SUOMEN KANSAN ARWOITUKSIA

ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa

Koonnut

ELIAS LÖNNROT

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia. 5 Osa.

Toinen lisännetty painos.

Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainossa. 1851.

Imprimatur: G. F. Aminoff.

Alkulause.

Kuusikymmentä wuotta on nyt kulunut siitä ajasta, kun Frantsilan senaikuinen kappalainen, majisteri Christfrid Ganander, toimitti kokouksensa Suomalaisista Arwoituksista präntätyksi seuraawalla esipuheella.[1]

Että Suomalaiset Arwoitukset eli tapaukset nyt ulosannetaan, se tapahtuu seuraawaisten syitten wuoksi.

Ensin arwoitusten iän ja wanhuuden wuoksi: ne owat jo Wanhassa Testamentissa olleet tawalliset; ja edespantiin pidoissa ja muissa tiloissa wastattaa. Tuomarein kirjan 14 luwussa, w. 12-15, luetaan, kuinka se sankari Simsoni edespani Philistealaisille tämän tapauksen: ruoka läksi syömäristä ja makeus wäkewästä.[2] Ne wanhat Göthit, meidän esiisämme[3] tässä waltakunnassa, koetteliwat arwoituksilla toinen toistansa kuinka tarkka peränajatus, hywä äly ja taito itsekullakin oli, niinkun wanhat ikuiset sadut sen näyttäwät. Ei ainoastansa wälinsä pidoissa ja juomingeissa, ja muutoin aamu= ja ehtopuhteilla arvoituksia arwoiteltiin, mutta myös, koska ylkä eli nuori mies tuli tytärtä pyytämään, niin hänen eteensä asetettiin kolme eli usiampi arwoitus, koetella niillä hänen tajuansa, ja jos hän ne osasi wastata ja selittää, niin hän sai tyttären, mutta muutoin ei, waan luettiin typeräksi ja kelwottomaksi. Samoin nähdään Jothein,[4] meidän esi=isäimme Suomalaisista ja Ruotsalaisista saduista, että kolme eli yhdeksän arwoitusta laskettiin kuoleman ansainneille wangeille, jotka oliwat henkensä rikkoneet, ja jos he osasiwat ne wasta, niin he henkensä säilyttiwät (2).

Sitälikin niin erinomattain näistä Suomalaisista arwoituksista tutaan Suomen kansan sywä perään=ajatus ja hywä äly, että somaisiin wertauksiin, jotka luonnon tunnosta otetut owat, sisälle kietoa ja peittää asiat. Ja nähdään näistä arwoituksista, että Suomen wäki ajattelee ja kuwailee niin tarkasti kuin suinkin joku muu kansa maan päällä, etteikä heidän tajunsa ole muita halwempi (3).

Wielä niin näistä arwoituksista opitaan Suomen kielen runsaus ja soweliaisuus kaikenlaisia asioita ulostoimittaa. Näissä, niinkuin myös runoissa ja Suomalaisissa sananlaskuissa, on Suomen kieli wanhassa puhtaudessaan säilynyt (4).

Edespäin niin nämät arwoitukset siinä tarkoituksessa ulosannetaan, että nekin, jotka on hitaammat älyämään, ja kehnot kirjamiehet ja huonot lukijat, erinomattain lapsiwäestä ja nuorista, tulisiwat houkutelluksi ja yllytetyksi wähintäsäkin näitä haluisemmasti lukemaan, niinkun lystin wuoksi ja huwiksi, ja niin huomaitsematta oppisiwat kirjaa lukemaan.

