lääkäriltä neuwoa kysytään, ja hän ei itse saa sairaan tilaa ja kohtaa tutkia, niin pitää hänelle siitä kirjallisesti tahi suusanalla tarkka tieto annettaman, jossa on waarinotettawa:

1:ksi Onko sairas miehen tahi waimon puoli, sen ikä, wirka ja tawalliset toimitukset, ruumiin laatu, entinen terweys, elämän, rawinnon ja muiden nautintoin kohta, wanhempainsa terweyden laita.

2:ksi Minä päiwänä sairas alkoi oiria (tuntea taudin lähestywän) ja milloin piti wuotenta.

3:ksi Olisiko mitään tiettyä eli arwattawaa syytä tautiin, niinkuin esimerk. pitkittäwä wilustuminen tahi lämmin (kuumuus), werijuoksut, saastat (tarttumiset), loukkauksia, mielen liikutuksia ja muita semmoisia.

4:ksi Taudin nykyinen laatu, onko se kuumeentapainen ja millä ajalla päiwästä kuume alottaa, kiintyy ja heittää; waltasuonten tykintä, kuinka wäkewä ja kerkiä, montako tykintää minutissa; ruumiin wäreet, wilu, lämmin, hiestys, raukeus, uni eli unettomuus; pääkipu, houru, raiwous eli wiltiö; näkö, kuulo, haju, maku ja tunto; henkimä, yskä, aiwastelu, haukotelma; kielen laita eli kohta, jos on puhdas tahi talmainen, kuoitelma, kyökkäilemä, okse, nikka; watsan kohta, jos kowa tahi pehmeä, onko jälki millään tawalla erilaatuinen; weden lähtö ja laatu; ihon ja erittäinki kaswoin muoto; ehdottomat liikahukset, wetämiset, wawahukset, puistelmat, heitelmät, nakelmat; helleys, pakotus, puremat, jäytämät, kolottama, pistelmä; entiset tahi nykyiset wiat, loukkaelmat, haawat, kaswut, käsnät, rauhaiset, kowettumat, rampaukset; estetyt eli seisottuneet ruumiin tyhjennykset, esimerk. jalkain ja ruumiin hiki, weren juoksut ja muita semmoisia. Tiettäwästi kaikilla sairailla ei ole mitään erittäin näistä jokaisesta mainittawaa, waan mikä kohta ikänänsä erotaikse tawallisesta, se pitää merkittää ja lääkärille ilmotettaa ja wieläpä seki, missä järjestyksessä erinäiset sairauden kohtaukset hawaitaan.

5:ksi Mitä aineita tautia wasten jo on käytetyksi tullut ja kuinka ne owat waikuttaneet.

Aina pitää wisusti ja tarkoin seurattaman lääkärin neuwoa ja määräämistä, katsomatta minkälaiset ja makuiset lääkkeet owat. Tawallisesti toiwoo sairas saadaksensa lääkewiinoja, mutta semmoisia ei ole kaikkiin tauteihin soweliaita, jonka tähden lääkkeitä muussaki muodossa, jauhoina, marjoina pitää samalla uskalluksella nautittaman. Eikä pidä niitä mitättömiksi luultaman, jos päiwässä, kahdessa tahi wielä wiikonki sisässä eiwät auttaisi. Toisinaan kestää kauwan kyllä, saada wanhoja juurtuneita wikoja paratuksi, ja wasta pitkällisellä lääketten nautinnolla ja muulla sopiwalla korjuulla luonnistuu se wiimeinkään. Wielä tehollisemmat, kuin lääkkeet, owat useinki hywä korjuu ja hoito, jonkatähden ei pidä pienintäkään poiketa siitä, mitä niistä lääkäri kussaki tapauksessa on määrääwä tahi tässä kirjassa edellä on neuwoksi annettu.

Köyhimmilläki maalla asuwilla on aina tilaisuus läänin lääkäriä wioistaan neuwotella ja muutamissa taudeissa, niinkuin yhteisissä kulkutaudeissa ja tapaturmaisissa loukkauksissa, joissa henki tulisi waaraan, saawat he ruunun maksolla lääkkeitä ja muissaki taudeissa ja wioissa paikottain pitäjän maksolla. Ilmanki on hywä, saada lääkäriltä neuwoja, kuinka sairasta tulee korjata ja mitä kotona saatawia aineita hänelle sopii antaa.

7 Luku.

Kuumeista eli kuumista taudeista, polttotaudeista.

Kuumeet owat laatuansa pikaisia, usein waarallisia tauteja, ja waatiwat sentähden kerkiätä apua. Tarpeellinen on jokaiselle tarkemmin tuta niiden laatu ja tietää, mitä niissä on sairaan paranemiseksi tehtäwä, koska lääkäriä ei saada.

Kuumetten tawalliset tuntomerkit owat: waihtelewa wilunwäre ja kuumuus, jano, päänkipu, lewottomuus, helleys ja kolotus ruumiissa, kiirehtiwä werenliikunto, kadonnut eli puuttuwa syöntihalu, epäjärjestys tawallisissa ruumiin toimituksissa ja sen erkanewissa aineissa.

Niissä on kowin tarpeellinen asia waarinottaa: 1:ksi, että sairas heti taudin alusta, mitä aikaisemmin sitä parempi makaa paikallansa wuoteella; 2:ksi, käytetään lensiöissä, haalioissa, ammekylwyissä, jospa tawallisessa saunassaki, kun waan tarkoin wilustumisesta sieltä tupaan tullessa warotaan, taikka pestään ja hierotaan ihoa lensiällä wedellä etikan kanssa; 3:ksi, että hän nautitsee janonsa ja tarpeen mukaan kylmänhaaliata wettä juomaksi; 4:ksi, saapi lawemankia joka päiwä; 5:ksi, pitää sinappipuuroja pohkioilla ja jalkapohjilla; 6:ksi, korjataan muutenki kaikella tawalla hywin ja huolellisesti ja kohdellaan armeliaisuudella, kärsiwällisyydellä, jonka ohessa laitetaan, että saapi lääkäriä ja pappia puhutella ynnä kaikkea muuta, jolla tulisi lewotetuksi ja lohdutetuksi.

Mitä tässä edellä sanoimma sopii yhteisesti kaikkiin kuumeisiin, joita muuten on usiampilaatuisia erityisillä tuntomerkeillänsä:

I. Kuumeita lisätyllä eleellä eli wirkiämmällä eläwäisyydellä; wihottawia, kiihkeitä kuumetauteja. Nämät taudit kohtaawat tawallisesti nuoria, werewiä ihmisiä, saawat useimmiten wilustumisesta kylmempinä wuoden aikoina alkunsa. Ensimäisiä ruumiissa käywiä wilunwäreitä seuraa wäkewä kuumuus, jano, päänkipu, kolotus koko ruumiissa tahi sen erinäisissä osissa, watsa turwottuu, kieli näyttää walkialle tahi punaiselle, wesi ruskialle, suoni tykkii teräwään ja tuntuu kowalle. Tauti murtuu (taittuu) tawallisesti yhdeksännellä wuorokaudella werenjuoksun tahi hiostamisen awulla. Awuksi käytetään neuwoja, joita jo yhteisesti on kuumeisiin koskewasti annettu ja erittäin aukaistaan tässä taudissa suoni, annetaan pehmittäwiä aineita, weteliä hapahkoita juomia, jonka ohessa katsotaan, että sairaan huone on raitis, kylmähkä, ja että wisusti kartetaan kaikenlaisia waristuttawia, kiihottawia aineita.

Tätä tautia seuraa toisinaan jossaki erinäisessä ruumiin osassa tuntuwa waikiampi kipu, jota wihoksi nimitämmä, ja jota myös tulehtumiseksi eli löylyksi paikoin sanotaan. Wihon yhteiset tuntomerkit owat kolotus, kuumuus, ajetus ja puno sillä paikalla, jota wihottaa. Ulkonaisissa wihoissa nämät merkit ainaki hawaitaan, mutta sisällisissä, näkymättömissä ei niinkään. Niissä pitää useinki hellittämättömästä kolotuksesta wihon laatu arwata, jonka ohessa lääkäri taitaa sen suonen tykinnästä tuntea. Usiampiinki paikkoihin taitaa wiho mainitun kuumetaudin ohessa koskea ja on niitä:

A. Ajuwiho. Tutaan edellämainituista kuumemerkeistä ja kowasta, wäkinäisestä hourusta. Hetimmiten pitää suoni aukaista ja ottaa werta runsaasti; ohimoille eli aiwenille, otsawieriin pannaan iilimatoja, ympäri pään kääritään jääkylmään weteen kasteltawia riepuja, jalkoja haudotaan lämpimässä wedessä, sinappipuuroja sidotaan pohkioille, ja kowemmissa tapauksissa laitetaan sinappipuuroja taikka rakkolaastaria niskaanki ja käsiwarsiin, waloa wähetään huoneesta, hiwukset ajetaan sairaan päästä ja annetaan hänelle joka kahden tiiman päästä teelusikallinen yhteenseotettua hienottua salpetteriä, tartarisuolaa (cremor tartari) ja sokuria.

B. Silmäwiho. Tutaan yhteisistä wihon tuntomerkeistä: ajeesta, punosta, kuumuudesta ja kolottamasta, jonka ohessa silmät eiwät kärsi, eli arastawat kowempata waloa. Tässä kiwussa pitää silmät tarkoin warjeltaman niin päiwän, kuin walkianki walolta, ei kuitenkaan eteensidotuilla huiweilla eli waatteilla, jotka waan enentäisiwät kuumuutta, mutta walon wähentämisellä huoneesta. Usiampia iilimatoja pannaan silmän=ympäristölle ja niskaan rakkolaastaria. Silmää haudellaan kääreillä, kasteltuna kylmään maitoon tahi muutamilla tipahuksilla lyjyetikalla seotettuun kylmään weteen (10 tipahusta kortteliin). Jos konsa kylmiä kääreitä ei woisi kärsiä, niin ripustettakoon kuiwaa kamferttiä ohuen riewun sisässä silmän kohdalle. Toisinaan ilmantuu silmäwiho ulkoa silmään tulleista aineista eli loukkauksista, waan ei ole silloin sisällisellä kuumeella yhdistetty. Silloin pitää, jos mahdollinen, liika silmästä ulos ottaa, ei kuitenkaan rapunkiwijauhoilla, eikä luomien mulkkaamisella, waan walelemisillä ja pesemisillä wedessä tahi kielellä nuolaisemalla taikka lääkäriltä. Muista ulkonaisista loukkauksista alkunsa saaneissa silmäwihoissa pidetään kylmiä kääreitä, iilimatoja silmän ympärillä jne.

C. Korwawiho (korwakipu, korwasärky). Waatii iilimatoja korwaan taaksi, rakkolaastaria niskaan, lämpimiä jalkahauteita, jonka ohessa korwaa haudellaan lämpimillä ryynipuuroilla ja sisään tipahutellaan lämpöistä maitoa. Sisällisen kuumeen kanssa yhdistettynä annetaan kuin ajuwihoissaki salpetteristä, tartarisuolasta ja sokurista tehtyä pulweria sairaalle.

D. Kurkkuwiho, kurkkutauti. Tutaan tawallisista wihomerkeistä kitalaessa ja siellä löytywissä kertuissa eli rauhasissa. Ynnä edellä annettuin yhteisten neuwoin kuumeissa ja wihoissa pannaan tässä wiassa kaulaan usiampia (6-12) iilimatoja ja rakkolaastaria niskaan, kurkkua korlataan eli hulistellaan tapikkajuuren (muurutin) liemellä tahi seljateellä, joihin pitää edellä wähän etikkata seottaa. Kaulan ajettuessa ja paisuessa pidetään sillä usiasti muutettawia lämpimiä puurohauteita, jotta saataisi takaumaan ja suussa pidellään lämmintä maitokeitosta wiikunain, rusinain tahi hunajan kanssa laitettuna. Ulkonaisissa leuwan=alaisissa, pehmiälle tuntuwissa ajettumissa, joita sisällinen kuume ei seuraa, harwoin tarwitaan muuta, kuin lämpimässä oloa, haalioita juotawia ja kamfertillä hierotun sukan tahi muun willawaatteen päällä pitämistä.

Jos mustia, pahalle haisewia pilkkuja ilmautuisi kurkkuun ja sairas tulisi aina woimattomammaksi, niin on waara tarjona ja lääkäri hetimmiten kutsuttawa. — Ne jotka useimmin kurkkuwiholta waiwataan, tekewät hywin, jos joka päiwä aamuin illoin pesewät kaulansa kylmällä wedellä, paljaaltaan eli suolalla seotettuna.

E. Rintawiho (rinnan pistäjä, pistos, pistotauti). On aina kuumeensekainen, jonka tähden pitää tarkoin waarinottaa kaikki, mitä kuumeesta on neuwoksi annettu. Erittäin pannaan rinnalle usiampia iilimatoja ja jälkeen rakkolaastaria. Näiden ohessa nautitaan haalioita, liewittäwiä juomia, esimerk. mallaswierrettä, siirappia eli hunajata weden kanssa keitettynä taikka liewittäwää mehua, jotka kaikki helpottawat rykimistä. Suoni awetaan usiampi kerta päiwän kahden tahi kolmen wäli=ajoilla niin tässä, kuin muissaki kiihkiämmissä wioissa, salpetteriä nautitaan teelusikallinen joka toinen tiima. Kaikkia kiihottawia aineita pitää tämän taudin ajalla karttaa, esimerk. kahwia, wiinaa, hofmannin wiinaa, mistuura simppeliä, hienottua lasia ja muita semmoisia, joilla ymmärtämättömyys jo on monelta hengen wienyt.

Parantuneen tulee kauwan aikaa jälkeen warjeleita wilustumasta ja lääkäriltä neuwoa kysyä, jos wielä jälkeenpäin yskä waiwaisi, joka waan muuten taitaisi siittää keuhkotaudin.

F. Yskä, köhä, hökä, ryintä, röhkätauti, jne. Saapi tawallisesti alkunsa, kuin jalat kauwemmin aikaa tulewat seisomaan wilussa wedessä ja kohta jälkeen ei muuteta kuiwia jalkineita, taikka kuin kostioilla waatteilla kauwan ollaan, erittäinki wiluisessa ulko=ilmassa, taikka warista huoneesta liikutaan ulos kylmään kehnoissa rikeneissä, taikka awojaloin astuillaan lumisella, jäisellä pihalla, ja muista semmoisista. Tauti alottaa oudonlaisella kiherryksellä nenässä, kurkussa ja rinnassa, jota seuraa jälästäminen eli kuolastaminen. Sen muita tawallisimmia tuntomerkkejä owat: kuumuus, jano, pääkipu, nenän ja silmäin wetistyminen, muuttelewa kolotus ruumiissa, waikia henkimä, ryintä, äänen sorros eli lankeama ja nielinwaiwa. Enimmiten murtuu tauti ruumiin hikoamisella 7 eli 9 wuorokauden päästä. Tauti juuri alussansa ollen peräyypi usein, jos saadaan ruumis runsaasti hikoamaan, ja sentähden hyödyttäwät silloin haaliat ammepesot, lämpöiset juomat, wetelät ryyniliemet eli teewedet seljakukista, isopista, mintuista jne. hunajalla eli sokurilla seotettuna. Jos kuume rasittaisi kowemmin, niin saapi nuorilta, werewiltä ihmisiltä suonta iskeä, jota muussa tapauksessa ei tarwita tehdä. Lopulla tautia, kuume=ajan ylimentyä, on paras neuwo liikuskella ulko=ilmassa ja toisinaan juoda kylmää eli kylmänhaaliata wettä. Pitkittävässä hökä=yskässä, köhässä on hunaja hywä aine; taikka teewesi munanruskialla ja sokurilla eli hunajalla seotettu; taikka maito kynsilaukan kanssa keitetty; taikka paistetut omenat lämpimän oluen eli sahdin seassa. Muutamat neuwowat myös waria olutta eli sahtia wähäisen talin kanssa iltasilla juomaan, minkä saattaa, rintaa ja jalkapohjia talilla walkian ääressä woitelemaan ja puhtaat, kuiwat sukat yöksi sekä jalkaan wetämään, että kaulan ympäri sitomaan. Lapsen yskässä kuumentawat ruosteettoman teräspalasen, pistäwät niin kuumana maitoon, usiampia kertoja, siksi että lämpiää, jota juottawat lapselle ja sanowat auttawan.

G. Sisuswiho, maksan, pernan (sapson), watsan, suolten wiho. Erotetaan sillä wastamainitusta rintawihosta, että näissä kipu tuntuu watsan tienoissa, henkimä käypi kewiämmin ja suoni tykkii laimiammasti eli matalammasti. Tässä taudissa käytetään yksiä aineita kuin rintawihossa.

II. Kuumeita mainittawalla, usein äkisti wähetyllä eleellä; nerwitanti, lawantauti, mätätauti, polttotauti, sotatauti. Ne tawallisesti lewiäwät tarttumisella erittäinki, jos ilma on nuoskia, saastainen; elämä siiwoton ja nautinto=aineet kehnot; taikka ylellinen suru ja huoli waiwaa mieltä, liiallinen walwonta rasittaa ruumista, kowa wilustuminen edellä käypi jne. Enimmiten alkaa tauti muutaman päiwän oireilla, niinkuin: nujoudella, alakuloisuudella, syöntihalun wähenemällä eli katoamalla, kaulan ja niskan jäykistymällä, helpolla päänkiwulla, lewottomalla unella ja walkialiitaisella kielellä. Siitä kiihtyy tauti seuraawilla tuntomerkeillä: ruumis wärisee toisinaan ja heikostuu, ruumiista erkanewilla aineilla on erityinen, paha hajunsa, sairas alkaa hourailla, käypi tunnottomaksi, pilkkuja ilmautuu ihoon ja wälistä makuuhaawoja, märkänemiä ja muita woimattomuuden merkkejä. Tauti on aina pitkittäwä, tawallisesti usiampia wiikkoja kestäwä, waarallinen ja helposti muihinki rupeawa. Ainoastaan ensialussa saadaan lääketten awulla tauti toisinaan katkaistuksi, jota warten kerkiämiseen ennen wilunwäreitä ja muita kuumeen merkkejä annetaan oksetinta ja laitetaan lämmin amme= tahi saunakylpy. Jos sillä tauti ei taittuisi, eikä lääkäriä saataisi, niin annetaan sairaalle hapahkoita, raitistuttawia juomia, laihoja, weteliä ryyni= eli hedelmäliemiä. Watsan turpuutta autetaan lawemangilla tahi liewillä pehmittäwillä aineilla, ei repiwillä, raastawilla ulostus=aineilla, ja kaikki, mitä kuumeista yhteisesti on neuwoksi annettu, otetaan tarkoin waarin. Suonenlyönti tässä taudissa on sopimaton, eikä milloinkaan ilman lääkärin käskemättä toimitettawa, jos ei juuri kowin haittawerewiltä sairailta taudin ensi=alussa.

Tämä tauti on se, joka siivottomasta korjuusta ja ruokosta, huolettomuudesta eli ymmärtämättömyydestä, ahtaudesta ja siitä itsepäisyydestä, että käydään ilman pienintäkään pakkoa ja waatimusta sairaita katselemassa, maalla usein yltyy kowin kauhiaksi, rupeaa yhdestä toiseen, lewenee yli maakuntien ja surmaa kuin rutto tuhansittain ihmisiä, joista ehkei kymmenes osakaan olisi kuollut, jos olisi noudettu niitä neuwoja, joita niin erittäin tässä Luwussa, kuin jo ennenki (katso: koko 2 Luku ja Ilmasta terweyden suhteen 1:ssä Luwussa) on annettu, ja joista wielä kertoen tässä muistutamma: ettei sairaan huonetta pidetä koskaan kauwan umpinaisena, waan lämmitetään sitä usiammin wilun estämiseksi, waikka onki parempi wiluinen, kuin liian lämmin asunto tässä taudissa; että sairasta toisinaan käytetään lämpimissä ammepesoissa ja että heille koko taudin aikana annetaan juomaksi marjawesiä taikka muita hapahkoita liemiä, eikä wahwempia ruokia, kuin weteliä kaura= eli muu ryyniliemiä. Koska tauti jo on paranemassa, saapi posia tawallisesti wahwan ruokahimon ja moni on sillä syönyt itsellensä uutisen, wanhaa pahemman taudin. Watsa siinä tilassa on heikko, ei kärsi kowia ruokia, eikä paljoa kerrallansa, jonkatähden sitä tulee wähitellen ruokia kestämään totutella. Niille, joita tarwe waatii sairasten tykönä tarttuwain tautein aikana liikkumaan, on hywä ja hyödyllinen neuwo tarttumista wastaan, etteiwät koskaan mene hiostuneena sairashuoneesen, eiwätkä myös niin likelle sairaan suuta, että tulisiwat sen henkeä ojetis keuhkoihinsa wetämään. Suuhun kokoontuwaa sylkeä ei pidä alas niellä, waan sylkeä ulos, jonka wuoksi on hywä keino suussansa silloin jotain karwasta ainetta, kalmujuurta, inkewäriä tahi muuta semmoista pitää. Sairashuoneessa ei pidä yli tarpeen kauwemmin wiiwyttämän, sinne ei tyhjällä watsalla mentämän, eikä muutenkaan ilman jotain nautitsematta aamusilla niinä aikoina ulos lähdettämän. Sairaan tyköä tultua on hywä jonkun ajan ulko=ilmassa oleskella jälkeenpäin, että tuuli ennättäisi tartunta=aineen waatteista pois puhaltaa. Kaikki ylellinen rasitus, wilu, nälkä, walwominen, hiostuminen, ylen syöminen ja juominen, suru, murhe, pelko j.n.e. saattaa ruumiin heikommaksi tartunta=ainetta wastaan, mutta kohtuus, tytywäinen mieli ja itsensä kaikkineen Jumalan halttuun ja suojelukseen antaminen, johon kuuluu seki, ettei ylimielisesti hyljätä niitä waroneuwoja, jotka Jumala on ihmiselle tartteita wastaan ilmottanut, on tawallisesti kowimmissaki kulkutaudeissa hywänä apuna ollut.

III. Kuumeita watsansisusten kiwulaisesta muutoksesta; sappikuume, limatauti, syystauti, helpottelewa kuume. Tämä tauti ilmautuu tawallisesti syksyllä elokuussa, kuiwan, lämpimän ilman jälkeen, erinomattain merenrannoilla ja luotomailla, laakain, kuiwanetten lahten tienoilla. Siitä sillä onki nimensä: syystauti ja paikoin: rantatauti. Lähimmän alkunsa saapi se ruumiin wilustumisesta, epätasaisesta, järjettömästä elämästä, kehnoista, kelpaamattomista elatusaineista, kiihtyy sitte wäleen ja lewenee kulkutaudin tapaiseksi. Alussa on tauti toispäiwäisen wilutaudin tapainen, liittaisella, kellastawalla kielellä, pahalla, karwaalla maulla, kuoittamalla, oksettamalla, sydänalan painolla, kellertäwillä kaswoilla. Sairaalle pitää kohta antaa oksetinta, ulostawia, pehmittäwiä aineita, jälkeenpäin hapahkoita, marjawesistä tahi etikasta laitetuita juomia, lopulla (sairaan jo toipuessa) malista (koiruohosta) tahi raatteesta keitettyä teetä kupillinen kahdesti aamupuolella päiwää.

IV. Wilukuume, wilutauti, kylmätauti. Alkaa haukottamisilla, katkottamilla, wenyttämisillä, wäreillä, wilustamalla, kuumuudella, kowalla päänkiwulla ja wiimein hikoamalla. Sitte seuraa wäli=aika, jona sairas tuntee itsensä melkein terweeksi. Miten tämä wäli=aika on lyhempi eli pitempi, siten saapi tauti nimityksensä jokapäiwäinen, toispäiwäinen, kolmaspäiwäinen wilutauti jne. Pahalla sopimattomalla korjuulla muutaikse wilutauti toisinaan alituiseksi kuumeeksi, tulee waikiaksi parantaa ja lopettaa useinki wesitaudilla eli watsan pöhöllä. Tässä taudissa waarinotetaan, että sairas wilu=ajalla makaa lämpimästi peitettynä ja on, jos suinki taitaa, peräti ilman juomatta, taikka maistelee jotain lämmintä pikkuruisen kerrallansa. Kuuman tultua wähetään peitettä ja juoma tehdään haaliammaksi. Hiotessa juodaan lämmittäwiä juomia, esimerk. lämmintä olujuuston heraa ja jälkeen hikoamista muutetaan kuiwa lämmin paita. Wäli=ajalla annetaan esinnä oksetinta ja sitte pehmittäwiä aineita tahi ensimäisen kerran wäkewämpääki ulostawata ainetta. Jos wielä kieli asuisi liittaisena, niin nautitaan seuraawilla wäli=ajoilla, joka kolmannella tiimalla teelusikallinen minttuteessä sulattua salmiakkia, waan jota kielen puhtaaksi tultua ei enempi tarwitse ottaa. Toispäiwäisissä wilutaudeissa hywäksi käytetään sitte seuraawia neuwoja: lämpimiä amme= eli saunakylpyjä pari, kolme tiimaa ennen wilu=aikaa kuudella eli kahdeksallaki wäli=ajalla peräytysten. Kylwyn jälkeen pitkitetään hiostusta joka kerralla lämpimillä juomilla, niink. minttu= tahi seljateellä, lämmitetyllä sahdilla, olujuuston heralla ja muilla semmoisilla. Lämpimiä hauteita pidetään sydänalalla ja watsalla siksi että wilustuminen eli sen tawallinen aika on ylimennyt. Taikka annetaan 60 eli 70 tipausta hofmannin wiinaa ruokalusikallisessa wettä 2 tiimaa ennen tawallista wilu=aikaa ja juodaan hofmannin wiinan päälle kaksi eli kolme kuppia lämmintä, wäkewää kahwia tahi lihalientä. Taikka nautitaan wäli=ajoilla, joka toisna tiimana teelusikallinen kuiwattua, hienottua seinäsammalta [joka kaswaa wanhain puuhuonetten seinillä ja wanhoilla aidoilla] taikka sen werta, waan usiammin (joka tiima), hywin palanutta, jauhettua hiiltä (syttä); taikka otetaan samanwerta (teelusikall.) sinappijauhoja sahdin seassa; taikka ollaan kowassa, wäsyttäwässä työssä tahi muussa liikunnossa wäli=ajoilla; taikka paastotaan 3 wuorokautta perätysten, ilman mitään ruokaa maistamatta. Jos tauti ei huolisi näistä keinoista, niin hankitaan kiinajauhoja, joita wäli=aikoina annetaan teelusikallinen tahi runsaampi joka toisella tiimalla weteen, saksanwiinaan, oluehen tahi sahtiin seotettuna, taikka siirapilla pehmeröksi tehtynä, johon lisäksi sopii wähän koiruoho= ja raparperijauhoja panna, jos niitä sattuu olemaan. Wilustumisien yli mentyä nautitaan wielä wiikkokausin jälkeenpäinki teelusikallinen kiinajauhoja illoin aamuin, taikka muita karwaita, wahwistawia lääke=aineita, koiruoho= tahi raateteetä j.n.e. warsinki niinä päiwinä, joina wilustus muuten wuoronsa jälkeen olisi tulewa.

