E-text prepared by Harri Anttonen

SUOMEN KANSAN ARWOITUKSIA

ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa

Koonnut

ELIAS LÖNNROT

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia. 5 Osa.

Toinen lisännetty painos.

Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa. 1851.

Imprimatur: G. F. Aminoff.

Alkulause.

Kuusikymmentä wuotta on nyt kulunut siitä ajasta, kun Frantsilan senaikuinen kappalainen, majisteri Christfrid Ganander, toimitti kokouksensa Suomalaisista Arwoituksista präntätyksi seuraawalla esipuheella.[1]

Että Suomalaiset Arwoitukset eli tapaukset nyt ulosannetaan, se tapahtuu seuraawaisten syitten wuoksi.

Ensin arwoitusten iän ja wanhuuden wuoksi: ne owat jo Wanhassa Testamentissa olleet tawalliset; ja edespantiin pidoissa ja muissa tiloissa wastattaa. Tuomarein kirjan 14 luwussa, w. 12-15, luetaan, kuinka se sankari Simsoni edespani Philistealaisille tämän tapauksen: ruoka läksi syömäristä ja makeus wäkewästä.[2] Ne wanhat Göthit, meidän esiisämme[3] tässä waltakunnassa, koetteliwat arwoituksilla toinen toistansa kuinka tarkka peränajatus, hywä äly ja taito itsekullakin oli, niinkun wanhat ikuiset sadut sen näyttäwät. Ei ainoastansa wälinsä pidoissa ja juomingeissa, ja muutoin aamu= ja ehtopuhteilla arvoituksia arwoiteltiin, mutta myös, koska ylkä eli nuori mies tuli tytärtä pyytämään, niin hänen eteensä asetettiin kolme eli usiampi arwoitus, koetella niillä hänen tajuansa, ja jos hän ne osasi wastata ja selittää, niin hän sai tyttären, mutta muutoin ei, waan luettiin typeräksi ja kelwottomaksi. Samoin nähdään Jothein,[4] meidän esi=isäimme Suomalaisista ja Ruotsalaisista saduista, että kolme eli yhdeksän arwoitusta laskettiin kuoleman ansainneille wangeille, jotka oliwat henkensä rikkoneet, ja jos he osasiwat ne wasta, niin he henkensä säilyttiwät (2).

Sitälikin niin erinomattain näistä Suomalaisista arwoituksista tutaan Suomen kansan sywä perään=ajatus ja hywä äly, että somaisiin wertauksiin, jotka luonnon tunnosta otetut owat, sisälle kietoa ja peittää asiat. Ja nähdään näistä arwoituksista, että Suomen wäki ajattelee ja kuwailee niin tarkasti kuin suinkin joku muu kansa maan päällä, etteikä heidän tajunsa ole muita halwempi (3).

Wielä niin näistä arwoituksista opitaan Suomen kielen runsaus ja soweliaisuus kaikenlaisia asioita ulostoimittaa. Näissä, niinkuin myös runoissa ja Suomalaisissa sananlaskuissa, on Suomen kieli wanhassa puhtaudessaan säilynyt (4).

Edespäin niin nämät arwoitukset siinä tarkoituksessa ulosannetaan, että nekin, jotka on hitaammat älyämään, ja kehnot kirjamiehet ja huonot lukijat, erinomattain lapsiwäestä ja nuorista, tulisiwat houkutelluksi ja yllytetyksi wähintäsäkin näitä haluisemmasti lukemaan, niinkun lystin wuoksi ja huwiksi, ja niin huomaitsematta oppisiwat kirjaa lukemaan.

Wihdoin niin lukija taitaa hawaita, että monta arwoitusta on yhdenkaltaiset, mutta wähä toisilla sanoilla. Ja minä olen aistanut näitä kootessani, että ne muutteleiwat maanpaikkain puheenparren jälkeen, jonka tähden minä ne olen waikka yhdet ja samat ylöskertonut; jota ei lukija taida pahaksua (5). Monta arwoitusta kuuluu rumalta ja riwolta, mutta ei merkitse niin pahaa. Usiammat niistä olen peräti poisjättänyt (6); ja se on uskottawa, että monta muuta arwoitusta wielä meidän maassamme on, joita en ole tainnut tawoittaa. Kootkoot ja lisätkööt muut toiste ne, kun jälillä löytää taitaan (7). On kuitenkin meillä Suomalaisilla nyt tässä koossa usiammat arwoitukset, kun yhdelläkään toisella kansalla, esimerkiksi Ruotsalaisilla, joista muutamia kymmenkuntia on pränttiin tullut ja ulosannetut (8).

Koska he ja muut kansat owat arwoituksiaan säilyttäneet ja arwossa pitäneet, miksikäs ei Suomalaiset arwoitukset olisi sitä ansainneet, että ne tallella pidettäisiin, ja eiwät jäisi ikuiseen unhohdukseen ja mies mieheltä ulkomuistillä ailehtimaan. Ei ne ole halwemmat sentähden, että ne kamalalta kuuluwat, waan juuri siinä asianhaarassa ne synkän itäisen maan puheenpartta lähestywät.

Wiimeiseksi, niin waari otetaan, että nuori wäki, pojat ja tyttäret, wielä nytkin meidän maakunnassamme toinen toistansa näillä arwoituksilla koettelewat. Se luetaan häpiäksi, jos ei toinen saata wastata kolme edespantua arwoitusta, ja näyttäwät he silloin toinen toisensa häpiäpihaan, ja tietäwät wähät lapsetkin wielä tänäpäiwänä sanoa toisilleen, jos ei hän (kumppali) tiedä wastata kolmea arwoitusta: "hyis, hyis Hywölään! Hywölän koirat haukkumaan, mee'pä tyttö katsomaan, mikä sieltä tulee" — "Tuleepa hänestä yksi tyttö repale, ryysyissä rääsyissä, hiiri hewosena, kapusta korjana, se on rekenä, j. n. e." (9).

Hywölä on wissiin aina pakanain ajasta joku paikka, jossa häwetään, niinkun metsä on Tapiola, Mehtola, ja niin monta muuta.[5]

Jos nämät arwoitukset halulla wastaan otetaan maanmiehiltä, niin tästäedes Suomalaiset sananlaskut pian minulta ulosannetaan.[6] Niitä minä olen lisännyt myös kahdeksantoista ajastaikaa. Elä hywin, rakas lukija!

Frantsilasta s. 1 p. Huhtikuussa wuonna 1783.

Toiwottaa sinun maanmiehesi,
Christfrid Ganander.
Philos. Mag.

Lisäyksiä edelliseen esipuheesen ja muita muistutuksia.

1. Siitä tawasta, että kosijoille asetettiin arwoituksia wastattawaksi, mainitsee myös 59:säs wirsi Kantelettaren 3:mannessa osassa, siwuilla 221-227, waikka muuten arwoitukset silloinkin kyllä taittiin pitää enemmin lasten leikkinä, ja esi=isillämme olla tapana määrätä neiden anojille kolme tinki= eli urakkatyötä, niinkuin wähintäkin Wäinämöiselle, Lemminkäiselle ja Ilmariselle Pohjolassa määrättiin.

2. Muiden kansain arwoituksista puheen ollen emme saa mainitsematta jättää, että Suomen kansa niin arwoituksissaan, kuin wanhanaikuisissa runoelmissaan ja muissa tarinoissa on likempänä Wenäjän, kuin Ruotsin kansaa. Wiron kansa, eteläpuolen Suomen merta asuwa, haastaa melkein yhtä kieltä Suomalaisten kanssa, ja on silläkin lauluja, sananlaskuja, arwoituksia ja muita tarinoita, jotka niin wähän eroawat niistä meillä tawallisista, että melkein taittaisin yksiin kokouksiin ottaa. Ja olemmakin tämän kirjan lopulla toisintojen jälkeen panneet meille tutut Wirolaiset arwoitukset, jonka moni lukija, jolla ei ole tilaisuutta Wiron kieltä muissa kirjoissa nähdä, mahtaa hywäksensä ottaa, eikä muutkaan siitä meille pahaksua.[7] Jälkeen löytywillä numeroilla on osotettu, mitkä kirjan suomalaisista arwoituksista niille wastaawat, ja niillen, joilla ei ole wastaawata suomalaista ollut, on wastaus erittäin pantu.

3. Muutamat arwoitukset kyllä owat sywemmästi mietityt, toisissa koetaan wastaajata sanain kaksimielisyydellä erehdyttää (370) ja muutamissa haetulla tuhmuudella s. t. s. arwoitus on laitettu sille kannalle, että pettäisi wastaajan juuri sentähden, kun ei luullut kenenkään niin tuhmasti eli yksinkertaisesti kysyneen (424, 1056). Muuten totta haastaen, niin moni näistä arwoituksista tuskin lienee räntin weroinen, ja olisi kaipuutta tainnut pois jäädä, ellei kokouksen noudettawa täydellisyys olisi waatinut niitäkin ottamaan.

4. Sananlaskut owat ei kauwan sitte ulostulleet siinä täydellisyydessä, johon näihin asti owat koottuna. Myös runoista ja lauluista on saatu erityisiä kirjoja räntätyksi. Ainoasti loihturunot, kun myöskin talonpoikasilta tehdyt nykyisemmät runot ja laulut, ja wanhain sekä nykyisempäin aikain sadut ja tarinat odottawat wielä korjuuta ja ränttiä. Jos saataisiin wielä nekin ulosannetuiksi, niin jo wähin alkaisi olla'kin lukemista sille, joka haluaisi kirjoista oppia Suomen kieltä rahwaan puheen mukaan.

5. Edellä luettawaan Gananderin toiwotukseen on meillä sitä suurempi syy, mitä moninkertaisempi arwoitusten luku tässä kirjassa on hänen arwoitustensa rinnalla. Gananderin kokouksessa löytyy kaikkinaan 337, tässä 1679 arwoitusta, s. o. lähes wiisi sen wertaa. Niiden seassa tawataankin usiampia, jotka waan sanoissa, ei mielessä, poikkeawat toisistaan: katso esimerkiksi niitä, jotka alkawat sanoilla jänis, jänkkö, kaksi, lyhyt. Eräät toiset taas muutteleiwat ainoastansa sanain järjestyksessä, esimerkiksi: Annikki ammoo, Juonikki joikuu — — —, jonka toiset sanowat: Juonikki joikuu, Annikki ammoo — — — Sitä huolellisemmasti olemma sillä tawoin eroawaiset erinumeroihin ottaneet, jos eroitus koski alkusanoihin, waikk'emme siinä siassa ole koko arwoitusta täysillä sanoillansa kirjoittaneet, kun yhteen paikkaan, johon toista olemma wiittoneet; katso esimerkiksi alkawia sanoilla ken, kellä, kestä, kuka, mikä, millä, mistä, kummanko, paljoko, minkä ennen, kuinka paljon. Emmekä epäile siitä, että arwoitusten luku olisi wähennyt kyllä kolmannella osalla poisheitettyä kaikki semmoiset toissanaiset. Mutta siitä ei olisi ollut mitään woittoa, kun ne täydellisyyden wuoksi kuitenkin olisiwat täytyneet toisintoihin otettaa, waan se siitä olisi ollut haittaa, että moni tässä kokouksessa ei olisi löytänyt jollakulla eritawalla kuultua arwoitustansa, jos ei juuri olisi tiennyt toisinnoista etsiä.

Siitä olemma kyllä kahda'päin miettineet, mihin järjestykseen näitä arwoituksia olisi sopiwammasti pitänyt toimittaa, aapilliseenko wai aineelliseen. Edellisessä oli se wastuksena, että yksiaineelliset arwoitukset olisiwat tulleet hajalle, jälkimäisessä se, että monta arwoitusta olisi pitänyt kertoa wälistä wiiteen kuuteen eli wieläkin usiampaan paikkaan, kun nimittäin koski niin moneen eriaineesen. Wiimein kuitenkin katsoimma paremmaksi walita aapillisen järjestyslaadun, ja samassa päätimmä kirjan lopulla toimittaa jonkunlaisen ainehiston, niin muiden lukijain, kuin erittäinkin niiden hywäksi, joillen aineellinen järjestys olisi ehkä enemmin mieltä myöten. Joka ainehisto pikaisuudessa tehty ei kyllä ole'kaan täydellinen, mutta kuitenkin parempi, kun jos sitä ei ollenkaan löytyisi. Waillinainen on se siinäkin kohdassa, että kun yhdestä arwoituksesta monasti'kin olisi saanut usiampia aineita, niin siihen emme kuitenkaan ole ottaneet kun yhden pääaineen.

6. Riwosanaisten arwoitusten poisheittämisestä olemma tässä kokouksessa tarkan huolen pitäneet, Jos kuitenkin johonkuhun arwoitukseen näyttäisi sopivan riwosanainen wastaus, niin on riwosanaisuus lukijan eli kuulijan omassa luulossa ja mieliwallassa, ei arwoituksissa, jotka kaikki owat semmoisia, ettei niille tarwitse kun siistisanaista wastausta miettiä. Muuten kyllä löytyy wastausten seassa semmoisia, jotka mielestämme owat wähemmin sopiwia, taikka eiwät oikein selwitä arwoitustansa, waikka meidän ne on pitänyt wastauksiksi panna, missä emme ole sopiwampia kuulleet.

Muutamat arwoitukset, joille Gananderi on sian kokouksessansa antanut, owat niin typeriä mielestämme, että olemma ne kerrassaan poisheittäneet,[8] emmekä usko kenenkään niitä kaipaawan ja meitä niiden poislykkäämästä moittiwan, sillä wähäpätöisiä arwoituksia on kyllin ilman niitäkin jälillä, ja joku raja piti kuitenkin vähäpätöisten ja peräti mieliwajaisten wälillä asetettaman.

7. Nytkin wielä kootkoot ja lisätkööt muut toiste ne arwoitukset, mitä Suomen kansassa jäljillä löytään. Tähän kokoukseen owat Inarin kappalainen, nimi=kirkkoherra Joseph Durkmanni, Siuntion kirkkoherran apulainen, Joh. Fr. Kajaani, ja Muonion kirkoherran siainen Jak. Fr. Liljebladi arwoituksia lähettäneet, joka kiitollisuudella mainitaan. Myös on Suomen kirjallisuuden seuralta saatu ne arwoitukset, jotka sillen on tullut lahjoitetuksi Ruotsin kuninkaan kirjastohoitajalta, majisteri A. J. Arwidssonilta ja Lappajärwen kirkkoherralta, nimiprowasti J. Fellmannilta, ja ne läänin lääkäriltä Jywäskylässä, tohtori Wolm. Kilpiseltä kootut arwoitukset, jotka luettiin Sanansaattajassa Wiipurista, w. 1836, N:roissa 14, 15, 16, 21, 25, owat samasta tähän kokoukseen tulleet. Syy siihen, että niin monelta kokoojalta ei ole wielä enemminkin arwoituksia syntynyt, on osiksi sekin, että eri kokoojat, tietämättömät toistensa kokouksista, owat monasti yksiä arwoituksia, kun toisetkin keränneet. Arwidssonin ja Kilpisen kokoelmat owat Sawosta, Durkmannin, Fellmannin ja itsensä Gananderinkin Pohjanmaalta ja aina Lapinkin rajoilta, Kajaanin ja Liljebladin Kajaanin läänistä, edellä nimitetyn myös Wenäjän Karjalasta, josta, niinkun myös Kajaanin läänistä ja Suomen Karjalasta itsekin olen arwoituksia kerännyt. Hämeen, Uudenmaan, Turunpuolen, Satakunnan ja Wiipurin tienonkin arwoitukset wielä odottawat warsinaista kerääjätänsä.

8. »Mirum igitur videtur, quod in actis Litterariis, quae inscribuntur: Kongl. Historie och Antiqvitets=Academiens Handlingar, 7:de Del. pag. 283, Fennonibus sua esse negantur aenigmata, quamvis Aeschillus Petraeus in libre suo Linguae Fennicae brevis institutio nominate, Aboae edite MDCXLIX 8:o in pagina Dv haec jam commemorat», C. A. Gottlund, Dissert. de Proverbiis Fennicis, Upsaliae MDCCCXVIII, pag. 12; s. o. Suomeksi tulkittu: muuan Ruotsalainen on hotaisnut kirjoittaa Suomen kansalle ei ollenkaan arwoituksia olewan, waikka niistä jo aikoja häntä ennen oli muutamassa kirjassakin mainittu.

9. Arwoituksille ruwetessa määrätään jo edeltäpäin kuinka monelta wastaamatta jääwältä arwoitukselta pitää Hymylään lähteä. Tawallinen määrä on kolme arwoitusta, waikka kuitenkin muutamat ei ota, kun kuudelta Hymylään lähteäksensä. Kun sitte alkaa määrätty luku wastaamatta jäädä, niin joukosta jo yksi ja toinenkin pistelee: "aha, joko alkaa silmät Hymylään päin kääntyä!" Sitte suostutun määrän täyteen tultua rupeaa arwoittaja wastaajata matkalle laittamaan. Niin jos ne wastaamatta jääneet arwoitukset olisiwat olleet esimerkiksi ne tässä kirjassa numeroilla 515, 805, 1355 merkityt, sanoo arwoittaja:

"Hyys, hyys Hymylään! kun et sitäkään tiedä, mikä kolmijalkanen paikallaan pyörii".

"Hyys, hyys Hymylään! kun et sitäkään tiedä; mikä maalla kaatuu, wedessä seisoo".

"Hyys, hyys Hymylään! kun et sitäkään tiedä, mikä pikku lintu liinahäntä läpi seinän lentelee".

Sitte kertoo hän itse eli joku toinen seurasta wielä kerran: "hyys, hyys Hymylään! hiiri sulle hewoseksi, kissansuolet suitsiksi, koiransuolet päitsiksi, sontalapio reeksi, kapusta korjaksi, huhmar lakiksi, petkel piiskaksi, korento ruoskaksi".[9]

Kehno wastaaja niillä eli muilla mukaisilla sanoilla Hymylään[10] lähetetty lähtee sitte ulos seurasta, ja Hymylätä lähenewinään, kun koira siellä rupeaa haukkumaan, käskee Hymylän isäntä saapuilla olewata lasta eli palkollista katsomaan sanoen: "käyppä Kitti katsomaan, mitä halli haukkuu, luppakorwa luuputtelee".

Kitti katsomasta tultua lausuu: "tuota halli haukkuu; luppakorwa luuputtelee, tulee tuolta muuan poika tolwana (tulee tuolta muuan tyttö repäle), Wirstalammin wierellä, Rapalammin laiteella, ryysyihinsä ryykistynyt, likoihinsa liikistynyt, räkihinsä rääkistynyt, hiiri hewosena, kissansuolet suitsina, koiransuolet päitsinä, sontalapio rekenä, kapusta korjana, huhmar lakkina, petkel piiskana, korento ruoskana — Jo nyt ajoi kujalle — Jo nyt on weräjällä — Jo on pihalla — Jo astuu reestä ja tulee porstuahan".