Wihdoin niin lukija taitaa hawaita, että monta arwoitusta on yhdenkaltaiset, mutta wähä toisilla sanoilla. Ja minä olen aistanut näitä kootessani, että ne muutteleiwat maanpaikkain puheenparren jälkeen, jonka tähden minä ne olen waikka yhdet ja samat ylöskertonut; jota ei lukija taida pahaksua (5). Monta arwoitusta kuuluu rumalta ja riwolta, mutta ei merkitse niin pahaa. Usiammat niistä olen peräti poisjättänyt (6); ja se on uskottawa, että monta muuta arwoitusta wielä meidän maassamme on, joita en ole tainnut tawoittaa. Kootkoot ja lisätkööt muut toiste ne, kun jälillä löytää taitaan (7). On kuitenkin meillä Suomalaisilla nyt tässä koossa usiammat arwoitukset, kun yhdelläkään toisella kansalla, esimerkiksi Ruotsalaisilla, joista muutamia kymmenkuntia on pränttiin tullut ja ulosannetut (8).

Koska he ja muut kansat owat arwoituksiaan säilyttäneet ja arwossa pitäneet, miksikäs ei Suomalaiset arwoitukset olisi sitä ansainneet, että ne tallella pidettäisiin, ja eiwät jäisi ikuiseen unhohdukseen ja mies mieheltä ulkomuistillä ailehtimaan. Ei ne ole halwemmat sentähden, että ne kamalalta kuuluwat, waan juuri siinä asianhaarassa ne synkän itäisen maan puheenpartta lähestywät.

Wiimeiseksi, niin waari otetaan, että nuori wäki, pojat ja tyttäret, wielä nytkin meidän maakunnassamme toinen toistansa näillä arwoituksilla koettelewat. Se luetaan häpiäksi, jos ei toinen saata wastata kolme edespantua arwoitusta, ja näyttäwät he silloin toinen toisensa häpiäpihaan, ja tietäwät wähät lapsetkin wielä tänäpäiwänä sanoa toisilleen, jos ei hän (kumppali) tiedä wastata kolmea arwoitusta: "hyis, hyis Hywölään! Hywölän koirat haukkumaan, mee'pä tyttö katsomaan, mikä sieltä tulee" — "Tuleepa hänestä yksi tyttö repale, ryysyissä rääsyissä, hiiri hewosena, kapusta korjana, se on rekenä, j. n. e." (9).

Hywölä on wissiin aina pakanain ajasta joku paikka, jossa häwetään, niinkun metsä on Tapiola, Mehtola, ja niin monta muuta.[5]

Jos nämät arwoitukset halulla wastaan otetaan maanmiehiltä, niin tästäedes Suomalaiset sananlaskut pian minulta ulosannetaan.[6] Niitä minä olen lisännyt myös kahdeksantoista ajastaikaa. Elä hywin, rakas lukija!

Frantsilasta s. 1 p. Huhtikuussa wuonna 1783.

Toiwottaa sinun maanmiehesi, Christfrid Ganander. Philos. Mag.

Lisäyksiä edelliseen esipuheesen ja muita muistutuksia.

1. Siitä tawasta, että kosijoille asetettiin arwoituksia wastattawaksi, mainitsee myös 59:säs wirsi Kantelettaren 3:mannessa osassa, siwuilla 221-227, waikka muuten arwoitukset silloinkin kyllä taittiin pitää enemmin lasten leikkinä, ja esi=isillämme olla tapana määrätä neiden anojille kolme tinki= eli urakkatyötä, niinkuin wähintäkin Wäinämöiselle, Lemminkäiselle ja Ilmariselle Pohjolassa määrättiin.

2. Muiden kansain arwoituksista puheen ollen emme saa mainitsematta jättää, että Suomen kansa niin arwoituksissaan, kuin wanhanaikuisissa runoelmissaan ja muissa tarinoissa on likempänä Wenäjän, kuin Ruotsin kansaa. Wiron kansa, eteläpuolen Suomen merta asuwa, haastaa melkein yhtä kieltä Suomalaisten kanssa, ja on silläkin lauluja, sananlaskuja, arwoituksia ja muita tarinoita, jotka niin wähän eroawat niistä meillä tawallisista, että melkein taittaisin yksiin kokouksiin ottaa. Ja olemmakin tämän kirjan lopulla toisintojen jälkeen panneet meille tutut Wirolaiset arwoitukset, jonka moni lukija, jolla ei ole tilaisuutta Wiron kieltä muissa kirjoissa nähdä, mahtaa hywäksensä ottaa, eikä muutkaan siitä meille pahaksua.[7] Jälkeen löytywillä numeroilla on osotettu, mitkä kirjan suomalaisista arwoituksista niille wastaawat, ja niillen, joilla ei ole wastaawata suomalaista ollut, on wastaus erittäin pantu.