Pitkällisissä, woimattomissa wilutaudeissa annetaan illoin aamuin sairaalle kaksi keittämätöntä munaa, teelusikallinen kanelijauhoja ja wähä sokuria yhteen seotettuna ja joka kerralla jälkeen lasillinen hywää saksanwiinaa. Ellei kaikista näistä neuwoista tulisi parannusta, niin kysyttäköön oikialta lääkäriltä apua, älköönkä seurattako muita ymmärtämättömäin ihmisten wiisuja, joista waan paranemattomia sisällisiä wikoja, wesitauteja ja muita senlaisia kohtauksia helposti saataisi.

V. Ihotekuumeita, rokkotauti, tuhkuri, tulirahko, sarlakankuume. Owat lapsitautia, ehkä wälistä rupeawat ijällisimpiinki. Wanhemmillenki ihmisille sopii sama menetys, kuin lapsille näissä taudeissa; katso 5 Luku.

VI. Ruusukuume. Alottaa tawallisesti ankaralla wilustamalla, jota seuraa kuumuus, pitkällinen uni, polttawa ruskiankellahtawa tahi punertawa, toisinaan keltapisamallinen, kiiltäwä ajetus useimmiten jaloissa, wälistä kaswoissa, rinnassa tahi muussa ruumiissa. Kewiämpänä laadustaan menee tauti usein itsestänsä yli, waan waikiampana ollessa annetaan oksetinta ja ulostusaineita, jos kieli on liittainen, ja muutenki hapahkoita, lämpimiä, hiestyttäwiä juomia, marjawesiä, seljateetä ja muita senlaisia. Jos ruusu nousisi päähän ja sairasta alkaisi kowemmin kuumettaa ankaralla päänkiwulla, hourulla jne., niin awetaan heti suoni, liiatenki nuoremmilta, werewiltä ihmisiltä, jonka jälkeen ulostawia eli pehmittäwiä aineita annetaan. Ajettuneilla paikoilla pidetään usein muuteltawia, joka kerta palowiinaan kasteltuja, nelin kerroin lasketuita liinariepuja, jonka ohessa samat paikat laitetaan olemaan muita ylempänä niin liikahtamattomina, kuin mahdollinen. Kaikkia raswawoiteita, laastareita ja muita senlaisia pitää tässä wiassa karttaa, sillä niistä ei ole hyötyä, waan pahennusta. Jos paikka ajetuksen jälkeen punastuisi, kihottuisi, wetistyisi, rupeaisi aukeilemaan, niin kääritään sille puhtaita kuluneita liinariepuja, joita 3 tahi 4 kertaa päiwässä uudistetaan ja joka kerralla pirotellaan wehnä= tahi potakka=jauhoilla. Taikka seotetaan 6 luotia liitua, 4 luotia malikukkia ja neljäs osa luotia kamferttiä yksiksi jauhoksi ja sidotaan lewitetyillä hampuilla eli huiwilla paikan päälle. Warsinaisista ruusuhaawoista katso jälkeenpäin.

8 Luku.

Tawallisimmista pitkittäwistä wioista ja taudeista.

Pitkällisistä kiwuista, wammoista ja taudeista on muistettawa, että ne, jos usein pieniäki alusta, ylenkatseesta, huolettomasta korjuusta tahi muusta syystä taitawat tulla waarallisiksi. Tarpeellinen on siis ajallansa niistäki lääkäriä kysyä, eikä luottaa niiden aina itsestänsä paranemiseen. Moni pieni, aikoinansa mitättömäksi katsottu ja helposti parannettawa wika on senlaisella wäärällä luottamalla pääsnyt aikaa woittain paranemattomaksi. Tawallisimmia pitkittäwiä wikoja ja tauteja owat:

1:ksi Luuwalo, luuwana, luutauti, luiden kolottaja, kuiwatauti, jäsentauti, juoksia tauti, kleini, kihti jne. Waiwaa useimmiten sääriä, reisiä, käsiwarsia ja käsiä, wälistä muitaki ulkonaisia tahi sisällisiä paikkoja, milloin kuumeentapaisena milloin ilman. Kipiässä paikassa tutaan, liiatenki yöseutuina, pakottawa, polttawa, raastawa, säilästelewä, wiiltäwä kolotus, jota toisinaan seuraa jäsenten ajettuminen, suuri helleys, waikeus ja rasitus astuissa sekä muussa liikkeessä. Kipu muuttelehtaa aikatawasta heittäen entisen sijansa, puuttuen toiseen. Alkunsa saapi tauti useinki wilustumisesta, uhosta, kylmästä, nuoskiasta ilmasta ja ruumiin erityisestä taudin=alaisuudesta. Wälistä murtuu tauti kahden, kolmen tahi neljän wiikon päästä, waan kestää usein paljo enemmänki aikaa, tehden jäsenpaikat kankioiksi ja saattamattomiksi. Kuumeensekaisna ollen tämän taudin awetaan werewämmiltä ihmisiltä suoni, pannaan iilimatoja tahi kuppasarwia kolottawan paikan tienoille, jonka ohessa katsotaan, että watsa asuu pehmiänä ja sairaalle laitetaan weteliä, hiestyttäwiä juomia, lämpimiä teewesiä seljakukista, saunakukista, piennarkukista (peltohumalista), koiwunlehdistä, ojukkalehdistä tahi muista senlaisista wähäisen hunajalla seotettuna. Ilman näitä käydään lämpimissä amme=, sauna=, muuriais= tahi lehtikylwyissä, kipiöitä paikkoja haudotaan lämpimillä tiilikiwillä, woidellaan lämpimällä notkialla terwalla tahi kääritään äkiässä suolawedessä kasteltawiin riepuihin.

Pitkällisissä kuumeettomissa jäsentaudeissa juodaan keitoksia raatteista, malista, koisosta, katajasta, katajajuuresta tahi marjoista, männyn kerkistä (kaswannoista), kalmujuurista, inkewäristä tahi muista senlaisista hunajalla taikka maidolla mausteltuna. Hiostuttawammiksi sopii niitä laittaa sillä, että joka sisään=ottomäärään seotetaan wähän terpentiiniä (6 eli 10 tip.) Muutamille taas on ollut hywä apu terwawedestä, lasillinen aamuisilla juotuna, tahi wihtrilliöljywedestä otettuna illoin aamuin 15 tipausta weden seassa.

Paitsi näitä hywäksi kiitetään sauna= ja ammekylpyjä, joihin jälkimäisiin sopii saippua, potaskarikkiä (hepar sulphuris) tahi muuriaispesää sekaan panna. Samate kiitetään wuodetta nuorista koiwunlehdistä (puhkeawista), kipiän paikan willawaatteella hiwuttamista tahi harjalla sukimista, nahkahihnoilla tahi polttiaisilla (wiholaisheinillä, nokkoisilla) suomimista eli pieksämistä ja jälkeen hieromista wäkewällä sekowiinalla, jota tehdään yhdestä luodista kamfertistä, kahdesta luodista saipusta tahi turkin pippurista kortteliin wiinaan sulattuna eli liotettuna. Wäli=ajoiksi kääritään kipiä paikka willaisella waatteella eli waksipalttinalla, pesemättömällä lampaanwillalla, koiran, suden tahi jäniksen karwoilla, kartatulla pumpulilla ja muilla senlaisilla; taikka pannaan sille kamfertillä piroteltua pikilaastaria, pussiloita täytettynä lämmitetyllä suolalla, taikka tuhkalla, sannalla tahi kaurajauhoilla; taikka pehmeröä walamattomasta kalkista, kauranjauhoista, ihrasta ja notkiasta terwasta yhteen seotettuna. Jälkeen jääwää paikan lamuutta eli woimattomuutta parannetaan muuriaispesällä wariin weteen kastettuna ja paksulta päälle pantuna. Ihon punastuttua otetaan haude pois ja paikka kääritään lämpimihin willaisihin waatteisiin.

Koska kipu toisinaan ryhtyy ainoasti yhteen jäseneen ja waiwaa sitä, niin usein luullaan sen tulleen sijoiltaan ja antautaan puoskaroitsien käsiin, jotka wetämisillä, wääntämisillä, repimisillä ja kiskomisilla siitä pian saawat paranemattoman wirheen. Ei sentähden pidä semmoisen neuwoja seurata, waan lääkäriä tiedustella, jos muuten apua ei saisi.

2:ksi Rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä, sydänalan waiwa. Näillä nimityksillä osotetaan usiampia pitkällisiä pureita, wäänteitä ja muita kipuja sydänalassa eli watsassa, tutut erinimillänsäki: kino, ähky, turpuus, närä, hinka, niuka, wesi=ahma, wesi=kohtaus, oksetus jne. Tawallisimmia syitä näihin tauteihin ja wikoihin owat: sopimaton elatus, muiden ennen pidettyin tautien mahleet eli niiden jälkeenjääwä waikutus, pitkällinen wilu, ylen raskas työnteko, epäjärjestys elämässä, liikasyöminen, ylellinen kowin hapainten ja suolaisten ainetten nautitseminen ja erinomattain liiallinen palowiinan ja muiden wäkewäin juomain nautinto. Moni ymmärtämätön luulee, milloin rintaluun waipuneen, milloin sydämmen tahi pernan irralleen pääsneen, milloin kaikki sisällyksensä mulkkauneen ja toimittaa jonkun niitä muka paikallensa kohentamaan painelemalla, likistelemällä, kohottamalla ja nostamalla. Senlaisesta puoskaroimasta ei kyllä kukaan liene warsinaista apua saanut; useinki owat ne waan pahennukseksi.

Pitkällisistä rewäisimistä kysyttäköön lääkäriä. Mitä sairas itse woipi parannukseksensa hankkia, se on pian sanottu: syököön wähemmin ja kewiöitä, hupia ruokia, iltaisilla ei ollenkaan, juokoon karwaita, wahwistuttawia teevesiä malista, raatteista ja muista senlaisista, joihin usein on hyödyllinen, hipenen potaskaa tahi wähäisen tuhkalipiätä seottaa. Näiden ohessa tulee katsoa, ettei watsa päsisi kowaksi ja jos alkaisi tulla, silloin pehmittäwiä aineita nautita. Kaikkia kihottawaisia aineita, turkinpippuria, palowiinaa ja semmoisia pitää karttaa, jos ei kukaan juuri tahtoisi ulkopuolin niillä sydän=alaa hieroa; sisään niitä ei otettako.

Kowa ähky ja watsanwäänne waatii kuiwia lämpimiä hauteita, riepuja, kaura= tahi suolapusseja lämmitettynä watsalle, lämpimiä jalkahauteita wedessä tahi muuten, käsien pitämistä lämpimässä wedessä, lämpimiä ammekylpyjä ja liewittäwiä lawemankeja tupakkalehtien kanssa laitettuna.

3:ksi Ummetti, umpitauti, suolitukkio, turpuus, kowa watsa. Jos watsa on tuskilla, sairasta oksetuttaa ja ruumis on kuumeensekainen, niin pidetään lämpimiä hauteita watsalla, laitetaan lawemankeja ja lämpimiä kylpyjä ja werewämmiltä lyödään suonta. Helpommissaki tapauksissa on lawemanki etusampi, kuin ulostawien ainetten nautinto. Aamuisilla sopii juoda kahwia hunajan tahi siirapin kanssa, taikka kirnupiimää, taikka jästillä seotettua maitoa. Muuten on hywä nautita nauriin eli kaalinsekaisia ruokia.

4:ksi Watsuri, wetelä, ulkotauti, hiwennys, watsatauti, kuratti, ripakka, ruikka. Näillä kohtauksilla luonto usein puhdistaa ja wapauttaa ruumiin kowemmista taudeista. Ei niitä sentähden pidä tukkiwilla eli turwottawilla aineilla kesken seisahuttaa, waan ainoasti liewittää wetelillä, näljäisillä ryyniliemillä ja lämpimillä watsan peitteillä eli hauteilla, taikka sidotaan palowiinaan kastettua, pippurajauhoilla piroteltua paksua paperia watsalle. Jos kieli on liittainen, niin otetaan esinnä oksetinta, sitte ulostus=ainetta ja lopulla samanlaisia wahwistuttawia teewesiä, kun rewäisintaudissaki. Jos oksettaminen itsestänsä kaimaa watsuria, kuin lapsille toisinaan tapahtuu, niin on tauti waarallinen ja lääkärille ilmoitettawa.

5:ksi Punatauti, ulkotauti. Saapi epätasaisesta elämästä tahi muusta huolettomuudesta lämpiminä kesinä ja syyspuolella, warsinki iltawilusta lämpimäin päiwäin perästä, ensimäisen alkunsa ja lewenee siitä pian kulkutaudiksi. Se tutaan huokiasti siitä, että sairaalle tulee alituinen tarwe ulkona käydä, joilla käymisillä ei kuitenkaan suuresti mitään lähde ruumiista, jos ei joku wähä näljäistä, werisekaista jälkeä, seki waikialla wäittämällä, änkäämällä, wäänteellä, repimisellä ja puremisella. Tauti on milloin kuumeensekainen, milloin wapa kuumeesta. Sairaalle pitää wälttämättömästi heti taudin alussa antaa oksetinta [Ainoasti silloin, koska tauti waiwaa nuoria, werewiä ihmisiä ja on kowan kuumeen alainen, ei pidä oksetinta antaa, waan suoni aukaista ja iilimatoja watsalle panna.] ja sitte laittaa lämmin kylpy ammeessa tahi saunassa taikka wähintäki lämmintä jalkawettä. Niiden jälkeen toimitetaan lämpimiä juomia, wehnäryyneistä, tahi kananlihasta potakkajauhoin kanssa keitetyitä liemiä, joita yksiä liemiä myös sopii lawemangeiksi käyttää perän ja watsan wäänteitä liewittämään. Sangen hyödyllisiksi kiitetään peltohumala=teetä taikka peltohumala=wiinaa. Jälkimäistä annetaan sairaalle teelusikallinen parin kolmen tiiman päästä, lapsille wähempi. Potakkajauhot myös owat tässä taudissa hywäksi hawaitut, jonka tähden niitä ei milloinkaan pitäisi unohtaa niin welleissä ja liemeissä sisään antaa, kuin lawemankeihin seottaa. Watsaa woidellaan lämpimällä puunöljyllä, woilla, talilla tahi ihralla ja haudotaan sitte aina lämpimänä pideltäwillä, usiasti muuteltawilla hauteilla heinänteristä tahi lämpimässä wedessä kastetuilla ja jälleen liiasta wedestä kuiwaksi puserretuilla lankawyhdeillä taikka muulla willaisella waatteella. Taikka pannaan tawallista sinappipöperöä tahi paksua wiinaan kastettua paperia pippurajauhoin kanssa watsalle. Taikka sidotaan sille usiasti lämmitettäwiä, puunöljyllä, talilla tahi ihralla woideltuja hywän talrikin suuruisia lappuja jne.

Ellei edellisillä neuwoilla tahi muuten saataisi watsaa asettumaan eikä lääkäriä olisi saapuwissa, niin seotettakoon hywää, walkiata puunöljyä ja etikkaa, puoliksi kumpaistaki, ja yhteenwispilöitäköön munanruskian kanssa sairaalle annettawaksi ruokalusikallinen joka toisna tiimana. Taikka pieksetään parin kymmenen munan walkuaiset kannuun weteen ja mautetaan wähällä sokurilla tahi siirapilla, jota sekoa sairas saapi ottaa pari kolme lusikallista joka puolen tiiman päästä. Taikka yhteenseotetaan jauhettua punaliitua ja muskottia ja annetaan siitä teelusikallinen 3 eli 4 kertaa päiwässä, ynnä ulostawia eli pehmittäwiä aineita joka aamu. Muita ehkäisewiä eli tukkiwia aineita, niink. punasawea, punalakkaa, punaista wiinaa muskotin kera ja muita senlaisia älköön annettako, jotka harwoin hyödyttäwät, waan usein olisiwat waarallisia. Siisteydestä ja puhtaudesta tämän taudin aikana ei taita koskaan liiaksi huolta pitää. Usiampia kertoja päiwässä puettakoon sairas pestyyn lämpimään paitaan ja samate muutettakoon lakanoita ja muu wuode usiasti, jotta aina on kuiwa ja puhdas. Sairaan jälki korjattakoon joka kerralla ja wietäköön hetimmiten loitommaksi asuinhuoneesta, älköönkä heitettäkö sielläkään maan päälle, waan laitettakoon kuoppihin ja peitettäköön sannalla, tuhkaporolla tahi kalkilla, taikka poltettakoon kohdastansa tulirowiolla. Uutta puhdasta ulko=ilmaa laskettakoon owesta tahi akkunoista usein huoneesen ja pidettäköön lae, reppänä eli pelti, miten mahdollinen, halki päivät ja yöt awoinna ja walkia pesässä. Suolasuitsutteita kiitetään hywäksi, kellä niitä olisi. Ja lue, mitä 2:sessa L. sairaan korjuusta yhteisesti on sanottu.

Punatauti, niinkuin muutki kulkutaudit, tarttuu wielä usein kuolleistaki maahan=paniais=wäkeen, semminki runsaammin wäkewiä juomia nautittaissa ja sitte kotimatkalla wilustuissa, joka olkoon tarpeelliseksi warotukseksi semmoisissa tiloissa muistutettu.

6:ksi Kolera. Mitä wastikään punataudin tarttumisesta sanottiin, se myös on kolerasta muistettawa. Tämä tauti, enimmiten syyspuolella liikkuwa, ilmottaa itsensä kowalla oksettamalla ja ulostamalla, watsantuskilla, suonenwedolla, woimain äkillisellä raukeamisella ja muodon muuttumisella.

Heti taudin alussa on hywä saada ruumis hiostumaan kylpy= tahi ammesaunalla ja sen jälkeen runsaalla minttu=, saunakukka=, peltohumala= tahi seljateen juomisella lämpimältä ja wuoteessa lämpimästi peitettynä. Sillä keinoin katkeaa tauti usein ensi=alussansa; ei sentähden kuitenkaan pidä lämmintä oloa wuoteessa parina päiwänä jättää. Tuskain liewittämiseksi ja siirtämiseksi pannaan toinen toisensa jälkeen mahalle, pohkioille ja jalkapohjiin sinappipöperöä, ja öljyllä sekä muilla woisimilla hieromista ei myös pidä laiminlyödä. Jos tauti pitkittäisi, niin nautitaan edespäinki peltohumala=teetä ja wälimmiten weteliä ryyniliemiä, tahi punataudissa mainittua munawalkuais=sekoa ja muita punataudin rohtoja; liewittäwiä lawemankeja ja kamfertti=öljyllä hieromista ei myös saa unhottaa.

Thilmannin tippoja eli troppeja kiitetään heti taudin alussa ja jälkeenpäinki hywäksi. Juuri alussa taitaisi myös oksettimesta hywä apu tulla, kuin sitte sen jälkeen ruumis saataisi hywin runsaasti hiostumaan.

[Thilmannin tippoja saadaan apteikistä seuraawalla lääke=aneella: Rc. Tinct. Valerian. aether. Unciam sem. — Opii crocat. Drachm. j — Menthae pip. Vini Ipecacuanhae ana Drachm. ij. M.D.S. Otetaan 30 tippua joka toinen tahi kolmas tiima.]

Pelko, alakuloisuus, liika syöminen ja juominen, wilustuminen lämpimäin päiwäin perästä, tartunta=woiman lisäyminen umpinaisissa huoneissa j.n.e. owat usein tämänki taudin alkusyynä.

7:ksi Keltatauti. Paranee usein itsestänsä. Ellei sitä tekisi, eikä lääkäriä saataisi, niin annetaan sairaalle kolme munan ruskiata hienotun sokurin kanssa weteen wispilöittynä, taikka juomalasillinen maitoheraa hunajalla seotettuna, illoin aamuin, kumpaa tahansa. Jos watsa asuisi kowana, niin annetaan engelska=suolaa tahi raparperia, ja juodaan mallasteetä taikka muita pehmittäwiä juomia, esimerk. maitiaisjuurilientä, ja watsalla pidetään lämpimiä hauteita.

8:ksi Wesitauti, pöhö, wesipöhö. On taikka yleinen, koska koko ruumis ja liiatenki jalkapuolus pöhöttyy, taikka erinäinen, koska waan watsaa eli rintaa pöhöttää. Kumpaaki lajia kaimaa tawallisesti jano, hidas wedenlähtö, hikusuonten sulku, kalwia ruumiin aje ja waikia henkimä. Seuraawia aineita taitaa sairas ilman waaratta hywäksensä käyttää: sauna= ja muuriaiskylpyjä kerran päiwässä; ihon hieromista kahdesti päiwässä puu= tahi liinaöljyllä, tiiman aika kummallaki kerralla; lämpimiä hauteita saunakukista, koiruohoista, heinänteristä, suokanerwista, jywänkaunoista, tuhkaporosta j.n.e. kuiwiltaan. Sisään otetaan joka päiwä aamuin illoin ruokalusikallinen katajamarja=mehua ja puoli lusikallista tartarisuolaa (Cremor Tartari) yhteen seotettuna; taikka nautitaan keitosta katajanjuurista tahi raateteetä, kumpaaki tartarisuolan kanssa ja kupillinen joka toinen tiima; taikka retikka=mehua tahi tupakan tuhkaa kumpaistaki siltään taikka tartarisuolan kanssa, waan jälkimästä ei jos kahdeksas osa luotia (hywä weitsen kärjellinen) kerraltaan. Pippurajuuri eli piparuuti oluessa liotettuna, jota liotusta sitte pari kolme teekupillista päiwässä aamupuolella nautitaan, on myös hywäksi hawaittu. Sinappi, lyökki, persilja, rassi owat tässä taudissa terweellisiä, sairaan ruokiin seotettawia aineita. Watsapöhössä on hywä tehdä woidetta talista, terwasta ja kamfertistä, jota lewitetään isolle lapulle ja pidetään watsan päällä. Sinappijauhoa ja tartarisuolaa yhteen seotettuna ja nautittuna teelusikallinen joka toinen tiima on usein auttanut pöhössä. Seuraawa keino sanotaan monta wesitautista parantaneen: kannuun wäkewää olutta (tahi porteria) pannaan riiwittyä piparuutia, männyn kaswatteita (kerkkiä) ja katajanjuurta, 2 piwollista kutaki lajia, 1 piwollinen kalmujuurta ja 4 luotia sinappijauhoja. Sittekun se seotus on lämpimässä paikassa 4 tahi 5 wuorokautta hautounut, siilataan neste erilleen ja nautitaan puolentoista tahi pari jumprua katajamarja=mehun seassa joka päiwä aamupuolella. Jos tarpeenteko on waikia, otetaan wälimmiten engelska=suolaa. Juomaksi nautitaan hapahkoita marjawesiä taikka etikka=wettä. Wälistä pestään ja hierotaan koko ruumis seotetulla etikalla ja palowiinalla.