Isäntä kuultua jo porstuahan tulleen käskee laskea häntä sisälle.

Emäntä parahillaan leipiä uuniin luodessaan säikähtää sisääntulijata, oudonnäköistä wierasta niin, että pudottaa "leipänsä lieteen, lapionsa lattialle", ja wanha akka uunin sopessa welliä syöden hyppää hädissään halkoorsille (päretorsille) ja kaataa wetelän wellinsä wieraan silmille.

"Woi, woi, walittaa tämä, — kun tuli silmäni likaiseksi, missä saisin pestä?"

Siihen wastataan hänelle: "pese tuolla wirstaloorissa!"

Sen tehnyt olewinaan kysyy: "joko nyt olen puhdas?"

Siihen wastataan: "ohoh, ei sinnepäinkään; mene uudelleen ja pese tuolla terwapuolikossa!"

Senkin tehtyä kysyy: "joko nyt wälttäisi?" ja siihen wastataan: "jo nyt wähän wälttänee".

Sitte pyyhettä kysyen neuotaan häntä pyyhkiymään ensin ruumenhinkalossa, ja siitä ei apua ollen, toisen kerran höyhenpuolikossa; taikka käskee isäntä Kitin noutaa hänelle wanhan nokisen koiranhännän kodan orrelta pyyhkeeksi.

Nyt kysytään mitä hänelle kuuluu? Wieras wastaa ei kuuluwan erittäin mitään, ainoasti kolmella (eli kuudella) arwoituksella woitetun olewansa, joihin läksi wastausta etsimään, sanoen: "jo olen paljon kulkenunna, kysellyt kyliä myöten, pitkin teitä tiedustellut, enkö saisi wastausta".

Hymylässä käsketään sanoa mitkä arwoitukset ne oliwat, joita ei tiennyt.

"Kysyttiin minulta ensiksi, mikä kolmijalkainen paikallansa pyörii; en tiennyt sitä".

"Woi, woi sinuasi, kun sitä et tiennyt; rukki han se on".

"Sitte kysyttiin minulta, mikä maalla kaatuu, wedessä seisoo; jota myös en tiennyt".

"Woi, woi sinuasi, kun et sitäkään tiennyt werkko han se on".

"Wielä minulta kysyttiin, mikä pikku lintu liinahäntä läpi seinän lentelee, ja se oli kolmas, jota en woinut arwata".

"Woi, woi sinuasi, kun et toki sitäkään arwannut; neula han se on".

"Suuri kiitos neuwomastanne, waan olisi minun wähäsen nälkäkin; saisinko mitä syödäkseni".

"Olis tuolla kodan orrella wanha kissanhäntä, hiiret hiukan kalunneet, siin' on sinulla syödäksesi, tadetwettä tanhualla, siin' on juomista sinulle".

Wiikomman tällä matkalla wiiwyttyänsä jo alkaa yksi ja toinenkin arwoitusseurasta wirkellä: "mitäpäs meidän Hymylän wieraalla, kun jo ei ala takasin kuulua". Wiimen palattuansa asettautuu owisoppeen, jossa seisoessaan häneltä kysytään, mitä Hymylässä kuuluu, johon pistää wastaukseksi mitä milloinkin johtuu mieleen, usein seuraawankin lorun:

Kuulin kummat, näin imehet.
Hymylässä käydessäni:
Orawa ahoja kynti,
Hepo hännin puuhun juoksi,
Hirsi weti, härkä notkui
Reki kesti, tie hajosi;
Kirwehellä keitettihin,
Kattilalla leikattihin,
Lammas lattian lakasi,
Piiat pahnassa makasi,
Lehmät leipoi taikinata,
Porsahat pani olutta,
Akat ammoi kytkyessä,
Emännät sikana röhki j. n. e..[11]

Taikka kertoo hän matkastaan toiseen tapaan sanoen: "syötettiin minua siellä ja juotettiin, minun yhä nälkä. Wielä lähteissäni annettiin piirainen; otin käteeni, kah kädessä ei mitään, panin suuhuni, suussa tyhjä. Ja annettiin minulle sininen takki ja werkainen lakki, jäinen hewonen ja nauriinen satula ja hernehinen ruoska. Istuin minä hewoselle ja ratsastin, ratsastin. Lintunen lauloi tien wieressä: sininen takki, sininen takki, minulle kuului: sinun ei takki, sinun ei takki. Minä otin takin ja ripustin oksalle. Sitte ratsastin, ratsastin, lintunen lauloi: werasta lakki, werasta lakki, minun korwiini kuului: warastuslakki, warastuslakki. Otin minä lakin ja nakkasin metsään. Wielä ratsastin, ratsastin, jo näjin, riihi palaa. Minä seisotin hewoseni, menin riihtä sammuttamaan. Hewonen sillä aikaa suli. Otin sitte satulan olalleni ja ruoskan wyön alle, astuin, astuin, näjin kaksi sikaa tappelemassa. Minä niitä satulallani lyödä kolhasin, siat söiwät koko satulan. Siitä läksin matkaani, astuin, astuin, jo näjin kaksi kukkoa tappelemassa. Minä ruoskalla lyödä sutkasin, he minulta ruoskan söiwät. Siitä sitten tulin kotia ja niin nyt olen tässä".

Sitte taikka jo ennen matkakertoelmataan kysytään Hymylästä tulleelta, joko nyt tietäisi ne wastaamatta jääneet arwoitukset, joihin sitte sanoo wastaukset ja pääsee sillä itse toisia, jos taitaa, Hymylään laittamaan.

Kajaanista 13 päiwä Joulukuuta 1843.

Elias Lönnrot

Ne lähes puoli wiidettä sataa tähän toiseen laitokseen lisäksi tullutta suomenkielistä arwoitusta owat herrat A. E. Ahlqwist, D. E. D. Europaeus, Fr. Polén, H. A. Reinholm, Z. Sirelius, E. Rudbäck ja kouluttaja Tuuloksella H. Selin rahwaan suusta keränneet, ja wironkieliset 53 uutta arwoitusta owat otetut kirjoista: Luggemised Estima Tallorahwa Moistusse ja Süddame Juhhatamiseks, 1817; Pr. W. Willmanni Juttud ja Moistatussed, 1838; Marahwa Kalender 1843.

Kajaanista 2l p. Syyskuuta 1850.

E. L.

VIITTEET:

[1] Gananderin Arwoituskirjan nimilehti: »Aenigmata Fennica. In solo meo Patrio Ostrobotnia usitalissima ac tritissima, quae inter confabulationes vespertinas, Fenni nostri, ad acuendum ingenium juvenile, more veterum Gothorum, solvenda proponunt».

Suomalaiset arwotuxet, Wastausten kansa. Kootut Kahdexan toista
Ajastaikaa Christfrid Gananderilta, Philos. Mag.

Sphingis erat aenigma: Quodnam esset animal, mane quadrupes.
meridie bipes, vespere tripes. Hoc qui solvere non possent,
ab illo sunt interempti. Solvit autem illud Oedipus, hominem
esse dicens.

Hoc aenigma tibi conjectandum relinquo, ego Sphingem praestiti.
Tu Oedipus esto. Erasmus.

Wasasa, Prändätty Georg Wilhelm Londicerildä.

Ainoastansa kirjoituslaatua aiomma Gananderin esipuheessa wähhin korjaella, sanat jätämmä sillensä. Sulkimiin (-) pannut numerot wiittaawat jälkeenpäin tehtäviin lisäyksiin ja muihin muistutuksiin.

[2] Tässä ehkä sopinee mainita, mitä Gananderi jälkeenpäin kirjassansa muistuttaa arwoituksensa 149 (tässä kokouksessa 884) alla, sen jo wanhoilla olleen ja kuuluneen näin:

»In densis silvis bis venor quinque catellis,
Quod capio, predo, quod non capio, mihi servo».
Joka Suomeksi käättynä olisi:
Kymmenen pentuni kanssa ma metsästän salomailla,
Heitän pois mitä saan, tuon sen kotihin mitä en saa.

[3] Wanhat "Göthit" eli Kyötit, Kyöttiläiset, eiwät ole Suomen
waan Ruotsin kansan esi=isiä.
Toimittajan muistutus.

[4] Arwattawasti sama tarunomainen kansa, jota wanhoissa runoissamme
nimitetään milloin juuteiksi, juuttaiksi eli juuttilaisiksi,
milloin hiisiksi, hiiden wäeksi, hiitolaisiksi j. n. e. ja jonka
muutamat oppineet ehkä perustuksetta owat luulleet Suomalaisten
esi=isiksi; katso: Finland och dess inwånare — — — af A. J.
Arwidsson S. 165-168.
Toim. muist.

[5] Tästä paikasta eli paikannimestä meillä ei ole sen parempata
tietoa, waan sitä sanotaan myös Hyweläksi ja tawallisemmasti
Hymyläksi.
T. m.

[6] Sananlaskut eiwät näytä Gananderilta ulosannetuiksi tulleen, katso Åbo Stifts Herdaminne, jälkim. osa, s. 176. — Muuten rakasti hän suuresti ja kartutti paljon kotimaan suomalaista kirjallisuutta aikoinansa, joka on hänelle sitä suuremmaksi ansioksi luettawa, mitä wähemmin niinä aikoina oli tapana Suomen kielestä ja kirjallisuudesta mitään huolia. Siitä palawasta rakkaudestansa, moninaisten kirjainkin toimittamalla osotetusta, häntä useinkin muistelemma yhdessä Turun senaikuisen mainion professorin Porthaanin kanssa, josta syystä myös Juteini muutamassa runossansa lausuu heistä molemmista yhdessä sanoen: "pois on mennyt Porthaanimme, kadonnut Gananderimme". — Syntynyt w. 1741 Haapajärwen kappelissa, Kalajoen pitäjäsä Pohjanmaalla, wihittiin Gananderi w. 1763 papiksi, ja ylettiin kolme wuotta jälkeen philosophian majisteriksi. Loppuikänsä eli 15 ajastaikaa kappalaisena Frantsilassa, joka on Siikajoen pitäjä, eikä erittäin kaukana syntymäpaikastansa Haapajärwestä. Poislähtönsä täältä tapahtui 49 wuoden iässä w. 1790. Toimittamista kirjoistansa nimitämmä tässä ainoastansa: uudempia uloswalituita satuja; eläinden tautikirja; maanmiehen huone= ja kotiapteki; Mythologia Fennica; Suomalainen ja Ruotsalainen sanakirja, jota jälkimäistä ei kuitenkaan saanut räntätyksi. Täydellisemmän tiedon Gananderin kirjoituksista antaa C. R. Keckmannin Förteckning å härtills wetterligen tryckte Finska skrifter, kun myöskin edellä mainittu Herdaminne, jossa kuitenkin on nimittämättä jäänyt Gananderilta toimitettu "Runo=Kirja, joka sisällänsä pitää 1 K. Salomonin Korkia Weisun. 2 K. Dawidin 96:dennen ja 100 Psalmit. 3 Hjobin Kirjan 3:mas ja 7:mäs Luku j. n. e. Wasasa 1786"; eikä nimitä Keckmannikaan, että Gananderi on sen toimittanut. T. m.

[7] Ne owat otetut kirjoista: Hupels Ehstnische Sprachlere, 2:te
Aufl., Rosenplänters Beyträge … 3 ja 6 wihko; Luggemised Estima
Tallorahwa Moistusse ja Süddame Juhhatamiseks, Tallinnas 1817;
Pr. Will. Willmanni Juttud ja Moistatussed, Tallinnas 1838, ja
Marahwa Kalender 1843.

[8] Niin esimerkiksi Gananderin kokouksessa 47:mäs arwoitus: "Minkätähden Ruottis pannaan kahdet kynttelin saxet arkuun kans kuin joku kuolee? Wast. Sentähden ettei saa sormia pois hakata". — 52 "Minkätähden herneet toisiansa hakoo padas? Wast. Ett on wähän, ja pata lujasti kiehuu niin yxi huutaa: täällä minä olen; toinen misä sinä olet". — 53 "Kuinka eli millä Drengi Hannu woitti huhdan pirulta? Wast. Sentähden, että hän ajo ämmällänsä huhdalle". — 54 "Minkätähden käki elättäjänsä syö? Wast. Sentähden että hän luuloo elättäjänsä panneen hänen werta sylkemään".

[9] Tämä Hymylän=matka=loru muuttelehtaa eripaikoilla, waan kuitenkin taitaisi olla joutawata työtä, sen toisinnoilla tätä alkulausetta pitkittää.

[10] Näyttää kun wanhaan aikaan joku osa seurasta olisi erinnyt ja tekeynyt Hymylän taloksi eli paikaksi.

[11] Katso: Kanteletar, 1 osa, siwuilla 184-188.

SUOMEN KANSAN ARWOITUKSIA

1. Aamun neljällä, päiwän kahdella, illan kolmella jalalla? 2. Aidan rakoon mahtuu pieneen, pirttiin ei suureenkaan? 3. Aidan raosta katsowainen, kiwen päältä kiiltäwäinen? 4. Aidan raosta sopii, akkunasta ei sowi? 5. Ainikki ammuu, Toinikki toiwoo? 6. Aistikki ammoo, Toistikki toiwoo, keskellä linnaa, parasta paikkaa? 7. Aitta alla, mies päällä, siinä lyödä kalkuttaa? 8. Aitta alla, mylly päällä, tihku wiita myllyn päällä, tihku wiidassa orawa? 9. Aitta kulkee, mies sisässä?

——- 1 Ihminen, joka lasna konttaa ja wanhana pitää sauwan kolmantena jalkana. 2 Uittopuu; salko, jolla talwinuottaa jään alatse kuljetetaan awannosta toiseen — käärme. 3 a) Jywätähkä, b) käärme. 4 Pöytä. 5 Kirkon kello. 6 Pappi messuaa ja saarnaa kirkossa. 7 Huoneen salwaja nurkalla — wäkkärä, tuulimylly. 8 Ihmisellä watsa, suu, hiukset ja eläwät päässä. 9 Laiwa; alus; haaksi; pursi; wene.

10. Aitta kiikkuu, mies tuutii sisässä? 11. Aitta puussa, puu metsässä, salwajat takasalolla? 12. Aittanen mäellä, owetonna, ikkunatta? 13. Aiwin uusi uhmurainen, kewätkisko kartanoinen, wiisisorppainen wilhake, kahdet ylös kantawaiset? 14. Akan rätsinä aidalla täitä täytehen pakattu? 15. Akka aholla, olkikupu perässä? 16. Akka aittaan menee, kasinpää on kainalossa? 17. Akka alla, ukko päällä, terwalastunen wälissä? 18. Akka kaksihampahinen, kesän syö, talwen makaa? 19. Akka loukossa, näppi perässä? 20. Akka loukossa, sata hammasta suussa, puree eikä niele? 21. Akka loukossa, sata silmää päässä? 22. Akka supussa kiwitakka selässä, kädet sirhallaan, hampaat irwellään? 23. Akka sylenpituinen, kädet kahden syleiset, kiwikontti seljässä? 24. Akka wanha, waippa musta, kiertää tulen keralla?

——- 10 Orawanpesä ja orawa. 11 Katso: 10. 12 Muna. 13 Kurikka, b) maja, c) härkin (sormikinnas), d) sukset. 14 Hämähäkin werkko; lukinwerkko, ja kärpäset — Taiwas ja tähdet. 15 Nauris kaswaissaan, lanttu, räätikkä, juuriska, sinikka. 16 Akalla kainalossa kirnu, pyöhdin, wakka eli muuta senlaista. 17 Nuotiohirret ja sytteet wälissä? 18 Kaksihampainen aura; sahrat. 19 Oluttynnyri; taaripuolikko. 20 Kartta; häkilä, riiwinrauta. 21 Seula. 22 Uunin patsas, kiu'as, orret ja pihti. 23 Patsas, orret ja kiu'as eli muuri. 24 Syksy; yö; koska ruwetaan tulella walwomaan.

25. Akkanen pihalla käwelee, sata rätsinää päällä? 26. Akkunasta… 27. Alas ja ylös… 28. Alaspäin täynnä, ylöspäin tyhjänä? 29. Alaston mies, waatteet sisässä? 30. Alimainen ähkää, päälimäinen löyhkää? 31. Alla aartehet makasi, päällä peiposet pemasi? 32. Alla ankelit asuwat, päällä peiposet pesiwät? 33. Alla nawan naputtaa, päällä polwen poputtaa, missä musta, siihen pistä? 34. Alla panee sjis, sjis, päällä panee hos, hos? 35. Alla sanoo his, his, päällä sanoo hoh, hoh? 36. Altani syötiin, päältäni syötiin, itse söin ja itseäni syötiin? 37. Alti wedessä makaa, ei koskaan märkäne? 38. Ammoo kun wasa, määkii kun lammas? 39. Ampui haapanan mäeltä, wesitetren wempeleeltä, suuton söi, käsitön otti?

——- 25 Kana. 26 Katso: Ikkunasta… 27 Katso: Ylös ja alas… 28 Lakki; hattu. 29 Kynttilä. 30 Kylpijä ja wasta, wihta. 31 Laiwassa tawarat alla ja wäki päällä — Hamppu= eli liinamaa ja linnut — Hamppu= eli liinaliko. 32 Hamppu=, liina=, eli pellawamaa ja siemenkodat kaswuin päissä. 33 Tuppi wyöllä. 34, 35 Saunassa lyödään löylyä kiukaalle ja kylwetään lauteella. 36 Akka söi puun juurella lastansa imettäissä, alla söi sammakko ruopaa juurien kolossa ja päällä orawa käpyjä. 37 Kieli — kiwi — jää kylmässä meressä. 38 Sammakko. 39 Päiwä sulatti lumitykyn puunlyngykseltä eli oksalta, ja maa otti wastaan.

40. Anna armas laukkuasi, Liisa liperlaukkuasi, en minä sywälle pistä, ilman reunalle reputan? 41. Anna holpon tolppoasi, holpon tolpotellakseni? 42. Anna hyyryn lyyryäsi, jolla hyyryn lyyryttelen; anna hölkön tölkköäsi, jolla hölkön tölköttelen; anna siukon saukkoasi, jolla siukon saukottelen? 43. Anna hyyryn pyyryäsi, hyyryn pyyrytelläkseni? 44. Anna liipon laapottimet, joilla liipon laapottelen; anna holpon tolpottimet, joilla holpon tolpottelen? 45. Anna liippo laappaasi minun liipotellakseni? 46. Anna mullen aittaasi, lainaa mullen laukkuasi; en keskeltä pyydä'känä, ilman reunasta reputan? 47. Anna sikko tuliasi, tiili tiilitelläkseni, anna sikko jaariasi, jaari jaaritellakseni, anna sikko tuksuasi, tuksu tuksutellakseni? 48. Anopin silmä tuwassa? 49. Arkku alla, mylly päällä, myllyn päällä kilkuttaja, korpi päällä kilkuttajan, orawia oksat täynnä? 50. Arwaa arasen tasku, syö siemenet sisästä? 51. Aunikki ammuu, Juonikki joukuu, pyhän pellon pientarella?