3. Muutamat arwoitukset kyllä owat sywemmästi mietityt, toisissa koetaan wastaajata sanain kaksimielisyydellä erehdyttää (370) ja muutamissa haetulla tuhmuudella s. t. s. arwoitus on laitettu sille kannalle, että pettäisi wastaajan juuri sentähden, kun ei luullut kenenkään niin tuhmasti eli yksinkertaisesti kysyneen (424, 1056). Muuten totta haastaen, niin moni näistä arwoituksista tuskin lienee räntin weroinen, ja olisi kaipuutta tainnut pois jäädä, ellei kokouksen noudettawa täydellisyys olisi waatinut niitäkin ottamaan.

4. Sananlaskut owat ei kauwan sitte ulostulleet siinä täydellisyydessä, johon näihin asti owat koottuna. Myös runoista ja lauluista on saatu erityisiä kirjoja räntätyksi. Ainoasti loihturunot, kun myöskin talonpoikasilta tehdyt nykyisemmät runot ja laulut, ja wanhain sekä nykyisempäin aikain sadut ja tarinat odottawat wielä korjuuta ja ränttiä. Jos saataisiin wielä nekin ulosannetuiksi, niin jo wähin alkaisi olla'kin lukemista sille, joka haluaisi kirjoista oppia Suomen kieltä rahwaan puheen mukaan.

5. Edellä luettawaan Gananderin toiwotukseen on meillä sitä suurempi syy, mitä moninkertaisempi arwoitusten luku tässä kirjassa on hänen arwoitustensa rinnalla. Gananderin kokouksessa löytyy kaikkinaan 337, tässä 1679 arwoitusta, s. o. lähes wiisi sen wertaa. Niiden seassa tawataankin usiampia, jotka waan sanoissa, ei mielessä, poikkeawat toisistaan: katso esimerkiksi niitä, jotka alkawat sanoilla jänis, jänkkö, kaksi, lyhyt. Eräät toiset taas muutteleiwat ainoastansa sanain järjestyksessä, esimerkiksi: Annikki ammoo, Juonikki joikuu — — —, jonka toiset sanowat: Juonikki joikuu, Annikki ammoo — — — Sitä huolellisemmasti olemma sillä tawoin eroawaiset erinumeroihin ottaneet, jos eroitus koski alkusanoihin, waikk'emme siinä siassa ole koko arwoitusta täysillä sanoillansa kirjoittaneet, kun yhteen paikkaan, johon toista olemma wiittoneet; katso esimerkiksi alkawia sanoilla ken, kellä, kestä, kuka, mikä, millä, mistä, kummanko, paljoko, minkä ennen, kuinka paljon. Emmekä epäile siitä, että arwoitusten luku olisi wähennyt kyllä kolmannella osalla poisheitettyä kaikki semmoiset toissanaiset. Mutta siitä ei olisi ollut mitään woittoa, kun ne täydellisyyden wuoksi kuitenkin olisiwat täytyneet toisintoihin otettaa, waan se siitä olisi ollut haittaa, että moni tässä kokouksessa ei olisi löytänyt jollakulla eritawalla kuultua arwoitustansa, jos ei juuri olisi tiennyt toisinnoista etsiä.