9:ksi Hurmikko, werijuoksu, werikuohu. Tulee milloin liikawerewyydestä nuorille, wahwoille ihmisille, milloin heikkoudesta wähäkuntoisille, kiwulaisille. Ensimäisessä tapauksessa otetaan teelusikallinen tahi runsaampi hienottua suolaa joka toinen tiima, maataan liikahtamatta ja mielenki puolesta lewollisena, juodaan wälistä juomalasillinen kylmää wettä hunajan tahi maidon kanssa, ollaan syömättä taikka wähällä ja laihalla ruualla. Kowemmissa tapauksissa, ja koska ruumis niin näyttäisi sietäwän, awetaan suonta. Pitkällisiä, sairaan heikkoudesta syytetyitä werijuoksuja saadaan usein sillä tyreytymään, että juoma=aineisiin seotetaan munan ruskiata, punawiinaa, kanelia ja sokuria, jonka ohessa nautitaan kuiwia, wahwistuttawia ruokia ja oleskellaan puhtaassa, raittiissa ilmassa. Myös on terpentiini, 10 tahi usiampaa tipausta joka tiima, hawaittu hywäksi aineeksi. Seuraawista erittäin:

a) Nenäweri. Asetetaan pystössä olemalla raittiissa, wilunwoittawassa huoneessa, jääkylmillä kääreillä ympäri päätä ja häpyseuduilla, kylmään alunaweteen kastetuilla, sieramihin pistetyillä tukoilla taikka alunaweden ruiskaamalla sieramihin. Taikka pidetään wasenta kättä ja käsiwartta joku aika suorana pystössä, joka keino usein tyreyttää weren sieramista wuotamisen. Wihottawissa kuumeissa on nenäweri hyödyllinen kohtaus, eikä pidä sitä silloin ehkäistä, waan woimattamissa eli wähäeleisissä kuumeissa ja muissa heikentäwissä taudeissa on se aina waarallinen ja asetettawa.

b) Weriryintä, weri=yskä, werisylje. Waatiwat kowin liikahtamatonta oloa, hiljaista, wienoa puhetta ja muuta kuulumatonta menoa, lämpimiä jalkawesiä, raitista ilmaa, haalioita juomia ja werewämmiltä suonenlyöntiä.

c) Weri=okse, weren=oksentaminen. Waatii melkein samaa menettelemistä, kun wastamainittu weriryintä. Waan harwoin tulee tässä wiassa suonta lyödä, koska jo ilmanki taudin woimalla werta kyllin ruumiista lähtee. Kylmiä juomia wähä kerrallaan maistella on hyödyllinen, samate lawemanki.

d) Werenheittö, werikusenta. Tässä wiassa nautitaan näljäisiä, pellawasiemenistä, kauroista tahi ohrista laitetuita juomia; pehmittäwiä aineita; ollaan liikkumatta raittiissa huoneessa ja kysytään lääkäriltä parempata apua.

e) Tawaton werijuoksu waimowäeltä. Tulee milloin haittawerewyydestä, milloin ruumiin heikkoudesta, milloin sisänäisistä kaswaneista kohdussa tahi muista syistä. Lääkäriä odottaessa tulee sairaan maata seljällään liikahtamatta, raittiissa huoneessa ja lewollisella mielellä. Saapi myös pitää kylmiä etikkaweteen kasteltuja kääreitä häpypaikalla ja sisään ottaa teelusikallisen rusennettuja naurissiemeniä maidossa, taikka jos liikawerewyys ei olisi haittana, juoda ryyppylasillisen punawiinaa 3 tahi 4 kertaa päiwässä.

10:ksi Perätauti, peräjuoksu. On kaimattuna pieniltä, sinisiltä werirakoilta eli pistimiltä perässä, turpuudelta ja muilta watsan waiwoilta, kuottaiselta, werisekaiselta jäljeltä. Tältä taudilta waiwattuin pitää aikaisin antaa suonta lyödä; taikka panna iilimatoja 10, 12 tahi usiampaaki peräseuduille; taikka sarwilla werta imettää ristiluun tienoilta, joka iilimatojen panetus tahi sarwilla imetys on joka toisen, kolmannen taikka neljännen wiikon päästä uudistettawa, sen jälkeen, kuinka waiwoja ja tuskia perässä alkaa jälleen ilmautua. Ynnä näiden pitää watsa aina pidettämän pehmiänä senlaisten ruokain nauttimisella, joista ei koweneisi, taikka engelskan eli muun ulostussuolan wälimmiten sisään=ottamalla tahi lawemangeilla, joista ei kuitenkaan pidä tapaa eli alituista tarwetta tehdä, waan ainoasti kowemmissa waiwoissa wiljellä. Kaikkia kihottawaisia juomia, kahwia, wiinoja, olutta ja muita pitää karttaa tahi ylen wähä nauttia ja juoda ainoasti kylmää eli haalistunutta wettä. Paras ja pysywäisin apu tulee kuitenki wiriästä liikunnosta ja työnteosta raitiissa ulko=ilmassa, jota wastoin istuntatöitä pitää wälttää, mikä mahdollinen.

11:ksi Kohtutauti, emätauti, hysteria. Rasittaa waimowäkeä kolmannella ja neljännellä wuosikymmenellä. Sen monia erinäisiä tapoja ja laatuja tässä ei ole tila selwittää. Kowemmissa kohtauksissa pantakoon lawemanki kylmästä wedestä etikan kanssa tahi liewittäwää lawemankia haisupihkalla seotettuna. Jos sairas pyörtyisi, niin wirwotettakoon sillä, että kylmää wettä walellaan kaswoille, wäkewää etikkaa tahi poltettua höyhentä pidetään nenän alla. Muuten on pian paras aine kowempain puuskain aikoina kylmä wesi teelusikoittain sisään annettuna. Eikä saada tässä taudissa muinakaan aikoina mistään lääkkeistä niin suurta apua, kuin lewollisesta, iloisesta mielestä, raittiista ilmasta, tasaisesta elämästä, huwittawaisista töistä ja seuroista, wedenjuonnista, matkustelemisista, ruumiin hieromisesta tahi harjalla sukimisesta joka päiwä, uimisista kesäsaikoina ja haalioista ammekylwyistä talwella, kaikenlaisista kewiämmistä liikunnoista, liewistä, kewiöistä ruuista, lihaliemistä, kohtuullisesta saksanwiinan nautinnosta ja kaikkein sopimatonten ainetten, niink. papuruokien, hernetten, kaalin, potakkain ja muiden juurilaitosten kartannasta. Muuta tässä taudissa ei pidä lääkärin neuwomatta tehdä.

12:ksi Halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti, lento, sattuma, pahan nuoli. Tämä tauti kohtaa erittäinki lihawia, punawerewiä, lyhyt= ja paksukaulaisia ihmisiä jälkipuolella ikää. Muutamia aikoja ennen oireita pidettyä katoo sairaalta äkisti tunto, maltti ja liikunto. Jos tähän ei kerrassaan kuolisi, niin jääpi kuitenki tawallisesti jompi kumpi puoli hermottomaksi. Mainituita edellä käywiä oireita tässä taudissa owat: huime, päänwiemistys eli heidytys, korwain suhina, sydänhypintä ja aikalomin menehtyminen eli tainnunta. Jos kyllä näitä kohtauksia taitaa toisinaan muistaki syistä tulla, niin sentähden niitä ei kuitenkaan pidä koskaan ylenkatsoa, mitättöminä pitää. Haittawerewyydestä tulewaa, useinki halwuuta ennustawaista huimetta eli wiemettä päässä, korwain suhinaa ja muita senlaisia parataan hiljaisella ololla wähäwaloisessa, raittiissa huoneessa; lewollisella mielellä; laihemmalla elannolla; kylmän eli haalistuneen weden juomaksi nauttimalla; kylmäin kääretten pään ympäri pitämällä; lämpimillä jalkawesillä; jalkain hieromisella puunöljyn ja willawaatteen kanssa; lawemangeilla eli pehmittäwillä taikka ulostawilla aineilla; weden juonnilla; kuppaamisella ja suonenlyönnillä. Muutamilla on ollut apua kahwesta, liikkuwaisuudesta ja toimittelemisista, erittäinki ulkosalla; ja siitä, että on entinen totuttu elämä peräti toisenlaiseksi muutettu. Tuntemattomasta syystä tullut pitkittäwä päänkipu on toisinaan heittänyt sillä, että on illoin aamuin juotu teelusikallinen sinappijauhoja juomalasillisessa maitoa tahi wettä. Menehtymisissä, tainnunnoissa ja pyörtymisissä, sydänhypinnässä, korwain suhinassa ja muissa senlaisissa wioissa on hywä wälistä haistella äkiätä eli wäkewää etikkaa, liikuskella wiriästi ulkona raittiissa ilmassa, hieroa, hiwutella, sukia ja harjata ruumista, joko kuiwiltaan tahi kukkawiinoilla taikka öljyllä.

Halwuukohtauksissa päästetään eli irtautetaan waatteita; sairas nostetaan pystöön; lihawilta, wahwakuntoisilta, punawerisiltä awetaan suoni, waan laihoilta, heikoilta, kalwian=näköisiltä ei pidä werta ottaa. Sitte pannaan kihottawa lawemanki ja sairaan siksi toinnuttua annetaan ulostus=ainetta ja raitistuttawia, maustawia juomia. Halwatut paikat peitetään lämpimästi ja hierotaan eli harjataan usiampi kerta joka päiwä palowiinaan tahi rommiin kastetulla willaisella waatteella tahi harjalla. Hiwuttamista, hieromista, sukimista eli harjaamista ei pidä ennen heittää, kun iho joka kerralla on tullut hywin lämpimäksi ja punaiseksi. Lääkäriltä kysyttäköön neuwoa, millä saataisi sairas uusista kohtauksista wapautetuksi.

13:ksi Kaatuwa, kaatumawika, kaadukselewainen, lankeawa, lankeawainen, wirma, meneskelewäisyys, pahan pieksämä. Waatii erinäisten syitensä mukaan erilaatuisia paranteita. Tarpeellista on sentähden oppineelta lääkäriltä neuwoa kysyä. Muuten tulee katsoa ja waralla pitää, ettei sairas setkien alla loukkautuisi. Turha taika on, luulla siitä sairaalle apua olewan, että koura wäännetään auki ja peukalo otetaan ulos. Parempi on pistää hammasten wäliin palasen anturanahkaa, puulusikan warren eli muun puikon, ettei sairas saisi kieltänsä pureskella. Eikä haittaa panna waskilantin sairaan kouraan, josta setken into on luultu hiljenewän. Setkien wälillä owat haaliat ammekylwyt, tasainen elämä ja wedenjuonti hyödyllisiä. Moni sanotaan siitä awun saaneen, että on pitemmän ajan illoin aamuin nautinnut runsaan teelusikallisen jauhettua pujojuurta lämmitetyn sahdin seassa.

14:ksi Kuumeettomia ihotauteja; tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen, maanwiha, syyhelmä, sawipuoli. Tawallisimmia owat syyhelmä ja sawipuoli, samatekuin niiden syytki: likaisuus, siistitön ja ruokoton elämä owat hywin tawallisia.

Syyhelmässä wiljellään lämpimiä amme= tahi saunakylpyjä kahdesti wiikossa, joiden ohessa wälistä, ei joka päiwä, otetaan ulostus=ainetta ja illoin aamuin kahdeksan päiwää perätysten rikinkukkaa (flos sulphuris). Sitte seotetaan luoti hienottua rikkiä (tulikiweä) ja 4 luotia pesettiä (soopaa) tahi suolatonta woita ja woidellaan sillä ruumista yltä yleiseen 3 eli 4 iltaa peräksyttä. Joka kerralla woitelemaan ruwetessa pitää iho haalialla wedellä ja saipulla entisestä woiteesta puhtaaksi pestä, joka työ hywin taitaa tapahtua saunassa eli wesi=ammeessa. Wiimeisen woiteen ja peson perästä puetaan ruumis pestyihin, kuiwiin, puhtaisiin waatteisiin. Ei haittaa, jos enemminki tulikiweä ottaisi, kuin ainoasti neljänneksi osaksi, liiatenki jos woide tehdään woin tahi ihran kanssa. Sopii myös osittainki ruumista woidella, jos syyhelmä erittäin muutamia paikkoja waiwaisi.

Sawipuolia parannetaan sopiwalla, laihemmalla elannolla, lämpimillä kylwyillä ammeessa, äkiän etikan ulkopuolin päällä pitämällä. Taikka tehdään niille woidetta neljästä luodista talia, neljästä terwaa ja kahdesta luodista hienottua alunaa, jolla sawipuolta illoin aamuin woidellaan. Hienotusta lyjyhartsista ja ihrasta saadaan myös hywää sawipuolen woidetta. Waan ennen woitelemista pitää kuin syyhelmissä, niin sawipuolessaki rikinkukkaa sisälle otettaman, ja itsepintaisemmissa tapauksissa werenselwittäwiä keitteitä nautittaman.

15:ksi Rapi, paha rupi, päärupi on tartuntawika hiusmarrossa, joka ajettuu, rupeaa kehnälle, wiswalle ja ruwelle. Tässä wiassa pitää esinnä hiukset tyweä myöten poisleikattaman eli kerittämän, sitte woilla ja lämpimällä wedellä rupia lioteltaman, siksi että heltii, jonka jälkeen hiusmartoa woidellaan illoin aamuin rikkijauhoista pesetin eli soopan kanssa, puoliksi kumpaistaki, tehdyllä woiteella. Joka woitamisen edellä pitää entinen woide pois pestämän. Edellä mainittu sawipuolen woide talista, terwasta ja alunasta on myös hywä tässäki wiassa, warsinki jos sen ohessa kahtena iltana perätysten woidellaan sisäpuolta käsiwarsista, reisistä ja sääristä toisella woiteella kahdesta luodista sianihraa neljän luodin kanssa hienottua tulikiweä. Ensimäisenä iltana tapahtuu woiteleminen saunan jälkeen, mutta toisena ilman saunatta. Wiidentenä päiwänä saapi ruumiin puhtaaksi pestä, ja puolentoista wiikon päästä uudistaa woitelemisen, jos ensikerrasta ei olisi apua tullut. Jästistä, soopasta ja hionotusta tulikiwestä tehty woide on myös hywä kapia wasten. Sitä pannaan iltaisilla paksulta päälle, ja pestään aamuisilla jälleen pois. Werenselwittäwiä keitteitä ja aikalomin pehmittäwiä aineita taitaan myös hywäksi käyttää, waan pikilakkia ei pidä laittaa, jos ei juuri hätätilassa, koska rupia ei muulla tawalla saataisi irtaumaan. Eikä pidä silloinkaan pikilakkia yhdestä palasesta tehdä, waan kapiemmista sipaleista, jotta poisotettaissa saataisi helpommasti irti. Kaikkia muita wäkewiä woiteita narkkulista, eläwästä hopiasta, waskiruosteesta ja muista senlaisista ei pidä suwaita, koska owat kowin waarallisia. Pää kawista puhdistuttua ja uudelleen woimiinsa tultua peitetään puhtaana pidettäwällä willalakilla ja pestään usein, esinnä haaliammalla, sitte kylmemmällä wedellä.

16:ksi Kerpunkki, keripukki. Tutaan löyhästä, sinertäwästä, helposti werestäwästä ijenlihasta; sinertäwistä ihopilkuista ja toisinaan haawoistaki, erinomattain jaloissa; pahalle haisewasta hengestä, waikiasta henkimästä ja pöhläkästä, löyhästä ihosta. Alkunsa saapi tauti kylmästä, nuoskiasta, saastaisesta ilmasta; näkylästä, suolaisesta ruuasta; laiskuudesta ja työttömyydestä. Meriwäki liiatenki on tämän taudin alainen. Parahimmia lääkkeitä owat: puhdas, kuiwa, lämmin puku; liikkuwaisuus; sopiwampi ilma ja rawinto. Näiden ohessa juodaan iltaisilla teewettä, johon otetaan kortteli kiehuwata wettä, luoti sinappia ja kaksi luotia hunajata. Paitsi näitä hywäksi kiitetään wereksiä salatti=kasweja; happoisia juotawia marjoista, hedelmistä, etikasta, pippurajuurista; wierrettä; werenselwittäwiä keitteitä.

17:ksi Matoja, eläwiä watsassa. Tawallisimmia owat:

a) Lierat, suolikot, suoninkaiset. Waiwaawat lapsia ja usein wanhempiaki ihmisiä. Owat korttelin pituisia, pyöriöitä, huittupäisiä, waalewanpunaisia ja saattawat moninaisia kipuja erittäinki lapsille, jotka käywät kalwioiksi, saawat korkian, pullokkaan watsan, epätasaisen ruokahalun; nenäkutkun, kuolastajan, lewottoman, wawahtelemisilta waiwatun unen, napawäänteitä, oksettajan, löysän watsan, pyörryttäjän, kaatumawian ynnä muita. Tawallisesti kiinteypi wika kuuwaihilla. Näillä madoilla on tawallinen syntynsä sopimattomasta, jauhowoittoisesta tahi muuten ylellisestä ruuasta. Awullisia keinoja owat kohtuullisuus ja soweliaisuus ruuissa ja kaiken jauhosekaisen, raswaisen nautinnon wälttäminen. Woin sijasta annettakoon siirappia leiwän kanssa. Wedenjuonti ja humalawesi owat hyödyttäwiä. Taikka nautitaan kuutena aamuna perätysten tawallista suolaa ja ruutia yhteen seotettuna, teelusikallinen kumpaistaki, ja seitsemäntenä aamuna otetaan jalappajauhoja ulostamiseksi, jonka jälkeen sitte joka aamu kahtena wiikkona juodaan kupillinen tahi kaksi teewettä malista tahi raatteesta. Koko aikana woidellaan usein watsaa, johon tarpeesen saadaan hywää woidetta sapesta, kynsilaukasta ja terpentiinistä, yhtä paljo kutaki lajia. Nawalle sidotaan etikkaan ja nuskuun kasteltu tukko.

b) Pienet madot. Owat pikkuruisia, walkoisia, teräwäpäisiä matoja, jotka peräsuolessa saattawat waikian syyhynnän ja kutkun. Niitä wasten tipahutellaan sulattua rikkiä kylmään weteen, joka wesi sitte siiwilöitään ja käytetään lawemangeiksi. Taikka otetaan tähän tarpeesen (lawemangiksi nimittäin) teewettä tupakasta tahi malista, seotettawa wähällä liinaöljyllä, suolalla, saipulla ja tärkillä; taikka puoli kortteli muuta haaliata wettä yhteen wispilöittäwä puolen luodin hienotun haisupihkan ja yhden munanruskian kanssa. Terpentiini on hywin tehosa niin matoja kuin muita eläwiä häwittämään ja taitaan myös weden seassa (teelusikallinen kerrallaan) lawemangeiksi käyttää.

c) Alwe, rihmamato, heisit, lettimato, lapamato. On waalahka, nauhanmoinen, solmuinen eläwä, pitkällä, huittuisella päällä. Ynnä jo nimitetyillä matowaiwoilla ilmotaikse tämä silläki, että tuntuu watsassa, kuin joku kiertelehtäwä, liikkuelewa, kylmähkä muhkura eli kerä, joka rasittaa sairasta lewottomuudella, painolla sydänalassa ja laihtumisella. Kylmän weden, marjain, hapankaalin, laukkojen (kynsilaukan, sipulin, j.m.), suolan ja terpentiinin nautinto waiwaa tätä matoa, jonka tähden on hywä ja sowelias sitä wasten nauttia suolaisia ruokia, esimerk. suolakalaa kynsilaukan ja wähän leiwän kanssa, aamuisilla juoda kylmää wettä tahi maitoa kynsilaukalla seotettuna ja sitte joku aika (2 eli 3 wiikkoa) niin elettyä, jälkeenpäin kahtena eli kolmena päiwänä illoin aamuin ottaa pari teelusikallista tahi runsaamminki terpentiiniä. Tätä sopii sisäänottamista warten joka kerralla kahden munanruskian kanssa sekaisin wispilöitä ja wahwemmille ihmisille saapi sitä antaa joka tiima neljästi perätysten eli kunnes waikuttaa. Sanotaan loppukuulla matojen helpommasti lähtewän, eikä kyllä haittaa, jos sen ajan walitseeki niiden poisajamiseksi.

18:ksi Wesiumpi, salpuuwika, wesitulehdus. Waatii erityisten syitensä jälkeen erityisiä paranteita. Ainoastaan oppinut lääkäri taitaa tutkia, mistä syystä tauti on alkunsa saanut, jonka tähden tuleeki häneltä apua noutaa, jos tauti wuorokauden sisässä ei heittäisi sillä, että nautitaan näljäisiä juomia, lawemankeja ja lämpimiä hauteita pidetään häpyseudulla ja mahan alla, taikka sillä, että sairas istuu ammewedessä ja lawemangin sijasta nautitsee joita kuita pehmittäwiä aineita. Wedenajawia sisällisiä lääkkeitä ei pidä ilman lääkärin neuwoa wiljellä, kuin olisiwat usein waarallisia.

19:ksi Kiwitauti, tippatauti. Waiwaa sairasta moninaisilla tuskilla ja kiwuilla wettä heittäissä, milloin raastaltaen ylempää siwusta, milloin wesiteistä alempata. Wesi usein ei lähde, kuin tippumalla, on usein werisekaista, usein samiata, kuin hiedalla eli somerella seotettu. Tämä wika waatii ainaki lääkärin apua. Itsepäällänsä ei sowi muuta tehdä, kuin nauttia liewiä ruokia, pitää watsan pehmiänä, liikuskella ulko=ilmassa, liewittää kowempia tuskia wereksen woin nauttimalla. Saapi myös, ken niin tahtoo, syödä paistetuita pihlajanmarjoja, juoda teetä sianpuolalehdistä tahi keitettä katajanmarjoista, taikka sisäänottaa muutamia kertoja päiwässä wähän potaskaa wedessä tahi sen sijasta teelusikallisen porolipiätä weden seassa, joista toisinaan on sanottu apua olewan.

20:ksi Hammastauti, hammasmato, hampaan kolotus. On erittäinki kahta lajia, alkunsa saawat toinen laji hampaan kololle eli reiälle syöpymästä, toinen ijenlihan ja lähellisten paikkain ajettumisesta. Edellisessä pakottaa waan sitä eli niitä hampaita, jotka owat kololla. Montaki keinoa on hywäksi kiitetty tässä wiassa. Parahimmia ja luotettawimmia owat: pistää punaiseksi kuumetun paksun rautalangan pään koloon eli reikään ja niin juurinensa polttamalla häwittää taudin. Taikka nyäistään hammas pois, jota kuitenkaan ei pitäisi kewiämielisesti usein wähemmästäki tarpeesta tehdä, waan ennen kärsiä ja odottaa siksi, että kolotus itsestänsä lakkaa, joka melkein ainaki on nähty aikaa woittain tapahtuwan. Jälkimäinen hammastaudin laji saapi alkunsa samoista syistä kuin yskäki. Siinä on hyödyllinen iltaisilla maatamennessä hautoa jalkoja taikka koko ruumistaki lämpimässä wedessä, paahtaa kolottawaa paikkaa ulkopuolin kuumetuilla raesuloilla willaisen riewun tahi sukan sisässä taikka muilla lämpimillä hauteilla, jonka ohessa nautitaan hiestäwiä juomia. Kowemmissa tapauksissa tarwitsee 6 eli 8 iilimatoa panna ijenlihalle kipiän hampaan seuduilla ja rakkolaastaria niskaan, korwan taaksi tahi kaulaan kipiälle puolelle.

21:ksi Pitali. On erotettawa kohta mainittawasta kuppataudista, joka aina tulee tarttumalla, jota wastoin pitali saapi alkunsa muista, wielä epätietoisista syistä. Se alkaa ruumiin pitkällisesti ja wähittäin kangistumisella, jalkain, sääriwartten ja reisien ajettumisella, alakuloisuudella ja woimattomuudella. Sitte alkaa nenä tukkeutua, kaswot käypi mustan tahi sinisen punertaviksi, säärillä, reisillä ja muuallaki tawataan sinertäwiä eli punertawia, wähitellen puhkeawia muhkuroita. Sairaalta sortuu ääni ja nielimissä ilmautuu päällisiä haawoja, jotka leweäwät pehmiämpiä paikkoja myötänsä syöden. Wälistä tulee koko ruumis ruwille, joista wuotaa sitkiätä walkoista tahi harmaata märkää. Rupi kuiwuu sitte jälleen, warisee pois ja toista kaswaa sijaan. Monia wuosia kestää tauti, ennenkuin sairas wiimein riutuneena, näiwettyneenä kuolee. Ei muu, kuin oppinut lääkäri woi tähän tautiin mitään, eikä hänkään, jos tauti pääsee wanhenemaan, jonka tähden pitääki aikaiseen neuwoa pitää.

22:ksi Kuppatauti, paha tauti, ransuusi. On sekä alkuansa että seuruitansa monenlainen. Alussa milloin wuotaa wesireiästä (kusettimesta) märkää ja karwastelee, wiilaisee wettä heittäissä, milloin ajaa ja kiwistää mulkkuja tahi sapsorauhaisia, milloin ilmautuu ensimältään pieniä, sitte yhtäläiseen suuremmaksi syöpywiä haawoja terskaan, erittäinki sen päähän ja esinahkaan tahi muihin luonnonpaikkoihin. Haawat owat laidoiltaan jyrkkiä, hylkeenraswan=näköisiä pohjalta. Ilman jo mainittuihin paikkoihin, taitaa näitä haawoja ilmautua kurkkuun, kitaan, huuliin, suuwieriin, nenään ja perään. Taikka kaswaa häpyhyn ja perään syylämäisiä näpyjä; hiusrajahan ja muihin paikkoihin ilmautuu ruskioita, sawipuolen=näköisiä pilkkuja. Muita kupan seuruita ja tunteita owat: kuiwa, itsepintainen syyhelmä; pahoja haawoja ja ajeita jaloissa, reisissä ja muualla; sääriluiden kolottaminen öillä ja niiden wiimein pahoille, haisewille haawoille puhkeaminen; nenän syöpyminen ja litistyminen, kowa äänen sortuminen jne.

Kuppatauti on niin monenlaatuinen, eritapainen, että usein yksi laatu eli laji tulee pahemmaksi niistä lääkkeistä, joilla toinen laatu paranee. Pahoin siis tekewät, jotka ymmärtämättömäin käsiin ja parannuksen ala tässä taudissa antauwat. On siinä lukeneella lääkärilläki usein kylliksi tekemistä ja hänelle pitääki tauti kohta alussaan ilmotettaman.