——- 40 Puuron silmä. 41 Huhmar. 42 Jauhekiwi, huhmar, petkel ja seula. 43 Jauhinkiwi. 44 Seula ja huhmar. 45 Seula. 46 Pyytää puurowatia syödäksensä; anoo huttua wadista. 47 Siipi, jauhekiwi ja huhmar. 48 Akkuna. 49 Ihmisellä watsa, suu, kieli, tukka ja eläwät päässä. 50 Kirja. 51 Kirkonkello — pappi ja lukkari kirkossa.

52. Edelleen jäljelleen käwelee? 53. Edellä Aatamin syntynyt, mies kotiin tuopi kumartelee kun kuningasta? 54. Edes taas pyöriwä? 55. Edestakasin astelee? 56. Edeskiwerä, taaskiwerä, päältä kiwerä, keskeä kiwerä, niin kiwerä, ettet arwaa'kaan? 57. Edespäin iltasella, taaspäin aamusella? 58. Edessä lukko… 59. Edestä eränä, keskeä keränä, perästä petkelen teränä? 60. Edestä kiwerä takaa kiwerä… 61. Edestä kun kerä, keskeltä kun säkki, perästä kun luudan warsi? 62. Edestä ora, keskeltä kerä, perästä petkelen terä? 63. Ei huku wedessä, ei pala tulessa, eikä mahdu maanrakoon? 64. Ei ole mieltä, eikä kieltä, totuuden aina tekee? 65. Ei pitkä, ei lyhyt, peräpuolelle paraaksi? 66. Ei tee tietä mennessänsä. . . 67. Ei wajo suureen mereen, waan wajoo maanrakoon?

——- 52 Kyntäjä — Aura — Owi — Ikkunan lauta — Kellonlekku. 53, 54 Käsikiwi. 55 Kyntäjä. 56 Pyssynlukko. 57 Ikkunan lauta, luukku. 58 Katso: Esilukko. 59 Kana — Nauris kaswaissaan. 60 Katso: Edeskiwerä… 61 Kissa; katti. 62 Katso: 59. 63 Nimi. 64 Puntari. 65 Paita — Kuoselin kanta. 66 Katso: Kun menee. 67 Raswa; öljy.

68. Ei wedessä wajo, eitä heinissä kahaja? 69. Eikkuu, keikkuu, maahan ei putoa? 70. Eistä… 71. Eläwiä elätti eläessänsä, eläwiä kantaa kuoltuansa ja eläwien päällä elää? 72. Eläwä alla äyhkää, kuollut päällä löyhkää? 73. Eläwä arkku, häilywä hauta, puolikuollut ruumis? 74. Eläwä edelleen menee, nahka jälille jääpi? 75. Eläwä hauta, eläwä ruumis? 76. Eläwä pitää puusta, nuora puun nenässä, surma nuoran päässä, henki surman suussa, liikkuwa hengen edessä? 77. Elää maailman alusta maailman loppuun asti, ei koskaan wiidettä wiikkoa näe? 78. Emonen hywin menee, warsa kahta kauhiammin, yhdet suitset kunkin suussa? 79. Enemmän minä olen tänäpänä nähnyt kun Jumala? 80. Enenee ottaessa, wähenee pannessa? 81. Enikkata, wenikkata, wiukkaa, waukkaa, eurin teurin pohjaa? 82. Enkeli kiikkuu keskellä pihaa, tuomari. . .

——- 68 Päiwäpaiste — Uswa, sumu. 69 Sawu. 70 Katso: Edestä… 71 Wene, alus. 72 Kylpijä ja wasta eli wihta. 73, 74 Käärme ja kettunsa. 75 Jonas valaskalan watsassa. 76 Onkija onkiwärkkinensä, liera ja kala. 77 Kuu. 78 Rukin ratas, rulla ja siima. 79 Nähnyt wertaiseni. 80 Juoksu=ikkuna. 81 Kylpywasta — Kehrääminen. 82 Katso: Enkelit laulaa…

83. Enkelit laulaa ilmassa lentäin, tuomari tonkii tuoresta multaa? 84. Ennen on paistanut, nyt eikä toiste, ei sillen sinä ikänä? 85. Ennenkun einettä syöpi, tuli suusta tupruaa? 86. Ennenkö otat. . . 87. Ennen pojat sotaa käywät, kun isä ilmassa ompi? 88. Ennen syntyi kuin Aatami, ei wielä wiiden wiikon wanha ole? 89. Ennen toista torstakia, tulewata tiistakia, silmin sokiana, käsin rampana, kolmesta kohden koukussa? 90. Ennen uuhi uupuu, kun tytkyt katkee? 91. Ensin elää, sitten kuolee; kuoltuansa sielun ja ruumiin kantaa? 92. Ensin haarat, sitte waarat, sitte myllyt, sitte korwet, sitte korwessa orawat? 93. Ensin nahka nyljetään, sitte willat keritään? 94. Enänee otettaessa, pienenee pantaessa?

——- 83 a) Sontiaiset. b) Sika. 84 Punaisen meren eli Jortaanin wirran pohja, kuin kuiwiwat Israelin lasten yli mennessä? 85 Pirtin uuni lämpiää ennen einettä. 86 Katso: Kumman ennen… 87 Heinän korret ja suowa eli pieles — Oljet ja lyhteet eli jalalliset — Lyhteet eli jalalliset ja auma eli kuhilas, kyäs j. n. e. Kipunat ja tuli. 88 Kuu. 89 Ihminen nukkuu. 90 Marja kuiwaa ja warsi on wielä terweenä. 91 Kenkä, pieksu. 92 Ihmisellä jalat, maha, suu, tukka ja eläwät päässä. 93 Kenkä eli saapas riisutaan ensin, sitte sukka. 94 Ikkunan lauta eli luukku — Kuoppa; hauta; awanto — Welka.

95. Erä edellä, kerä keskellä, keritsimet perässä?
96. Esilukko, takalukko, Ruotsin lukko lattiassa?
97. Eskeli kiljuu keskeltä peltoa, Tuokari tonkii tuoresta
multaa, Paakari paahtaa pajatsimen lehteä?
98. Etsii, etsii…
99. Ewerikki reidellinen, wiiri kuuri säärellinen, minkä wiiri
kuurittaa, sen ewerikki kuluttaa?
100. Ewesti, ewesti, kowasti, kowasti; ewestin jälki tuntuu,
kowastin ei tunnu'kana?

——- 95 Harakka. 96 Karsina eli kellarin owi — Hautalapio. 97 a) Kukko, b) Sika, c) Härkä. 98 Katso: Hakee, hakee… 99 Rukki ja rulla. 100 Reki ja wene.

101. Haapa Hallolan mäellä, koiwu Kolkan kankahalla, juuret yhteen jutaawat, latwat ei lähellenkään? 102. Haapa kaswoi Hantsin maalla, koiwu Kolhangin mäellä, juuret yhteen juniwat, eipä latwat laudu'kaan? 103. Haapainen halia, koiwuinen kolia, juuret yhteen juoksee, latwat ei tiedä'kään? 104. Haarahäntä häwiää, paksupää paranee? 105. Hakee, hakee, eikä soisi löytäwänsä? 106. Hakkaa yöt, hakkaa päiwät, ei konsa lastua saa. 107. Halko tulessa, pää meressä? 108. Halli haukkui kalliolla, luut suusta loahteliwat? 109. Halli haukkuu mäellä, suolet suusta luikahtaa, minä hännästä pitelen, saparosta saikuttelen? 110. Halli mäellä haukkuu, luut suusta lokuelewat? 111. Halli mäellä mälkytteli, kalliolla kalkutteli, mies hännästä häristi, saparosta sapsutteli? 112. Halli tynnyristä haukkuu, säkenet suusta lentää? 113. Hampaat on, ei iällään syö mitään? 114. Hanhikki hakulisarwi, siniwilla, wipsikarwa, ei poji polwenaan, sikiä sinä ikänä? 115. Hanhin lammas, hapsin sarvi, sill' on willan wipsakkeet?

——- 101-103 Lehmän eli härjänsarwet. 104 Kangas kutoessa. 105 Werkonpaikkaaja reikää. 106 Seinäkello. 107 Palawa piippu. 108-110 Loukku — Halonhakkaaja. — Huonensalwaja. 111 Kirkonkello — Loukku. 112 Pyssy — Pappi pöntössä eli saarnastuolissa. 113 Kampa; suka. 114 Honka. 115 Hämähäkki.

116. Harakka hakisteleksen, pitkäpursto puisteleiksen, wuorelle muniaksensa, kalliolle kaataksensa? 117. Harakka haristelee, pyrstöään pyristelee, luotoon muniakseen, muniansa syödäkseen? 118. Heikko hinkalolla? 119. Heiluu ja sanoo, eikä sano ennenkun joutuu? 120. Heinän helpi (hemmel, hempi, hiekko, hieppa)… 121. Helka juosta helkytteli, helme hännässä helisi? 122. Helkän telkkä tiellä, wiirikki perässä… 123. Helmet neidestä putosi, kuu kuuli, päiwä löysi? 124. Helmiä hopeisia kultaisella kuomikolla? 125. Helsingissä hakataan, tänne lastut lentelee? 126. Henki alla, henki päällä, siinä hengetön wälillä? 127. Hepo hengetöin, ruoska kieletöin, tie jäletöin? 128. Hepo, hepo hytsyttää, taka lammin tatsuttaa, wiisi miestä selässä, kuudes on kukkurilla? 129. Hepo hirnui Hiien maata, täällä kuului luokin louke, täällä waljahat wapisi? 130. Hepo hirnui Hiitten maalla, tänne luokit lonsahteli, tänne waljahat wälisi? 131. Hepo hirnui Hinteressä, maa järisi Jänteressä, täällä länget läimähteli, waljahat wälähteliwät?

——- 116, 117 Piakka; kerähtä; leipälapio. 118 Lapsi kätkyessä eli kehdossa, tuutussa, waussa, liekussa. 119 Seinäkellon lekku ja wiisari eli opas eli lyöntiwasara, tiuku. 120 Katso: Puun pukura… ja seuraawat arwoitukset. 121 Kirkonkukkaro tiukunensa. 122 Katso: Mikä tiellä helkän telkkä. — 123 Kaste; kuura. 124 Kaste kukilla. 125 Rahamyntti — Kirjapaino — Sota. 126 Ratsu; ratsastaja ja satula. 127 Wene, airot ja wesi. 128 Myllynratas ja hampaat — Nuotta. 129-131 Ukkonen pilwissä ja leimaus.

132. Hepo hirwi, häntä torwi, seisoo pyhällä maalla, wihityllä wiuwottaa? 133. Hepo juoksi Helsingissä, täällä kulkuset kulisi? 134. Hepo juoksee, matka ei edisty? 135. Hepo juoksi, ohjat seisoi, kaikki waljahat wapisi? 136. Hepo juosta helkytteli kullaista kujoa myöten, hopiaista tietä myöten? 137. Hepo juosta herkytteli, takaa lammin tarkkutteli, musta pilkkunen perässä? 138. Hepo juosta herkytteli, taatse lammin tatskotteli, tänne waljahat warisi, ohjakset osottelihe? 139. Hepo juosta jyrkyttää, sula edellä, jää jäljellä? 140. Hepo kuollut kankahalla, warsat watsassa elää? 141. Hepo mahtuu, häntä ei mahdu'kaan talliin? 142. Hepo meni talliin, häntä jäi ulos? 143. Hepo rautainen, ohjakset liinaiset, talli waskinen? 144. Hepo tallissa, häntä katolla?

——- 132 Kirkko ja tapuli eli kellokaastari. 133 Pilwet ilmassa ja rakeet eli muu sade alhaalla — Kulkujäät joessa. 134 Rukki. 135 Koski, wirta eli joki rantoinensa — Wene joella ja joenrannat — Rukki. 136 Sukkula, syöstäin eli syöstäwä kutoessa. 137 Walkia, tuli eli liekki uunin lämmitessä. 138 Ukkonen, ukonpilwi ja sade eli leimaus. 139 Katso: 136. 140 Teltta; rankinen; uudin; metsämaja. 141, 142 Neulikko eli neulakotero ja neulakääre — Lusikka ja warsi — Uunin lauta, uuninhawut ja warsi — Piakka, kerähtä eli uuninlapio ja warsi. 143 Neulat säiet ja neulakotero eli neulikko — Tiuwun kieli ja tiuku. 144 Tuli pirtissä ja sawu katolla.

145. Hepo tästä eilen lähti, puukello, kiwikawio, merenwettä wellomaan, saareista sauwomaan? 146. Hepo tästä herkoin lähti, tamma tarkoin poimetteli, suowettä soristamaan, rantaa rahistamaan? 147. Heralampi, hietaranta, kanarwikkokangas kesken? 148. Herapohja, hietalampi, keskellä kanerwakangas? 149. Hermikki herewä lehmä herewässä kytkyessä? 150. Herra ajeli helyissä, kultaisissa kuluissa, waskisissa waljaissa? 151. Herra lakkariinsa pakkaa, talonpoika maahan nakkaa? 152. Herrain herkku, kuningasten ruoka, ei syö siat, eikä koske koirat? 153. Herrain herkku, kuningasten ruoka, ei wadilla kanneta, eikä pöydälle panna? 154. Herrain herkku, pappien paras ruoka, ei weitsellä leikata, eikä talrikilla tarita? 155. Herran työ, herran tuki kyntää, kiertää, juokse, piirtää, pistää päänsä mustaan laukkuun? 156. Heräjärwi, hyöräjärwi, rannalla ryhiä koiwu? 157. Hete pirtissä? 158. Hewoista korkiampi, sikaa matalampi? 159. Hewonen merestä nousi, aitan alle kääsertihen?

——- 145 Soutuwene. 146 Nuottawene. 147, 148 Juustopata — Piimäjuoksutuswati. 149 Pawunpalko wartenensa — Marja ja warsi. 150 Palowiina keittäissä. 151 Nenänniisteet, räkä. 152 Suola. 153, 154 Äitinmaito. 155 Kynä. 156 Suu ja parta. 157 Wesisaawi, wesikorwo. 158 Satula. 159 Päiwäpaiste — Lumiryöppy, pyry, tuisku.

160. Hewonen tallissa, häntä owen päällä? 161. Hewonen tallissa, häntä tallin päällä? 162. Hewonen… 163. Hienoinen hiputin, neliskolkka neputin? 164. Hieta alla, hieta päällä, kalat keskellä kutee, siikaset siroelee? 165. Hieta alla, hieta päällä, särjet sydämessä säpötti, siikaset sirotteliwat? 166. Hiiri heinään menee, ei kuhise, ei kahise? 167. Hiiri juosta hipetti, tiukku jäälle tipetti? 168. Hiiri kosumatta heinään menee? 169. Hiiri rautainen, häntä liinainen? 170. Hiiwa alla, hiiwa päällä, keskellä olut punainen? 171. Hiliä haliakseen, kiwerä asiakseen? 172. Himmen ääni, kennen sääri, sääret wäärät, polwet längät, keikalat kannantakuiset? 173. Hinkuri hirttä wetää, koko kylä hinkuria? 174. Hirsi alla, hirsi päällä, wähä karwoja wälissä?

——- 160 Walkia uunissa ja lieska uunin suulla. 161 Walkia pirtissä ja sawu katolla — Kiu'as, muuri eli takka ja piippu eli korsteini. 162 Katso: Hepo… 163 Huiwi; kaulawaate; pääwaate. 164, 165 Pirtti eli muu asuinhuone ja ihmiset sisässä. 166 Päiwäpaiste — uswa, sumu; huude, kuura; kaste. 167 Juoksulumi jäällä — Jauhot seuloessa. 168 Katso: 166. 169 Rihmattu neula; neula ja lanka perässä. 170 Hiilos liedessä, tuhka alla ja päällä. 171 Sirppi. 172 Itikka; sääski; hyttinen. 173 Kaiwo. 174 Nuotiohirret ja walkia wälissä — Seinähirret ja sammal wälissä.

175. Hirsi alla, hirsi päällä, wähä waahtia wälissä? 176. Hirwi Hiidessä iskettiin, luut kankaalle karsittiin, weri wedettiin kotiin? 177. Hirwi seisoo, lapa liikkuu? 178. Hirwi suuri hirtettiin, jalo peura jaksettiin, luut maahan karistettiin, weri koottiin kotiin? 179. Hirwiä metsässä, kauhia korwessa, laukki tielle tultuansa? 180. Holppo tolpoteltawata? 181. Homman komma tiellä, wirukka perässä? 182. Hongat huojui, liinat liehui, alla aartehet makasi, päällä peiposet pemasi? 183. Honka mäellä, aitta päällä, tappoiset rahat takana? 184. Honkanen hohajaa, leppäpuu lentelee? 185. Horjuu, torjuu, pää punainen, juuri karwainen? 186. Huhuilee, hojailee, harmaa hamet seljässä? 187. Huhuu yöt, huhuu päiwät, ei ni konsa wenettä wiedä? 188. Huilaa, hailaa, taakseen siunaa?

——- 175 Nuotiotuli. 176 Terwanteko; petäjä, oksat ja terwa. 177 Huone ja owi — Rukki ja ramppi, poljin. 178 Katso: 176. 179 Mastopuu — Petäjä ja terwa. 180 Huhmar, huhmaro — Puohdin — Wälppä. 181 Hewonen ja reki. 182 Purjehtiwa laiwa; mastot, purjeet, tawarat ja wäki — Liinamaa. 183 Orawanpesä. 184 Kirnu ja mäntä — Kangaspuut, kangasaseet, ja sukkula, syöstäin. 185 Muurain, lakka, mesimarja, mansikka eli muu punainen marja wartenansa. 186 Katso: 172. 187 Koski. 188 Wiikate, wikatin, wiitake, heinärauta.