Siitä olemma kyllä kahda'päin miettineet, mihin järjestykseen näitä arwoituksia olisi sopiwammasti pitänyt toimittaa, aapilliseenko wai aineelliseen. Edellisessä oli se wastuksena, että yksiaineelliset arwoitukset olisiwat tulleet hajalle, jälkimäisessä se, että monta arwoitusta olisi pitänyt kertoa wälistä wiiteen kuuteen eli wieläkin usiampaan paikkaan, kun nimittäin koski niin moneen eriaineesen. Wiimein kuitenkin katsoimma paremmaksi walita aapillisen järjestyslaadun, ja samassa päätimmä kirjan lopulla toimittaa jonkunlaisen ainehiston, niin muiden lukijain, kuin erittäinkin niiden hywäksi, joillen aineellinen järjestys olisi ehkä enemmin mieltä myöten. Joka ainehisto pikaisuudessa tehty ei kyllä ole'kaan täydellinen, mutta kuitenkin parempi, kun jos sitä ei ollenkaan löytyisi. Waillinainen on se siinäkin kohdassa, että kun yhdestä arwoituksesta monasti'kin olisi saanut usiampia aineita, niin siihen emme kuitenkaan ole ottaneet kun yhden pääaineen.

6. Riwosanaisten arwoitusten poisheittämisestä olemma tässä kokouksessa tarkan huolen pitäneet, Jos kuitenkin johonkuhun arwoitukseen näyttäisi sopivan riwosanainen wastaus, niin on riwosanaisuus lukijan eli kuulijan omassa luulossa ja mieliwallassa, ei arwoituksissa, jotka kaikki owat semmoisia, ettei niille tarwitse kun siistisanaista wastausta miettiä. Muuten kyllä löytyy wastausten seassa semmoisia, jotka mielestämme owat wähemmin sopiwia, taikka eiwät oikein selwitä arwoitustansa, waikka meidän ne on pitänyt wastauksiksi panna, missä emme ole sopiwampia kuulleet.

Muutamat arwoitukset, joille Gananderi on sian kokouksessansa antanut, owat niin typeriä mielestämme, että olemma ne kerrassaan poisheittäneet,[8] emmekä usko kenenkään niitä kaipaawan ja meitä niiden poislykkäämästä moittiwan, sillä wähäpätöisiä arwoituksia on kyllin ilman niitäkin jälillä, ja joku raja piti kuitenkin vähäpätöisten ja peräti mieliwajaisten wälillä asetettaman.

7. Nytkin wielä kootkoot ja lisätkööt muut toiste ne arwoitukset, mitä Suomen kansassa jäljillä löytään. Tähän kokoukseen owat Inarin kappalainen, nimi=kirkkoherra Joseph Durkmanni, Siuntion kirkkoherran apulainen, Joh. Fr. Kajaani, ja Muonion kirkoherran siainen Jak. Fr. Liljebladi arwoituksia lähettäneet, joka kiitollisuudella mainitaan. Myös on Suomen kirjallisuuden seuralta saatu ne arwoitukset, jotka sillen on tullut lahjoitetuksi Ruotsin kuninkaan kirjastohoitajalta, majisteri A. J. Arwidssonilta ja Lappajärwen kirkkoherralta, nimiprowasti J. Fellmannilta, ja ne läänin lääkäriltä Jywäskylässä, tohtori Wolm. Kilpiseltä kootut arwoitukset, jotka luettiin Sanansaattajassa Wiipurista, w. 1836, N:roissa 14, 15, 16, 21, 25, owat samasta tähän kokoukseen tulleet. Syy siihen, että niin monelta kokoojalta ei ole wielä enemminkin arwoituksia syntynyt, on osiksi sekin, että eri kokoojat, tietämättömät toistensa kokouksista, owat monasti yksiä arwoituksia, kun toisetkin keränneet. Arwidssonin ja Kilpisen kokoelmat owat Sawosta, Durkmannin, Fellmannin ja itsensä Gananderinkin Pohjanmaalta ja aina Lapinkin rajoilta, Kajaanin ja Liljebladin Kajaanin läänistä, edellä nimitetyn myös Wenäjän Karjalasta, josta, niinkun myös Kajaanin läänistä ja Suomen Karjalasta itsekin olen arwoituksia kerännyt. Hämeen, Uudenmaan, Turunpuolen, Satakunnan ja Wiipurin tienonkin arwoitukset wielä odottawat warsinaista kerääjätänsä.