Tauti kyllä tarttuu tawallisesti haureudesta, mutta usein myös muullaki tawalla nimittäin: kun annetaan wierasten, pahatautisten waimoin lapsia imettää, syödään tahi juodaan yksistä astioista, poltetaan yksistä piipuista, maataan tahi kylwetään yhdessä wierasten, kulkioiden, useinki tuntemattomain ihmisten kanssa. Sentähden tulee jokaisen ja liiatenki perheenhaltioiden wäestänsä waarin pitää, ettei tauti näillä tahi muilla tawoilla pääsisi taloon. Sillä kerran tulleena on se hidas lähtemään. Ei ainoasti tuntemattomain jälkeen pitäisi jokaisen wäestänsä huolta pitäwäisen, tunnollisen perheenhaltian antaa wisusti pestä astiat, makuuwaatteet, saunanlaudat ja muut senlaiset kappaleet, waan myöski tarkoin kysellä ja tutkia omaisiansaki, markkinoilta, kaupunkiloista, keräjistä, hollista ja muilta matkoilta palaawia. Jos kuitenki joku tulisi saastutetuksi, niin on hänen welwollisuutensa heti kohta erottaa semmoinen muiden wäen yhteydestä ja ruununmiehille tahi papeille asia ilmottaa.

9 Luku.

Haawoista ja muista ulkonaisista wioista.

Ulkonaisiaki wikoja on monesta laadusta ja niiden luontoansa myöten korjaaminen ja parantaminen waatii tarkkaa, tiedollista menetystä, ei puoskarien, sotkutohtarien lukusuoloja ja muita ilwehiä. Parempi, kun näiden käsiin heittäytä tahi itse epätiedosta mitään tehdä, on odottaa luonnon itsestään awuksi ja parantamiseksi rientäwän. Onki luonto niin woimallinen parantamaan haawoja ja muita ulkonaisia wammoja, ettei tarwitse useinki muuta, kuin katsoa, jotta mitään ei pääsisi wäliin luonnon waikutusta estämään. Niin esimerk. paranee poikki taittunut luu sillä, että päät sojotetaan yhteen ja ollaan liikkumatta. Kalliimmatki woiteet ja laastarit owat siinä aiwan joutawia. Samate on paras apu ja woide suurissaki haawoissa niiden puhtaana pitäminen ja sillä tawalla sitominen, että reunat tulewat yhteen tahi kuitenki likemmäksi toistaan. Wieläpä wieraita aineitaki ulos ajaa luonto märjällä. Paras on siis haawoissa ja muissa semmoisissa enimmästi luonnon omiin woimiin turwata ja muutamissa tapauksissa autella, että pääsewät oikein waikuttamaan. Joita kuita neuwoja siitäki asiasta:

1:ksi Leikatuista eli lyödyistä (hakatuista) werihaawoista, raudanhaawoista. Niissä on waarinotettawa:

a) Werenseisottaminen, werenasetus. Ei kyllä haittaakaan, jos nuorilta, werewiltä ihmisiltä wähän werta juoksee, wieläpä se siinä tilassa on hyödyllinenki. Mutta kowemmissa wuodoissa ja wanhoilla, heikoilla on weri seisotettawa. Tasaisesti juoksewa, tummempi weri seisottuu useinki paljaalla jääkylmällä wedellä, jos sitä walellaan tahi tukkoin kanssa haawalla pidetään. Senlainen weri tulee laskusuonista. Waalahkampi, heleänpunainen, tyrskiwä weri sitä wastoin tulee waltasuonesta, eikä ota toisinaan seisattuaksensa, jos liiatenki loukattu suoni on suurempi. Silloin pitää kerkiämiseen puusta, pullosta eli kaarnasta tehdä pitkänomainen, kahden tuuman pituinen, tuuman lewyinen ja puolen korkuinen, toiselta puolelta tasainen, toiselta kehkerä (pullokas) kone, joka pitkittäin pannaan suonta wasten ylemmäksi sitä paikkaa, josta weri juoksee, käsiwarrelle tahi reidelle, kun käsi= taikka jalka=puolia on haawoitettu. Sitte sidotaan sama kone kiinni sitä paikkaa wasten wahwalla siteellä eli weranhulpiolla ja wastapäätä toiselle puolelle pistetään siteen ja ihon wäliin sormenkokoinen puinen pulikka eli kapu, jolla kierretään sidettä pinkommaksi, siksi että weri seisottuu wuotamasta. Kehkerä puoli koneesta pannaan ihoa wasten ja kääritään sitä ennen waatteella, jotta tuntuis pehmiämmälle. Pitää myös pulikan alle ihoa wasten panna palanen nahkaa, jotta kiertäessä paikka sen paremmin kärsisi. Käsiwarressa tawataan tällä werentyrekkeellä eli suonen likistäjällä kiinnitettäwä waltasuoni syrjäkämmenen paikoin kainalosta ja reittä myöten kulkee se kupeista alkain, kiertää esinnä wähän sisäänpäin ja sitte taaksi polwiwäänteesen. Suonta pitää, siksikun tyreke joutuu walmiiksi, peukalolla eli nyrkillä lujasti painaa. Koska weri on saatu seisottumaan, pestään haawa puhtaaksi. Sitten haetaan sen juoksewan suonen pää ja pannaan siihen, ensiksi pieni ja sen päälle toinen toistaan suurempia taulapalasia, niiden päälle liinannukkaa eli untuwaa ja wiimeksi monikertainen liinalappu, jotka kaikki siteellä kiinnitetään. Nyt helpotetaan tyrekettä näkeeksi, joko ottaisi weri seisoaksensa. Usiampia tiimoja pitää wieressä wahdata, ettei wieläki rupeaisi weri siteen läpi wuotamaan. Jos niin tapahtuisi, pitää wiipymättä uudelleen likistäjä kiinnitettämän ja haawa tukittaman tawalla, kuin siitä wasta neuwottiin. Ellei silläkään seisottuisi, ja ketään muuta ei löytyisi, joka pienillä, teräwäpäisillä atuloilla saisi suonenpään haawasta käsiin ja osaisi sen langalla ympäri sitoa, niin toimitettakoon lääkäriä siihen tarpeesen. Kun päässä waltasuoni sattuu loukkautumaan, niin painetaan sitä tuuman werroin juoksupaikastansa.

b) Side. Weren seisottumisen ja paikan pesemisen jälkeen liitetään haawa niin umpeen, kuin mahdollinen, ja kiinnitetään sillä lailla pysymään. Kiinnitysnauhoja leikataan palttinasta haawan suuruuden mukaan usiampia, puolesta tuumasta niin kahdenki lewyisiksi ja kahdesta tuumasta niin kuudenki pituisiksi. Sitte leikataan keskipaikka kapiammaksi ja lewitetään niille ohuelta sidelaastaria. Toinen puoli semmoisesta sidenauhasta kiinnitetään esinnä toiselle puolelle haawaa, jonka tehtyä haawa painetaan wisusti umpeen ja toinenki puoli nauhasta kiinnitetään. Sidelaastari on hywä ihoon tarttumaan ja siinä pysymään, kun sitä waan sormella wähän aikaa pitkin pituuttansa likistää. Ensimäinen nauha pannaan kernaasti keskipaikalle haawaa ja toisia siitä kummallenki puolelle. Sillä jos ruwettaisi haawan päästä nauhoja panemaan, taitais waan tapahtua, etteiwät tulisikaan reunat keskipaikalta ja toisesta päästä oikein kohdalleen. Nauhoja piti sentähden keskeltä kaidemmiksi leikata etteivät tulisi koko haawaa peittämään, joka ei olisi hywä, jos haawa märille rupeaisi, eikä muutenkaan lämpimän tähden. Sidenauhain päälle pannaan ensin untuwaa, sitte monikertainen liinalappu, wiimeksi päällysside. Jos haawa olisi kowin suuri ja peljättäwä, etteiwät nauhasiteet pitäisi, niin pitää niitä tukea pitkällä, kahden tuuman lewyisellä siteellä eli wyöllä, jonka keskuspaikka pannaan wastapäätä haawaa toiselle puolelle ja aletaan siitä kääriä monin kerroin haawapaikan ympäri, niin että joka kerralla kulkewat haawan suulla ristin. Jos haawa alustaan on tullut hywin puhdistetuksi, eikä millään woiteilla tahi muilla aineilla pilatuksi, niin paranee se useinki ensimäisessä siteessään, jota ei pidä'kään liikuttaa, ennenkun haawa taikka paranee, taikka ajettuu.

c) Ajettuminen. Jos haawa on tullut repimällä, raatelemalla tahi satattamalla (rutistamalla), niin se ei parane yhdellä siteellä kohdastaan, waan ajettuu esinnä ja kaswaa sitte märjästämällä wähitellen umpeen. Toisinaan tulee ajettuwa paikka kowin kuumaksi ja punaiseksi. Silloin tehdään sille haudewettä, johon otetaan 4 kupillista kylmää wettä ja kupillinen etikkaa toinen palowiinaa yhteenseotettawaksi. Tahallisesti ilmautuu aje kolmannella eli neljännellä päivällä. Silloin pitää side ensimäisen kerran muuttaa ja sen jälkeen joka päiwä, kunnes haawa paranee. Joka kerta muuttaissa puhtaaksi pestään haawa haalialla wedellä, jolla myös sidettä ennen muuttamista pitää liotella, jos olisi kiinni tarttunut. Kaikki woiteet ja laastarit enemmin estäwät, kuin puoltawat paranemista, jonka tähden ei tarwitse kuin untuwaa ja sidelaastaria. Jos kuitenki haawa jolloin kulloin käwisi kowin kuiwaksi, niin on hywä siinä silloin ohuelta hienolle palttinalle lewitettyä liewittäwää woidetta pitää.

d) Haawapaikka pidetään jotenki ylhäällä ja niin ettei mikään painaisi, likistäisi eli muuten loukkaisi. Koska märjillä olleet haawat jo jotenki owat umpeen kaswaneet, nidotaan paikan ympäri (käden, jalan jne) wahwa, sidelaastaroittu palttinawyö, joka leikataan wähä lewiämmäksi, kun haawan pituus, ja niin pitkäksi, että ulottuu wähintäki puolentoista kertaa ympäri sitä paikkaa. Tämän kanssa nidotaan paikka, että haawan reunat tulewat yhteen eli likelle toistaan, sitte kääritään päälle toinen side ja niin saapi ruweta liikuskelemaan. Näitä siteitä ei tarwitse muuttaa, kun joka wiidennellä päiwällä. Wielä paranemisen jälkeenki owat ne jonkun ajan tarpeellisia.

2:ksi Pistehaawoista, pistetyistä haawoista. Niihin sisäänwuotanut, hyytynyt weri poislaitetaan ja katsotaan, ettei haawa suulta menisi umpeen, ennenkun pohjasta paranee. Tätä suulta ennenaikaista umpeumista estetään sisässä pidettäwillä pienillä ja pitkillä tukoilla. Pitkä ja ahdas reikä tarwitsee toisinaan weitsellä wäljennettää, johon työhön älköön kuitenkaan muu kun oppinut lääkäri ruwetko. Häntä odottaessa pidettäköön kylmiä hauteita paikalla ja pantakoon werimatoja, jos werta muuten ei juoksisi.

3:ksi Puremahaawoista ja muista repimällä, raatelemalla ja runtelemalla saaduista haawoista. Jos kyllin wuotaisiwat werta, niin korjataan niitä samalla tawalla, kun raudanhaawoja. Elleiwät wuotaisi, ja loukattu osa olisi suurempi, niin pitää paikalle panna iilimatoja tahi suonta iskeä käsiwarresta ja sairaalle antaa jähdyttäwäisiä aineita. Muutenki pitää paikalle laitettaman sopiwa side, joka kahden, kolmen päiwän päästä ensi kerta ja sitte joka päiwä muutetaan ja kastellaan raudanhaawoissa mainitulla etikka=, wesi= ja palowiinaseolla.

4:ksi Ampuhaawoista, luodinhaawoista. Puhdistetaan ensin wieraista aineista ja korjataan sitte untuwalla, monikertaisella lapulla ja päällyssiteellä, joita kastellaan wastamainitulla etikka=, wesi= ja palowiinaseolla ja wähän samaan sekoon sulatulla suolalla. Jos toisella päiwällä paikkaa kowemmin wihottaisi, niin pitää suonta iskeä tahi iilimatoja haawan ympärille panna. Jähdyttäwäisiä aineita ja hapahkoita juomia nautitaan, kuin edellisissäki wioissa.

5:ksi Mätähaawoista, wanhoista märkänewistä haawoista. Owat näköänsä pahansiiwoisia, harmaita, sinertäwiä tahi punertawia, laidoiltansa helliä, useinki kowaksi tuntuwia. Toisinaan märättää luutaki ja silloin on se haawasta wuotawa, pahalle haisewa wiswa tummempi näköänsä. Siiwoton, ymmärtämätön korjuu ja muullosti joku sisällinen wika on syy tämmöisiin haawoihin. Jos haawa on jalkapuolessa, niin jalkoja ei saa käymisellä waiwata, eikä muutenkaan alhaalla pitää, waan yhtä korkialla peräpuolen kanssa wuoteella tahi istualla. Ja olkaan haawa missä tahansa, niin ainaki pitää sillä, miten mahdollinen, liikkumatta oltaman ja sen ohessa soweliaita, liewiä ruokia, wähemmin kun tawallinen, nautittaman. Wäkewiä juomia ei saisi maistaakaan.

Neljän eli kuuden wiikon nälkäpidolla on tawallisesti pahimmatki mätähaawat paranneet. Sairaalle nälkäpidossa ei anneta päiwäruuaksi, kun 10 eli korkeinta 15 luotia leipää ja saman werta hiilillä paistettua, luutonta, suonitonta lihaa, jonka ohessa saapi päiwän kululla juoda 2 eli 3 korttelia mallasteetä tahi keitettä maitiaisjuurista tahi paljasta haaliata wettä. Jos watsa turpuisi, niin annetaan ulostusainetta joka 3 eli 4:tenä päiwänä. Itse haawoilla pidetään nelikertaisia palttinalappuja, joita joka neljännellä tiimalla muutetaan ja sitä ennen kastetaan ensimäisinä kymmenenä päiwänä lämpimämpään, sitte kylmempään weteen.

Muuten sopii mätähaawoja korjata sidelaastarinauhoilla, joiden keskuspaikka liitetään wastapäätä haawaa terweelle puolelle ja päät wedetään kohtuullisen kiintiästi haawan yli ristin. Niiden päälle laitetaan tawallinen kääreside, joka tarpeen mukaan muutetaan, ja muuttaissa pestään haawa haalialla wedellä ja saipulla puhtaaksi. Monella on tapana kääriä semmoisia laastarinauhoja ei ainoastansa haawan kohdalle, waan ulommaksi kummallenki puolelle, ja antaa niiden yhdellä laitoksella monet wuorokaudet perätysten olla. Semmoisessa tapauksessa pannaan niitä puolella leweydellänsä limin toinen toisensa päälle, ja wedetään jotenki kiintiäksi.

Paljo wiswowalle haawalle pannaan laastarinauhan alle kahdesti päiwässä muutettawa hieno palttinalappu, jota ärtywillä haawoilla kostutetaan pellawasiemenwedellä. Samate pannaan liikalihaa kaswawille haawoille kuiwa hieno palttinalappu laastarinauhain alle ja haawan reunoille, jos tuntuisiwat kowiksi, liewittäwää woidetta, jonka ohessa pidetään lensiöitä, usein muutettawia puurohauteita ohranryynistä tahi pellawasiemenjauhoista. Liikalihalle, jos muuten ei wähenisi, sopii ripistellä wähä hienottua wihtrilliä taikka alunantuhkaa. Kowin wanhoissa taikka jostain edellisestä kiwulaisuudesta tulleissa haawoissa laitetaan tekohaawa ei kauwas wikapaikasta.

Tawallisista raudan= ja ruusuhaawoista tulee toisinaan pitkällisiä mätähaawoja, kun niitä pahasti korjataan, annetaan waatetten niitä hieroa ja niihin tartuskella tahi woidellaan wäkewillä, kihottawaisilla woiteilla, pi'illä, pihkoilla, terpentiinillä, piköljyllä ja muilla semmoisilla. Niin woiwat myös paiseet, kynsimiset ja pienetki ihoriipaisemiset mätähaawoiksi muuttua. Sentähden on tarpeellinen pienempiäki wikoja huolellisesti korjata, sitä paremmin, jos sattuwat jalkapuoliin. Puhtaana ja liikkumatta pitäminen ja tawallinen side waikuttawat niissä aina kymmenen kertaa paremmin, kun mitkään woiteet, laastarit ja muut keinot, jotka useinki ja tawallisesti tekewät pahan pahemmaksi.

6:ksi Kerpunkkihaawoista. Owat näköänsä mätähaawan kaltaisia, sinertäwiä, kerpunkin tawallisilta yhteisiltä tuntomerkeiltä seurattuna. Itse sisälliseen kerpunkkiin nautitaan, mitä siitä jo on neuwottu, ja haawoilla pidetään kahdesti päiwässä muutettawaa, hienoa sihdattua jauhoa koiwunhiilistä, taikka juodaan keitteitä tahkiaisen tahi kukonyrtin lehdistä.

7:ksi Ruusuhaawoista. Lue, mitä jo ennen sisällisestä ruususta on kirjotettu. Jos haawat suoraan seuraawat ruusukuumetta, kowin punottawat ja tuskittelewat, niin katetaan ne sidelaastarilapulla, joiden päällä pidetään palowiinakääreitä taikka ruusupulweria. Kaikista tawallisista woitimista ja laastareista on enempi wahinkoa, kun hywää. Ainoastaan kuiwaawasta woiteesta on toisinaan jotain hyötyä hawaittu. Sitä lewitetään ohuelta hienolle lapulle ja pannaan uutta joka päiwä haawalle. Wanhoja ruusuhaawoja korjaillaan mätähaawain tawalla.

8:ksi Pitalihaawoista. Lue, mitä pitalista eli kuppataudista yhteisesti on mainittu.

9:ksi Polttohaawoista. Kaikissa polttowioissa, joissa nahkaki ei ole palanut, on kylmä wesi paras woide. Sitä pitää esinnä yhtäläiseen walella paikan päälle ja sitte usein muutettawilla kääreillä siinä pidättämän, ei koskaan lämpimäksi päästettämän. Tätä tulee tehdä siksi, että kaikki tuska ja polte on ylimennyt. Waan jos olisi laiminlyöty eli nahkaki polttaunut, niin pitää polterakot neulan eli weitsen kärjellä awettaman, wesi niistä poisjuoksutettaman ja paikka woideltaman liinöljystä, kermasta (taaleesta, maidon päällisestä) tahi suolattomasta woista ja munanruskiasta tehdyllä woitimella, jonka päälle pannaan hieno lappu woideltuna toisella woiteella, johon otetaan 2 luotia hywin hienoa lyjywiita ja 3 luotia suolatonta woita. Muutamat seottawat siihen wähä etikkaaki ja sanowat woiteen sillä tehosammaksi tulewan. Tätä woidetta muutetaan kerta päiwässä ja pidetään, kunnes wika paranee. Kaswoilla ja muissa paikoissa, joissa orwaskettä ei suotaisi hukkautuwan, saapi ihoa wasten woiteen alle panna hienon hentuisen lapun kulunutta palttinaa. Kellä edellämainituita woide=aineita ei sattuisi olemaan, pitäköön nauriin kaawetta yksinään tahi kermalla seotettuna haawan päällä tahi peittäköön sen yltä yleensä tuumaa paksulta ruisjauhoilla tahi nuorella lehmänsonnalla.

Hywiä woiteita palaneille owat myös: walkia saippu weden kanssa laastariksi tehty, jota kerta päiwässä pitää muutettaman; taikka puunöljyä 2 luotia, keltawahaa (waksia) ja lyjyetikkaa luoti kumpaistaki woiteeksi seotettu; taikka 3 wertaa puunöljyä ja 2 lyjyetikkaa yhteen hämmettynä; taikka 3 wertaa nuorta kermaa neljän werran liinöljyn kanssa; taikka kalkkiwettä ja liinöljyä yhden werta kumpaistaki; taikka nuori kerma siltänsä.

Jos palaneita kaimaa kowa kuume, niin annettakoon ulostawia ja jähdyttäwäisiä aineita. Toisinaan on suonenlyöntiki tarpeellinen. Koska, niinkuin sormien ja warpahien wälissä, kaksi palanutta paikkaa tulee yhteen sattumaan, tahtowat ne mielellään kaswaa yhteen, joka sentähden niissä ja muissa, esimerk. jäsenwäänteissä, pitää muistettaman ja estettämän.

10:ksi Paleltuneista, paleluwioista, palelmista. Paleltunut paikka hierotaan wiipymättä ja ahkeraan lumella, kunnes pehmenee ja tuntuu lämpiäwän. Sen perästä haudellaan eli woidellaan wikaa siansappi= tahi kamferttiwiinalla, taikka paljaalla wiinalla, rommilla, terpentiinillä eli kiwiöljyllä (petroleum), joita myös hywästi sopii toinen toisensa seassa woiteeksi käyttää. Ensimäisinä aikoina pitää useimmiten woidella, sitte illoin aamuin, ja liiatenki, jos paikalla jäisi punaisia pilkkuja, jotka kylmästä wikautuwat. Jos kuitenki paikka paleltumisen jälkeen tulisi mustalle lihalle eli kuolisi, niin pidetään sillä liewittäwää woidetta ja lämpimiä puuroja ohran tahi kauran ryyneistä taikka jauhetuista pellawansiemenistä, siksettä musta, kuollut liha lähtee, jonka jälkeen wikaa korjataan mätähaawain tawalla. Öljy tahi muu raswa iholle woideltu tekee sen kylmää wasten lujemmaksi.

11:ksi Paiseista, ajoksista, weripahkoista jne.

a) Päällispuolisin wihostawa, tulehtunut eli lyöttynyt paikka kaimattu kuumuudelta ja punottamiselta, ratsastamisesta, käymisestä ja muusta hiertäymisestä alottelewa, parannetaan ruumiin paikallansa olemisella, kylmällä wedellä ja pahemmissa lyöttymisissä jälkeenpäin päällä pidettäwällä liewittäwällä woiteella.

b) Äkämä, paisuma, putkama, putkenpolttama. Alussa auttaa usein iilimadot ja haudepuurot jauhoista ja etikasta kylmältään. Ellei siitä olisi hyötyä, niin hierotaan kamfertti=öljyä paikalle. Jos kuitenki kuumuus ja ajos lisääntywät, niin pitää paikkaa hautoa lämpimillä puuroilla, ohran tahi kauran ryyneistä taikka pellawansiemenistä maidon ja ihran (öljyn tahi suolattoman woin) kanssa keitetyillä. Haude pidetään niin kuumana päällä, kun suinki kärsii, ja waristetaan usein uudestaan. Eikä pidä sitä ennen jättää, kun elo (sydän eli juuri) joutuu ja lähtee ulos ajoksesta, jonka jälkeen pannaan liewittäwää woidetta.

c) Kuisma, weripahka, mähkä. Owat suurempia ja pahempia laadustaan, kun edellä mainitut paiseet, näköänsä sinertäwiä tahi tuhkawärisiä ja wähentäwät tawallisesti sairaan woimanki. Sisään annetaan, mitä polttotaudissa on annettawaksi neuwottu woimia ylläpitämään ja ulkopuolin pidetään hapanta taikinaa, saunakukkapuuroja ja muita semmoisia, kunnes kuollut liha erkaupi, jonka jälkeen tulee liewittäwää woidetta pidettäwäksi. Näissä wioissa on usein henki waarassa, jonka tähden pitääki, jos saada taitaa, lääkäriltä aikaiseen neuwoa kysyttämän.

d) Koi, koiso, wieras, koi sormessa, jäsenkoi, iso kumppali. Jos olisi alottanut jostaki wieraasta, esimerk. kynnen ala pistäwästä aineesta, niin pitää esinnä sama aine pois otettaman. Muuten imetetään paikka 5:llä eli 6:lla iilimadolla ja haudotaan perästä, koska weri on laannut juoksemasta, 2 eli 3 tiimaa kylmässä wedessä tahi kylmillä puuroilla jauhoista etikan kanssa. Jos tuska ei sillä heittäisi, niin ruwettakoon pitämään lämpimässä wedessä tahi käärittäköön ympäri lämpimiä haudepuuroja ja koska paikka pehmenee, pistettäköön ohut, kaita, teräwä weitsen kärki sywältä sisään ja pidettäköön reikä auki, kunnes elo lähtee ulos ynnä märänneen luun kanssa, jos sitä olisi. Jälkeenpäin korjataan haawaa liewittäwällä woiteella ja sidelaastarinauhoilla. Muutamat neuwowat sian sontaa lämpimältä koin ympäri käärittämään ja sanowat sillä paranewan.

12:ksi Tyrästä, muljahtaneista, suolimulkuista, alaisin puolin rewenneistä, kuwepuhkeamasta jne. Kaikenlainen tyrä ei ole mikään muu, kuin suolten tahi muiden watsansisusten ulostunkeuma jostaki wäljästyneestä reiästä, tawallisimmasti nawassa, kupeessa ja mulkuissa. Alkunsa saapi se enimmiten waikiammasta hypystä, putoamisesta, nostosta, lyömästä, sattumasta, ryinnästä, aiwastamasta, änkäämästä jne. Tyrän ulostultua waiwaa kuoitus, okse ja watsan turpuus. Silloin pitää se joutuen sisäytettämän. Sairas laskeutuu seljälleen, kupeet koholla, olat ja polwet wähän koukussa. Niin rupeaa joku toinen tyrää sisäyttämään lykäten sitä käsillänsä hiljalleen reiän suuntaan, kupeissa esimerk. alhaalta= ja siwulta=päin ylemmä ja wähän napaa kohti. Jos työ ei onnistuisi, awetaan suoni, pannaan kihottawa lawemanki ja laitetaan sairas lensiään ammekylpyyn, jonka jälkeen koetetaan uudelleen. Sisäänsaatua tyrä pannaan sairaalle liewittäwä lawemanki, laitetaan sopiwa tyräside ja katsotaan, ettei rupeaisi ensimäisinä päiwinä liikkeelle eikä jälkeenpäinkään rasittawiin töihin. Tämän ohessa syököön liiatenki ensimältä liewiä ruokia ja wähä, ettei watsa kowenisi.