189. Hukka juosta hulkutteli, minä hännässä hukalla? 190. Hukka uida ulluttaa, sula edellä, jää jäljellä? 191. Huone ruokaa täynnä, ei kattoa ja harwat seinät? 192. Huoneen suuruinen, lehden kewyinen? 193. Huuhonen… 194. Huulet mustat, kieli punainen? 195. Huutaa, heiaa, harmaa wiitta päällä? 196. Huutaa, parkuu, suolesta wedetään? 197. Huutaa yöt, huutaa päiwät, ehdätystä ei saa? 198. Huutaa yöt, huutaa päiwät, ei koskaan ääni sorru? 199. Hymmetyinen, hömmetyinen, johon paljas pistetään? 200. Hyppii, koppii, yhteen suppuun supristaksen? 201. Hyyri hyppää, liiri lentää, niwerikkö niinittää? 202. Hyyry pyyryteltäwätä? 203. Hyyryn pyyry hyyrytellä, siipon saappo siipotella, holpon tolppo holpotella? 204. Hyörii, pyörii, niinistä siltaa, rautaiseen linnaan? 205. Hyöräjärwi, pyöräjärwi, rannat kaswawat rytiä?

——- 189 Liinan harjanta. 190 Kankaankudonta, sukkula, syöstäin. 191 Pelto, halme, huuhta, toukomaa. 192 Sawu huoneessa. 193 Katso: uuhinen… 194 Uunin lieska. 195 Katso: 172. 196 Kirkonkello. 197, 198 Katso: 187. 199 Kinnas. 200 Wasta, kylpywihta; luuta — Surwonta; petkel ja surweet — Sarkatamppi. 201 Kehrääminen; rukin ramppi (poljin), ratas ja rulla. 202 Jauhinkiwi, käsikiwi, mylly. 203 a) Jauhinkiwi, mylly, b) Seula, c) Huhmar; puohdin. 204 Herneitä, rokkia, riistoja, papuja vieritetään seulan pohjalla pataan keitettää. 205 Suu ja parta.

206. Hämeessä isketään, tänne säkenet saapi? 207. Häntä edellä, pää takana? 208. Häntä edessä, pää perässä, koukkaro hännän nenässä? 209. Häntä kun wasta, eik' ole wasta, päältä kun maksa, eik' ole maksa, sisältä kun juusto, eik' ole juusto? 210. Härjän häntä härwellänsä, illallakin, aamullakin, kerran keskipäiwälläkin? 211. Härjän häntä häyryllään, kesälläi, talwellai, kewäälläi, syksylläi? 212. Härjänsilmä seinässä? 213. Härjät rautaiset… 214. Härkä kotona ammoo, sarwet metsässä mätänee. 215. Härkä meillä tapettiin, sarwet maahan nakattiin, nahka syötiin, weri myötiin, lihat poltettiin? 216. Härkä meidän tapettiin, sarwet maahan hakattiin, liha wietiin Wiipuriin, nahka syötiin piimän kanssa? 217. Härkä nawettaan mahtuu, härjän häntä ei ollenkaan? 218. Härkä rynkii Rynnin maalla, tänne ääni äyhkäsee? 219. Härkä rynkii ryytimaassa, tänne siemenet siruu? 220. Härkä weti, aisat notkui, reki piti, tie hajosi?

——- 206 Salasma; ukontuli. 207, 208 Puntari, pesmeli. 209 Nauris napanensa ja lehtinensä, naattinensa. 210, 211 Lakeinen, lakiainen, lakeistorwi, reppänä, korsteini, piippu. 212 Oksansia. 213 Katso: Lääwä waskinen… 214 Owi kotona; oksat puusta metsään karsitut. 215 Petäjä, oksat, kuori, terwa ja puu. 216 Hirsi. 217 Katso: 141. 218, 219 Ukkonen pilwissä — Kanuuna, tykki, pyssy, kun ammutaan. 220 Wene soutaissa; airot aisoina.

221. Härän… Härät… 222. Hästi tallissa, häntä tallin päällä? 223. Höyhentyynyä pehmiämpi? 224. Höyry läksi hölsteristä, sawu saksan kartanosta? 225. Höyry pöyry hyötyy, saari waari häwiää?

——- 221 Katso: Härjän… Härjät… 222 Walkia, tuli pirtissä ja sawu katon päällä. 223 Äitinsyli. 224 Kanuunalla, tykillä, pyssyllä ammutaan. 225 Kangas ja loimi kutoessa.

226. Ihkää, ähkää, kiukaalle nousee? 227. Ijesti, ijesti… 228. Ikenetön, akanaton, aitan nurkassa istuu? 229. Ikitetty äkitetty, selin seinään sysätty? 230. Ikkunasta akkunaan syösty kultainen korento? 231. Ikkunasta akkunaan syösty rautainen korento? 232. Ikkunasta mahtuu, owesta ei mahdu'kaan? 233. Ikä kaikki kannetaan, kerta, kaksi tarwitaan? 234. Ikänsä wedessä makaa, ei ni konsa mätäne? 235. Illalla eteen, aamulla takasin? 236. Illan edes, aamun taas? 237. Illan tullen, yön pimeten, kaksi karwaista yhteen tassahtaa? 238. Ilmasta ympäri täytyy, itsestä ympäri ei täywy? 239. Ilta joutuu, hämärä saapi, kaksi karwaista yhteen menee? 240. Imee, itkee, lentää, laulaa, kulkee kulon sisään, luopi poikia pesäsen, ne kaikki kähäräpäitä?

——- 226 Taikina noustessaan, juominen, olut, taari käydessään. 227 Katso: Ewesti, ewesti… 228 Woi. 229 Seinäkello. 230 Päiwäpaiste; auringon säteet 231 Padan sanka, kattilan panka. 232 Päiwäpaiste; kuutama. 233 Sormus; miekka. 234 Kieli — Kiwi — Jää Pohjan meressä. 235, 236 Ikkunan lauta, luukku. 238 Silmät. 237, 239 Silmäluomet untuessa, nukkumaan pannessa. 240 Mehiläinen, mettiäinen, kimalainen — Waapsahainen. 19

241. Immen ääni, jyntin kieli, pitkät kintut, jyrkät polwet? 242. Innin tinnin, jännin jynnin, jyrkät polwet, wäärät sääret, harmaa hamonen päällä? 243. Inuu, itkee… 244. Irwistä karwaista, pistä sinne paljasta? 245. Iski tulta Ilmarinen, wälähytti Wäinämöinen? 246. Iso alla röhkii, wähä päällä ressuttaa? 247. Iso alla röhkyy, pieni päällä rössyttää? 248. Iso alla ähkää, wähä päällä löyhkää? 249. Iso härkä rankaselkä, somerolla surmattuna, sarwet maahan kaiwettuna, weri wiety kaupunkihin, nahka syöty piimän kansa, liha poltettu tuhaksi? 250. Iso härkä terwaselkä, pyhän pellon pientareella? 251. Iso kukko terwaharja, pyhän pellon pyörtänöllä? 252. Iso lato lampaita, keskellä keritty jäärä? 253. Ison suuri, mustan ruuni, joka wiikko poikii? 254. Isonen edellä, roikama perässä? 255. Istualla suurempi, seisoalla pienempi?

——- 241 Sääski. 242 Itikka, sääski, hyttinen. 243 Katso: Imee itkee… 244 Wantut; karwakinnas, rukkainen, turwakko, johon käsi pistetään. 245 Ukkonen leimahutti. 246, 247, 248 Kylpijä ja wasta, wihta. 249 Petäjä, sen latwa ja oksat, terwa, kuoret ja terwakset eli halot. 250 Kirkko. 251 Kirkko — Tapuli, kellokaastari. 252 Taiwas, tähdet ja kuu. 253 Kirkko. 254 Hewonen ja reki — Rukin ratas ja rulla. 255 Koira.

256. Istuu, imee, itkee, inuu, lentää wiittaan, menee puppuun, laatii pesän, tekee pojat? 257. Isä etsi ilweksiä, Hiiden hirwiä tapaili, iski hirwen Hiiden maalta, luut karisti kankaalle, weren Turkuun wedätti? 258. Isä hullu, äiti wäärä, kolme päätöntä lasta? 259. Isä ilman syntymättä, poika kyydillä ajaa? 260. Isä istui istumella, tyttäret tikuttamalla, emä hönkyröittämällä? 261. Isä istui puussa, takoi weräjän suussa, lampaan lapa hampaissa, koiran kontti kainalossa? 262. Isä itse kapalossa, jo pojat sotia käywät? 263. Isä itse syntymättä, poika kiertää kylää? 264. Isä kapalossa, pojat sodassa? 265. Isä kiiwas, äiti älytön, paljo poikia tekewät, tyttäriä ei ikänä? 266. Isä lynkä, äiti wänkä, tyttäret litulatuiset, pojat ymmyrpyöryläiset?

——- 256 Mehiläinen, mettiäinen, kimalainen — Waapsahainen. 257 Terwantekijä etsii terwaspuita metsässä, hakkaa pois oksat ja ramut, wie terwan kaupunkiin. 258 Pata sankanensa, jalkoinensa. 259 Heinäsuowa eli pieles ja korret — Jywäauma ja lyhteet eli jalalliset — Tuli ja säkeneet, kipunat — Walkia ja sawu. 260 Humalikko; humalatappo. 261 Tuulimylly, wäkkärä. 262, 263, 264 Katso: Isä ilman syntymättä… 265 Kana eli muu lintu — Kissa, katti. 266 Humalikossa seipäät eli riuwut, köynnökset, lehdet ja humalakäwyt.

267. Isä meidän istuu puussa, lampaan lapa kädessä, sian sorkka sieramissa, kun lapset liki tulewat, sillä päähän paiskoaa? 268. Isä pisti, poika pisti ynnä yhteen läpeen, palawaan laukkuun? 269. Isä pitkä, äiti wäärä, tyttäret lipulapuiset, pojat yhtä ymmyrkäiset? 270. Isä poikansa pidossa, poika äitinsä kohdussa? 271. Isä päästi istunnalla, poika köyden köytännällä, tytär hyppelehtämällä? 272. Isä suora, äiti wäärä, tytär lituslatuskainen, poika ymmyrpyörykäinen? 273. Isä syntyy, pojat purjehtii? 274. Isä woitti istumella, tyttäret tukanwedolla, pojat köyden köyttämällä? 275. Isä wäärä, emä hullu, kolme päätöntä lasta? 276. Isäntä wäärä, emäntä hullu… 277. Isää synnytetään, pojat soutaa? 278. Itikka puussa, matikka maassa, kiukatse, koukatse, tulitikku taiwaalla? 279. Itkee, inuu, lentää, laulaa, kulkee korpeen, tekee pojan, poikia pesään?

——- 267 Tuulimylly, wäkkärä. 268 Puuron silmä. 269 Katso: Isä lynkä… 270 Pappi kirkossa. 271 Katso: Isä lynkä… — Nuotta kudotaan, pauloitetaan ja kehrätään. 272 Katso: Isä lynkä… 273, Katso: 259. 274 Isä kutoi, tyttäret kehräsi, pojat paulotti eli ainotti werkon eli nuotan. 275, 276 Katso: 258. 277 Katso: 259. 278 Orawa eli lintu, joutsi eli pyssy, nuoli eli luoti, kuula. 279 Katso: 256.

280. Itse alasti, waatteet sisällä? 281. Itse ilman, toisellen antaa? 282. Itse panee, kuulee kuristawan, ei ota pois? 283. Itsellä ei ole, lähimäiselleen antaa?

——- 280 Kynttilä. 281 Hioin, kowasin, siera, liippa, tahko; itse terätön antaa terän hiottawalle. 282 Wyön eli huiwin sitoja. 283 Katso: 281.

284. Jalan alta alkunsa saa, reisien wälissä leikkiä lyö, pikkusesta reiästä kaikki kokoo? 285. Jalat alla, paaret päällä, paarten päällä kekkonen, kekkosessa lehtonen, lehtosessa lintusia? 286. Jalosti jaloton juoksee, siiwitönnä lentelee? 287. Jappana jakulla? 288. Jokapaikkaan koskewa? 289.1. Jos kaikki koirat, ämmät ja herrat kuolisiwat, mistä olisi suurin wahinko? 289.2. Jos kaikki papit kuolisiwat yhteen aikaan, mistä sitte toisia saataisi? 290. Jota enemmin ottaa, sitä suuremmaksi tulee? 291. Jota enemmin syöpi, sitä tyhjemmäksi tulee? 292. Joutsen lenti jotkutteli, wettä siiwet pärskytteli? 293. Juhku jahkiteltawaista? 294. Juki juhkiakseen, sikli wikliäkseen, tiiri taaritellakseen? 295. Julmempi sutta, tuimempi tuulta, kawalampi kärmettä, rakkaampi ruokaa? 296. Juonikki joikuu…

——- 284 Rukki. 285 Ihmisellä jalat, ruumis eli wartalo, pää, tukka ja eläwät. 286 Huuto sanoma — Nuoli — Tuuli. 287 Emäntä, akka. 288 Nimi, nimitys. 289.1 Koirista; sillä tytöistä saisi ämmiä, talonpojista herroja. 289.2 Teineistä, papinoppilaisista, studenteistä. 290 Kuoppa, hauta, awanto — Ikkunan lauta ja reikä — Welka. 291 Reikä — Tuli. 292 Soutuwene. 293 Surwonta. 294 Surwonta, jauhanta ja seulonta. 295 Paha akka. 296 Katso: Aunikki ammoo…

297. Juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee, hetteestä heinät syöpi? 298. Juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee, pajukolla pauhoaa? 299. Juotsikki juomahan menee, pirtin päältä heinät syöpi? 300. Juurakko juttua pitää, männyn tywi meteliä? 301. Juuriton jutaa kahden juuren keskessä? 302. Jänis juoksi jäätä myöten, hiippoi, haappoi hartioita, jäljet jäähän tartuskeli? 303. Jänis juoksi jäätä myöten, kahden kallion wäliä, kultakuppi kainalossa? 304. Jänis juoksi jäätä myöten, kiippoi, kaappoi, hartioita, jäljet tuhkuun tupetti? 305. Jänis juoksi jäätä myöten, kuikutti kujoa myöten, walkia hattu hartioilla? 306. Jänis juoksi jäätä myöten, piiperti pihaa myöten, pistihen pinon rakoon? 307. Jänis juoksi jäätä myöten, piipotti pihaa myöten, juoksi wuoren loukkoseen, wuori wastaan murahti? 308. Jänis juoksi jäätä myöten, tiiperoi tietä myöten, pistihen hakosen alle?

——- 297 Tuuliainen, tuuliaispää. 298 Yksi kuu edellinen — Wene. 299 Sawu. 300 Loukku. 301 Hewonen sahrapuissa eli aisoissa. 302 Lumiryöppy, tuisku, purku, pyry — Jauhot seulassa. 303 Sukkula ja käämy, syöstäin ja puola, kutoessa. 304 Katso: 302. 305 Purjewene, laiwa — Kuohu koskessa — Rukki ja kuontalo — Sukan tikkuelma — Sukkula ja käämy. 306 Lumiryöppy, purku, tuisku, pyry. 307 Awain ja lukko. 308 Aurinko eli kuu menee pilwen taaksi.

309. Jänis juosta jälkytteli… 310. Jänis jäällä hyppelehtii, tuhkat tuiskii jäljessä? 311. Jänis kynti, pää jätisi, perä jauhoi, pelto notkui? 312. Jänkkö juoksi jäätä myöten… 313. Jänkkö juosta jälkytteli, jäljet jääksi kylmettyiwät, häntä tiiperti peroon? 314. Jänkkö juosta jälkytteli, kuppasilmä kuikutteli, kahden kallion wäliä, jost'ei pääse päiwinään, selwiä sinä ikänä? 315. Jänkkö juosta jälkytteli pitkin pappilan pihaa, juoksi wuoren loukkoseen, wuori ääneen porahti? 316. Jänkkö jäällä… Jänkkö kynti… 317. Jäppänä jakulla? 318. Järtsi kantaa himatsia, himatsi kaikkia kappaleita? 319. Jää edessä, järwi takana, keskellä kala kutee? 320. Jäällä jäntin, suolla sontin, kannolla kantin?

——- 309 Katso: Jänkkö juosta jälkytteli… 310 Jauhot seuloessa. 311 Wene, laiwa wesillä. 312 Katso: Jänis juoksi… 313 Sukkula eli syöstäin ja lanka eli rihma kutoessa. 314 Sukkula eli syöstäin kutoessa. 315 Katso: 307. 316 Katso: Jänis jäällä… Jänis kynti… 317 Katso: 287. 318 Meri ja laiwa — Haahlat ja pata — Orsi ja liekku eli kätkyt. 319 Kankaan kudonta. 320 a) Hewonkakara, b) Karpalo, c) Lumitykky.

321. Kaakko kypsyi karkehessa, kaakko maahan kaiwettiin, sieltä ylös nostettiin, tulen seassa poltettiin? 322. Kaarne lenti leuhotteli, weri siiwistä sirasi? 323. Kaarne lenti liipotteli, wesi siiwistä sirisi? 324. Kahdeksan kärsää yhdellä sialla? 325. Kahdella jalalla astuu, kahdeksatta kantaa? 326. Kahdesti syntyy, kerran kuolee? 327. Kaikki lampaat lahdella, yynnä syöwät, yynnä juowat, tuopista hopeisesta, kultalaidasta kupista? 328. Kaikkialta päin yrittää, päällen ei pääse? 329. Kaikkiin koskewa, ei weteen wajo, eikä mahdu maan rakoon? 330. Kaikkiin tarttuwa, kaikkia kaimaa? 331. Kaksi haistaa, yksi maistaa, kaksi kuulee, kaksi näkee, kaksi koiria sotii, yksi perässä ripsaa? 332. Kaksi häntää yhdellä hiirellä? 333. Kaksi jähtia merellä, ei sinä ilmoissa ikänä, kuuna kullan walkiana, toinen toistansa tawota? 334. Kaksi Kalewan poikaa, itse pirtissä asuwat, päitä pestään pihalla?

——- 321 Nauris. 322, 323 Wesimyllynratas — Soutuwene. 324 Pöydän jalat ja lauta. 325 Reki, jolla on kaksi jalasta kahdeksan kaplaa. 326 Kana, lintu — Kala. 327 Alttariwäki, Herranehtoolliswieraat. 328 Wesi saaren ympäri. 329, 330 Nimi. 331 Lehmän eli härjän sieramet, kieli, korwat, silmät, sarwet ja häntä. 332 Kenkä. 333 Kuu ja aurinko taiwaalla. 334 Laipio=hirret, maatitsat.