8. »Mirum igitur videtur, quod in actis Litterariis, quae inscribuntur: Kongl. Historie och Antiqvitets=Academiens Handlingar, 7:de Del. pag. 283, Fennonibus sua esse negantur aenigmata, quamvis Aeschillus Petraeus in libre suo Linguae Fennicae brevis institutio nominate, Aboae edite MDCXLIX 8:o in pagina Dv haec jam commemorat», C. A. Gottlund, Dissert. de Proverbiis Fennicis, Upsaliae MDCCCXVIII, pag. 12; s. o. Suomeksi tulkittu: muuan Ruotsalainen on hotaisnut kirjoittaa Suomen kansalle ei ollenkaan arwoituksia olewan, waikka niistä jo aikoja häntä ennen oli muutamassa kirjassakin mainittu.

9. Arwoituksille ruwetessa määrätään jo edeltäpäin kuinka monelta wastaamatta jääwältä arwoitukselta pitää Hymylään lähteä. Tawallinen määrä on kolme arwoitusta, waikka kuitenkin muutamat ei ota, kun kuudelta Hymylään lähteäksensä. Kun sitte alkaa määrätty luku wastaamatta jäädä, niin joukosta jo yksi ja toinenkin pistelee: "aha, joko alkaa silmät Hymylään päin kääntyä!" Sitte suostutun määrän täyteen tultua rupeaa arwoittaja wastaajata matkalle laittamaan. Niin jos ne wastaamatta jääneet arwoitukset olisiwat olleet esimerkiksi ne tässä kirjassa numeroilla 515, 805, 1355 merkityt, sanoo arwoittaja:

"Hyys, hyys Hymylään! kun et sitäkään tiedä, mikä kolmijalkanen paikallaan pyörii".

"Hyys, hyys Hymylään! kun et sitäkään tiedä; mikä maalla kaatuu, wedessä seisoo".

"Hyys, hyys Hymylään! kun et sitäkään tiedä, mikä pikku lintu liinahäntä läpi seinän lentelee".

Sitte kertoo hän itse eli joku toinen seurasta wielä kerran: "hyys, hyys Hymylään! hiiri sulle hewoseksi, kissansuolet suitsiksi, koiransuolet päitsiksi, sontalapio reeksi, kapusta korjaksi, huhmar lakiksi, petkel piiskaksi, korento ruoskaksi".[9]

Kehno wastaaja niillä eli muilla mukaisilla sanoilla Hymylään[10] lähetetty lähtee sitte ulos seurasta, ja Hymylätä lähenewinään, kun koira siellä rupeaa haukkumaan, käskee Hymylän isäntä saapuilla olewata lasta eli palkollista katsomaan sanoen: "käyppä Kitti katsomaan, mitä halli haukkuu, luppakorwa luuputtelee".

Kitti katsomasta tultua lausuu: "tuota halli haukkuu; luppakorwa luuputtelee, tulee tuolta muuan poika tolwana (tulee tuolta muuan tyttö repäle), Wirstalammin wierellä, Rapalammin laiteella, ryysyihinsä ryykistynyt, likoihinsa liikistynyt, räkihinsä rääkistynyt, hiiri hewosena, kissansuolet suitsina, koiransuolet päitsinä, sontalapio rekenä, kapusta korjana, huhmar lakkina, petkel piiskana, korento ruoskana — Jo nyt ajoi kujalle — Jo nyt on weräjällä — Jo on pihalla — Jo astuu reestä ja tulee porstuahan".

Isäntä kuultua jo porstuahan tulleen käskee laskea häntä sisälle.