Toisinaan kureutuu eli salpauu tyrä, ettei millään tawalla saada sisään. Silloin on waara likellä ja lääkäri kerkiämiseen haettawa. Sillä wälillä pidetään paikalla eläimen rakko täytetty jäällä eli lumella taikka muita hywin kylmiä hauteita ja laitetaan tupakka=lawemanki sairaalle.

13:ksi Jäsenniukahuksesta, niwellyksestä, nisellyksestä, hiwellyksestä. Jos paikka ajettuisi, tulisi tuskille, kuumaksi ja helläksi, niin imetetään sitä iilimadoilla ja pidellään kylmillä hauteilla etikasta, wiinasta ja wilusta wedestä tahi suolasta ja wedestä. Jos iilimatoja ei saisi, iskettäköön suonta. Ainoastaan lääkärin tahi muun siihen työhön oppineen suwaittakoon jäsentä paikallensa sijotella. Wenymä eli suonenwenymys, nyrjähys, waatii melkein samaa menetystä kuin jäsenniukahus ja sen jälkeen sopiwaa sidettä.

14:ksi Luun rikkaantumisesta eli murroksesta. Sekä yli= että alapuolta murroksen kiinnitetään paikka käsillä tahi ympäri nidotuilla pyyhkeillä ja wedetään sitte hiljalleen, että murtuneen luun päät tulewat wastatusten, jonka jälkeen paikka ymmärtäwäisesti sidotaan tawallisilla lastoilla (liisteillä), warustetaan ensi=ajaksi kylmillä hauteilla ja jätetään lewolle. Pitääki tämä hetimmiten tehtää, sillä muuten seuraa ajetus ja on waikiampi asemilleen luita saada. Jos kuitenki ei kohta ymmärtäwäistä asettajaa saataisi, niin pidettäköön murroksen ympärillä ainoastansa kylmiä kääreitä ja annettakoon olla liikahtamatta. Jos olisi lihaaki loukkautunut, niin korjattakoon kuin muita wereksiä haawoja. Muu menetys sairaan kanssa on sama kuin jäsenniukahuksissa.

Woiteita ja laastareita tässä wiassa ei tarwita, eikä sisään otettawia lääkkeitä, jotka usein waan tekisiwät pahennusta.

15:ksi Jäsenten kankeus. Tulee enimmiten edelläkäywistä taudeista ja on useinki kyllä pitkittäwä wika. Liewitetään eli parannetaan sillä, että wikapaikkaa hierotaan willawaatteella, harjataan, nyrkillä sotketaan, nipistellään eli pieksetään, haudotaan saunassa tahi ammekylwyissä laitettuna rankista tahi neljästä luodista rikkimaksaa ja kahdesta luodista suolaa taikka paljaasta suolasta taikka muuriaispesästä, joka säkin sisässä pannaan kiehuwaan weteen. Hautomisia ei pidä ennen heittää, kun iho rokottuu ja wika tulee paremmaksi. Näiden ohessa totutetaan wikapaikkaa töille ja liikunnoille.

16:ksi Syöpäpahka, ruumiinmadon alku. Tutaan leikkelewästä, wiilaisewasta kiwusta, jossa myöhemmin alkaa näkyä suuria sinisiä, suonia ja haawailemia. Myhkyrän ympärille pitää aikaiseen panna 5 iilimatoa joka toinen wiikko. Wäli=ajoiksi katetaan se ohuella nahalla, säämyskällä tahi muulla semmoisella.

17:ksi Näärän näppi. Sille pyhitään muutama kerta päiwässä öljyä. Saksanpähkinän öljy (oleum nucis juglandis) on tähän tarpeesen muita öljyjä parempi.

10 Luku.

Tapaturmaisista eli wahingollisista sattumista.

Semmoisia owat myrkytykset, walhekuolo pyörtymisistä, tukehtumisista, paleltumisista ja muista semmoisista tapauksista, joissa pikainen apu ja ymmärtäwäinen menetys on kowin tarpeellinen.

1:ksi Myrkyttämisistä. Owat taikka tahallisia taikka tapaturmaisia. Myrkytys on ainaki peljättäwä eli luultawa silloin, koska joku terweestä ihmisestä yhtäkkiä kohdataan mahawaiwoilta, okseelta, kurkkupoltolta, taikka, kuin toisinaan sattuu, wäkewiltä watsan ulostuksilta, nikalta, hätätuskalta, kylmältä hieltä taikka rupeaa houraamaan, menehtyy, lankeaa sywään uneen tursistuneilla, punottawilla kaswoilla, puistellaan jne. Silloin tulee heti kohta juoda runsaasti lensiätä wettä, jos kannuttain, auttaa ylöstuloa oksettimella eli kutkuttamalla kitaa hienolla sulalla, siksettä luultawasti kaikki myrkky on saatu ylös. Juotawaan weteen seotetaan jälkeenpäin (ei ennenkun oksetin on waikuttanut) öljyä taikka muuta raswaa, suolatonta woita, talia jne. tahi lensiätä maitoa. Tarpeellinen on saada tietä, mitä lajia myrkkyä on tultu nauttimaan ja sitte kaikkia karkioita, äkiöitä eli syöwyttäwiä myrkkyjä wasten juoda niljamaisia aineita, esimerk. kauraryynilientä, waan huumaawissa eli tainnuttawissa myrkyissä juodaan etikkawettä eli wäkewää kahwia, pään ympärillä pidetään kylmiä kääreitä, ihoa harjataan, nipistellään tahi pieksetään, ettei saisi sairas wähäkään nukahtaa, joka olis pahaksi. Ynnä näiden kanssa nautitaan seuraawia myrkynwasteita:

A. Syöwyttäwissä myrkyissä (mineraalimyrkyissä), Semmoisia owat a) Arsenikki eli markkuli, jota wasten ynnä edellä mainittuin neuwoin kanssa pitää heti kohta juoda puolituoppia wettä, maitoa tahi pellawasiemenlientä seotettuua kuudentoista munawalkian kanssa. Jälkeenpäin nautitaan teekupillinen puunöljyä tahi sulattua woita joka neljänneksellä tiimaa. Taikka juodaan joka wiidennellä minutilla teekupillinen lämmintä saippuwettä, puolesta naulasta saippua tuopin lämpimän weden kanssa. Runsasta sokuri= tahi hunajaweden juontia kiitetään myös hywäksi. b) Eläwähopia=suolat, joita wasten juodaan munanwalkiata wedessä ynnä ohuen nisujauholiemen kanssa. c) Kattilaruoste, waskiruoste, panskryönä waatii yksiä aineita kuin edellinen ja sokuriwettä ja maitoa. d) Wihtrilliöljy tarwitsee liitua eli magnesiata weden kanssa sisään otettawaksi taikka mietoa tuhkalipiätä eli saippuwettä, joita myös taitaan ulkopuolisiin wihtrilliöljyn polttamisiin käytettää. e) Siewesi waatii yksiä aineita kuin wastamainittu wihtrilliöljy.

B. Tainnuttawissa myrkyissä (kaswinmyrkyissä). Tawallisimmia owat: a) Opio, unileipä, jonka wasteeksi nautitaan wäkewää kahwia etikan tahi sitruunamehun kanssa taikka etikka paljaaltaan ja pidetään sairas yhtäläiseen liikkeellä, ettei saisi nukkua. b) Näsiänmarjat ja c) Härkäjywät waatiwat öljyisiä ja niljakkaita sisäänotteita ja näsiänmarjat kamferttiäki. d) Tupakka, e) Hulluruoho, f) Jaloyrtti, g) Sudenmarjat ja muut sitä laatua kadottawat woimansa ja myrkyllisen waikutuksensa etikkaweden juonnilla. Kuitenki pitää ennen etikkawettä annettaman oksetinta ja ulostusaineita ja sitte jälkeenpäin pantaman kihottawaisia lawemankeja, sairas pidettämän raittiissa ilmassa, kylmiä etikkaweteen kasteltuja kääreitä sidottaman pään ympäri ja suoni awettaman, jos weri näyttäisi kowin pääpuoleen pakkautuwan. h) Palowiina, rommi ja muut wäkewät juomat waatiwat myrkyllisissä waikutuksissaan samaa menetystä, kuin wastamainitut aineet.

C. Puremamyrkyissä (eläwäin myrkytyksissä). a) Käärmeenpistossa, madon panemassa. Pistospaikka leikataan teräwällä weitsellä, että werestää, ja sitte imetään sitä jollain heti tawattawalla putkella, sawipiipun pesällä, tahi paljaalla suulla ja huulilla, kuin niissä waan ei ole haawoja. Myös on hywä, wähän öljyä eli muuta raswaa suuhun ennen imemistä ottaa. Sitte laitetaan ei kowin kiintiä side pikkuruisen ylemmä haawaa, jota tiiman ajoin pidetään siinä, ei kauwemmin. Haawa ja koko paikkakunta woidellaan illoin aamuin öljyllä tahi muulla raswalla, pidetään alallansa, ja sairaalle annetaan 4 kertaa päiwässä 10 pippurajywää lasillisessa wiiniä tahi palowiinaa, niin että ruumiin lämmin, ele ja mielenrohkeus eiwät wähenisi. Saapi myös toisinaan antaa lusikallisen öljyä. Hywäksi kehutaan käärmenpistoissa sitäki keinoa, että kohta jälkeen sitoa paksulta tupakkaa paikalle tahi panna sille käärmeen talia. Willit kansat muutamissa paikoissa kuuluwat kaiwawan koko käden tahi jalan, johon käärme pisti, heti kohta maan sisään ja niin siinä usiampia tiimoja eli puolen päiwää pitäwän. b) Ampiaisten, waapsiaisten, ja mettiäisten pistämä woidellaan hunajalla, kääritään äkiään suolaweteen kastelluilla riewuilla. Etikka ja öljy owat hywiä tässäki wiassa. c) Hulluin eläwäin (koirain, kissain, sutten jne) purema, wesikauhu. On kowin waarallinen kohtaus, joka woimiinsa päästyä melkein aina lopettaa kuolemalla. Siinä taudissa sairas kauhistuu wettä ja muita weteliä aineita, jonka ohessa hän waiwataan hirwiältä janolta, kurkun kuristukselta jne. Purtu paikka pestään hetimmiten kylmällä wedellä ja poltetaan sitte tulipunaisella raudalla, jonka jälkeen haawa rakkosalwalla aukipidetään kaksi kuukautta. Taikka poltetaan haawa raudan sijasta ruutilla, jota pannaan paikalle ja sytytetään. Taikka leikellään sywään teräwällä weitsellä, jonka jälkeen, sitte kuin weri on seisottunut, siihen tipahutellaan wihtrilliöljyä tahi suolahapetta (acid. muriat.). Raudalla tahi ruutilla polttaminen on kuitenki etewämpi. Jos rakkoja ilmautuisi kielen alle ja kielijänteen wiereen, niin pitää kohta awettaman ja pohjatse tulipunaisella rautalangalla poltettaman. Koko taudin aikana ollaan niukalla elolla, paljaalla leiwällä ja maidolla. d) Eläintenruttomyrkky tarttuu ihmisiin, kuin koskewat semmoisia eläimiä tahi niiden raatoja, taikka syöwät niiden lihaa. Tautia seuraa woimattomuus, liittainen kieli, punaisia paikkoja ihossa mustilla pilkuilla keskessä, mätärakkoja, houru, joista sairas usein neljännellä päiwällä kuolee. Paranteeksi pitää kaikki ilmautuwaiset rakot hetimmiten weitsenkärjellä sywälti leikeltämän ja sairaalle annettaman oksetinta. Sitte joka toinen tiima 10 tipahusta wihtrilliöljywettä hämmennettynä teekupilliseen weteen ja ruttopaikoille pannaan nelikertaisia palttinalappuja, joita joka tiima kastetaan äkiähän teeweteen malista tahi saunakukista seotettuna kolmanneksi osaksi kamferttiwiinalla. Wielä sitäki parempi on niille illoin aamuin sitoa paksulta saunakukkajauhoja terpentiinillä kasteltuina.

2:ksi Walhekuolleista. Ei kaikki ole kuolleet, jotka siltä näyttäwät. Hirwiä asia on mainita, että tuhansia ihmisiä wuosittain haudataan, jotka, waikka pidetään kuolleina, kuitenki eläwät ja olisiwat oikialla menetyksellä tulleet terweiksi kuin ennenki.

Ei pidä ketään kuolleeksi päättää, ennenkun ruumis alkaa mädätä, joka tutaan siitä että sinisiä, wehriöitä, mustelmaisia paikkoja ilmautuu ruumiisen; watsa paisuu ja muuttuu toisenhaamuiseksi; suusta ja sieramista waluu haisewata nestettä; ruumis käypi pehmiäksi, että painamisen siat jääwät kohoamatta; marraskesi helposti irtautuu; silmät tummistuwat ja lowistuwat eli rypistywät painamisesta, ruumiin löyhkä alkaa tuntua.

Jos sitä wastoin pienintäkään liikuntoa hawaitaan esimerk. silmissä, suussa tahi kaswoissa, joita koitteeksi pitääki kylmällä wedellä priiskotella; jos silmäterät palawan kynttilän lähellä pienenewät; jos höyhen eli kynttilän liekki suun edessä pidettynä tahi rinnalle pantu wesilasi wähintäkään liikahtaa; jos awettu suoni alkaa juosta; jos sormella silmään painaminen ei jätä jälkeä; jos leuka alaspäin wedetty jälleen nousee paikalleen; jos kaswot wähänkään wärjähtäwät korwaan huhuamisesta; jos ruumis ja erittäinki sydänala wielä tuntuwat pikkuisenkaan lämpimältä — niin on näistä yhdestä eli usiammasta merkistä tiettäwä, epäilemätön asia wielä ruumiissa hengen olewan.

Walhekuoloja sattuu erittäinki seuraawissa tapauksissa: wäkewissä hurmikoissa eli werijuoksuissa; suuremmissa ulkonaisissa loukkauksissa; pitkällisissä, kowissa tuskissa; waikioissa synnyttämisissä; pyörtymisissä; lawantaudissa; wirmassa; kaatumataudissa; halwuussa; tukehuksissa kowassa ryinnässä; äkillisissä wimmoissa, esimerk. suuressa kohtaawassa ilossa, surussa, wihassa, pelwossa; juopumuksessa; paleltumisissa; tikuisissa, häkäisissä huoneissa; weteen hukkumisissa; ukonsattumissa; keskieräisten saalahien luona. Eikä pidä muitakaan, ketä tahansa, heti kuolleeksi luultaman, jotka yhtäkkiä terweestä ihmisestä tahi ainoasti wähän sairastettuansa, menehtywät kuolleennäköiseksi. Erittäinki owat lapsi=ikäiset ja nuoremmat waimo=ihmiset herkät pyörtymään ja walhekuolemaan. Wielä wiikonki perästä on muutamille henki tullut.

Walhekuolluitten kanssa menetellään seuraawalla tawalla yhteisesti: ruumista ja liiatenki käsiä, käsiwarsia, jalkapohjia, jalkoja, sääriä, reisiä, rintaa, watsaa ja selkäpiitä hierotaan willaisella waatteella tahi suitaan harjalla, ensin hiljemmin, sitte kowemmasti eikä pidä tätä hierontaa eli suintaa heittää, ennenkun iho punistuu ja lämpiää; nenän alla pidetään äkiätä etikkaa, kaawittua pippuranjuurta, hienottua sinappia, hajuwettä eli salmiakkijuoksetta, jos sattuisi olemaan, taikka pannaan sieramiin nuuskaa tahi inkewärijauhoja, taikka kutkutetaan sulalla; kaswoja, sydänalaa ja rintaa walellaan eli priiskotellaan kylmällä wedellä, joka kuitenki jälle pian kuiwaksi pyhitään ja uudistetaan; henkeä puhalletaan suuhun sopiwimmasti pienellä käsipalkeella, waan muuten pillillä tahi paljaalla suulla; ruumis kääritään lämmitettyihin lakanoihin tahi haudotaan kuumilla pyyhkeillä; kitaa ja nielinpaikkoja kutkutetaan sulalla; suuhun kaadetaan teelusikallinen saksanwiinaa tahi wedellä seotettua palowiinaa, liiatenki, jos sairas rupeaisi huokumaan ja saattaisi niellä; suoni aukaistaan käsiwarresta, kun paikkaa esinnä on hywin haudottu ja hierottu lämpimällä willaisella; lawemankia pannaan tupakkateestä.

On wielä muitaki sopiwia keinoja, saada walhekuollutta wirkoamaan, niink. ruumiin pieksäminen wiholaisheinillä; neuloilla pisteleminen kynsien ala tahi jalkapohjiin; kiehuwan raswan (öljyn) tahi palawan lakan tipahutteleminen iholle, erittäinki käsilappioihin ja jalkapohjiin; tulikuumalla raudalla polttaminen; rakkolaastarin istuttaminen; kuiwiltaan kuppauttaminen, ynnä muita. Waan muistaa pitää, ettei näitä, eikä edellisiäkään keinoja wäkiwaltaisesti eikä yhtäkkiä toisensa perästä toimiteta, sillä ruumis tarwitsee aikaa, lewätä wälillä. Myös pitää kaikki jouto=ihmiset poislaitettaman, eikä koskaan wirwottamisen työtä kesken heitettämän, sillä weteenki hukkuneita on toisinaan ei ennen, kun neljän ja kuudenki tiiman hankkeilla henkiin saatu.

Edellämainitulla tawalla tulee kokea henkiin saada kaikkia walhekuolleita, hukkuneita, paleltuneita, tukehtuneita, kuristuneita, ukonlyötyjä, pyörtyneitä jne, joista kuitenki tulee muutamia neuwoja erittäin annettawaksi.

a) Hukkuneista, weteen kuolleista. Ruumis kannetaan siiwollaan likimmäiseen huoneesen, ei kuitenkaan aiwan lämpimään, riisutaan ja asetetaan oikialle kyljellensä wuoteelle, niin että pää ja rinta owat muita paikkoja ylempänä, kääritään sitte lämpimiin peitteisiin ja ruwetaan hieromaan. Kaswoin punaiset tahi sinertäwät ollessa aukaistaan suoni käsiwarresta tahi kaulasta. Wähän ajan päästä käännetään ruumis hiljalleen ja lyödään käsilappialla kewiästi rintaa kohti ja hartioihin sekä selkään. Suu puhdistetaan liitasta, ja henkeä puhalletaan suuhun, jota tehdessä watsaa ja kylkiluita samassa kewiästi painellaan ylöspäin niinkuin henkimisen tapaan. Joka kerralla henkeä suuhun puhaltaissa pitää nenä samassa tukittaman. Toisin ajoin kutkutetaan sieramia etikkaan kastetulla, ja kitaa paljaalla höyhensulalla. Kihottawa lawemanki pannaan peräsuoleen. Ruumis pannaan neljänneksi osaksi tiimaa olkapäihin asti haaliaan eli lensiään weteen, ja samassa tipahutellaan eli walahutellaan kylmää wettä kolmen kyynärän korkialta rinnalle. Otsaa, aiwenia, korwantauksia ja sydänalaa hierotaan etikalla taikka lensiällä palowiinalla, lämpimiä tiilikiwiä kääreen sisässä pannaan jalkoihin, ja ruumis peitetään uusilla, kuiwilla ja lämpimillä waatteilla. Tynnyrien päällä wyöryttäminen ja muu wäkinäinen menetys on kowin wahingollinen. Lue tähän walhekuolleista yhteisesti mainittu.

b) Paleltuneista, kylmään kuolleista. Ruumis wiedään kylmään (ei suinkaan lämpimään) huoneesen ja hierotaan lumella tahi jäisellä wedellä, siksi että wähitellen lämpiää ja notkistuu, jonka jälkeen hieromista pitkitetään willaisella waatteella ja huonetta saatetaan lämpimämmäksi. Sopii myös kohta alusta panna paleltunut ruumis tykkynään lumiwuoteesen kylmänhaaliassa huoneessa ja sitte yhden lumen sulettua uudistella toista lunta sekä alle, päälle että siwuille yltyleiseen. Paleltumisen jälkeen wikautetut erinäiset paikat woidellaan sitte illoin aamuin terpentiinillä. Käytettäköön myös hywäksi, mitä walhekuolleista ja hukkuneista on edellä sanottu.

c) Kuristuneista, hirtetyistä. Nuora leikataan kohta poikki, ruumis riisutaan ja pannaan wiiliähkään, raittiisen paikkaan pää ja kaula wähän ylemmäksi. Kaulan ympäri kääritään lämmitettyyn etikkaan, wesisekaiseen palowiinaan tahi öljyyn kastetuita riepuja; kihottawaa lawemankia pannaan; suoni awetaan; ruumista hierotaan, ynnä muut waariotetaan, mitä walhekuolleista ja hukkuneista on sanottu.

d) Tukehtuneista höyryyn, tikuun tahi muihin wahingollisiin höyryihin, häkään kuolleista. Wiedään ulko=ilmaan ja päähän kääritään kylmään etikkaweteen kasteltuja riepuja; ruumis nostetaan pystöön ja walellaan päästä asti kylmällä wedellä. Muuten menetellään näiden kanssa, kuin weteen hukkuneittenki kanssa. Kuin rupeawat henkimään, on tarpeellinen, suoni käsiwarresta awaa, paitsi kowin kiwulaisilta, heikoilta ja laihoilta.

e) Joltain kurkkuun eli emättimeen puuttuneelta aineelta tukehtuneista. Puuttunut pala eli aine pitää poisotettaman pihdillä, jos ylettyy, muuten alastungettaman sujuwan kalanluun, rottingin, tahi puisen (pihlajaisen, katajaisen) siliäksi ja hienoksi wuollun, öljyllä tahi raswalla woidellun warwan päähän sidotulla saksansienin tahi jänönkääwän palalla. Seki auttaa usein, kuin lyödään käsilappialla kewiästi hartioihin ja selkään. Jos saataisi oksetinta alas, niin pitää sitä annettaa. Toisinaan on siitäki apu saatu, että on suuria waksista ja hunajasta tehtyjä marjoja alas nielty.

f) Ukonlyödyistä. Ruumis riisutaan ulko=ilmassa, walellaan kylmällä wedellä, rintaa priiskotetaan etikkawedellä ja pää kääritään samaan weteen kastetuilla riewuilla, ja waariin otetaan, mitä walhekuolleista edempänä yhteisesti on sanottu.

11 Luku.

Tawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista.

Ne tässä kirjassa mainitut lääkkeet owat enimmäksi osaksi sitä laatua, että saadaan ja tawataan maallaki, ja usiampia niistä taitaa, ken tahtoo, itse kerätä ja walmistaa, esimerk. kaswien juuria, kuoria, warsia, kukkia, marjoja ja siemeniä. Niistä on kuitenki seuraawa waarin otettawa.

Juuret pitää koota taikka syksyllä myöhään, kuin lehdet jo owat warisneet ja warsi kuihtunut, taikka warhain kewäillä ennen lehtien puhkeamista; muina aikoina niissä ei ole täyttä woimaa.

Kuori=aineet otetaan kewäillä ennen kaswin lehdittymistä, warret ja lehdet wähä ennen kukkimista, kukat ja kukkapäät juuri kukkimisen alulla taikka niinpian kuin owat puhjenneet, marjat ja siemenet walmiiksi jouduttuansa, männyn kerkät ja kangas=jäkälät warhain kewäillä, koison warwat waikka jo talwellaki.

Niitä ei pidä sitte päiwänpaisteessa kuiwata, waan tuulen käywässä, katwisessa eli warjoisessa paikassa, ja ennen kuiwamaan panemista pitää juuret pestä puhtaiksi ja paksummat niistä halkaista. Kukkia, lehtiä, warsia ja marjoja ei milloinkaan pidä sade=ilmalla kerätä.

Monta muuta lääkettä taitaan myös kotona hankkia, ja niistä sekä kotoisista parannuskeinoista kertoo seuraawa niiden:

Luettelo.

Aluna. Runsas weitsenkärjellinen alunaa liewennetty puoleen kortteliin weteen käytetään korlauswedeksi kurkun wioissa, ja wähän runsaammin alunaa otettuna silmänpasko=woiteeksi. Poltettuna kuumalla kiwellä tahi raudalla on aluna hywä keino liikalihaa mätähaawoissa kuluttamaan.

Ammesauna eli ammekylpy (ruots. karbad ) katso: hiestyttäwät aineet.

Aneksi, aniisi.

Arapian kummi, gummi arabicum.

Elttawoide. Tehdään terwasta ja laakeröljystä, puoli jumprua kumpaistaki, ja 5 kynsilaukkaa, kaikki hywästi yhteen seotettuna. Taikka seotetaan yhteen: 4 luotia altteasalwaa, 2 luotia lyökkiä, 1 luoti sappea ja 1/3 (kolmas osa) luot. kamferttiä.

Engelska=suola, k. ulostus=aineet.

Etikka.