335. Kaksi kantoista merellä, upotaan, kuplataan, wuoroansa kumpainenkin? 336. Kaksi karjassa, kaksi marjassa, kaksi myllyssä, seitsemän saunalla, kahdeksan rannalla, yhdeksän korkian wuoren päällä? 337. Kaksi katsoo, kaksi kuulee… 338. Kaksi kilisilmää, kaksi mökökorwaa, neljä tamppijalkaa, törölörö perässä? 339. Kaksi koiraa juoksee, ei toistaan saawuta? 340. Kaksi kultaista kanaa, yli orren ottelewat? 341. Kaksi kultaista kerää, yli orren luiskuttawat? 342. Kaksi kultaista käkeä, kuun kierti, päiwän kierti, ei kierrä Jumin kekoa? 343. Kaksi kultaista käkeä, yli orren tappelewat? 344. Kaksi kuppia merellä, kumollaan kumpaisetkin? 345. Kaksi kuulee, kaksi katsoo… 346. Kaksi kättä, kaksi päätä, neljä silmää, kuusi jalkaa? 347. Kaksi laiwaa merellä, iän kaiken purjehtiwat, eiwät toistansa tapaa? 348. Kaksi lasta, kaksi emoa, kolme päätä kaikkinansa?

——- 335 Katso: 333. 336 Kolme kymmentä. 337 Katso: 331. 338 Wuohi, kili, pukki, kauris. 339 Reenjalakset. 340, 341 Silmät päässä. 342 Silmät; Jumin keko on pää. 343 Katso: 340. 344 Katso: 333. 345 Katso: 331. 346 Ratsastaja ratsunensa. 347 Kuu ja aurinko — Korwon eli saawin korwat. 348 Äiti tyttärensä ja tyttären lapsensa kanssa.

349. Kaksi lotjaa merellä matkaa, ei kumpainenkaan toista yllätä? 350. Kaksi maan haltiata, hiihtaa hiwuttelee aina yksiä latuja? 351. Kaksi makaa, kaksi seisoo, yksi edestakasin soutaa? 352. Kaksi meillä, kaksi teillä, kaksi kaikella kylällä? 353. Kaksi miestä merta souti, toistaan ei näe konsa? 354. Kaksi miestä metsästä tulee, tulen äänen paajitaan? 355. Kaksi mustaa wastakkaa? 356. Kaksi nuorta Lappalaista hiihtää yhtä latua? 357. Kaksi näkee, kaksi kuulee… 358. Kaksi ortta kanasia, kaikki sirkun walkoisia? 359. Kaksi ortta metsikanoja, kohakkaa istutaan? 360. Kaksi päätä kahda'päin wetää? 361. Kaksi reikää yhdessä keträssä? 362. Kaksi seisoo, kaksi wenyy, yksi edestaas käwelee? 363. Kaksi silmää, kumpikin puhkastaan? 364. Kaksi silmää, yhteen katsoo? 365. Kaksi sisarusta ympäri maan juoksewat, eiwätka tee kun kaksi jälkeä, ja eiwät tule konsa yhteen?

——- 349 Katso: 347. 350 Katso: 333. 351 Owirakennuksessa kynnys ja kamana, pielet ja itse owi. 352, 353 Katso: 333. 354 Sukset — Reenjalakset. 355 Laki ja lattia. 356 Kuu ja aurinko. 357 Katso: 331. 358, 359 Hampaat suussa. 360 Astianwanteen taikka nahkawyön päät. 361 Tynnyri, leili, lekkeri, purakka. 362 Katso: 361. 363, 364 Reiät saawin eli korwon korwissa. 365 Reenjalakset.

366. Kaksi soutaa, kolmas kylwää, kymmenisin niitetään? 367. Kaksi Turjan Lappalaista, hiihtaa hiwuttelee sinistä saloa myöten, toinen toista ei tapaa? 368. Kaksi uppia merellä, toinen nousi, toinen laski? 369. Kaksi weljestä ikänsä rinnan juoksee, ei kumpainenkaan edelle pääse? 370. Kaksi wenyi, kaksi seisoi, wiides käwi edestakasin? 371. Kaksi wetää, neljä juoksee tyrylyttyyn, tyrylytystä pyörynloikkaan, pyörynloikasta pyrähti lentämään? 372. Kaksi äitiä, kaksi lasta, kolme päätä? 373. Kaksijalkainen menee nelijalkaisen luoksi, nelijalkainen kuusijalkaisen luoksi, kuusijalkainen pyörykkäisen luoksi, pyörykkäinen nelisuppuisen luoksi? 374. Kaksijalkainen, nelikorwainen, henki toisinaan sisässä, toisin ajoin hengetönnä? 375. Kaksikätinen, kaksipäinen, nelisilminen, kuusijalkainen? 376. Kaksitoista warista katoaa, yksi ammuttiin, montako jäi? 377. Kala kypsi, liemi keittämätön? 378. Kala uusi, liemi kypsi, kahdenhaarainen kapusta?

——- 366 Reimiä, kalanlankaa, lasketaan ja koetaan. 367 Reenjalakset — Kuu ja aurinko. 368 Kuu ja aurinko. 369 Katso: 365. 370 Katso: 351. 371 Lypsäntä, kirnunta ja woi. 372 Katso: 348. 373 Mies, hewoinen, reki, keko ja riihi. 374 Kätkyt, kehto, liekku, waku, tuutu; lapsi toisinaan sisässä. 375 Katso: 346. 376 Yksi, nimittäin se ammuttu, toiset ensiwät matkaansa. 377 Suolakala puolikossa. 378 Nuotta.

379. Kamppi seisoi kankaalla kahdeksalla kantapäällä? 380. Kananpesä kankaalla, keskellä muna märännyt? 381. Kanasia kaksi ortta, kaikki ihan walkeita? 382. Kannettawa wäsyy, kantaja ei wäsy? 383. Kanto seisoi kankaalla… 384. Kappi seisoi kankaalla yhä yhdellä jalalla? 385. Karhun käpälä karsinassa? 386. Karhu nousi pahnastansa ja puhalsi joka karmastansa? 387. Karwainen alta, karwainen päältä, karwainen molimmin puolin? 388. Karwainen alta katsoi nappulaista nielläkseen? 389. Karwainen hömmötetään, paljas pannaan sisään? 390. Karwainen hömmötyinen, siihen paljas pistetään? 391. Karwainen katsoo akkunan alta mullikaista nielläksensä? 392. Karwainen kun lammas, kewiästi keikuttaa, ei karwainen kuitenkaan? 393. Karwasuinen katselee nilkopäätä nielläkseen? 394. Kasta, pistä, menetä, wedätä, knn ei mahdu, nuole päätä?

——- 379 Kirkko — Tuulimylly — Kirppu. 380 Potakat, perunat, maaomenat kasvaessaan, istukas keskellä. 381 Hampaat suussa. 382 Soutaja ja wene. 383 Katso: 379, 384 Sieni — Wäkkärä. 385 Uuninluuta. 386 Tuisku. 387 Ryjy. 388 Wuona, karitsa imee. 389, 390 Karwakinnas, turwakko, rukkainen. 391 Katso: 388. 392 Harakka. 393 Katso: 388. 394 Kun neula rihmoitetaan, langoitetaan.

395. Kaswoi kaunis kansakunta omalla elinsialla; tuli tuima murhamies, kaatoi kaikki nuo katalat, poltti luunsakki poroksi? 396. Kataja kallion nenässä lekkuu tuulet, lekkuu tyynet? 397. Kataja mäellä kaswoi ylös tywen, alas latwan? 398. Katajainen katti naukui, winkui waskinen orawa? 399. Katajainen niemen päässä, juurin ylähäksi, latwoin alahaksi? 400. Katajainen niemen päässä, tuulelta tuhaelee? 401. Katajapehku niemen päässä, tuhisee tulettakin? 402. Katajikko niemen päässä, liikkuu tuulla, tyynelläkin? 403. Katsoo, katsoo, ei koskaan silmät räwähdä? 404. Katsoo yöt, katsoo päiwät, ei koskaan silmät wärähdä? 405. Katti seisoi kankahalla, kahdeksalla kantapäällä? 406. Katti uida uikuttaa, jälki jäähän kohmettuu? 407. Kattila kiehui kankaalla ilman puutta, terwaksitta? 498. Kattila mäellä kuohui, ilman puitta, walkiatta, kokitta, kohentajatta, pawaritta, paistajatta? 409. Kaunis tynnyri Turussa, täynnä tuoresta lihaa? 410. Kauranärte kankaalla, kulta napa närttehessä?

——- 395 Kasken kaataja, hakkaaja. 396 Parta. 397 Hewosen häntä — Parta. 398 Waskikantele. 399-402 Hewosen häntä — Parta. 403, 404 Silmät, reiät saawin eli korwon korwissa. 405 Kirkko — Tuulimylly. 406 Sukkula, syöstäin. 407, 408 Muurahaiskeko, kusiaispesä, wihalaispesä. 409 Muna. 410 Puurowati ja woi silmässä.

411. Kauris seisoi… 412. Kedolla kengätön? 413. Kehrä… Kehri… 414. Keitto kiehui kalliolla, ilman puitta, walkiatta, kokitta, kohentajatta, kattilatta, katsojatta? 415. Kekkosessa lehtonen, lehtosessa lintusia? 416. Kekonen keritty, kullalla katettu? 417. Kellen ensiksi kättä tupaan tullessa annat? 418. Kellen ensiksi suuta tupaan tullessa annat? 419. Kellä keketin korwat, kenen korwat keksällään? 420. Kellä kieli päälaella? 421. Kellä silmät korwissa? 422. Kellä silmät niskassa? 423. Kellä suu keskellä päätä, kellä silmät kiirallaan, kellä korwat kietsallaan? 424. Ken ensimäisen tynnyrin tapin teki? 425. Ken koskematta heiniin menee? 426. Ken wieraalle tupaan tullessa ensiksi kättä antaa?

——- 411 Katso: Kamppi seisoi… 412 Kettu, repo. 413 Katso: Keträ… Ketri… 414 Katso: 407. 415 Pää, tukka ja eläwät ihmisen päässä. 416 Puurowati, huttuluota. 417 Owenriwalle, kääkälle, wedätille, uksiraudalle, awaimelle. 416 Lämpimälle. 419 Tuopilla. 420 Tuohikontilla. 421, 422 Reen painimella. 423 Korwolla eli saawilla. 424 Joka ensimäisen tynnyrinkin. 426 Päiväpaiste — Kaste, sumu, huude, kuura, uswa. 426 Owen ripa, uksirauta, kääkä, wedätti, awaimen perä.

427. Ken wieraalle tupaan tullessa ensiksi suuta antaa? 428. Ken wieraalle tupaan tullessa irwistää? 429. Ken wieraalta tupaan tullessa ensisanomat kysyy? 430. Kenen… 431. Kepitetty, kengitetty, pantu wierahan waraksi? 432. Keppi tielle kenkitetty, mänki mäelle mänkitetty, tulewia tuntemaan, menewiä katsomaan? 433. Kerran seisoo, kolmasti kuolee, puilla hakataan, weteenki nakataan? 434. Kerä edellä, keppi jäljessä, ruumenus keskellä? 435. Kerä edellä, säkki keskellä, pikku puikkarin perässä? 436. Kerä juoksi tietä myöten, käkkärä kerän jälestä? 437. Keräpää, korentohäntä, keskus yhtä ymmyrjäinen? 438. Kesäksi kengiksen, talweksi riisuksen? 439. Kesäksi pukee… 440. Kesällä wihmaa waraa, talwella pakkaista ei pelkää? 441. Kesallä wiuhkaa, wauhkaa, talwen aitassa asuu? 442. Kesän kesti, talwen leski, syksyllä nuori neito? 443. Kesän lakitta, talwen lakkipäällä?

——-
427 Lämmin. 428 Seinänrako. 429 Koira. 430 Katso: Kellä… Minkä… 431
Kahlekoira. 432 Wiiri. 433 Pellawa. 434, 435 Kissa, katti, kasi. 436
Hewonen ja kärrit. 437 Katso: 435. 438 Wiikate, wiitake, wikatin. 439
Katso: Talweksi riisuu… 440 Turkki. 441 K. k. 438. 442 Riihi —
Haasia, kyäs, kuhila, auma. 443 Kanto; talwella lumitykky päällä.

444. Kesän leski, talwen leski, syksyllä miehen morsi? 445. Kesän turkkipäällä, talwen alasti? 446. Kesän keikkuu, talwet nokkii? 447. Kesät hetteillä heiluu, talwet aidalla asuu? 448. Kesät makaa, talwet liikkuu? 449. Kesät leskenä, syksyt morsiamena? 450. Kesät syöpi, talwet makaa? 451. Keträ kirpoi katajan kuoren alle, ei kieltä saada? 452. Keträwarsi kengitetty, mäen päälle mängitetty, ilmoa ihoamaan, tuulen teitä tuntemaan? 453. Keträwarsi kengitetty, mäen päälle mängitetty, wierahia wartomahan, kansoa kereämähän, tulewia tuntemahan, saapia ihailemahan? 454. Keträwarsi kengitetty, sepin maahan seisotettu, ilman teitä tietämään, suuntia sanelemaan, wierahia wiittomaan, outoja opastamaan? 455. Kiehui kattila mäellä… 456. Kiehuu, kiehuu, ei koskaan kuohu? 457. Kiekeroinen, kaakeroinen, kaikki pellot pelmuaa, halmeet kumoelee?

——- 444 Katso: 442. 445 Lehto, lehtipuu, koiwu j. n. e. 446 Wene; talweksi kumotaan. 447 Wiitake, wiikate. 448 Reki. 449 Haasia. 450 Aura. 451 Kuu eli päiwä, aurinko, menee pilwen taaksi, eli laskee. 452 Tuulikukko, wiiri, laku. 453 Tapuli, kellokaastari — Tuulikukko, wiiri, laku. 454 Katso: 452 — Tien osottaja, oswiitta. 455 Katso: Kattila mäellä… 456 Katso: 407 — Aaltoawa, lainehtiwa järwi. 457 Sirppi, kamppi.

458. Kiikku kiukahalla? 459. Kiilo penkin alla? 460. Kiinni puu, kiinni luu, kiinni liha, kiinni nahka, itse päälle keikahda? 461. Kiitää kaataa kiwisessä kirkossa, huutaa hoilaa punaisessa muurissa? 462. Kiitää kaataa, yöksi aidalle lentää? 463. Kilisee kalisee, luisten lukkojen takana? 464. Kilkkaa kalkkaa… 465. Killeroittaa, källeröittää, katajaisella kaarnalla? 466. Kinni puussa, jänni maassa, karwakessi kuusen alla? 467. Kinni puussa, känni maassa, karwakinni puun juuressa? 468. Kiparin mäki sulkkuisella wyöllä wyötetty? 469. Kipilipi linnukkinen, eikä kestä nuotan nuorat, eikä seitsemät seljykset? 470. Kippalakki, raikka takki, paita=päällä parhaat tawarat jakaa? 471. Kirjawa karja, musta paimen? 472. Kirjawa karja niinistä siltaa waskiseen linnaan? 473. Kirjawaa karjaa ajetaan niinistä siltaa rautaiseen linnaan?

——- 458 Padan haahlat; raakku. 459 Kirwes. 460 Satuloitseminen ja selkään nouseminen. 461 Kirkonkello. 462 Y. k. 438. 463 Kieli. 464 Katso: kilisee kalisee… 465 Silmä. 466 Orawa, jousi (pyssy) ja koira. 467 Orawa eli lintu, jousi ja koira. 468 Ukonkaari, wesikaari. 469 Hiiri. 470 Pappi. 471 Kirkkokansa ja pappi — Seurakunta ja pappi. 472, 473 Katso: 204.

474. Kirjawainen, karjawainen, sylenpituinen palikka? 475. Kirjawainen, karjawainen, woittu wuoren mustasella? 476. Kirjawampi kissan häntää, lemeämpi lehmän wuotaa? 477. Kirkkoa salwetaan, lastua ei saa? 478. Kirpitsa, korpitsa, korwista rippuu, ruskia repo häntää nuolee? 479. Kirposi kultainen awain kultaiselle kuomikolle, kuu löyti, päiwä peitti? 480. Kirppu metsään menee, ei tuhannella hewosella kotiin saada? 481. Kirppuna metsään wiedään, möykkynä kotia tuodaan? 482. Kirskaa, karskaa, tihiässä wiitassa? 483. Kiteroittaa, kateroittaa, kaikki kädet katsoo? 484. Kitseroinen, katseroinen kaikki pellot kaalitsee, kaikki askelet lukee? 485. Kitti katti wettä uipi, jälki jääksi kylmettyy? 486. Kituu yöt, kituu päiwät, lehden ajan lepää? 487. Kiukerainen, kaukerainen, kaikki pellot pehmittää, kaikki lainiot lukee? 488. Kiukurainen, koukurainen, kaikki pellot perkkoaa, kaikki halmeet hakee?

——- 474 Käärme. 475, 476 Waippa, raanu, ryiy. 477 Eloja aumataan — Heiniä suowataan. 478 Wiinapannu. 479 Kaste kukilla: halla, kuura, härmä. 480 Tulikipuna sytyttää metsän; kulowalkia, metsäwalkia. 481 Nauriin siemen ja nauris. 482 Keritsimet, lammasraudat 483 Kääkä. 484 Sirppi. 485 Sukkula eli syöstäin kutoessa. 486 Kytkyt, kytkystä. 487, 488 Aura — Sirppi.

489. Kiuskaa, kauskaa, tihiässä wiidassa? 490. Kiwen päällä kiiluwainen, aidan raossa wälkkywäinen? 491. Kiwi alla, kiwi päällä, waahti keskeä waluu? 492. Kiwijalka, tuohikenkä, läksi suota sotkemaan, wetelätä wellomaan? 493. Kiwikenkä, tuohihattu, wedessä seisoo, maalla kaatuu? 494. Kiwikenkä, tuohilakki, kenen saapi surmoaa? 495. Kiwinen kenkä, tuohinen lakki, wiisisilmäinen otukka? 496. Kiwinen pelto, koiwuinen siemen, rautainen aura? 497. Kiwinen pelto, puinen piennar, wiisin kuusin rikkaissa, yksin köyhissä kodissa, eikä aina yhtäkään? 498. Kiwinen pelto, rautainen äes, koiwnn kuoret siemenenä? 499. Kiwiset pellot, puiset pientaret? 500. Kodissa kolahti, rannalla rojahti, sinisotkanen seljällä? 501. Kodissa syntyi, korwessa kaswoi, seinällä seisoi, naulalla naukui, polwella lauloi, pöydällä pöräsi? 502. Kohdallaan tyhjä, kumollaan täysi. 503. Kohdin seinään, selin pirttiin?

——- 489 Katso: 482. 490 a) Käärme, b) Tähkä. 491 Myllynkiwet ja jauho. 492 Nuotta. 493, 494 Werkko. 495 Pirtti. 496 uuni, halot ja uunin koukku, hiilihanko — Tulukset, katso 498. 497 Lasiakkunat. 498 Tulukset, tuluskääry; peltona pii, limsi, linttu; äkeenä tulirauta, karkku; siemenenä taula. 499 Ikkuna. 500 Wene. 501 Kantele. 502 Hattu, lakki. 503 Kirwes.