Emäntä parahillaan leipiä uuniin luodessaan säikähtää sisääntulijata, oudonnäköistä wierasta niin, että pudottaa "leipänsä lieteen, lapionsa lattialle", ja wanha akka uunin sopessa welliä syöden hyppää hädissään halkoorsille (päretorsille) ja kaataa wetelän wellinsä wieraan silmille.

"Woi, woi, walittaa tämä, — kun tuli silmäni likaiseksi, missä saisin pestä?"

Siihen wastataan hänelle: "pese tuolla wirstaloorissa!"

Sen tehnyt olewinaan kysyy: "joko nyt olen puhdas?"

Siihen wastataan: "ohoh, ei sinnepäinkään; mene uudelleen ja pese tuolla terwapuolikossa!"

Senkin tehtyä kysyy: "joko nyt wälttäisi?" ja siihen wastataan: "jo nyt wähän wälttänee".

Sitte pyyhettä kysyen neuotaan häntä pyyhkiymään ensin ruumenhinkalossa, ja siitä ei apua ollen, toisen kerran höyhenpuolikossa; taikka käskee isäntä Kitin noutaa hänelle wanhan nokisen koiranhännän kodan orrelta pyyhkeeksi.

Nyt kysytään mitä hänelle kuuluu? Wieras wastaa ei kuuluwan erittäin mitään, ainoasti kolmella (eli kuudella) arwoituksella woitetun olewansa, joihin läksi wastausta etsimään, sanoen: "jo olen paljon kulkenunna, kysellyt kyliä myöten, pitkin teitä tiedustellut, enkö saisi wastausta".

Hymylässä käsketään sanoa mitkä arwoitukset ne oliwat, joita ei tiennyt.

"Kysyttiin minulta ensiksi, mikä kolmijalkainen paikallansa pyörii; en tiennyt sitä".

"Woi, woi sinuasi, kun sitä et tiennyt; rukki han se on".

"Sitte kysyttiin minulta, mikä maalla kaatuu, wedessä seisoo; jota myös en tiennyt".

"Woi, woi sinuasi, kun et sitäkään tiennyt werkko han se on".

"Wielä minulta kysyttiin, mikä pikku lintu liinahäntä läpi seinän lentelee, ja se oli kolmas, jota en woinut arwata".

"Woi, woi sinuasi, kun et toki sitäkään arwannut; neula han se on".

"Suuri kiitos neuwomastanne, waan olisi minun wähäsen nälkäkin; saisinko mitä syödäkseni".

"Olis tuolla kodan orrella wanha kissanhäntä, hiiret hiukan kalunneet, siin' on sinulla syödäksesi, tadetwettä tanhualla, siin' on juomista sinulle".

Wiikomman tällä matkalla wiiwyttyänsä jo alkaa yksi ja toinenkin arwoitusseurasta wirkellä: "mitäpäs meidän Hymylän wieraalla, kun jo ei ala takasin kuulua". Wiimen palattuansa asettautuu owisoppeen, jossa seisoessaan häneltä kysytään, mitä Hymylässä kuuluu, johon pistää wastaukseksi mitä milloinkin johtuu mieleen, usein seuraawankin lorun:

Kuulin kummat, näin imehet. Hymylässä käydessäni: Orawa ahoja kynti, Hepo hännin puuhun juoksi, Hirsi weti, härkä notkui Reki kesti, tie hajosi; Kirwehellä keitettihin, Kattilalla leikattihin, Lammas lattian lakasi, Piiat pahnassa makasi, Lehmät leipoi taikinata, Porsahat pani olutta, Akat ammoi kytkyessä, Emännät sikana röhki j. n. e..[11]