Haisupihka, pahapihka, pirunpaska; ruots. dyfwelsträck.

Hauteet. Kylmiä hauteita tehdään lumesta, rikki sullotusta jäästä, lumisekaisesta wedestä, muusta kylmästä wedestä etikan ja palowiinan kanssa, näitä jälkimäisiä ei jos neljänneksi osaksi wettä wasten. Weden jähdyttämiseksi lämpiminä aikoina seotettakoon siihen tarwittaissa wähä hienottua suolaa.

Lämpimiä hauteita saadaan lämpimään weteen kastetuista lankawyhdeistä, taikka lämmitetystä tuhkasta, sannasta, suolasta, kukista, heinistä j.n.e. Haudepöperöitä tehdään jauhoista ihran, maidon tahi öljyn, kukkain ja usein muidenkin rohtoin kanssa.

Hieronta, k. hiestyttywät aineet.

Hiestyttäwät aineet. Senlaisia on kaikki, mikä suojelee ja kartuttaa ruumiin hikoamista, esimerk. omin woimin liikkuminen, käweleminen, äänellinen luku ja laulu, lämpimät waatteet ja asunto, jalkain hautominen lämpimässä wedessä tahi kostioihin riepuihin käärityillä, lämmitetyillä tiilikiwillä, ruumiin hautominen lämpimään weteen kastetuilla lankawyhdeillä tahi muulla willaisella, sen hierominen kuiwalla willaisella waatteella tahi sukiminen harjalla, lämpimät amme= tahi saunakylwyt, muuriais= ja lehtisaunat, tuohikääreet jalkapohjaa wasten, höyryn saattaminen kiehuwasta wedestä peitteen alle wuoteesen, lämpimät teet seljakukista, isopista, mintuista j.m., lämmin sahti tahi maitojuoksutuksen hera, kamfertti kuiwaltaan tahi wiinassa y.m.

Ei mikään liiallinen, ruumista yleti rasittawa hiostuminen kuitenkaan ole terweellinen. Siinä on kylliksi, kuin saadaan hienlähtö kohtuullisesti enennetyksi, ja ruumis alkaa rauweta. Kuitenki sopii ja on hyödyllinen pitkittää hiostamista wuorokaudeksi tahi kahdeksi sillä tawoin, että wiljellään joita kuita edellä mainituita aineita usiampi kerta perätysten tiiman, kahden tahi kolmen wäliajoilla, ja että ruumis hikeen tultua joka kerralla puetaan kuiwiin, lämpimiin waatteisiin.

Kaikkein hiestyttäwäin kylpyin jälkeen on ruumis hywin herkkä wilustumaan, jonka tähden sitä pitää huolellisesti waroa, ja wuoteelle ruwettua lämpimillä peitteillä turwata. Hywä on myös peitteen alle wuoteelle tultua juoda jonkun kupin lämmittäwää teewettä taikka lämmintä sahtia tahi maitoheraa, ettei hiostuminen liika warhain tukehtuisi.

Hiestyttäwät aineet owat hyödyllisiä ja tarpeellisia kaikissa taudeissa ja kohtauksissa, joilla on alkunsa ruumiin wilustumisesta, hikisuonten salpaumisesta ja tawallisen hiun eli hikumisen tukehtumisesta, katoamasta, esimerk. köhässä, yskässä, kuiwataudeissa, luuwalossa, jäsenten kolottajassa, ryyhdynnässä, ihowioissa, tarttuwissa kuumeissa ja monessa muussa. Kuumetautien alussa on sangen sowelias ja terweellinen hiestymistä oksettimellaki edes auttaa.

Wahingollisia owat hiestys=aineet silloin, koska watsa on sinne kokoutuneesta liikaisuudesta puhdistumaton, ja samoin haittawerewyydessä, puuskaisissa, wihottawissa taudeissa ja huonokuntoisille, woimattomille sairaille.

Hofmanninwiina; ruots. Hoffmansdroppar. Määrä: 30, 40 ja usiampaaki tipausta kerrallaan.

Hullukaali tahi williruoho, willitupakka, karhunkaali, hammasyrtti; ruots. bolmört. Myrkyllinen kaswi; käytetään ulkonaisesti liewittäwiksi hauteiksi.

Humala. Käytetään tawallisimmasti lämpimiksi hauteiksi kuiwiltaan. Taitaan myös seottaa jauhoilla, saunakukilla j.n.e.

Hunaja.

Iilimadot eli werimadot; ruots. blodiglar. Owat tarpeelliset silloin, koska werta tahdotaan jolta kulta pienemmältä alalta wähenemään, ei yli koko ruumiin, taikka jos sairasta warotaan liiaksi suonenlyönnistä heikentywän. Monessa taudissa, esimerk. kurkunkuristajassa, wesiaiwossa, silmänpunotuksissa, kaulataudeissa, nielinwioissa, perätaudissa, ulkonaisissa loukkauksissa, owat werimadot paljo hyödyllisemmät, kun suonenlyönti, ja samate silloin, koska lapsilta tulee werta ottaa. Jos rakkolaastaria, sinappipöperöä tahi muita kiihottawia aineita jälkeen samalle paikalle pannaan, niin pitää matoin puremasijat ennen sitä pienillä tali= tahi sidelaastari=lapuilla peitettämän.

Iilimadot tarttuwat paremmin aamu=, kuin iltapuolella päiwää. Niiden ilman ei tarttuessa on hywä keino puistaltaa niitä wähän aikaa sahdin seassa, ja willaisella waatteella hiwuttaa paikkaa, johon pannaan. Imemästä päästyä lypsetään weri niistä suun kautta ulos, niin tulewat taas pikemmin wirkaansa kelwollisiksi.

Iileille säilyttäissä muutetaan kahdesti wiikossa uutta järwiwettä; purkki peitetään riewulla päältä, että ilman henki kulkee läwitse.

Inkewäri. Watsanwahwistawa aine, nautitaan hienottuna ja sokerilla seotettuna.

Isoppi. Laitetaan teeksi yskässä ja muissa rintawaiwoissa, kuin myös korlauswedeksi kurkkuwioissa.

Jalappajuuri. Ulostus=aine, nautitaan hienottuna paljaaltaan, tahi kremortartarin seassa, teelusikallinen kerrallaan.

Jähdytysjauho; ruots. kylande pulwer. Tuotetaan apteikistä taikka tehdään kotona salpietarista ja kremortartarista, pari teelusikallista kumpaistaki, kuuden teelusikallisen kanssa sokeria seotettuna. Teelusikallinen 2:den tahi 3:men tiiman wäliajoilla.

Jästi, watsanpehmittäwä ja ulostawa koto=aine.

Kahwi eli kohwi, kahwe, kaffe.

Kalkkiwesi. Kortteli wettä seotellaan wähitellen noin kahden luodin kastamattoman kalkin kanssa. Päälle selwinnyt wesi waletaan lasiin ja suullitaan, ettei laimistuisi. Jos ainoastaan tawallista kastettua kalkkia olisi, niin pitää se ensin polttaa kuumalla kiwellä tahi rautapellillä.

Kalmujuuri, kalmajuuri, kalmusi; ruots. kalmusrot. Erittäin hyödyllinen suussa pitää kulkutautien aikana.

Kamfertti=wiina. Luoti kamferttiä sulataan kortteliin wäkewää wiinaa (wäkiwiinaa).

Kaneli eli kanelinkuori.

Kangasjäkälä, liisterijäkälä, islanninjäkälä; ruots. islandsmossa. Näitä jäkäliä otetaan naulan werta kahden kannun keitokseen, jota rinta= ja muissa hiwutustaudeissa nautitaan 5, 6 kahwikupillista päiwässä.

Kataja; juuret, tahi puu juuren rajalta, ja marjat.

Kaura; kauranryynit.

Kerma eli maidonkuori, päälinen, taale, maitilas, kuore.

Kirnupiimä.

Koiruoho eli mali; ruots. malört.

Koiso eli kuisa; ruots. qweswed, lat. dulcamara.

Koiwunlehdet. Kewäillä warhain lehtisaunaksi; laitetaan paksulta sekä alle että päälle yli koko ruumiin kaulaan asti, ja sitte wielä jotain muuta peitettä päälimäiseksi.

Korluwesi, korlauswesi, kurkunhuuhdewesi; ruots. gurgelwatten. Hyödyllinen kurkun=ajettumissa, nielinwioissa ja muissa suukipiöissä. Siksi käytetään muurutilientä, selja=, minttu=, peltohumala= tahi saunakukka=teetä joko paljaaltaan taikka wähän alunan kanssa. Korlatessa otetaan suu puolilleen wettä, käännetään sitte ylöspäin, että wesi laskeuu kurkkuperään, korahutellaan siellä wähän aikaa ja sylkäistään sitte ulos suusta.

Kremortartari. Apteikistä saatawa.

Kuiwaawa woide eli Ungventum Calaminæ compositum.

Kukkawiina, k. lääkewiina.

Kukon=yrtti; ruots. fetknopp (Sedum acre).

Kuppuu, kuppaaminen. Sopii käyttää melkein yksissä tapauksissa, kuin iilimadotki, koska niitä ei ole saapuwilla.

Kynsilaukka; ruots. hwitlök.

Laakeröljy; ruots. lagerolja.

Lakritsi eli lakris. Pidetään paljaaltaan suussa kuiwan yskän aikana, taikka laitetaan salmiakin ja kipenen oksesuolan kanssa yskälääkkeeksi.

Lawemanki, peräsuolen=huuhto. Lawemankeja on eritarpeiksi erilaisia: pehmittäwiä, ulostuttawia, kiihottawia, huowittawia, lewottawia j.n.e. Monessa taudissa ja kohtauksessa on lawemanki sangen tarpeellinen, jonka tähden pitäisi joka kelpotalossa olla luu tahi ruisku, jolla sitä pannaan sisään. Tawallinen öljystä puhdistettu piipun luuki eli mynstykki, jonka ruuwipäähän sidotaan eläimen rakko ja toinen pää woidellaan, taitaan hätätilassa siksi käyttää.

Pehmittäwään lawemankiin otetaan kortteli haaliaa (lensiää) wettä, lusikallinen suolaa ja kaksi lusikallista puunöljyä tahi sulattua woita. Jos tawallisen suolan asemesta otetaan engelska=suolaa, niin saadaan lawemanki sillä ulostuttawaksi. Wielä parempi, kuin paljas wesi, on pellawasiemenliemi. Lapsia warten ei tarwitse ottaa, kun puolen korttelin, ja myös muita aineita wähemmin.

Kiihottawia lawemankeja tehdään korttelista haaliaa wettä kahden lusikallisen kanssa etikkaa, taikka yhden lusikallisen soopaa eli pesettä (saippua).

Liewittäwiksi lawemangeiksi kelpaa haalia maito, kauran ja ohran ryyniliemi, saunakukkatee paljaaltaan tahi öljyllä taikka suolattomalla woilla seotettuna.

Huowittawiin ja lewottawiin pannaan keittäissä sekaan wähän walmunpäitä taikka rahtunen hullukaalin lehtiä, tahi humaloita; wirwottawia laitetaan kylmänhaaliasta wedestä seotettuna maitoheralla tahi etikalla, taikka otetaan siksi tawallista piimäwettä paljaaltaan.

Muistaa tulee, ettei mitään lawemankia sowi kowin lämpimältä panna. Lawemankia pantaissa maatkoon panettaja oikialla kyljellänsä. Ruiskun tahi luun nenä woidellaan lämpimällä öljyllä tahi muulla raswalla ja pistetään selkäpiitä myöten peräsuoleen. Jos yhdellä panolla lawemanki ei ottaisi sisällä pysyäksensä, niin pantakoon uudelleen. Usein on seki sen takaisin tuloon syynä, että pantiin liika lämpimänä.

Lawemangin puutteessa pistetään peräsuoleen pieni saipun tahi talikynttilän palanen, taikka muu puolen toista tuuman pituinen tukko, joka sitä ennen woidellaan sekaisin keitetyllä hunajalla ja suolalla. Semmoisia laitoksia nimitetään peräpuikoksi, ja on niistä usein hawaittu olewan hywä apu, erittäinki lapsille watsan turpuudessa. Muistettawa on kuitenki niin peräpuikoista, kuin lawemangeista, ettei niitä pidä ilman suurempata pakkoa ja tarwetta kaikissa pienissäkin itsestänsä paranewissa kohtauksissa wiljellä. Suotta ja wäärin käytettyinä tulewat parhaatki aineet wahingollisiksi.

Lehtisauna, k. hiestyttäwät aineet ja koiwunlehdet.

Lempikukka, kolmikukka; ruots. styfmorsblomma, lat. viola tricolor.

Liewittäwä mehu, liewitysmehu. Laitetaan muutamasta munanruskuaisesta sokerin kanssa yhteen pieksettynä, ja sitte kermalla eli taaleella seotettuna, että tulee siirapin paksuiseksi. Nautitaan teelusikoittain.

Liewittäwä woide, liewityswoide. Tehdään talista ja suolattomasta woista yhteen sulattuna, woita puoliksi talia wasten.

Liinöljy.

Lyjyetikka; ruots. blyättika.

Lyjywesi; ruots. blywatten. Saadaan lusikallisesta lyjyetikkaa seotettuna jumprun palowiinaa ja puolentuopin sade= tahi järwiweden kanssa. Lyjyetikka on myrkynsekaista ainetta.

Lyywitti ja lyywittiwoide. Woidetta tehdään hienotusta lyywitistä ja merutusta (puhdistetusta) ihrasta yhteen seotettuua, 3 luotia edellistä ainetta, 4 jälkimäistä.

Lyökki, k. sipuli.

Lääkewiina. Sitä on monta eri lajia sikäli kuin kukkia, juuria, kuoria j.n.e. joista sitä tehdään, on monta lajia. Jos jota kuta näitä aineita otetaan pari kolme luotia ja pannaan kortteliin wiinaan usiammiksi wuorokausiksi, lämpimässä paikassa likoamaan, niin saadaan sillä keinoin saman nimellistä lääkewiinaa, kun itse ainekin.

Löysääwät aineet, löysäys=aineet; ruots. lösande medel; k. ulostus=aineet.

Maitiainen, woikukka; ruots. smörblomma, lat. leontodon taraxacum.

Maitohera. — Mallastee.

Maknesia. Walkoista apteikistä saatawaa jauhopölyä.

Minttu.

Mistuura simples; lat. mixtura simpex.

Muuriaissauna. Ammeesen, johon kylpiä mahtuu tuolilla istumaan, pannaan muuriaispesää kuuman weden sekaan pohjalle, jota sitte höyrytetään siihen saatetuilla kuumilla kiwillä. Jollain sopiwalla, lakanoista tahi muusta waatteesta kylpiän päälle tehdyllä katteella pidätellään höyryä ulos hajoamasta. Katteen pitää olla niin laitetun, että on erin kylpiän ihosta ja kohollaan, ja että kylpiä saattaa päänsä ulos pistää. Katso tähän lisäksi hiestys=aineet.

Muuruti tahi moiliainen; ruots. morot.

Männynkerkät tahi männynkaswatteet; ruots. tallstrunt.

Naurissiemenet.

Nihti, kärpäsen ruuti. Wariksen=warpaitten siemenpölyä, jota kotona taitaan koota tahi apteikistä ostaa.

Nisu= eli wehnäjauho.

Näsiän niini; ruots. tibast.

Ohrajauhot ja ryynit. Oiwukka, ojakka, herukka, siestar, musta wiinamarja; ruots. swarta winbär.

Oksejuuri; ruots. kräkrot, k. oksetus=aineet.

Oksesuola ruots. kräksalt. Pari kolme neulan nupin werrallista paljaaltansa weden seassa, taikka seotettuna teelusikallisen kanssa oksejuuren jauhoja.

Oksettawat aineet, oksetus=aineet, oksettimet. Heti taudin alussa nautittuna on oksettimesta useinki hywä apu nerwi=, poltto=, sulku=, sappi=, lima= ja wilukuumeissa, mahan haittatäysinäisyydessä, ulko= ja punataudissa, kurkunahdistajassa, myrkytyksissä ja monessa muussa kohtauksessa. Wahingollinen ja kiellettäwä on oksetin kaikenlaisissa wihotaudeissa, rintakiwuissa, keuhkotaudissa, werisylkeessä, haittawerewyydessä ja sitä seuraawissa kohtauksissa, uhkaawissa halwaustiloissa, kohdunmuljahtumissa, kuwepuhkeemissa, ylen wanhoilla ihmisillä ja raskailla waimoilla warsinki alkupuolella raskauttansa. Oksettimeksi käytetään hienottua oksejuurta, jota täysikaswuisia warten sopii hiukalla oksesuoloilla seottaa. Sitä otetaan ruokalusikallisessa wettä, ja sitte kun se on waikuttanut, ei ennen, juodaan joka oksennuksen päälle pari kupillista eli runsaampi haalian=lämmintä wettä. Muiden okse=ainetten puutteessa toimitetaan oksettamista runsaalla lensiän weden juonnilla, joko paljaaltaan, tahi woilla, öljyllä eli muulla raswalla, tahi saunakukka=teellä seotettuna. Taikka otetaan lusikallinen eli runsaampi woinsuolawettä (suolalaukaa) joka neljänneksen tiiman päästä siksi kun waikuttaa. Suolalaukaa täksi tarpeeksi sopii tehdä neljästä lusikallisesta suoloja ja korttelista kiehuwaa wettä. Taikka kutkutetaan kitaa suolaweteen kastetulla sulalla, jota aina tulee reistata, koska juuri pikaista oksettamista tahdotaan, niinkuin esimerk. myrkytyksissä, weteen hukkumissa, tukehtuneissa ja kuristuneissa. Jos millä tawalla tahtonsa oksettamista toimitetaan niin ei pidä tytymään yhteen eikä kahteen ylön antamiseen, waan pitkittää oksettamista haalian weden joka kerta päälle juomisella. Ylen kauwan kestäwä oksetus asetetaan muutamilla tipauksilla saksan= tahi palowiinaa kylmän weden seassa nautittuna, taikka jäätyneellä minttuteellä.

Oksettaissa pitää löysätä kaikki nauhat, ahtaat waatteet ja muut pinkottimet, ainoastansa watsan alle saapi tukeeksi sitoa wyön, pyyheliinan eli muun siteen, joka warsinki on tarpeellinen niille, jotka suolirewenneiltä eli tyrältä waiwataan.

Olut.

Paatsain, pajatsin, pajakka; ruots. brakwed. Sen kuiwatuista kuorista keitetty liemi on watsan=puhdistawa aine, hyödyllinen semmoisissa tiloissa, jotka kaipaawat watsan puhdistamista. Se waikuttaa wälistä wähän raastamalla, joka saadaan sillä autetuksi, että liemeen pannaan keittämisen lopulla wähä saunakukkia sekaan.

Palowiina. On jossa kussa tilassa lääkkeeksi hyödyllinen.

Pehmitys=aineet, k. ulostus=aineet.

Pehmitys=jauho; ruots. digestiw=pulwer. Tehdään luodista raparperia ja kahdesta luodista kremortartaria yhteen seotettuna. Nautitaan teelusikallinen joka toisella eli kolmannella tiimalla, kunnes pehmittää watsan.

Toisenlaista pehmitysjauhoa saadaan, jos luoti salmiakkia ja kaksi luotia sokeria seotetaan yhteen, ja onki tämä jälkimäinen sopiwampi yskäsekaisessa kuume= ja wilutautien alussa. Muutamat panewat siihen jonkun osan hienottua lakritsiaki sekaan.

Wihottawissa, runsas=eleellisissä eli kiihkoisissa taudeissa annetaan nuorille, werewille ihmisille soweliaasti kolmatta lajia pehmitysjauhoa, jota seotetaan salpietarista kremortartarin ja sokerin kanssa, tasaweroon kutakin ainetta.

Pellawansiemen.

Peltohumala, pellonwanha, kärsäheinä, satalehti eli satalatwa, pyörtänökukka; ruots. millefolium.

Pese eli soopa, wetelä saippu.

Pihlajanmarjat.

Pikilaastari. Luoti talia, 2 waksia, 4 pikiä ja 6 pihkaa eli hartsia yhteen sulattuna. On hywä kolotuksia ja kipuja ruumiista ulos wetämään. Pitkällisessä yskässäki sopii sitä rinnassa ja hartiowälissä pitää, warsinki jos pistoksia rinnassa tuntuu.

Piparuuti eli pippuranjuuri, äikäjuuri; ruots. pepparrot. Piparuuti= eli kerpunkinjuomaa laitetaan riiwitystä piparuutista, pienennetyistä männynkerkistä, kalmujuurista ja raatteista, kaksi kourallista kutaki lajia, ja neljä luotia sinappijauhoja. Nämät aineet pannaan muutamiksi päiwiksi likoamaan hywään nuoreen oluehen ja huiskutetaan wälimmiten sekaisin. Sitte siilataan ja puserretaan palttinariewun läpi mehu erilleen ja nautitaan puoli tahi koko lasillinen illoin aamuin, taikka jos usiamminki päiwässä.

Potakka = eli perunajauhot. — Potaska.

Pujojuuri, willi koiruoho; ruots. gråbo (artemisia vulgaris).

Punaliittu; ruots. rödkrita.

Punawiina, punainen saksanwiina.

Purku=aineet, k. ulostus=aineet.

Puunöljy; ruots. bomolja.

Puuraksi, puraksi; ruots. borax.

Raate, radake, peuranwehka; ruots. wattenklöfwer, trifolium aqvaticum.

Rakotuslaastari, rakkolaastari, juntukka, pansluuka; ruots. spanskfluga. On kowin kiihottawa, ihon rakolle nostawa aine. Pannaan milloin hajottamaan, paikastansa muuttamaan eli ulos wetämään pahoja, paatuneita aineita ja taudin wihoja, pistoksissa, kolotuksissa j.n.e., milloin woimattomia paikkoja muuten wirkistämään. Kun kuitenki niiden waikutus koskee ei ainoastansa kipiöihin, waan terweisiinki paikkoihin, niin sentähden niitä ei sowi kaikissa pienissäki wioissa käyttää.

Se paikka eli kohta, johon rakotuslaastari pannaan, pestään ensinnä haalialla wedellä tahi etikalla, sitte pirostellaan rahtunen kamferttijauhoja laastari=lapulle, joka sidelaastari=nauhoilla kiinnitetään ihoon, ja pidetään puolen wuorokautta tahi kauwemmin paikallansa, kunnes iho rakottuu. Sitte irti leikataan rakko, ja haawalla pidetään puserrettuja kaalin tahi laastari=ruohon lehtiä, taikka tuohen kettua, taikka liewittäwää woidetta, joita kerran tahi kahdesti wuorokaudessa uudistetaan. Jos haawa ennen aikaansa paranisi, niin pantakoon uudelleen rakkolaastaria päälle.

Wesiumpi, joka rakkolaastarin aikana muutamia rupeaa waiwaamaan, saadaan autetuksi sillä, että pannaan talilappu haawalle, otetaan wähän hienottua kamferttiä sokerin seassa sisään, ja kowemmissa tapauksissa mennään haaliaan ammesaunaan.

Rakkolaastarin puutteessa, ja muutenki pikaisen awun tarpeessa, sopii painella ihoa kiehuwassa wedessä kuumetulla wasaranpohjalla, kahdesti tahi kolmesti, kunnes paikka punettuu ja kohoaa rakolle. Senjälkeen hoidetaan ja auki pidetään haawa samalla tawalla, kun rakkolaastarinki jälkeen.

Rakkowoide, rakkosalwa, ruots. spanskflugsalwa.

Raparperi. Raparperi=mehua saadaan, jos teekupilliseen kiehuwaa wettä seotetaan luoti raparperi=jauhoa ja pieni murunen (kymmenes osa luotia) potaskaa, jotka sitte laitetaan puoleksi wuorokaudeksi lämpimään paikkaan likoamaan ja wetäymään. Sitte siilataan mehu ja puristetaan riewun läpi ulos, ja annetaan kehnowatsaisille lapsille sokerin kanssa teelusikallinen 4, 5 kertaa päiwässä. Happanee ja pilautuu pian, jonka tähden ei sowi enempää kerrallaan laittaa, kun mitä päiwänä tahi kahtena kuluu.

Retikka eli räätikkä, rytkä; ruots. rättika.

Rikki eli tulikiwi.

Rikkimaksa; ruots. swafwellefwer (hepar sulphuris).

Rommi. — Ruuti eli kruuti.

Saippu eli saipua, saippuwa.

Salmiakki, k. lakritsi ja pehmitysjauho.

Salmiakki=juokse; ruots. stinkspiritus.

Salpietari. — Sappi.

Sauna, k. hiestys=aineet.

Saunakukka, juhannuskukka, kamelikukka; ruots. kamillblomma.

Seljakukat; r. fläderthe — Sennalehdet.

Sianpuola, jauhopuola, kangasparkki; ruots. mjölon. Sen lehdet tahi warret.

Sidelaastari; ruots. häftplåster.

Siirappi. — Silmäsokeri eli puolansuola.

Silmänwoidewesi. Wuotawille silmille saadaan sopiwata woisinta, jos liuwennetään wähäsen silmäsokeria tahi alunaa weteen, ja sillä woidellaan silmäluomia.

Sinappipöperö eli sinappitaikina; ruots. senapsdeg. Se kiihottaa ihoa ilman rakolle nostamatta, ja käytetään pikaisissa tarpeissa samalla tarkoituksella, kun rakotuslaastarista on sanottu. Sinappipöperöön otetaan kolme lusikallista sinappijauhoa, yksi lusikallinen rukiisia jauhoja (taikka sen sijasta hapanleipää) ja etikkaa, minkä tarwitsee. Muutamat seottawat siihen lisäksi lusikallisen hienoksi kaawittua pippuranjuurta; taikka tekewät sinappipöperön kaawitusta pippuranjuuresta, retikasta, kynsilaukasta ja etikasta; taikka hienotuista mustista pippurista ja inkewäristä palowiinan kanssa.