504. Koira haukkui kolkutteli, alla mäen mälkytteli, minä hännästä pitelin, saparosta pyörittelin? 505. Koira haukkui kollotteli, mäen päällä mällötteli, mies hännästä piteli, saparosta sapsutteli? 506. Koiwu kaswoi korwen maalla, haapa Hastingin aholla, juuret yhteen jutisi, eipä latwat tärpä'känä? 507. Koiwu Kolmangin mäellä, haapa Hallan taipaleella, juuret yhteen jupuwat, latwat ei täritä'kään? 508. Koiwunen kollia, haapanen hallia, juuret yhteen täyttää, latwat ei koske'kaan? 509. Kokkula korwessa? 510. Koko kesän tanssii ja leikitsee, talweksi muotonsa peittää? 511. Kokonpesä pirtissä? 512. Kolkkaa, kalkkaa, kalliolla? 513. Kolmasti päiwässä päälleen pnkee, enimmät ajat alasti seisoo? 514. Kolmea jalkaansa tulessa paahtaa? 515. Kolmijalkainen paikallansa pyörii? 516. Konstipuu, kopetto koiwu, jonka luika laukaisee, miehen surma siukaisee? 517. Kontio korolla seisoo, kolme jalkaa perässä?

——- 504 Loukku loukuttaessa — Kirnu kirnutessa. 505 Kirkonkelloa soitetaan — Loukutetaan — Halkoja leikataan. 506-508 Lehmän eli härjän sarwet. 509 Kontio, Karhu. 510 Järwi. 511 Kaappi. 512 Nuottowe, nuottawäki. 513 Ruokapöytä. 514 Jalkapata, pannu. 515, 516 Pyssy. 517 Rukki kehrätessä.

518. Kontio korotalla yhdellä jalalla? 519. Kontio korwesta nousi kahden hännän huiskaralla, neljän silmän mulkaralla, kahdeksan jalan keralla? 520. Kontion käpälä pirtissä? 521. Kontionpesä pirtissä? 522. Koputtaa kodan päälle, naputtaa nawan päälle, kun pääsee sisään sanoo karnaks? 523. Korkiampi kotaa, matalampi rekiä, mustempi syttä, walkiampi lunta? 524. Korppi lenti kongotteli, wesi siiwistä sirisi? 525. Korppi lenti korwen rannat, weri siiwistä sirisi? 526. Korwa kuulee, silmä näkee, räpästää, ei ota pois? 527. Korwat on, ei kuule, silmät on, ei näe? 528. Korwessa kokottawainen, mäellä mäköttäwäinen? 529. Koska seulalla wettä kannetaan? 530. Koskeen kurkottaa, eikä koske kuitenkaan? 531. Koskella kohisteleksen, wirran päässä wietteleksen? 532. Koskella korotteleikse, alla wirran wietteleikse, kuorehia kulkkuhunsa?

——- 518 Reppänan eli lakeiscn lauta ja warsi. 519 Härkäpari — Tiine lehmä eli hewoinen. 520 Uuninkoukku, hiilihanko, uuninluuta. 521 Uuni. 522 Awain ja lukko. 523 Harakka. 524, 525 Wesimyllyn ratas — Soutuwene. 526 Lakinlappu — Korwarengas, koltuska. 527 Korwo. 528 a) Kontio, Orawa. b) Jywäauma, ruislawa. 529 Kun on pohja sawettu eli wesi jäässä. 530 Haahla kiehuwaan pataan. 531 Kapusta, kauha, kiehuwan padan laidalla. 532 Ahrain, ahingas, arina.

533. Kotona… 534. Koukulla wedetään, reellä työnnetään, ei koskaan syöjä täydy? 535. Kouraan mahtuu, pirttiin ei mahdu? 536. Kouristat, niin kouran täysi, lewität, niin pellon täysi? 537. Kudottu, keträtty, wuoltu, westetty, paita alla, liha päällä? 538. Kuikelo kujalla… Kuikero kujassa… 539. Kuin liuki… Kuin menee… 540. Kuinka paljo matkaa taiwaaseen on? 541. Kuinka paljo sawua yhdestä sysimiilusta lähtee? 542. Kuinka sitte maailma sikiäisi, jos kaikki miehet ja waimot kuolisiwat yhteen aikaan? 543. Kuinka sywä meri on sywimmästä paikasta? 544. Kuippana kolpilla? 545. Kuiwa kurkku luita puree? 546. Kuiwa kuusi kankaalla, tuoreet käwyt tekee? 547. Kuka… Kukali… Kukas…

——- 533 Katso: Kodissa. 534 Wesisahaan tukkia sahattaa. 535 Nuottauitto, salko, walkki. 536 Willalewet, kielamusta ja kartta. 537 Kynttilä. 538 Katso: Mikä kuikelo … Mikä kuikero… 539 Katso: Kun liuki… Kun menee… 540 Yksi silmänkanto, näkemä, ojelma. 541 Se minkä jäännökset painawat wähemmin, kun mitä puut ja muut aineet pannessa painoiwat. 542 Pojat naisiwat tyttäriä ja saisiwat lapsia. 543 Kerran kiwellä heittää. 544 Taikinatiinu. 545 Loukku. 546 Seiwäs, riuku, humalikossa ja umalat. 547 Katso: Ken… Mikä…

548. Kukkanen kuusessa, helykiwi juuressa? 549. Kukko kulta kutkuttaa, nenä notko notkuttaa, hietaisessa hetteessä? 550. Kukko kupariharja, katsoo yöt, katsoo päiwät, ei koskaan silmiään räwäytä? 551. Kulkee kun kujari, matkaa kun majuri, iän kaiken iswosalla, polwen kaiken potwatalla? 552. Kulkee kun kuningas, waeltaa kun waltaherra, joka wuosi warrotaan köyhimpäänkin kotihin? 553. Kulkee yöt… 554. Kulkiessa tunnet, korwilla kuulet, silmillä et näe? 555. Kullalla walettu, hopialla holwattu, wankuu ja wonkuu, wiikon päästä wiimeistäkin? 556. Kullassa kulajaa, hopiassa heläjää, ikkunasta pirttiin tulee, owest' ei sinä ikänä? 557. Kullittu kallitun perää nuolee? 558. Kulta alla, kulta päällä, neitsy tanssi kullan päällä? 559. Kultaa kujaset täynnä, hopiata tanhuaiset, eik' ole omistajata? 560. Kultaa kullat, hopiata hopiat, mustan metsän rannalla kantawat?

——- 548 Orawa eli lintu ja koira. 549 Kapusta, kauha, woita suolatessä. 550 Tuulikukko, kukon kuwa wiirin, laun, päässä. 551 Wesi wedetään rannalta kotiin — Wesi koskessa, wirroissa, jokiloissa. 552 Joulu; pääsiäinen; kekri. 553 Katso: Yöt kulkee… 554 Tuuli. 555 Kirkonkello. 556 Päiwäpaiste; kuntama. 557 Tuli ja pata. 558 Riihen puiminen. 559 Päiwäpaiste; kuutama. 560 Korwarenkaiset, korwalehdet ja hiukset.

561. Kultatahko tanhualla, eik' ole kullan korjaajata, tuon kaluksi katsojata? 562. Kulwolintu kuita syö watwolinnnn takapäästä? 563. Kumartaa kuusen latwat, järäjää järwen rannat, kuningasta kulkewaa, herraa waeltawaa? 564. Kumman ennen otat: aidan raosta rapsawaisen, kiwen alta kiiltäwäisen? 565. Kumman ennen otat: kiweltä kiltsottajan, aidan raosta rapsottajan? 566. Kumman ennen otat: kuolleita kuopallisen, makkaroita maljallisen? 567. Kumman ennen otat: kuusikossa kupsaawan, lepikössä lepsaawan? 568. Kumman ennen otat: lehossa lepsäwän, wai kuusessa kupsawan? 569. Kumman ennen otat: mäeltä mäköttämäisen, korwesta kokottawaisen? 570. Kumman ennen otat: suolta sonnin munat, jäältä jännin munat? 571. Kumman ennen otat: ämmän rupisen pään, elikkä woileiwän akkunalta?

——- 561 Aurinko taiwaalla. 562 Rukki. 563 Tuuliainen, tuuliaispää kulkee. 564 a) Tähkä, b) Käärme. 565 a) Käärme, b) Tähkä. 566 a) Nauriskuoppa, b) Käärmeet. 567 a) Orawa, b) Sammakko, ojakonna, kokuna. 568 Katso: edell. 569 a) Jywäauma, ruislawa, b) Kontio, karhu — Honka. 570 a) Lakat, hillat, muuramet, b) Hewonkakarat. 571 a) Räätikkä, sinikka, juuriska, lanttu, juntti, b) Räkä nenässä.

572. Kumollaan täysi, kohdallaau tyhjä? 573. Kumuaa kumia kello… 574. Kun liuki laukiaa, miehen surma suikiaa? 575. Kun menee, ei tee tietä, kun tulee, niin tekee? 576. Kun metsään menee, niin kotiin katsoo, kun kotiin tulee, niin metsään katsoo? 577. Kun metsään menee… 578. Kun nielee, niin juuttuu, kun sylkee, niin tuli lentää? 579. Kun nousisi, niin taiwahan tapaisi; kun olisi kädet ja jalat, niin warkahan sitoisi; kun olisi suu ja silmät, niin kaikki puhuisi? 580. Kun on kumossa, niin on täynnä, kun on kohdallaan, niin on tyhjänä? 581. Kun on ylöspäin, niin on tyhjä, kun on alaspäin, niin on täysi? 582. Kun ottaa, niin enenee, kun panee, niin wähenee? 583. Kun painaa, niin pussahtaa, kun nostaa, niin lössähtää? 584. Kun paiskaa, niin parahtaa, kun kumartaa, niin kurahtaa, kun wetäsee, niin weri lähtee?

——- 572 Lakki, hattu. 573 Katso: Kuuluu kumia… 574 Pyssy ja laahdinki. 575 Uuninluuta, kiukaan hawut. 576 Kirwes eli kuokka olalla. 577 Katso: Mies metsään… 578 Pyssy laahatessa (ladatessa) ja ampuessa. 579 Maantie. 580, 581 Katso: 572. 582 Kuoppa, hauta, awanto — Ikkunan lauta, luukku — Welka. 583 Taikina sotkiessa, wastatessa. 584 Koiwu kewäillä hakatessa — Juomatynnyri.

585. Kun pistät, niin pirskahtaa, kun nostat, niin norskahtaa, kun wedät, niin wettä lähtee? 586. Kuu pistää, niin pirskahtaa, kun wetää, niin wettä wiskaa? 587. Kuningas kultapöksy kiertää kiwistä wuorta, somerista sorkuttaa? 588. Kuningas kuulee, harwoin näkee. Jumala ei sinä ikänä, talonpoika joka päiwä? 589. Kuningas pieni, kädet pitkät? 590. Kunne juokset koukkupolwi nihwoilta karitsoihinsa? 591. Kunne kuljet kulukoira, minne menet monikiwerä? 592. Kunne luot sinikeräset, sinne'pä et pääse'kään? 593. Kunne läksit monikowero? 594. Kunne menet… 595. Kuoliat kotihin tuotiin, waras puuhun hirtettiin, tie kumohon kaadettiin? 596. Kuolleita kuopan täysi, makkaroita maljan täysi? 597. Kuollut eläwätä wiidasta wetää? 598. Kuoren syöpi, sydämellä lentää?

——- 585, 586 Waatteita pestään, pyykkiä sotketaan, sotkuja surwotaan — Wettä ammenetaan kaiwosta — Kirnutaan, oluttynnyri. 587 Sirkka. 588 Wertaisensa. 589 Uunin patsas ja orret. 590 Kurki. 591 Nurmen kysymys ojalta eli joelta, johon joki wastaa: "mitäs huolta paljaspäällä?" taikka: "mi huoli kerittypäällä?" 592 Et pääse, minne silmäsi luot. 593 Katso: 591. 594 Katso: Minne menet… 595 Kalat, nuotta ja wene. 596 Katso: 566. 597 Harja, suka, kampa. 598 Petäjän kuori syödään ja puusta tehdään suksia, joina hiihdetään.

599. Kuorma huokaa, kantaja ei tunne'kaan? 600. Kupeestaan syöpi, päästään ulospanee? 601. Kuppi kumossa, täynnä tuoretta lihaa? 602. Kurjen kaula merestä poikki? 603. Kurjen ukko saapasjalka astuu kiwistä wuorta, kiwiwuori wonkasee? 604. Kurotaikse, keikotaikse, äsken äänehen parahti? 605. Kusta tulet kuu=otsa? — Täältä tulen tähtiotsa mielettömästä linnasta? 606. Kuta enemmin… 607. Kutulintu kutwentaa, watulintu wastaan ottaa? 608. Kutwalintu kuuta syöpi watwolinnun suukkoseen? 609. Kuulet tulewan, et arwaa lähtewän? 610. Kuuluu kumia kello talonpojan tanhualta? 611. Kuuluu kumia ääni pitkän pellon piertaneelta? 612. Kuuluu kun kuningas, heläjää kun herrasmies, joka talon käypi, tehdään waraa kun walloille? 613. Kuuluu kuin kuningas, näkyy kuin saari, joka mies waransa walmistaa? 614. Kuusi jalkaa, kaksi jälkeä?

——- 599 Soutaja ja wene. 600 Tynnyri — Pyssy. 601 Katso: 572. 602 Padan sanka, kattilan panka. 603 Hiilikoukku, hiilihanko — Aura. 604 Kukko. 605 Saunaan meniä ja saunasta tulia. 606 Katso: Jota enemmin… 607, 608 Rukin rauta ja rulla. 609 Surma, kuolema. 610 Kirkonkello. 611 ukkonen. 612 Katso: 552. 613 Ruttotauti — Ukkonen — Tuuliaispää. 614 Reen kaplaat ja jäljet.

615. Kuun lainen, päiwän lainen, sekä hiiren hännän lainen? 616. Kuusi jalkaa, neljä silmää, kaksi kättä, kaksi päätä, hännällinen? 617. Kuusijalkainen, yöllä lattialla hipottelee, päiwäksi seinille nousee? 618. Kuusi meillä, kuusi teillä, kuusi kaikella kylällä? 619. Kuusi weljestä yhden lakin alla yksillä siwakoilla hiihtaa? 620. Kuusikossa kupsoawa, lepikossa lepsoawa? 621. Kuusiläpinen kurikka, lipiläpi seitsemäsi? 622. Kuusireikäinen kurikka, emä reikä seitsemäsi? 623. Kuussaa, kaassaa, illalla sanoo lopsis? 624. Kyhkynen kyperöselkä pantu wuorta paimenehen siksi ilmoksi iäksi? 625. Kykky kynnyksellä? 626. Kykräselkä, käkräselkä, lammin ympäri latoo? 627. Kyljestään syöpi, suustaan purkaa? 628. Kylkiluita lukein kylään menee, willapäänä kotiin tulee?

——- 615 Nauris. 616 Ratsastaja ratsunensa. 617 Lude; torakka. 618 Pirtin akkunia Wenäjän Karjalassa. 619 Reen kaplat, kori ja jalakset. 620 Katso: 567. 621, 622 Ihmisen pää; lipiläpi s. o. suu. 623 Kenkä, wirsu, löttö, ruojus. 624 Jauhekiwen käsipuun kanta. 625 Kissa — lapsi. 626 Kapusta, kauha, juomapytyssä — Lusikka puurowadissa, kuiri huttuluodassa. 627 Pyssy. 628 Heinähäkki.

629. Kylmä kannikka ikkunan takana? 630. Kylän koira kyykyllänsä, kaikki laineet lukee, kaikki aallot arwelee? 631. Kylän korja käykyllänsä, kaikki pellot pelmua, kaikki wainiot wakoo? 632. Kymmenen weljestä hirttääwät korttelin kokosen huoneen läpi? 633. Kymmenen wetää neljästä niemestä lewiähän liettehesen, lewiästä lietteestä pitkään pötköön, pitkästä pötköstä awoon laukkuun? 634. Kynsikäs wei päiwän tiedon pellon parannukselta? 635. Kynsillinen söi päiwän wiisaan pellon höystöltä? 636. Kynsillä kiskotaan lihaa päästä, eikä itke kuitenkaan? 637. Kynsitöin, käpälitöin, seinää myöten nousee? 638. Kyrön ukko rautakenkä astuu kiwikatua, kiwiwuorta wongottaa? 639. Kyykky kynnyksellä? 640. Kyynärä karwaista, koura paljasta? 641. Kyynärä karwaista, kyynärä paljasta, kyynärä perän alaa? 642. Kyynärä karwaista, pion ala paljasta?

——- 629 Kuu. 630 Aura — Wene. 631 Aura. 632 Suutarin sormet kenkää ommellessa, neuloessa. 633 Sormet, lehmän nisät, lypsinkiulu, kirnu ja suu eli woipytty. 634, 635 Hawukka kukon tunkiolta. 636 Hamppu. 637 Taikina. 638 Katso: 603. 639 Katso: 625. 640 Kylpywasta. 641 Wanhanaikuisessa ketrinwärkissä kuontalo, kuoselin warsi ja kanta, jonka päällä keträtessä istutaan. 642 Katso: 640.

643. Kyyry kynnyksellä? 644. Kyyrähartia, käärähartia, yhdestä lammista wettä juowat? 645. Kyyräselkä, kääräselkä, ympäri lammin latoo? 646. Kädetön, jalaton, seinää nousee, kiukaalle pääsee? 647. Kähäräpäitä miehiä pirtin täysi? 648. Käki kukkui kuusessa, puoli saloa huuteessa? 649. Käki kukkui, maa kumisi, lehdet liikkui, linnut lauloi? 650. Käki kultainen kutee, maukku päällä mallahtaa? 651. Känni maassa? 652. Kären uuttu mättäässä, reunalla reheä kuusi? 653. Kätti kitti merta uipi, jälki jäähän jähmettyy? 654. Kättä koukkaa, tietä neuwoo, eikä sano kunne'ka menee? 655. Käwi tässä kääriäinen, kulki kullan nuppulainen, teki tansin tanhualla, tanhualla käydessänsä, silmät päässä nurjallaan? 656. Käy kun äiä, lentää kun lintu, maan mustoinen, someron suuruinen? 657. Käy käymistään, lyö lyömistään, owensuussa ikänsä elää, pöydänpäähän ei woi päästä?

——- 643 Kissa. 644 Lusikat 645 Lusikka. 646 Taikina pytyssä eli tiinussa. 647 Maltaat tiinussa. 648 Pappi ja kirkko. 649 Kirkonkello ja jumalanpalwelus. 650 Woita kirnutaan. 651 Katso: Kinni puussa… 652 Hewosen häntä. 653 Sukkula, syöstäin, kangasta kutoessa. 654 Tien osottaja, oswiittapuu. 655 Sammakko, ojakonna, kokuna. 656 Sontiainen. 657 Owi.