Taikka kertoo hän matkastaan toiseen tapaan sanoen: "syötettiin minua siellä ja juotettiin, minun yhä nälkä. Wielä lähteissäni annettiin piirainen; otin käteeni, kah kädessä ei mitään, panin suuhuni, suussa tyhjä. Ja annettiin minulle sininen takki ja werkainen lakki, jäinen hewonen ja nauriinen satula ja hernehinen ruoska. Istuin minä hewoselle ja ratsastin, ratsastin. Lintunen lauloi tien wieressä: sininen takki, sininen takki, minulle kuului: sinun ei takki, sinun ei takki. Minä otin takin ja ripustin oksalle. Sitte ratsastin, ratsastin, lintunen lauloi: werasta lakki, werasta lakki, minun korwiini kuului: warastuslakki, warastuslakki. Otin minä lakin ja nakkasin metsään. Wielä ratsastin, ratsastin, jo näjin, riihi palaa. Minä seisotin hewoseni, menin riihtä sammuttamaan. Hewonen sillä aikaa suli. Otin sitte satulan olalleni ja ruoskan wyön alle, astuin, astuin, näjin kaksi sikaa tappelemassa. Minä niitä satulallani lyödä kolhasin, siat söiwät koko satulan. Siitä läksin matkaani, astuin, astuin, jo näjin kaksi kukkoa tappelemassa. Minä ruoskalla lyödä sutkasin, he minulta ruoskan söiwät. Siitä sitten tulin kotia ja niin nyt olen tässä".

Sitte taikka jo ennen matkakertoelmataan kysytään Hymylästä tulleelta, joko nyt tietäisi ne wastaamatta jääneet arwoitukset, joihin sitte sanoo wastaukset ja pääsee sillä itse toisia, jos taitaa, Hymylään laittamaan.

Kajaanista 13 päiwä Joulukuuta 1843.

Elias Lönnrot

Ne lähes puoli wiidettä sataa tähän toiseen laitokseen lisäksi tullutta suomenkielistä arwoitusta owat herrat A. E. Ahlqwist, D. E. D. Europaeus, Fr. Polén, H. A. Reinholm, Z. Sirelius, E. Rudbäck ja kouluttaja Tuuloksella H. Selin rahwaan suusta keränneet, ja wironkieliset 53 uutta arwoitusta owat otetut kirjoista: Luggemised Estima Tallorahwa Moistusse ja Süddame Juhhatamiseks, 1817; Pr. W. Willmanni Juttud ja Moistatussed, 1838; Marahwa Kalender 1843.

Kajaanista 2l p. Syyskuuta 1850.

E. L.

VIITTEET:

[1] Gananderin Arwoituskirjan nimilehti: »Aenigmata Fennica. In solo meo Patrio Ostrobotnia usitalissima ac tritissima, quae inter confabulationes vespertinas, Fenni nostri, ad acuendum ingenium juvenile, more veterum Gothorum, solvenda proponunt».

Suomalaiset arwotuxet, Wastausten kansa. Kootut Kahdexan toista Ajastaikaa Christfrid Gananderilta, Philos. Mag.

Sphingis erat aenigma: Quodnam esset animal, mane quadrupes. meridie bipes, vespere tripes. Hoc qui solvere non possent, ab illo sunt interempti. Solvit autem illud Oedipus, hominem esse dicens.

Hoc aenigma tibi conjectandum relinquo, ego Sphingem praestiti. Tu Oedipus esto. Erasmus.

Wasasa, Prändätty Georg Wilhelm Londicerildä.

Ainoastansa kirjoituslaatua aiomma Gananderin esipuheessa wähhin korjaella, sanat jätämmä sillensä. Sulkimiin (-) pannut numerot wiittaawat jälkeenpäin tehtäviin lisäyksiin ja muihin muistutuksiin.

[2] Tässä ehkä sopinee mainita, mitä Gananderi jälkeenpäin kirjassansa muistuttaa arwoituksensa 149 (tässä kokouksessa 884) alla, sen jo wanhoilla olleen ja kuuluneen näin:

»In densis silvis bis venor quinque catellis, Quod capio, predo, quod non capio, mihi servo». Joka Suomeksi käättynä olisi: Kymmenen pentuni kanssa ma metsästän salomailla, Heitän pois mitä saan, tuon sen kotihin mitä en saa.