Miten tahansa laitettawa tehdään pöperö sakiaksi, lewitetään puolen tuuman paksulta neljän tahi jos kuudenki tuuman pituiselle, ja kolmen tahi neljän tuuman lewyiselle lapulle, joka sidotaan sille paikalle, jossa kiihotusta tarwitaan, esimerk. pohkioille, jalkapohjille, mahalle, sydänalaan, rintaan, ja pidetään siinä, minkä kärsii. Paikka sinappipöperön jälkeen ei tarwitse mitään erityistä hoitoa, jos ei epähuomiosta olisi rakolle tullut, jossa tapauksessa sillä pidetään liewitäwää woidetta tahi maidonkermaa. Sairaan tunnotonna ollessa ja muutenki tulee wälimmiten katsoa, ettei pöperö wetäisi ihoa rakolle. Sitä ei tarwita; hywä on jos waan saadaan oikein punettumaan. — Sinappipöperön sijasta kastawat muutamat paksua harmaata paperia palowiinalla tahi rommilla ja pirostawat sille hienotuita mustia pippuria, jonka sitte sitowat ihoa wasten. Ei sekään ole kehno konsti; erittäinki on se watsan kiwuissa mahalle pantuna hywäksi hawaittu.

Sinikka eli juurikka, räätikkä, juntti; ruots. kålrot.

Sipuli eli lyökki; ruots. rödlök.

Soopa, pese, wetelä saippu.

Suonen=isku, werenlasku, suonenlyönti. Ilman suurempaa tarwetta on suonenlyönti wahingollinen, moneltaki ennen aikaansa terweyden turmelewa ja ijän lyhentäwä. Ei siis pitäisi kenenkään itseänsä siihen kewiämielisesti totuttaman. Wäärä luulo on se, että usiammat taudit tulisiwat weren haitasta tahi pahasta, pilauneesta werestä, niinkuin tawallisesti sanotaan, ja jonka tähden typerät ihmiset iskettäwät suonta toisinaan usiammastaki paikasta yhteen aikaan. Muutamat taas laskeuttawat werta kerran kuussa ilman muuta pienintäkään syytä, kun omaa tyhmää luuloansa, että olisi weri ja ruumis siitä raitistuwa. Sekin on kowin tyhmästi ja typerästi tehty.

Paikallansa ja hyödyttäwä on suonenlyönti kowissa pistoksissa, päänkiwuissa, waikioissa rinnan ja watsan poltteissa, weri=yskissä ja muissa werikohtauksissa, halwauksissa, tawallisten werijuoksuin tukehtumisissa, esimerk. nenäjuoksun, waimollisten eli kuukautisten, wihotaudeissa, kowissa loukkauksissa ja satattamissa, erittäinki jos tekewät tunnottomaksi, waarallisissa polttohaawoissa, kureutuneissa suolipuhkeemissa ja muissa senlaisissa. Sitä wastoin on suonenlyönti aina waarallinen ja wahingollinen kowin nuorille ja wanhoille ihmisille, heikkoluontoisille ja huonokuntoisille, pitkittäwissä kuumeissa ja muissa heikentäwissä taudeissa.

Talwis= ja kewät=aikana otetaan wähä runsaammin werta, kuin kesällä ja syksyllä. Päälle korttelin ei pidä koskaan yhdellä kerralla ottaa, ellei lääkäri erittäin niin määräisi. Uudistettakoon kuitenki weren=otto kowissa wihotaudeissa, liiatenki jos ensimäisen werilaskoksen hyyde olisi sitkiänkokoinen, walkialla, harmaalla tahi kellahtawalla kuorella, ja jos tuska ensimäisestä weren=otosta ei olisi tuntuwasti waikennut. Otettakoon kuitenki jälkimäisillä kerroilla wähemmin.

Tyhmät, tietämättömät ihmiset luulewat itsekullaki kiwulla olewan erityisen suonensa aukaistawan, milloin otsasta, kulloin kaulasta, kielen alta, peukalhangasta j.n.e., jolla luulolla ei ole mitään perustusta, sillä yksi weri kulkee koko ruumiissa, ja yhdestä paikasta wähennetty wähentyy se pian toisistaki, siksi että taas joutuu tasaweroon. Ei siis tarwitse'kaan waarallisia paikkoja suonenlyöntiä warten hakea, joissa waan olisi waikiampi sekä löytää että aukaista suonen, kuin myös wälistä saada sitte weren pysähtymään juoksemasta.

Sopiwin paikka suonta lyödä on käsiwarsi, jossa waan katsotaan, ettei alla olewaa lihajännettä taikka waltasuonta loukata. Waltasuonen haawoitus on kowin waarallinen tapaus.

Se tunnetaan ja hawaitaan siitä että weri silloin juoksee tyrskien eli tykyttäin, ei yhtätasaisesti. Paikalla pitää käsiwarsi yläpuolelta haawaa lujasti sidottaa ja lääkäri noudettaa; katso, mitä werenseisottamisesta jo ennen on sanottu.

Jos lihajänne sattuisi loukkaumaan, josta paikka pian ajettuu, kuumenee ja punettuu, niin pitää uudelleen taitawammasti suonta lyödä taikka iilimatoja ympäristölle panna, ja sitte jälkeenpäin hautoa sitä kylmillä, etikka=weteen kastetuilla kääreillä. Sen ohessa nautitaan pehmittäwiä aineita ja hapahkoita, weteliä juomia. Raitis ilma ja lepo eli liikkumattomuus owat myös tarpeelliset.

Erinäisissä waiwoissa, esimerk. pitkittäwissä päänkiwuissa, waimollisten ja muiden alapuolisten juoksuin tukkeuksissa, ja kaikissa muissa tapauksissa, joissa werta tahdottaisiin alaspäin wetäymään, sopii kyllä jalastaki suonta aukaista, jos joku niin erittäin toiwoisi. Jos suonta ei löyttäisi ei kädestä eikä jalasta, niin awettakoon muualta ruumiista päältäpäin hawaittawa sinertäwä, tykkimätön suoni, niin likeltä kipiätä paikkaa, kuin mahdollinen.

Takkiainen eli takiainen, tarttiainen; ruots. kardborre.

Tali. Raawaan, lampaan tahi muun eläwän.

Tekohaawa, fontanelli; ruots. fontanell. Sitä laitetaan ja pidetään samassa tarkotuksessa, kuin rakotuslaastariaki. Teräwällä weitsellä tahi suoniraudalla leikataan ihoon pieni haawa, joka sitte pidetään auki sisään painetulla pawulla tahi pienellä pyöriällä tukolla, joka kiinnitetään paikallensa paksun, päälle pannun paperin, tuohen eli lyjylaatan ja siteen kanssa. Parin kolmen päiwän päästä pois otetaan ensimäinen papu eli tukko haawasta, ja sitte muutetaan siihen joka päiwä uusia papuja, sidelaastari=nauhoilla ja sopiwalla siteellä paikallansa pidettäwät. Muuttaissa pestään haawa haalialla wedellä puhtaaksi. Jos yrittäisi umpeen menemään, niin taitaan papuja ennen sisälle panemista woidella fontanelli=woiteella, jota apteikistä saadaan.

Tekohaawoja ei pidä asettaa luisiin, suonikkaisiin tahi muihin kowiin kohtiin, waan semmoisiin kuoperoihin, joita tunnetaan lihakkaissa paikoissa, esimerk. yli= tahi alapuolella polwiwäännettä taikka käsiwarressa.

Kowin paljon wuotawiin tekohaawoihin sopii panna hienoa, kulunutta riepua pohjalle, ja liikaa lihaa kaswawille pirotella wähän poltettua alunaa. Toisinaan ilmautuu pisamia haawan ympärille; ne katoawat jälleen, jos niitä pestään kylmällä wedellä.

Tekohaawoja taitaan myös näsiäniinellä laittaa, jos siitä leikataan noin tuuman pituinen pala, joka ensin liotetaan pehmiäksi ja sitte sidotaan kiintiästi paikalle, johon haawaa tahdotaan. Ensimäisinä päiwinä saapi sen uudistaa illoin aamuin, mutta sitte kun se on päälysihon kuluttanut, ei kun kerran päiwässä, tahi waan joka toisena eli kolmantena päiwänä. Jonkun ajan yhdessä kohti oltua, annetaan haawan parata, ja uusi samanlainen laitetaan wiereen. Entisen paranemista sopii liewittäwällä woiteella jouduttaa, jos ilman käwisi hitaamaisesti.

Terpentiini eli terpentiinin öljy, tärpätti.

Terwa. Terwawettä tehdään korttelista terwaa ja kannusta wettä. Sittekun owat yhden eli usiampia wuorokausia yhdessä olleet ja wälimmiten sekaisin pieksetyt ja hämmennetyt, waletaan tahi siilataan selwennyt wesi erilleen ja nautitaan muutamia kupillisia aamulla tahi aamupuolella päiwää.

Tupakki. Käytetään lawemangeissa ja hauteiksi.

Ulostawat aineet, ulostus=aineet, watsan pehmittäwät, löysääwät, tyhjentäwät, purkawat, huoltawat aineet. Ne owat watsan turpuudessa hyödyllisiä ja taitaan yleisesti nauttia kaikissaki kuumetaudeissa, ja erinomattain hyödyttäwät ne kiihkoisissa lima= ja sappikuumeissa, joissa watsa ja suolet kaipaawat puhdistusta sinne kokoontuneista pahoista, wahingollisista aineista. Huonokuntoisille, lapsille, waimowäelle raskauden ja kuukautisten aikoina, alaisin puolin waiwatuille, perätautisille, owat ulostusaineet wahingollisia, jos niitä usiammin kerroin perätysten ja muuten liikamääräisesti nautitaan.

Ulostus=aineita otetaan aamusilla, ja kuumetaudeissa hoiwempana aikana, esinnä wähemmin, sitte runsaammin noin 3:n tiiman päästä, ellei entisestä otosta tulisi apua. Sitte juodaan lämmintä ryyni= tahi hedelmä=lientä wähitellen koko waikutus=aikana. Tawallisin ulostus=aine on engelskan suola, johon ei kuitenkaan sowi itseänsä kewytmielisesti totuttaa. Sennatee, jota laitetaan, kuin muutaki teetä, sennalehdeistä, on myös hywä, watsaa wielä wähemmin rasittawa ulostus=aine, joko paljaaltaan tahi engelskan suolalla seotettu. Muita tawallisia ulostus=aineita owat raparperi ja riisiinin öljy, jota jälkimäistä sopii pienille lapsilleki teelusikalla antaa. Myös tawallinen ruokasuola on ulostuttawaa ainetta. Sitä otetaan, kuin engelskan suolaaki, ruokalusikallinen, kerrallaan weteen sulattuna.

Epätietoisna ollessa ulostus=aineen soweliaisuudesta on parempi lawemangilla, kuin millään sisään otettawalla aineella ulostuttamista toimittaa.

Waksi eli waha.

Watsantyhjennys=aineet, k. ulostus=aineet.

Watsanwahwistus=tee. Malia ja raatetta pannaan piwollinen kumpaistaki sopiwaan astiaan ja puoli tuoppia kiehuwaa wettä waletaan päälle. Muutamain tiimain perästä siilataan wesi ja nautitaan teekupillinen kerrallaan liiatenki aamusilla. Jos mainittuihin aineisiin ennen teeksi laitettua seotetaan peltohumalia ja lääke=takkiaista (kardbenedikt), niin tulee tee niiden awulla wieläki woimallisemmaksi. Mainituista aineista saadaan myös watsanwahwistawaa wiinaa, jos niitä lämpimässä paikassa liotetaan wiinassa putkenjuuren, kalmujuuren ja kuminain kanssa.

Wedenjuonti, runninjuonti, terweyslähteet. Wedenjuonti muutamissa tiloissa on sangen hyödyllinen, toisissa wahingollinen. Kehnorintaiset, ahdashenkiset, werta sylkiät, turpuudelta eli kowalta watsalta waiwatut tulewat waan pahemmaksi wedenjuonnista, waikka se kyllä on hyödyllinen muille kehnomahaisille, madoilta, rewäisimiltä, luuwaloilta, kleiniltä, wanhoilta juurtuneilta ryhtymiltä, sydän=, perna= ja kohtutaudilta waiwatuille.

Wedenjuontia ei sowi alottaa ennen keskikesän aikoja ja kylmillä, kolkoilla ajoilla wieläki myöhemmin. Sitte juodaan kuusi, wähintäänki neljä wiikkoa, kello 5 aamusilla ensimäinen, puolen korttelin wetäwä lasi, ja joka kymmenennen minuutin, tahi korkeintaan neljänneksen tiiman päästä jälkeenseuraawat lasit, ensipäiwänä 2 eli 3, toisena 4 eli 5, kolmantena 6 eli 7. Siitä alkain juodaan 8 lasia joka aamu, jos sen watsa sietää, muuten wähemmin. Juontia lopetetaan wähitellen, samate kuin aljettiinki.

Jos watsa koweneisi, tarpeenteko hidastuisi, niin nautittakoon lusikallinen eli kaksi engelska=suolaa weteen seotettuna, mutta watsan ilmanki tawallisen pehmiänä asuessa ei tarwitse mitään ulostus=ainetta nautita. Muista kohtauksista kysyttäköön lääkäriä.

Juonti=aikana ja wielä muutamina wiikkoina jälkeen pidetään ruumis kewiässä liikkeessä, ei koskaan niin, että hiostuisi. Hiostuneena ei ollenkaan saa juoda, ennenkun jähtyy. Kolmen tiiman päästä wiimeisen lasin juotua saapi wähän syödä, ei kuitenkaan mahan täydeksi, eikä kowia ruokia. Koko aikana pitää syötämän tawallista wähemmin, ja tuoreita, helposti sulawia ruokia. Kaikki huolet pitää mielestä heitettämän, warhain iltasilla maata pantaman, päiwällä ei rahtuakaan nukuttaman, waan unen rasitus kewiöillä liikunnoilla, töillä ja askaroimilla, huwittawissa seuroissa, uimisilla j.n.e. poistettaman. Kaikki wäkewät juomat olkoot peräti erittäinki wedenjuonnin aikana kielletyt.

Älköön ilman suurempaa pakkoa wettä terweyslähteestä kotona juotawaksi kannettako, sillä se kadottaa woimansa matkalla. Wedenjuonnin lopetettua juodaan joku aika jälkeen aamuisilla lasillinen tawallista raitista lähdewettä, jonka ohessa ruokain ja juomain nautinnossa myös ollaan kohtuulliset edellenpäinki, jos muuten wedenjuonnista jotain kauwemmin pysywäistä hywää toiwotaan.

Werenselwittäwä keite, werenraitistus=juoma. Otetaan 8 luotia takkiaisen tahi oulannin=juurta, sama määrä männynkerkkiä, 4 luot. riiwittyä (raspittua) katajanjuurta ja 4 luot. sullotuita katajanmarjoja ja pari kannullista wettä. Ne sitte keitetään yhdessä ja niinkauwan, että jääpi kannun werta, joka siilataan kellarissa säilytettäwiin putelleihin. Sitä nautitaan aamulla sängyssä ja illalla maata pannessa kortteli tahi puolentoista kummallaki kerralla.

Werentyrehys=jauhoja. Siihen otetaan 2 lusikallista hienottua hartsia, teelusikallinen hienottua hiiltä ja sama määrä arapian kummia tahi muuriaispesän pihkaa. Pannaan paksulta werta juoksewalle paikalle ja kääritään siteellä kiinni. Annetaan sitte olla pari kolme päiwää paikallansa.

Wierre eli mallastee.

Wihtrilli, walkia wihtrilli, wehriä wihtrilli.

Wihtrilliöljy=wesi. Puoleen jumprulliseen wettä tipahutellaan 80 tipahusta wihtrilliöljyä. Siitä seotuksesta annetaan sitte weden seassa 30 eli 40 tipahusta kerrallaan.

Woisin; ruots. liniment. Woisimia on öljy= ja wiina=sekaisia. Tawallisesti kastetaan niihin sulka, jolla sitte woidellaan ihoa ja hierotaan eli hiwutetaan jälkeen sormella, käsilappialla tahi willaisella tilkulla.

Lääketten sisään=otossa muistetaan, että lapsille ja ikiwanhoille annetaan wähemmin, kuin minkä täysi=ikäiset saawat, nimittäin:

1 ja  2 wuotisille ainoastaan kahdeksas osa.
2  "  4    "            "     kuudes osa.
4  "  6    "            "     neljäs osa.
6  "  9    "            "     kolmas osa.
9  " 14    "            "     puoli.
14  " 20    "            "     kaksi kolmatta osaa.
20  " 60    "            "     täysi määrä.
60 ja 70 wuotisille ainoastaan kaksi kolmatta osaa.
80  " 80    "            "     puoli.

Jos lapsille annettaisi täysi määrä lääkettä, niin taitaisi se toisinaan hengenkin lapselta ottaa.

Suomalainen reisteri.

Ahdas henki²⁴,¹³⁸. Ajetus⁴²,⁶⁵. Ajetus syntyneuwoissa²⁹. Ajos¹⁰⁶. Ajuwiho⁶⁵. Alaispuolen wika¹⁰⁷,¹³⁷. Alwe⁹². Ampiaisen pistos¹¹². Ampuhaawa¹⁰¹. Amputauti⁴,⁸⁷. Arsenikki¹¹⁰. Eltta⁴⁴. Eläinten ruttomyrkky¹¹³. Eläwähopian myrkky¹¹¹. Eläwät⁵⁹,⁹¹. Eläwät sisässä⁹¹. Emätauti⁸⁶. Englannin tauti⁴⁵. Epätasainen ruokahalu⁹¹. Erin sisältä⁷⁷. Esinahka=haawat⁹⁵. Haawaside⁹⁹. Haawat⁹⁶. Haawat häpyseuduilla⁹⁵. Haittawerewyys¹²,¹⁶,¹²¹,¹²⁸. Halwaus eli halwuu⁴,⁴⁰,⁸⁷,¹¹⁴,¹²⁸,¹³⁴. Hammaskipu⁴³. Hammasmato⁹⁴. Hammastauti²⁴,⁹⁴. Hammasten kiristys⁵⁶. Hampaan kolotus⁹⁴. Hankaama⁵⁹. Happama⁴⁰. Heirytys⁸⁷. Heikkoluontoisuus¹⁵. Heikkopäisyys⁴. Heikkosilmäisyys²⁷. Heisimato⁹². Helleys syntyneuwoissa²⁹. Helpottelewa kuume⁷¹. Heltyminen³⁴,⁴². Hengen=ahdistaja⁵⁵. Hermottomuus⁴⁵. Hidas wesi²⁹. Hiertäyminen¹⁰⁶. Hiki, kylmä¹¹⁰. Hiku¹⁰,¹³. Hinku⁵⁴. Hiostaminen⁶⁵. Hirtetyt¹¹⁷. Hiukatauti⁷⁷. Hiwellys⁴⁷,¹⁰⁸. Hiwennys⁷⁹. Hiwutustauti¹²³. Houru⁶⁵. Huime⁸⁷. Hukkuneet¹¹⁶,¹²⁸. Hulluin eläwäin purema¹¹². Hulluruohon myrkytys¹¹¹. Hurmikko²⁵,²⁷,⁸⁴,¹¹⁴. Huuliwiat⁴⁶,⁴⁷,⁹⁵. Hysteria⁸⁶. Häkään kuolleet¹¹⁴,¹¹⁷. Häpytienoin haawat⁹⁵. Härkäjywä=myrkytys¹¹¹. Hätätuska¹¹⁰. Hökäyskä⁶⁸. Höyry¹¹⁷. Iho, kuiwa⁵⁶. Ihoaminen³⁴,⁴². Ihonpunote⁴³. Ihotauti⁵⁷,⁸⁹,¹²¹. Ihotekuume⁷⁴. Ihottuma¹²¹. Ijenlihan werestys⁹¹. Ikenet, kipiät⁴³,⁴⁷. Imettäjä³⁸. Irrallinen⁷⁷. Isokumppali¹⁰⁷. Isorokko⁴⁸,⁵¹. Jalkahaawat⁹⁵. Jalkapöhö²³. Jalkoajetus²³. Jaloyrtin myrkytys¹¹¹. Jano, kowa⁶⁴. Juoksiainen, juoksiatauti⁷⁵. Juopumus¹¹⁴. Jälkipoltteet, jälkipureet²⁸. Jäsenkoi¹⁰⁷. Jäsenkolottaja¹²¹. Jäsenniukahus¹⁰⁸. Jäsentauti¹³,⁷⁵. Jäsenten ajetus⁴⁵,⁵⁸. Jäsenten kankeus¹⁰⁹. Kaadukselewainen⁴¹,⁸⁸. Kaatumawika⁴,⁸⁸,⁹¹. Kaatumatauti⁸⁸,¹¹⁴. Kahwi²⁷,⁴⁹. Kalwehtuminen⁹¹. Kalweus⁴⁵,⁵⁷,⁹¹. Kapi⁹⁰. Kaswopöhö⁵⁷. Kattilaruosteen myrkky¹¹¹. Kaulatauti¹²². Kehnomahaisuus¹³⁸. Kehnorinta¹³⁸. Keltatauti⁴,⁸². Keripukki eli kerpunkki⁹¹,¹³⁰ Kerpunkkihaawat¹⁰³. Keskieräiset¹¹⁴. Keuhkotauti⁴,²¹,⁶⁸,¹²⁸. Keuhkowika⁴,¹⁰,¹⁴,²¹,¹²⁸. Kierosilmäisyys⁴¹. Kihti⁷⁵. Kina³⁹. Kinakuume, katso köhätauti. Kinotauti⁷⁷. Kitawiat⁹⁵. Kiwitauti⁹³. Kleini⁷⁵,¹³⁸. Kohtukuume³⁰. Kohtulasku, =laskeunta³⁰. Kohtumulje³⁰,¹²⁸. Kohtutauti⁸⁶,¹³⁸. Koi¹⁰⁷. Koiso¹⁰⁷. Kolera⁸¹. Kolottaja, kolotus⁶⁵,¹³⁰. Korwasuhina⁸⁷. Korwasärky⁶⁶. Korwawiho⁶⁶. Korwawika¹⁰. Koukkuselkä⁴⁵. Kouristaja, kouristus⁴³. Kowa watsa⁷⁸. Kuisma¹⁰⁶. Kuiwatauti²¹,⁴⁵,⁷⁵,¹²¹. Kuiwayskä¹²⁴. Kulkutauti¹⁷,⁸¹,¹²³. Kuoitus²². Kuolastaja⁹¹. Kuppatauti⁴⁶,⁹⁵. Kuratti⁷⁹. Kuristetut¹¹⁷,¹²⁸. Kuristuneet¹¹⁷,¹²⁸. Kurkkupolte, =poltto⁵³,¹¹⁰. Kurkkutauti⁶⁶. Kurkkuwiat 95,¹¹⁹. Kurkkuwiho⁶⁶. Kurkun=ahdistaja¹²⁸. Kurkun=ajetus¹²⁴. Kurkunkuristaja⁵⁵,¹²². Kuukautiset¹³⁴,¹³⁵,¹³⁷. Kuuma iho⁴³. Kuume⁶³. Kuume, pitkittäwä¹³⁴. Kuumetaudit⁶³,¹²¹,¹²⁹,¹³⁷. Kuumuus⁴³,⁶⁵. Kuwepuhkeema, =puhku¹⁰⁷,¹²⁸. Kylmätauti⁷². Kylmään kuolleet¹¹⁷. Käsimurehus²³. Käsien puuntuminen²³. Käsiwarsien kuolo²³. Käsiä surettaminen²³. Käärmeenpisto¹¹². Köhä⁶⁸,¹²¹. Köhätauti⁶⁸. Laihtuminen⁴⁵,⁹². Laihuus¹⁶. Lankeawainen⁸⁸. Lankeawatauti⁸⁸. Lapamato⁹². Lapsensynnyttäjä¹⁵,²¹. Lapsiwuoteen tauti³⁰. Lawantauti⁶⁹,¹¹⁴. Leini⁷⁵. Lentotauti⁸⁷. Lettimato⁹². Lewottomuus⁴³. Lierat⁹¹. Liikaliha haawoissa⁴²,¹⁰³,¹¹⁹. Limatauti⁷¹,¹²⁷,¹³⁷. Liudekuume, k. lawantauti. Liudewaiwa, k. nerwiwaiwa. Lokatauti¹⁰. Lonkkawika⁵⁶. Loukkaukset¹²²,¹³⁴. Luiden kolottaja⁷⁵. Luomamerkit⁴⁷. Luomet, kipiät⁴⁶. Luotihaawat¹⁰¹. Luumurto⁴⁷,¹⁰⁸. Luuntaite, =taittuminen⁴⁷,¹⁰⁸. Luutauti⁷⁵. Luuwalo⁴,¹²,¹³,⁷⁵,¹²¹,¹³⁸. Luuwana⁷⁵. Lyhyet nännit²³. Lyöttymä¹⁰⁶. Löyly⁶⁵. Maahinen⁵⁷,⁸⁹. Maanwihat⁸⁹. Madonpanema¹¹². Madot³⁹,⁹¹,¹³⁸. Maha, korkia, pullokas⁹¹. Mahan haittatäytyys¹²⁷. Mahapohjanwaiwa¹². Mahan pullistuminen⁴⁵. Mahawaiwa¹¹⁰. Maidon wähenemä³². Maitokerni⁴⁴. Maitokuume³⁰. Maitopaate³¹. Maitosulku³¹. Maksawiho⁶⁹. Makuuhaawa¹⁸. Markkuli¹¹¹. Menehtyminen⁸⁷. Meneskelewäisyys⁴³,⁸⁸. Mettiäisen pistos¹¹². Mielenliikunto¹⁵. Muljahtaneet¹⁰⁷. Muuttorokko⁵². Myrkytys, myrkyttäminen¹¹⁰,¹²⁸. Mähkä¹⁰⁶. Mätähaawat¹⁰¹. Mätätauti⁶⁹. Naarannappi, k. näärännäppi. Napahaawat⁴². Napamulje¹⁰⁷. Napapuhku⁴⁷. Napawiat⁴². Napawäänne⁹¹. Nenäwiat⁹⁵. Nenäkutku, =syyhy⁵⁶,⁹¹. Nenäweri, =werestys⁸⁴. Nerwipoltto²⁰. Nerwitauti⁶⁹,¹²⁷. Nerwiwaiwa¹². Nielinwika¹²²,¹²⁴. Nikka⁴²,¹¹⁰. Nisellys¹⁰⁸. Nisäajos³⁰. Nisärohtumat, =ruwet³². Nisätulehus³⁰. Nisäwiat²³. Niuka⁷⁷. Niukahus¹⁰⁸. Niwellys¹⁰⁸. Niwo²². Nostotauti⁵⁹. Nuohatauti¹⁰. Nyrjähtymä⁴⁷, 108. Näiwettajä, näiwetys³⁹. Nännihaawat²⁴. Nännikihelmät³². Nännirohtumat²⁴,³². Nännit, lyhyet²³; paksunahkaiset²³; sisään painuneet²⁶. Nänniwiat²³. Näpyt häpyseuduilla, perässä⁹⁵. Närä²²,⁷⁷. Näsiänmarjain myrkytys¹¹¹. Nääntöyskä⁵⁴. Näärännäppi¹⁰⁹. Okse²²,³⁷,¹¹⁰. Oksettaja⁴²,⁹¹. Oksetus⁷⁷,¹²⁸. Olut⁶,²⁷,⁴⁹. Opio=myrkytys¹¹¹. Paha weri¹³³. Pahan nuoli⁸⁷. Pahan pieksämä⁸⁸. Paharupi⁹⁰. Pahatauti⁴⁶,⁹⁵. Painaja¹⁵. Paiseet, paisuma¹⁰⁶. Paksunahkaiset nännit²³. Palaneet¹⁰⁴. Palelma¹⁰⁵. Paleltuneet¹⁰⁵,¹¹⁴,¹¹⁷. Paleluwika¹⁰⁵. Palowiina=myrkytys¹¹². Panentatauti⁵⁹. Panorokko⁵². Panskryönä=myrkky¹¹¹. Pehmiä watsa⁴²,⁴³,⁹¹. Perkeet²⁸. Pernatauti¹³⁸. Pernawiho⁶⁹. Peräjuoksu²⁴,⁸⁵. Peräkuhlot²⁹. Peräsuolen kutku, syyhyntä⁹². Perätauti²⁹,⁸⁵,¹²²,¹³⁷. Peräwierten haawat⁹⁵. Petosrokko⁵². Pienet madot⁹². Pikilakki⁹⁰. Pistimet perässä²⁹. Pistohaawat¹⁰⁰. Pistos⁶⁷,¹³⁰,¹³⁴. Pistotauti⁶⁷. Pitali⁹⁴. Pitalihaawat¹⁰⁴. Pitkittäwät taudit⁷⁵. Poikenluoma⁵⁹. Poimuaminen⁴². Polttohaawat¹⁰⁴,¹³⁴. Polttokuume⁶³,⁶⁹,¹²⁷. Polttorokko⁵². Polttotauti⁶³,⁶⁹,¹²⁷. Polwien kipu⁵⁶. Puhallus syntyneuwoissa²⁹. Puhkeemat⁵¹. Puistelemiset²⁵,¹¹⁰. Puistelia⁴³. Puistuttaja⁴¹. Punatauti⁷⁹,¹²⁸. Puno⁶⁵. Puremahaawat¹⁰¹. Purtuhaawat¹⁰¹. Putkama¹⁰⁶. Putkenpolttama¹⁰⁶. Pyörryttäjä⁹¹. Pyörtyminen²⁸,⁸⁷,¹¹⁴. Pää, iso⁴⁵; kuuma⁵⁶. Päänkipu¹³,⁸⁷,¹³⁴,¹³⁵. Päänkiwistys²³. Päänsärky²³. Päänwiemistys¹⁶,⁸⁷. Päärupi⁹⁰. Pöhö⁴,⁴²,⁸². Raateluhaawat¹⁰¹. Raino, katso luumurto. Rampaus¹⁴. Ransuusi⁴⁶,⁹⁵. Rantatauti⁷¹. Raskaisuus²²,¹³⁷. Raudanhaawat⁹⁷,¹⁰³. Rauhaiset⁵⁷. Rauhaiskipu¹²,⁵⁷. Reisihaawat⁹⁵. Repeämät⁵¹. Repimähaawat¹⁰¹. Rewenneet⁴⁷. Rewäisin⁷⁷,¹³⁸. Rihmamato⁹². Riisi¹²,³⁹,⁴⁵. Rikkeet⁵⁹. Rinnan=aje³⁰. Rinnanpistäjä⁶⁷. Rinta, teräwä⁴⁵. Rintahaawat³¹. Rintain puhallus³⁰; wiat³¹. Rintakipu¹²⁸. Rintakuume, k. maitokuume. Rintaluun lasku⁷⁸. Rintapolte, =poltto¹³⁴. Rintatauti¹²³. Rintawaiwat¹²². Rintawiho⁶⁷. Ripakka⁷⁹. Risakipu¹². Risakko⁵⁷. Risatauti⁵⁷. Rohtuma⁴⁴,⁸⁹. Rokkotauti⁵¹,⁷⁴. Rommi, katso palowiina. Ruikka⁷⁹. Rujous¹⁴.