658. Käypi yöt, käypi päiwät, perillen ei toiwo'kaan? 659. Kääry kartanolla? 660. Könkönenä könönen, äyhkäwä änkkänen, tapellen ruokansa ottaa?

——- 658 Tiimakello, uuri. 659 Koira. 660 Haukka ja alli.

661. Lahdet kaidat, niemet pitkät, kalliot nenässä nienten? 662. Lahna kultainen kutee, määhnä päällä mälskää? 663. Laki täynnä lampaita, keskellä keritty uuhi? 664. Lammas lääwähän menisi, ei mahdu saparoltaan? 665. Lammas metsästä tulee, willat maata wiilee? 666. Lammas määkyy mäellä, mäkäriä mäki täynnä? 667. Lampaat aidassa, hännät ulkona? 668. Lampaat astuu kiwistä siltaa myöten, meren jokeen täytyy? 669. Lampaat lahdelle juoksi, yynnä syöwät, yynnä juowat, maljasta hopeisesta, pikarista kullatusta? 670. Lampaat lahden takana, syöwät kullaista kuloa, hopiaista heinän päätä? 671. Lampaita lato täynnä… 672. Lampi matala, pohjaa ei näy? 673. Lappalainen, laiha poika, hiihtää ilmoisen isäntä pyhän weljensä latua? 674. Lastu lammissa, ei koskaan mätäne? 675. Lastu lattialla…

——- 661 Sormien wälit, sormet ja kynnet. 662 Kirnutessa woi kohoaa päälle. 663 Taiwaalla tähdet ja kuu. 664 Katso: 141. 665 Heinäkuorma. 666 Pappi eli lukkari ja wäki kirkossa. 667 Lusikat kupissa. 668 Kosken kuohu. 669 Herranehtoolliswäki, alttariwieraat. 670 Y. k. e. — Hiilet uunissa. 671 Katso: Lato täynnä… 672 Rokkawati. 673 Kuu. 674 Kieli suussa. 675 Lapsi.

676. Lato alla, mylly päällä, tiuha metsä myllyn päällä, orawia metsä täynnä? 677. Lato täynnä lampaita, keskellä keritty oinas? 678. Lattian lewyinen, lehden lewyinen? 679. Latwa kun wasta, keskus kun kerä, juuri kun hiirenhäntä? 680. Latwa punainen, juuri karwainen? 681. Lauta liikkuu, lammikossa, ei kuiwa, ei märkäne? 682. Lauta lyöty lammikkoon, ei märkäne, ei mätäne? 683. Lauta wedessä yöt ja päiwät, eikä milloinkaan mätäne? 684. Lautta lahteen menee, lautan täysi laulajoita? 685. Lautta lammissa, ei wety, ei märkäne? 686. Lautta pyörii, salko wetää? 687. Lehden keweys, lattian leweys? 688. Lehdikki lehdossa seisoo yksinäisellä jalalla? 689. Lehmo lääwässä, kieli ulkona? 690. Lehmä lääwään menee, häntä ulos jää? 691. Lehmä luun kantoi, luu wasikan antoi? 692. Lehmä teki luun, luu teki wasikan?

——- 676 Katso: 8. 677 Hampaat ja kieli suussa. 678 Sawu saunassa, pirtissä eli muussa huoneessa. 679 Nauris kaswaessaan. 680 Muurain, lakka, hilla; mansikka; mesimarja. 681-683 Katso: 674. 684 Sorsan poikowe, sorsa poikinensa. 685 Katso: 674. 686 Käsikiwi. 687 Katso: 678. 688 Sieni. 689 Walkia uunissa, lieska, liekki suulla. 690 Lusikka. 691, 692 Kana munan ja muna pojan.

693. Lehmät lääwässä, sarwet ulkona? 694. Lehtoon ei mahdu suureenkaan, peltoon mahtuu pieneenkin? 695. Leikkaa yöt, leikkaa päiwät… 696. Lemmen lehti liehahtaa, sitä kaikki katsahtaa? 697. Lemmen lippu liepsahtaa, kaikki kansa katsahtaa? 698. Lemmikki lehdolla seisoi yhden jalkansa nojassa? 699. Lemmikki lehdolla yhdellä jalalla? 700. Lensi lintu siiwitönnä, istui puuhun jaloitonna, tuli neitsyt suuton, söi sen linnun suolatta, paistoi ilman walkiatta? 701. Lentää kun lintu, raskaan kuorman kantaa? 702. Lentää kun lintu, saarnaa kun pappi, menee mättääseen, tekee pesän? 703. Lentää kun metso, hyräjää kun pappi, maahan menee kun mato? 704. Lestynä, pestynä, pantu wieraan waraksi? 705. Lewitä karwaista, pistä siihen paljasta? 706. Lewitä polwet, hajota haarat, pistä piikillä keskeen? 707. Lewiänä pellollinen, koottuna kourallinen?

——- 693 Lusikat lowipuussa. 694 Hara, karhi, astuwa, äes. 695 Katso: Yöt leikkaa… 696, 697 Owi aukastaan — Sawu. 698 699 Katso: 688. 700 Lumitykky puun oksalla ja päiwäpaiste. 701 Laiwa. 702 Mehiläinen. 703 Sontiainen. 704 Woi. 705 Karwakinttaasen, turwakkoon, rukkaseen pistetään paljas käsi. 706 Kankaan kutominen. 707 Willat ja kartta.

708. Lewiätä liewettä, walkiata waatetta, pannaan pitkään pörpötsiin? 709. Liemi kypsi, keitos uusi, kaksihaarainen kapusta? 710. Liemi uusi, liha kypsi? 711. Liha alla, liha päällä, pienet puikkoset wälissä? 712. Liha kupissa… 713. Liha liikkui leipomessa, liemi wartahan nenässä? 714. Liha uusi, liemi kypsi? 715. Liha uusi, raaka rokka, kahenhaarainen kapusta? 716. Liha wadissa, liemi wartaassa? 717. Lihaa kantaa, lihaa waiwaa, ei ole kuitenkaan lihaa? 718. Lihaa lihainen syöpi lihaiselta lippaalta? 719. Lihainen lihaista syöpi lihaiselta lippaalta? 720. Lihainen lääwä, luiset lehmät? 721.1. Lihainen pata, rautaiset keitokset? 721.2. Lihainen putsu, waskiset wanteet? 722. Lihalieko lammikossa, ei mätäne milloinkaan? 723. Liikeröinen, lääkeröinen, lekkuwa läwen owella? 724. Liikkuu, kiikkuu, lihassa riippuu?

——- 708 Maidon, kuorta, päällistä, kermaa, taaletta, manttia, pannaan kirnuun. 709 Wesi, kala ja nuotta. 710 Suolakala laukassa eli suolawedessä. 711 Ratsu, ratsastaja ja satula. 712 Katso: liha wadissa… 713 Soutaja weneessä, wesi airon päässä. 714 Kalat ja wesi järwessä. 715 Katso: 709. 716 Katso: 713. 717 Satula. 718, 719 Lapsi imee äitinsä sylissä. 720 Suu ja hampaat. 721.1 Hewoisen suitset suussa. 721.2 Sormi ja sormukset. 722 Katso: 674. 723 Kaiwon kappa, wintin wiwun päässä. 724 Korwarengas.

725. Liikkuwainen, kiikkuwainen, johon ei paista päiwä armas, eikä kulta kuu kumota? 726. Liitetty, puutettu, talonpojan tanhuassa? 727. Liitikainen, laatikainen, kolmen jalan konnikainen? 728. Liko liikkui, liinat souti, alla aarteet makasi, päällä peiposet pemisi? 729. Liko liikkui, liinat souti, lion päällä lintusia? 730. Liko liinaa, harkko rautaa, pis päitä paljaita? 731. Liko liinainen, kate lautainen, ruopas päällä? 732. Liko liinoja, harkko rautoja, koko puita koiwuisia, pino peuran sarwisia? 733. Linna liikkui, järwi järkkyi, yksi jouhi liikutteli? 734. Linna liikkui, koski kiikkui, linnan lippu taiwasalla? 735. Linna liikkui, lampi läikkyi, yksi jouhi liikuttaa? 736. Linna tehty lintuselta, alas suin owi osattu, ylöspäin perustus pantu? 737. Linnat liikkui, hongat hoiskui, alla aarteet makasi, päällä peiposet pemusi?

——- 725 Warjo, kuwanen. 726 Kytkyt. 727 Rukki. 728 Laiwa, purjeet, tawarat ja laiwawäki. 729 Nuotta ja nuottalaudat eli pullot. 730 Jousen jänne, kaari ja nuolet. 731 Liinaliko. 732 Y. k. e.; peuransarwisia koristuksia pidettiin jousen warrella eli seljällä, ja ratas kun myöskin olas, juoni, kuurna oliwat peuran sarwesta — Aura. 733 Kangaspuut, itse kangas ja poljin=hihna — Kangasta luodaan, keritään. 734 Kiehuwa pata ja haahlat. 735 Katso: 733. 736 Ampiaispesä, waapsahaispesä. 737 Laiwa, mastot, elot ja laiwawäki.

738. Lintu lenti lengon päälle, suuton söi, käsitön ampui? 739. Lintu lenti linkoselle, suuton söi, käsitön appoi? 740. Lintu lenti lintan lantan, wesi siiwistä sirisi? 741. Lintu lenti liuhutellen, wedet siiwistä ripistellen? 742. Lintu lenti löyhytteli, raskaimman kuorman kantoi? 743. Lintu lenti siiwitönnä, akka juoksi jaloitonna, söi munat suuhunsa? 744. Lintu lenti siiwetöinnä puuhun lehdettömän, tuli neitsyt suutoinna, syöpi linnun siiwettömän? 745. Lintuna lentää härkänä mönkyy? 746. Lipas lippaan päällä, katin häntä päällimmäisnä? 747. Lippu lappu laudan päässä, äksy tupsu peräpäässä? 748. Lippu lipulla, lappu lapulla, ilman neulan pistämättä, naskalin naputtamatta? 749. Lissuttaa, lossuttaa, winkuu ja pyörii, elatuksen ennättää? 750. Lito liikkui, linna kiikkui, päällä peiposet pemasi? 751. Liuhasuu, kippurakorwa, puhui mullan, löysi kullan, walitsi hywän hopian? 752. Liuskaa, lauskaa luisen lukon takana?

——- 738, 739 Lumitykky lyngyksellä ja päiwäpaiste. 740, 741 Soutuwene. 742 Laiwa, alus, pursi, haaksi, wene. 743 Lumi eli rakeet ja päiväpaiste. 744 Kaste eli kuura ja päiwäpaiste. 745 Sontiainen. 746 Ryti, rantaruoko. 747 Keritsimet. 748 Kupukaali, kaalinkerä. 749 Rukki — Jauhomylly. 750 Laiwa wäkenensä. 751 Puohdin. 752 Kieli.

753. Liwertelelee, lawertelee, luisten lukkojen takana? 754. Lohi koskessa kutee, mäti päättä mäyhyää? 755. Lohi kultainen kutee kaitaisella mättäällä, mähnä päällä mällähtää? 756. Lohi syöpi lounattaan pirtin pihtipuolisessa? 757. Lohta syödä luiskuttaa pirtin pihtipielisessä? 758. Loikkonen lohia syöpi pirtin pihtipieluksessa? 759. Lokin alla uusi turkki, loukko helmassa? 760. Loukkunen lohia syöpi pirtin pihdin puolisessa? 761. Luikkaa, laikkaa, luisten lukkojen takana? 762. Luinen kattila, rautaiset keitokset? 763. Luinen lukko, lihainen miekka? 764. Luinen lukko, puinen awain? 765. Luinen lukkonen, waskinen wakkanen, seitsenloukkonen? 766. Luinen lutsi, puinen putsi, suoniset on sorkottimet? 767. Luinen lutti, puinen putti, suoniset sohotusneuwot? 768. Luinen lääwä, rautaiset lehmät? 769. Luinen pirtti, rautaiset eläjät?

——- 753 Kieli. 754, 755 Katso: 662. 756-758 Tuli uunissa puita — Walkia pärettä pihdissä. 759 Taiwaan alla jää ja jäässä reikä, awanto. 760 Katso: 756. 761 Katso: 753. 762 Hewoisen suu ja suitsiraudat 763 Hampaat ja kieli. 764 Hampaat suussa ja lusikka. 765 Pää. 766, 767 Taikinaa wastataan, sotketaan — Tynnyriä pestään. 768 Neulikko, neulakota; lehmät owat neulat. 769 Neulikko.

770. Luinen suu, lihainen parta, kuikistaksen, keikistäksen, äsken ääneen paneksen? 771. Luiset huulet, lihainen parta, kuukistaksen, kääkistäksen, ääneen parahteleksen? 772. Luiset luikot, puiset puikot, hihnaiset hikipitimet, katajaiset kalkuttimet? 773.1. Luiset lutskut, puiset putskut, suoniset sorosten neuwot? 773.2. Luistimet, lukuttimet, petäjäiset peräpuolet, haapaiset hanikat? 774. Lukko lattiassa? 775. Luulisi outo paistawankin, mutt' ei paista kuitenkaan? 776. Luun kiinnitti, puun kiinnitti, nahan kiinnitti napsis? 777. Luusta ompi, eik' ole luusta, lihasta, ja ei lihasta, rikeneen riidat saapi, sodat suorittaa wäleen kuningastenkin wälillä? 778. Luut lihan päällä, silmät korwissa? 779. Lyhyt akka lylleröinen, paksu akka palleroinen, juopi wettä korwollisen, puolentoista toisinaan? 780. Lyhyt akka lylleröinen, paksu akka palleroinen, sylellisen puita syöpi, juopi wettä saawillisen?

——- 770, 771 Kukko. 772 Kangaspuut, kangasaseet — Härjänwaljaat. 773.1 Kangaspuut, aseet — Katso: 766. 773.2 ulkosuojan puulukko. 774 Karsinanowi, kellarin lauta, luukku. 775 Waskinappi. 776 Hewoisen waljastus. 777 Kirjoituskynä. 778 Korwo. 779, 780 Saunan kiuwas, muuri.

781. Lyhyt akka lylleröinen, perä paksu palleroinen, takaperin työn tekee? 782. Lyhyt akka lylleröinen, päätasainen palleroinen, kaiken kansan syöttelee, pereen elättelee? 783. Lyhyt lyllerö, paksu pallero, karjan kaitsee kotiin, kullaista kujaa myöten? 784. Lyhyt mänty mättäällä, mesimöykky männyn päässä? 785. Lyhyt tyttö lylleröinen, pitkän paksu pylleröinen, ikänsä työtä tekee, ei saa kun silmuisen paidan päälleen? 786. Lyhyt tyttö tylleröinen, pää tasainen, talleroinen, korjan korwesta kokosi, ilman sarwen soittamatta, kulerin kulettamatta? 787. Lyhyt tyttö lyllyryinen, pää tasainen, pyllyröinen, siat liinasta wetää, porsaat porottelee? 788. Lyhyt ämmä lylleröinen, perä paksu, palleroinen, wiskoaa wihaista wettä, häkäwettä häiskyttää, talonpojan tanterelle? 789. Lyhyt ämmä lyllyröinen, perä maksu, pyllyryinen, wiskoo wihaista wettä, kowin karwasta kokee, wihaiselta mättäältä? 790. Lyhytjalko lylleröinen, tasajalka talleroinen, karjan korwelta kokosi tasaiselle tantereelle? 791. Lähde lattialla?

——- 781 Kana. 782 Taikinapytty — Jauhosäkki — Jywäauma. 783 Rukinrulla. 784 Muurain, lakka, suolla. 785 Suka, harja. 786,787 Suka, harja. 788, 789 Wiinapannu. 790 Katso: 785. 791 Korwo, saawi.

792. Lähde läppi lääwästä wiiden miehen wetäessä, kuuden miehen kutsuessa? 793. Lähde wielä ruuna rukka suo=wettä soristamaan, rantawettä raukumaan? 794. Lähtemäistä lääwän täysi, kaikki hännät ulkona? 795. Läksi kuoma kuomiinsa, pyperi paperiinsa, pudotti kultaisen awaimen kultaiselle kuomikolle, kuu löyti, päiwä peitti? 796. Läksi kurja kuomiista, pyperi paperistansa, kirpoi awain kultainen, tuli kuu, löysi, tuli päiwä, kätki? 797. Läperö läperön päällä, läperössä karwatappi? 798. Läpi näkywä, lämpimän pitäwä, kauwas kiiluwa, lyömistä ei suatse? 799. Läpi puun tuli sawuaa, puut ei polta kuitenkaan? 800. Läpi päässä, pää läwessä, lällitin läwen owella? 801. Lääwä waskinen, karjat rautaiset, kytkyet liinaiset? 802. Lääwä waskinen, rautaiset lehmät sisässä?

——- 792 Weitsi tupesta. 793 Wene. 794 Halot uunissa — Nuolet wiinessä, nuolikoterossa. 795, 796 Päiwä laskee ja kaste lankeaa kukille. 797 Siiwilä pytyn päällä ja hawut eli huopa siiwilän reiässä. 798 Lakiakkuna. 799 Läpi lakeistorwesta kulkee sawu — Läpi tupakkapiipun warresta. 800 Äitin nänni eli nisä, lapsen suu, äitin rinta eli tissi. 801 Waskinen neulakotero ja neulat lanka perässä. 802 Waskinen neulikko.

803. Maa alla, maa päällä, siinä siikaset kutee, särkiset säpöttelee. 804. Maailman alusta maailman loppuun pohjaispuoli syödään, etelä etenee, neljän wiikon wanhana kuolee? 805. Maalla kaatuu, wedessä seisoo? 806. Maalla uupuu, wedellä kuplaa? 807. Maan leweys, lehden keweys? 808. Maan makara, puun pukara, heinän hempi, aidan kempi? 809. Maan makelo … makura … matkelo… 810. Maan mustonen, someron suuruinen, äiänä käypi, lintuna lentää? 811. Maan suka, weden hako? 812. Maan tihku, weden lipiä? 813. Maan äärestä maan ääreen kulkee, rahatta ei rekeen nouse? 814. Maatikka maassa, häntä ylähällä, siniwihko hännän päällä? 815. Mahamuori alla, kippurawaari päällä? 816. Maholehmä makaa loukkoset kyljessä?