Runtelohaawat¹⁰¹. Rupuli⁵¹. Ruumiin mato¹⁰⁹. Ruusu¹². Ruusuhaawat¹⁰⁴. Ruusukuume⁷⁴. Ryhdyntä¹²,⁵⁷,¹²¹. Ryhtymä⁸⁹,¹³⁸. Ryintä⁶⁸. Röhkätauti⁵⁵,⁶⁸. Rökötauti⁵⁷. Salpuu⁹³. Sampaat³⁷,³⁹,⁴². Sappikuume, =poltto²⁰,⁷¹,¹²⁷,¹³⁷. Sapsowiho⁶⁹. Sarlakankuume, =tauti²⁰,⁵³,⁷⁴. Sarwentotauti⁵⁶. Satattama¹³⁴. Sattuma⁸⁷. Sawipuoli⁸⁹. Side⁹⁹. Sierottuminen³⁴. Siewesi=myrkytys¹¹¹. Silmäkipu⁴³,¹²²,¹³². Sisuswiho⁶⁵,⁶⁹. Siwuhellyys²⁴. Sormikoi¹⁰⁷. Sotatauti⁶⁹. Sudenmarjain myrkytys¹¹¹. Sulkukuume¹²⁷. Sulkutauti¹²⁷. Suolikot⁹¹. Suolimulje, =mulkku¹⁰⁷. Suolipuhkeema¹²⁹. Suolipuhkeeman kurehus¹³⁴. Suolitukkio⁷⁸. Suoliwiho⁶⁹. Suonenwenähys¹⁰⁸. Suoni, kowa⁶⁴; teräwä⁶⁴. Suoninkaiset⁹¹. Suoniweto²⁴. Suuhaawat⁴⁷,⁹⁵. Suukipiä⁴⁷,¹²⁴. Suumärkö⁴⁷. Suupilkut, =pisamat, rehneet⁴². Suurupi⁴⁰. Suuwalkia⁴². Suuwieras⁴⁷. Sydänalanpaino, =waiwa⁷⁷,⁹². Sydänhypintä⁸⁷. Sydäntauti⁷⁷,¹³⁸. Sydäntykyttäjä¹⁴. Sydänwaiwa⁷⁷. Synnyttäjä¹⁵,²¹. Synnyttäjän kuume, katso kohtukuume. Synnyttäminen, waikia¹¹⁴. Syntymerkit⁴⁷. Syyhelmä, syyhy⁵⁷,⁸⁹. Syyhelmä, itsepintainen⁹⁵. Syystauti⁷¹. Syöpäpahka¹⁰⁹. Säikähtäminen⁴³. Säikähys unissa⁵⁶. Tainnunta⁸⁷. Taituntawika⁴⁷,¹⁰⁸. Tarttuwainen tauti¹⁷. Tartunta⁵⁷,⁸⁹. Terskahaawat⁹⁵. Tiku¹¹⁴,¹¹⁷. Tippatauti²³,⁹³. Trusku⁴². Tuhkarokko⁵³. Tuhkuri⁵³,⁷⁴. Tukehtuneet¹¹⁴,¹¹⁷,¹²⁸. Tukehtuneet juoksut¹³⁴. Tulehtuminen⁶⁵,¹⁰⁶. Tulehtumisen wika¹⁰⁶. Tulemus⁵⁹. Tulirahko⁵³,⁷⁴. Tunnottomuus²³. Tupakka=myrkytys¹¹¹. Turpo²². Turpuus⁷⁷,⁷⁸,¹³⁸. Turtuus²³. Turwottuminen⁴. Tyrä⁵¹,¹⁰⁷,¹²⁹. Tyräkureutuma¹⁰⁸. Ukonlyödyt¹¹⁴,¹¹⁸. Ulkoinen, ulkotauti⁷⁹,¹²⁸. Ulostus¹¹⁰. Ummetti²²,⁷⁸. Umpi⁴¹,⁷⁸. Uneliaisuus⁵⁶. Unettomuus¹⁴,⁴³. Uni, lewoton¹⁵,⁹¹. Uni, tawaton¹¹⁰. Unileipä=myrkytys¹¹¹. Unissa säikähtelemä⁹¹. Waapsahaisen pisto¹¹². Waiherokko⁵². Waikia wedenlähtö²⁹. Waimolliset¹³⁴,¹³⁵,¹³⁷. Waimollisten tukkio¹³⁴,¹³⁵. Walhekuolleet¹¹³. Walherokko⁵². Waltasuonen haawoitus¹³⁵. Wammat⁹⁷. Waskiruosteen=myrkky¹¹¹. Watsa, kowa²²,⁴²,⁴⁷,¹²³,¹²⁹,¹³⁸; pehmiä⁴²,⁹¹; pilautunut⁴⁰. Watsa, wetelä⁴²,⁴⁵,⁴⁷,⁹¹. Watsakipu³⁷,¹³³. Watsanpureet⁴². Watsanturpo¹²²,¹²⁹,¹³⁸. Watsapolte, =poltto²¹,¹³⁴. Watsapöhö⁴⁵,⁸³. Watsatauti⁷⁹. Watsawihleet³⁷,⁴¹. Watsawäänne³⁹,⁴². Watsuri⁷⁹. Wawahtelema⁴³. Wedenlähtö, waikia²⁹. Wenähys⁴⁷,¹⁰⁸. Weren=asetus⁹⁷. Werenheitto⁸⁵. Weren oksentaminen⁸⁵. Weren tukkiminen, tyrehys⁹⁷,¹⁴⁰. Werestys, werestäminen²⁹,⁴². Werestys syntyneuwoissa²⁹. Werihaawat⁹⁷. Werijuoksu²¹,²³,²⁵,²⁷,⁸⁴. Werijuoksu (waimowäen)⁸⁵. Werijuoksuin tukehus¹³⁴. Werikohtaus⁸⁷,¹³⁴. Werikuohu²⁵,⁸⁴. Werikusenta⁸⁵. Weriokse⁸⁵. Weripahka¹⁰⁶. Weriryintä⁸⁵. Werisulku¹³⁴. Werisylje, =sylky⁴,¹²,⁸⁵,¹²⁸,¹³⁸. Weriyskä⁸⁵,¹³⁴. Wesi, hidas²⁹. Wesiahma⁷⁷. Wesiaiwo⁵⁶,¹²². Wesikauhu¹¹². Wesikohtaus⁷⁷. Wesipöhö⁴,⁸². Wesirokko⁵². Wesitauti⁸². Wesitukehus²³,³³. Wesiumpi, =umme²³,⁹³,¹³¹. Weteen kuolleet¹¹⁴,¹¹⁶. Wetelä⁷⁹. Wieras¹⁰⁷. Wiho⁶⁵. Wihotaudit¹²⁸,¹²⁹,¹³⁴. Wihtrilliöljyn myrkky¹¹¹. Wiina⁴. Willieläwäin purema¹¹². Wilukuume⁷²,¹²⁷. Wilunwäre⁶⁴. Wilustaja⁴⁴. Wilustuminen¹³,¹²¹. Wilutauti⁷²,¹²⁷. Wiluun kuolleet¹¹⁷. Wimma¹⁵,¹¹⁴. Wirma⁸⁸. Woimattomuus¹²,⁴⁵. Wuotawat silmät¹³². Wälikalwon särkymä²⁹. Wäwähtelemiset⁴³. Wäärät jalat⁴⁷. Yskä⁶⁸,¹²¹,¹²²,¹²⁴,¹³⁰. Yskäkuume⁶⁸. Ähky⁴,⁷⁷. Äkämä¹⁰⁶. Ääni, langennut, sortunut⁶⁸,⁹⁵.

Ruotsalainen reisteri.

Afdåning; tainnunta, pyörtyminen, tainioon meno. Afförande medel; ulostusaineet. Afmagring; näiwettäjä, laihtuminen. Andtäppa; hengen ahdistaja, salpaaja. Ansigtets swullnad; kaswopöhö. Augustifebern; syystauti, rantatauti, helpottelewa kuume. Barnsängsfeber; synnytyskuume, kohtukuume. Benbrott; raino, luumurto, luuntaittuminen, l. rikkautuminen, l. särkyminen, taituntawika. Benswullnad; jalkapöhö, jalka=ajetus. Bensår; jalkahaawat. Benwärk; luutauti, luiden kolottaja, luuwalo, luuwana. Binnikemask; alwe, heisi, rihmamato, lapamato. Bitna sår; purtuhaawat. Blekhet hos barn; kalwehtuminen. Blodböld; weripahka, wammaus. Blodens stillande; weren asetus, m. estäminen, seisotus, pysähdys, tyrehys. Blodflöde; hurmikko, werijuoksu. Blodfullhet; liikaweri, haittawerewyys. Blodhostning; weriyskä, weriryintä. Blodkräkning; weriokse. Blodpinkning; werenheitto, werikusenta. Blodspottning; werisylky. Blodstörtning; werikohtaus, werikuohu. Blödning; werijuoksu. Brandböld; mähkä. Brock; suolimulje, suolipuhku, suolipuhkeema, alaisen puolen waiwa, muljahtaneet, tyrä. Brännkoppor; polttorokko. Brännskador; palaneet. Brännsår; polttohaawat. Bröstböld; nisäajos. Bröstens uppswällning; rintapuhallus. Bröstinflammation; rintawiho. Bröststyng; rintapistos, rinnan pistäjä. Bröstwerk; rintakipu. Bröstwårtor, korta; lyhyet nännit. Bröstwårtor med tjock hud; paksunahkaiset nännit. Bröstwårtors fel; nänniwiat. Bröstwårtors hårdhet; kasattuneet nännit. Bukwattusot; watsapöhö. Bulnad; ajos. Böld; paise, paisuma, ajos, pukama, äkämä. Diarrhé; watsuri, watsatauti, kuratti, ruikku, ripakka. Digestivpulwer; pehmitysjauho. Domning; tainnunta, tunnottumuus, surettaminen, murehuttaminen, kuolo, puuttuma. Drunknade; hukkuneet, weteen kuolleet. Dålig mage; kehnomahaisuus. Efterbörd; perkeet, jälkeiset, sitwouminen Efterwärkar; jälkipurut. Engelska sjukan; riisi, englannin tauti. Fallandesot; wirma, lankeawainen, kaatuwainen, kaadukselewainen, kaatumawika, pahan pieksämä. Feber; kuume, kuumetauti. Fel i lungorna; keuhkowika. Fingerwärk; wieras, koi. Flen; leini. Fluss; kinotauti, köhä, köhätauti. Flussfeber; kinakuume. Flygande wärk; juoksiainen. Fransos; kuppa, pahatauti, ransuusi. Frossa; wilutauti, kylmätauti. Frossfeber; wilukuume. Fulslag; wieras, koi, sormikoi, jäsenkoi, isokumppali. Fältfeber; sotatauti. Fältsjuka; sotatauti. Förblödning; kuiwiin juoksu, waltasuonen haawoitus. Förgiftning; myrkyte, =ttäminen. Förkylning; wilustuminen. Förskämd blod; särkynyt, paha weri. Förstoppning; turpo, watsaturpo, umpi, ummetti, kowa watsa, suolitukkio. Försträckning; nisellys, niukahdus, suoniwenymä. Förswårad andedräkt; hengen ahdistaja. Gallfeber; sappikuume, sappitauti. Galna djurs bett; hulluin eläwäin purema, hampaanjälki. Getingsbett; ampiaisen myrkky, waapsahaisen myrkky. Gikt; luuwana, luuvalo, leini, kihti, jäsentauti, juoksiainen. Gulsot; keltatauti. Gyllenåder; perätauti, peräjuoksu. Hafwande tillstånd; raskaisuus. Halsbränna; närä, kurkunpoltto, rinnanpoltto. Halsinflammation; kurkkuwiho. Halssjuka; kurkkutauti, kaulatauti. Handdomning; käsimurehus, käsiwarsikuolo. Hemorrhoider; perätauti. Hicka; nikka. Hjertklappning; sydänhypintä, sydäntykyttäjä. Hjertsprång; kouristaja. Hosta; yskä, ryintä. Hosta med feber; yskäkuume. Hudlöshet; heltymä, sierottuminen, poimuaminen, werestys. Hudsjukdomar; ihotaudit, ihottuma. Hufwudwärk; päänkipu, päänkiwistys, päänsärky. Huggsår; raudanhaawat. Hysteri; kohtutauti, emätauti. Håll och styng; pistotauti, pistokset. Hårdt lif; kowa watsa, suolitukkio, turpuus, umme. Hängda; hirtetyt. Höstsjuka; sarwentotauti. Höstfeber; syystauti, rantatauti, huowakuume. Höstfrosta; syystauti. Ihjelfrusna; paleltuneet, wiluun kuolleet. Inflammation i hjernan; ajuwiho. Inflammation i magen; mahawiho, sisuswiho. Inflammation i mjelten; pernawiho, sapsowiho. Inflammationer; wihotaudit. Karbunkel; kuisma, weripahka. Kardialgi; rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä. Katarrh; köhä, köhätauti, nuohatauti, röhkä. Kikhosta; hinku, nääntöyskä. Klåda; syyhy, syyhelmä. Knölar i stolgången; peräkuhlot. Kolera; kolera. Kolik; ähky, watsawäänne. Koppor; rokko, rupuli. Koppor, falska; walherokko. Kräfta; ruumiin mato. Kräftknöl; syöpäpahka. Kräkning; oksettaja. Känslolöshet; tunnottomuus. Körtelsjuka; rauhaiskipu. Ledstyfhet; jäsenten kankeus. Ledswullnad; jäsenajetus. Ledwridning; nyrjähtämä, nisellys, hiwellys, jäsenniukahus. Ledwärk; jäsentauti, jäsenkolottaja. Lefwerinflammation; maksawiho. Lifmoderbrock; kohtulasku. Lifmodrens omwändning; kohtumulje. Ljumskbrock; kuwepuhku, kuwepuhkeema, tyrä. Löst lif; pehmiä watsa, kuratti, ripakka, watsarikko. Magens öfwerlastning; mahan haittatäytyys. Magplågor; mahawaiwa, hiwennys, watsawäänne, wihle. Magref; watsawihleet. Magsjuka; sydänwaiwa. Magskärfwens nedfallande; rintaluun lasku. Maran; painajainen. Maskar; eläwät sisässä, madot. Mellangärdets sårnad; wälikalwon särkyminen. Messling; tuhkuri, tuhkarokko. Mjeltbrandsböld; eläinten ruttomyrkky. Mjeltsjuka; irrallinen, pernatauti, sydänwaiwa. Mjölkens sinande; maidon wäheneminen, ehtyminen. Mjölkfeber; rintakuume, maitokuume. Mjölkskorpa; maitokerni. Mjölkstockning; maitosulku. Moderpassion; kohtutauti, emätauti. Modifierade koppor; muuttorokko. Munröta; suumärkö. Munskorf; suurupi, rohtuma. Månadsrening; kuukautiset. Nafwelbrock; napapuhlu. Nafwelswulst; napamulje. Nafwelsår; napahaawat. Nerffeber; liudekuume, lawatauti, nerwitauti. Nerfsjukdom; liudewaiwa. Näsblod; nenäwerestys. Onda bettet; koi, wieras, iso kumppali, sormikoi. Ondskorf; sienirupi, paharupi. Ondt i swalget; nielinwiat, nielutauti. Ormbett; kärmeenpisto, madon panema. Orolighet; levottomuus. Os; häkä, tiku, häyry. Oäkta koppor; petosrokko. Pleuresi; pistostauti. Påssjuka; korwarauhaiset. Qwäfda; tukehtuneet. Qwäfda i os; häkään kuolleet. Rasande djurs bett; hulluin eläwäin purema. Ref; watsawäänne, wihleet. Ref=orm; sawipuoli, maahinen Ros; ruusu. Rosfeber; ruusukuume. Rossår; ruusuhaawat. Ryckningar; puistelia, puistuttaja. Rödsot; punatauti. Rötfeber; polttokuume, polttotauti. Rötsår; mätähaawat. Sendrag; suoniweto. Sensträckning; wenymä, wenähys. Skabb; kapi, paharupi. Skafsår; hieroma, lyöttynyt. Skarlakansfeber; ehtakuume, tulirahko, sarlakantanti. Skendöda; walhekuolleet. Skjutna sår; ampuhaawat, luotihaawat. Skorf i hufwudet; sienirupi, päärupi. Skrofler; rauhaistauti, risatauti, risakko. Skrämsel; säikähtämä. Skälfwa; wilutauti. Skörbjugg; keripukki, kerpunkki. Skörbjuggssår; kerpunkkihaawat. Slag; halwuu, halwaus, lentotauti, pahannuoli, amputauti, werikohtaus. Slag och stötar; satattama. Slemfeber; lokatauti, liittakuume, sulkutauti, räkätauti. Slemsjukdomar; lokatauti. Slitna sår; raateluhaawat. Smitta; tartunta. Smittkoppor; iso rokko, rokkotauti. Spenböld; nisäajos. Spetelska; pitaali. Spolmaskar; suolikot, suoningat, lierat. Spridor och sår i bröstwårtorna; nisärohtumat. Stenpasion; kiwitauti. Stenplågor; kiwitauti. Strypsjuka; kurkunkuristaja. Strypta; kuristetut. Stuckna sår; pistohaawat. Styng; pistos. Swag mage; kehnomahaisuus. Swag syn; heikkosilmäisyys. Swaga ögon; heikkosilmäisyys. Swaghet; heikkoluontoisuus. Swagt bröst; kehno rinta. Swallkött; kuollut liha, liika liha. Swimning; pyörtyminen, menehtyminen. Swindel; pääwiemistys, heidytys. Swullnad; ajetus. Syra i magen; hapan. Swår andedrägt; ahdas henki. Swårighet att kasta sitt watten; ahdas wesi, waikia wedenlähtö, tippatauti. Sår; haawat. Sår nafwel; napawiat. Såra bröst; rintahaawat. Såra bröstwårtor; nisärohtumat, nännihaawat, nännikihelmät. Sömn, owanlig; uni, tawaton. Sömnaktighet hos barn; uneliaisuus. Sömnlöshet; unettomuus. Taggar i stolgången; pistimet perässä, peräpistimet. Tandköttets blödning; ijenlihan werestys. Tandplågor; hammaskipu. Tandsjuka; hammastauti. Tandwärk; hammasmato, hammaskipu. Tarminflammation; suoliwiho. Tarmwred; suolimulje. Torr hosta; hökäyskä. Torrwärk; luuwalo. Torsk; sampaat. Transpiration; hiku. Trosk; sampaat. Tryckning under bröstet; sydänalan paino. Twinsot; kuiwatauti, kujutustauti, hiwutustauti. Uppswällning; puhallus. Urinstämma; salpu, wesiumpi. Utslag; ryyhdelmä, ihottuma, rohtuma, ryhtymä, ryhdyntä. Utslagsfeber; ihotekuume. Utslagssjukdomar; ihotaudit. Utsot; ulkotauti, ulkonen, hiwennys, punatauti. Wagel; naarannappi, näärännäppi. Warioloider; muuttorokko. Watten i hjernan; wesiaiwo. Wattenkoppor; wesirokko. Wattenkräfta; suuwieras, suumärkö. Wattenstämma; salpu, wesiumpi, wesitukehus. Wattusot; wesitauti, pöhö. Wenerisk sjukdom; kuppa, pahatauti, ransuusi. Ympkoppor; panorokko. Åskrörde; ukonlyödyt. Äckel; kue, kuoitus. Ältan; eltta. Ögonsjuka; silmäkipu. Öroninflammation; korwawiho, korwawika, korwakipu. Öronwärk; korwakipu, korwasärky.