——- 803 Pirtti ja wäki sisässä. 804 Kuu. 805 Werkko — Wene. 806 Raswa. 807 Päiwänpaiste. 808 a) Kuokka, aura, b) Kirwes, c) Wiikate, d) Harawa. 809 Katso: Maan makara… 810 Sontiainen. 811 Karhi, hara, astuwa, äes. 812 Wene. 813 Suola. 814 Pirtti, lakeistorwi eli piippu ja sawu. 815 Pata ja sanka, kattila pankanensa, 816 Pöytä jalkoinensa.

817. Mahtuu aidan raosta, eikä mahdu akkunasta? 818. Mahtuu akkunasta, eikä mahdu aidan raosta? 819. Mahtuu härjän askeleen, ei mahdu härjän parteen? 820. Mahtuu kissan jälkeen, ei mahdu lehmän parteen? 821. Mahtuu pieneen peltoon, ei mahdu suureenkaan metsään? 822. Mahtuu pienellenkin pellolle, ei mahdu isoonkaan korpeen? 823. Maito kaatui kalliolle, piimä pirtin lattialle, ei lähde wuolten, eikä nuolten, eikä siiwellä sipoen? 824. Maitoa katolle kaatui, wähä piimää pirahti, ei lähde siitä pestenkään, eikä kaplilla kaluten? 825. Makaa kun tukki, kusee kun pukki, puinen turkki, kaikki wiisaat woittaa? 826. Makasi yön ei maassa, ei puussa; pesi silmänsä, ei hiellä, ei wedellä; pyyhki silmänsä, ei kudotulla, ei keträtyllä? 827. Makiaista maljan täysi, kaikki miero maistelee? 828. Makkaroita maljallinen? 829. Makkaroita maljan täysi, pantu patsaan nenään, et woi olla ottamatta?

——- 817 Pöydänlauta. 818 Pölkky, ruhmu. 819, 820 Seiwäs, salko — Owi. 821, 822 Karhi, hara, äes, astuwa. 823, 824 Päiwäpaiste; kuutama. 825 Olyttynnyri; wiinanassakka. 826 Kukkanen makaa warrellansa, pesee silmänsä kasteella ja pyyhkii päiwänpaisteella — Ihminen makasi heinäsuowassa. 827 Uni. 828 Käärmeet. 829 Uni.

830. Matalampi marjan wartta, korkeampi koillis wuorta, pitempi Lapin pihaa, jokapäiwä laahataan, ei alene eikä lyhene? 831. Matalampi sikai, korkiampi hewosta? 832. Matikko maassa, otikko orrella, lirinlikko taiwahassa? 833. Mato musta, kyy wiherä, pantu saareen paimeneksi, rahawuoren wartiaksi? 834. Meidän lehmät, kiilosarwet, juoksi ammuen aholle, silkosi silosalolle? 835. Meidän muori mustissaan, hyllypäässä hypp'ää, itkeä nirahuttaa? 836. Mene sinä sikäli siskoon, minä täkäli tätiin, siitä yhteen yhdymmä? 837. Mene sinä tuota tietä, minä menen tätä tietä, niinpä yhteen yhdymmä? 838. Meri pirtissä? 839. Meri roikuu, ranta räikyy, yksi jouhi liikuttaa? 840. Metso lenti leuhotteli, kultakakku kainalossa? 841. Metso lenti leuhotteli, weri siiwistä tippuu? 842. Metso puussa, suolet maassa? 843. Metsäkanaa orren täysi?

——- 830 Maantie. 831 Satula. 832 Kylmä lattialla, sawu orrella, lämmin laessa. 833 Awain, lukko. 834 Walkia menee metsään. 835 Wiinapannu. 836, 837 Nuotan siulat — Wyön eli wanteen päät 838 Suolakopsa, salkkari. 839 Katso: 733. 840 Pappi kirjakainalossa astuu pönttöön eli alttarille. 841 Soutuwene. 842 Kengät orrella, paulat rippuu — Kirkonkello ja lämsä. 843 Hampaat.

844. Metsän kiiwas wei päiwän wiisaan pellon kunnialta? 845. Metsän wiisas otti päiwän tiedon pellon parannukselta? 846. Metsässä kaswoi, rannalla syntyi, wesillä elää, tulessa kuolee? 847.1. Metsässä syntynyt, korwessa kaswanut, seinällä seisoo, naulalla naukuu, polwella laulaa, pöydällä pörisee? 847.2. Metsässä syntyy, metsässä kaswaa, ihmisen polwella itkee? 848. Metsään menee, silmät kotiin katso? 849. Mettä makiampi? 850. Mi anopin… Mi ensin… j. n. e. 851. Mieletön, kieletön, kaikille toden sanoo? 852. Mieletön, kieletön, käypi kerran päiwässä maailman äärestä maailman ääreen? 853. Mieletön, kieletön, maailman wiisas, hurskas kun puntari? 854. Mies aitassa asuu, tuli suusta tupruaa? 855. Mies alaston, paita powessa? 856. Mies astui joen siwua, turkkiansa tupsutti, nahkojansa napsutti?

——- 844, 845 Kettu kukon tunkiolta. 846 Wene, pursi, paatti. 847.1 847.2 Kantele. 848 Suksen reikä kannassa — Kirween silmä — Werkon eli kontin silmät 849 Uni — Äidin maito. 850 Katso: Mikä… Ken… 851 Puntari, pesmeli, mitta. 852 Aurinko — Kellon tiimapuikko. 853 Katso: 851, 854 Pyssy. 855 Kynttilä. 856 Katso 859.

857. Mies astuu meren siwua, kapahauki kainalossa? 858. Mies elää maailman alusta maailman loppuun asti, eikä pääse koskaan wiiden wiikon wanhaksi? 859. Mies juoksi salon siwua, punaturkki tupsutteli, pää keikkui, helisi sarwet? 860. Mies kodasta lähtee, wiisi miestä wastaan astuu, tukasta maahan räikääwät? 861. Mies kyntää, ei ole kättä, hepo kyntää, ei ole auraa, ilman tuhkii tullaksensa? 862. Mies käypi merta myöten, meren ruowot raiskaeli rautaisella ruoskallansa? 863. Mies lyhyt, nenä nykerä, itse liinapaidoillaan, aiwan aiwinaisillaan? 864. Mies lyhyt, nenä nykyri, päällä paita palttinainen, aiwan liinan aiwinainen? 865. Mies meni metsään… 866. Mies merellä hakkaa, tänne lastut kimpuaa? 867. Mies merellä sotaa käypi, ampua ei pelkää? 86&. Mies merta purjehtii, weri siiwistä sirisi? 869. Mies metsään menee, altaat jäljelle jääpi? 870. Mies metsään menee, ei tee tietä mennessään, palatessaan tekee?

——- 857 Perämies wiilettää wenettä eli laiwaa — Orawa käpy suussa. 858 Kuu. 859 Orawa. 860 Nenän niistäntä. 861 Sika. 862 Heinänniittäjä. 863, 864 Metsäkana, riekko. 865 Katso: Mies metsään… 866 Lumisade, rakeet, ukonilma. 867 Kallio, luoto, kari, wesikiwi meressä. 868 Sade'pilwi ilmassa. 869 Askelen jäljet. 870 Uuninluuta, kiukaan hawut.

871. Mies metsään menee, kaukaloita taansa jättelee? 872. Mies metsään menee, kehrättipuu kahden puolen? 873. Mies metsään menee, lanttia taakseen nakkelee? 874. Mies metsään menee, maha koittaa kotia? 875. Mies metsään menee, nenä taiwasta piirtää? 876. Mies metsään menee, onsi honkakopet olalla? 877.1. Mies metsään menee, purtiloita jälkeensä syytää? 877.2. Mies metsään menee, pytköt taakseen nakkelee? 878. Mies metsään menee, rieskaset jäljelle jääpi? 879. Mies metsään menee, riihen parsipuu perässä? 880. Mies metsään menee, sata seiwästä seljässä? 881. Mies metsään menee, sata silmää seljässä? 882. Mies metsään menee, seipäitä selkä täynnä? 883. Mies metsään menee, selkä edessä, maha takana? 884. Mies metsään menee, sen kotiin tuo, kut' ei yllätä, jonka yllättää, metsään heittää? 885. Mies metsään menee, sieranpää powen sisässä? 886. Mies metsään menee, silmiä on selkä täynnä?

——- 871 Katso: 862. 872 Hiihtäjä kahden sauan kanssa. 873 Somman siat lumessa hiihtäjältä jääpi. 874 Pohkia sääriwarressa. 875, 876 Pyssy olalla. 877.1 877.2 Katso: 869. 878 Katso: 873. 879 Kissa, katti, häntäneen. 880 Sika harjaksinensa, sukahaisinensa. 881 Tuohikontti eli werkko seljässä. 882 Katso: 880. 883 Katso: 874. 884 Päätänsä sukii eli harjaa, kampaa, metsässä. 885 Ruutisarwi, porohkasarwi powessa. 886 Katso: 881.

887. Mies metsään menee, silmä edessä, silmä takana? 888. Mies metsään menee, silmä taiwaalla katsoo? 889. Mies metsään menee, silmät kotiin katsoo? 890. Mies metsään menee, suolet helmassa rippuu? 891. Mies metsään menee, tien tekee tullessaan? 892. Mies mullassa, tukka tuulessa? 893. Mies musta merestä nousi, turkkiansa tupsutellen, nahkasiaan napsutellen? 894. Mies musta meren takana neuloja nielee, äimiä appii? 895. Mies musta, nenä nykerä, pereen leipä takana? 896. Mies musta, nykerä nokka, pantu wuoren wartiaksi, rahakirstun paimeneksi? 897. Mies musta, noentolainen, kiertää kiwikatua, kiwiwuorta wongottaa? 898. Mies nykönenänen, itse liina paitoinen? 899. Mies ollut alusta ilman, ilman loppuun eläwä, ei ehdi sinä ikänä, pääse päiwäkuntinensa, wiiden wiikon aikuiseksi? 900. Mies pieni, nenä nykerä, liikkuu liinapaidoissansa, asuu aiwinaisissansa?

——- 887 Oma silmänsä ja kirween silmä. 888 Kirweensilmä. 889 Kaiso: 848. 890 Ohjasperät ajajalla. 891 Katso: 870. 892 Nauris kaswaessaan. 893 Nuotta. 894 Metso syö hawuja. 895 Jywäaitan, ruokapuodin awain. 896 Kirstun lukko. 897 Hiilihanko, uuninkoukku. 898 Metsäkana. 899 Kuu. 900 Metsäkana.

901. Mies pihalla, parta tuwassa? 902. Mies pirtissä, pihalla päänsä pesee? 903. Mies pitkä, pitemmät sarwet? 904.1. Mies punainen, turkki puinen, woitti miehet wiisaatkin, wäkewimmätkin wäsytti? 904.2. Mies pölkkynen, ihmisten laihoja syö? 905. Mies seisoo, kädet ilman rannasta ilman rantaan? 906. Mies seisoo sepelissä, hattu päässä kallellaan, kylkiluut kymärässä? 907. Mies seisoo tien ohessa, sitä palwelee papitkin, kuninkaat knmartelee? 908. Mies tonskoi maasta polisousta kysyi kolatsarelta: kodissako on kassatsari kiwisellä linnalla, sawisella palkilla, maan kapassa? 909. Mies tuwassa, kiwikontti seljässä, seipäät silmissä? 910. Mies tuwassa käwelee, eikä näy miestä, ei miehen jälkiä? 911. Mies tuwassa, sata haawaa päässä? 912. Mies tuwassa, tukka tuulessa, hakulit hangen päällä? 913. Mies tuwassa, ulkona päätä pestään?

——- 901 Aurinko ja säteet. 902 Pilarihirsi, laipiohirsi, maatitsa. 903 Patsas ja orret. 904.1 Olut — Rommi — Punainen wiina. 904.2 Jänes. 905 Pirtin patsas ja orret. 906 Kartanon kuusi. 907 Kirkko. 908 Hiiri, kukko, kissa ja muurin kolo. 909 Patsas, muuri ja orret pirtissä. 910 Lämmin. 911 Pölkky, ruhmu. 912 Walkia, sawu ja noki — Nauris maassa. 913 Katso: 902.

914. Mies ulkona, nainen pirtissä, hiuksista yhdessä? 915. Mies uunille nousee, riihen parsi perässä? 916. Miksi ei sika… Miksi jänis… Kettu… j. n. e. 917. Mikä anopin silmä tuwassa? 918. Mikä enemmän käy kuin tietä piisaa? 919.1. Mikä ensin tupaan tulee? 919.2. Mikä esinä wieraalle nauraa? 920. Mikä heikko hinkalolla? 921. Mikä hete pirtissä? 922. Mikä holppo tolpotella? 923. Mikä hyyry pyyrytellä, hyyry pyyryteltäwäistä; mikä siippo saapotella, siippo saapoteltawaista; mikä holppo tolpotella, holppo tolpoteltawaista? 924. Mikä hämähäkin pesä tuwassa? 925. Mikä härjän silmä seinässä? 926. Mikä höyhentyynyä pehmiämpi? 927. Mikä ikäwin aika on? 928. Mikä ilwes ikkunalla?

——- 914 Seinähirren ulko= ja sisäpuolinen pää — Aurinko ulkona, säteet pirtissä — Pakkanen pihalla ja henki, höyry akkunassa. 915 Kissa. 916 Katso: Mintähden… 917 Akkuna. 918 Humala kaswaessansa. 919.1 Oikia jalka. 919.2 Seinän rako. 920 Lapsi kätkyessä. 921 Wesikorwo, saawi. 922 Huhmar. 923 a) Jauhinkiwi, b) seula, c) huhmar. 924 Kanahäkki. 925 Oksa — Uuriketto. 926 Äitinsyli. 927 Nälässä nähdä toisten syöwän. 928 Wiinaputeli.

929. Mikä isonen edellä, mikä roikama perässä, mikä kykkä roikamassa, mitkä kalkat kahden puolen, mitkä suolena siwulla, mikä käyrä niskan päällä? 930. Mikä jaarikka jakulla, mikä pönttö pöydän päässä? 931. Mikä joka paikkaan koskee? 932. Mikä juhku jahkiaista, juhku jahkiteltawata; mikä tiiri taariaista, tiiri taariteltawata; mikä wikli wäkliäistä, wikli wäkliteltäwätä? 933. Mikä juuritta kaswaa? 934. Mikä jäppänä jakulla, mikä kuippana kolpilla, mikä pursikko pankolla, mikä pömppö pöydän päässä? 935. Mikä kaikkein kaunihin on? 936. Mikä kaikille pätee? 937. Mikä kaikkein raswasin on? 938. Mikä kaikki kengät kokoaa? 939. Mikä kaikkiin koskee, kaikkia kaimaa? 940. Mikä kaikkiin tarttuu, kaikkia seuraa? 941. Mikä karhunpesä… 942. Mikä kengätön kedolla? 943. Mikä kielestään rippuu?

——- 929 a) Hewonen, b) reki, c) ajaja, d) aisat e) ohjakset, f) wemmel, luokki. 930 a) Akka, b) ukko — Taikinapytty. 931 Nimi. 932 a) Surwonta b) Jauhauta, c) Seulonta. 933 Kiwi — Reikä kengissä eli waatteissa — Pilwi taiwaalla. 934 Taikina alustaessa, sotkiessa, wastatessa ja leipoessa. 935 Aurinko. 936 Katso: 931. 937 Maa. 938 Pikilanka eli wirpi ja naskali. 939, 940 Nimi. 941 Katso: mikä kontionpesä… 942 Kettu, repo. 943 Käsiastia, Wenäjän Karjalan pirteissä.

944. Mikä kiikku kiukaalla? 945. Mikä kiilo … kiilto … kirkas… 946. Mikä kirnu kiukaalla? 947. Mikä kohdin pirtissä? 948. Mikä kokkula korwessa? 949. Mikä kokonpesä pirtissä? 950. Mikä kontionkäpälä pirtissä? 951. Mikä kontionpesä pirtissä? 952. Mikä kosajamatta heiniin menee, ei risaja, ei rasaja? 953. Mikä kourassa pysymätöin? 954. Mikä kuikero kujassa? 955. Mikä kuippana kolpilla, mikä pursikko pankolla, mikä jäppänä jakulla, mikä pönttö pöydän päässä? 956. Mikä kykky roikamassa? 957.1. Mikä kyykky… Mikä kyyry… 957.2. Mikä kyykkä kynnyksellä? 958. Mikä käy ylitse ihmisen ymmärryksen? 959. Mikä kääry kartanolla? 960.1. Mikä laakko lattialla?

——- 944 Padan haahlat. 945 Katso: Mikä pönttö… 946 Piippu, korsteini. 947 Kuwat, ikonat, Wenäjän Karjalan pirteissä. 948 Kontio, karhu. 949 Kaappi. 950 Uuninkoukku, hiilihanko; uuninluuta. 951 Uuni. 952 Päiwäpaiste; kaste, uswa, sumu, härmä, huude. 953 Sawu. 954 Kukko. 955 Katso: 934. 956 Mies reessä. 957.1 Katso: Mikä pölkky … ja seuraawa. 957.2 Kissa. 958 Täi ylitse päästä. 959 Koira. 960.1 Kana.

960.2. Mikä lapsen kaswattaa, sekä wanhan wanhentaa? 961. Mikä lastu lattialla? 962. Mikä leipoessa ensimmältä kätehen pistää? 963. Mikä lukko lattiassa? 764. Mikä lähde lattialla? 965. Mikä lähde pirtissä? 966. Mikä maat ja meret muuttelee, ilot mureheksi muuttelee, surut iloksi saattelee? 967. Mikä maitowakka on? 968. Mikä meri pirtissä? 969. Mikä mettä makiampi, pehmiätä pehmiämpi, mikä kowoa kowempi? 970. Mikä miniän silmä tuwassa? 971. Mikä mäkkylä mäellä, mikä kokkula korwessa? 972. Mikä mäkärän ummelta päästä? 973. Mikä märkä waris pirtissä? 974. Mikä naulalla kestämätöin? 975. Mikä nytty wiurukassa? 976. Mikä näkymätön pirtissä?

——- 960.2 Aika. 961 Lapsi. 962 Härkin. 963 Karsinan eli kellarin owi — Oksansia. 964, 965 Wesikorwo, saawi. 966 Katso: 960. 967 Nännit. 968 Suolakopsa, suolawakka, salkkari. 969 a) Äitin maito — uni, b) äitin syli, c) äitin sydän. 970 Oksansia. 971 a) Ruiskeko, jywäauma, b) kontio, karhu. 972 Lapsiwuode päästää saalaan äitinsä kohdusta. 973 Käsiastia. 974 Muna. 975 Mies hewosen reessä; lapsi kätkyessä. 976 Jumala — Lämmin.

Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa

SUOMEN KANSAN ARWOITUKSIA

ELIAS LÖNNROT

E. L.

VIITTEET:

SUOMEN KANSAN ARWOITUKSIA