[3] Wanhat "Göthit" eli Kyötit, Kyöttiläiset, eiwät ole Suomen waan Ruotsin kansan esi=isiä. Toimittajan muistutus.

[4] Arwattawasti sama tarunomainen kansa, jota wanhoissa runoissamme nimitetään milloin juuteiksi, juuttaiksi eli juuttilaisiksi, milloin hiisiksi, hiiden wäeksi, hiitolaisiksi j. n. e. ja jonka muutamat oppineet ehkä perustuksetta owat luulleet Suomalaisten esi=isiksi; katso: Finland och dess inwånare — — — af A. J. Arwidsson S. 165-168. Toim. muist.

[5] Tästä paikasta eli paikannimestä meillä ei ole sen parempata tietoa, waan sitä sanotaan myös Hyweläksi ja tawallisemmasti Hymyläksi. T. m.

[6] Sananlaskut eiwät näytä Gananderilta ulosannetuiksi tulleen, katso Åbo Stifts Herdaminne, jälkim. osa, s. 176. — Muuten rakasti hän suuresti ja kartutti paljon kotimaan suomalaista kirjallisuutta aikoinansa, joka on hänelle sitä suuremmaksi ansioksi luettawa, mitä wähemmin niinä aikoina oli tapana Suomen kielestä ja kirjallisuudesta mitään huolia. Siitä palawasta rakkaudestansa, moninaisten kirjainkin toimittamalla osotetusta, häntä useinkin muistelemma yhdessä Turun senaikuisen mainion professorin Porthaanin kanssa, josta syystä myös Juteini muutamassa runossansa lausuu heistä molemmista yhdessä sanoen: "pois on mennyt Porthaanimme, kadonnut Gananderimme". — Syntynyt w. 1741 Haapajärwen kappelissa, Kalajoen pitäjäsä Pohjanmaalla, wihittiin Gananderi w. 1763 papiksi, ja ylettiin kolme wuotta jälkeen philosophian majisteriksi. Loppuikänsä eli 15 ajastaikaa kappalaisena Frantsilassa, joka on Siikajoen pitäjä, eikä erittäin kaukana syntymäpaikastansa Haapajärwestä. Poislähtönsä täältä tapahtui 49 wuoden iässä w. 1790. Toimittamista kirjoistansa nimitämmä tässä ainoastansa: uudempia uloswalituita satuja; eläinden tautikirja; maanmiehen huone= ja kotiapteki; Mythologia Fennica; Suomalainen ja Ruotsalainen sanakirja, jota jälkimäistä ei kuitenkaan saanut räntätyksi. Täydellisemmän tiedon Gananderin kirjoituksista antaa C. R. Keckmannin Förteckning å härtills wetterligen tryckte Finska skrifter, kun myöskin edellä mainittu Herdaminne, jossa kuitenkin on nimittämättä jäänyt Gananderilta toimitettu "Runo=Kirja, joka sisällänsä pitää 1 K. Salomonin Korkia Weisun. 2 K. Dawidin 96:dennen ja 100 Psalmit. 3 Hjobin Kirjan 3:mas ja 7:mäs Luku j. n. e. Wasasa 1786"; eikä nimitä Keckmannikaan, että Gananderi on sen toimittanut. T. m.

[7] Ne owat otetut kirjoista: Hupels Ehstnische Sprachlere, 2:te Aufl., Rosenplänters Beyträge … 3 ja 6 wihko; Luggemised Estima Tallorahwa Moistusse ja Süddame Juhhatamiseks, Tallinnas 1817; Pr. Will. Willmanni Juttud ja Moistatussed, Tallinnas 1838, ja Marahwa Kalender 1843.

[8] Niin esimerkiksi Gananderin kokouksessa 47:mäs arwoitus: "Minkätähden Ruottis pannaan kahdet kynttelin saxet arkuun kans kuin joku kuolee? Wast. Sentähden ettei saa sormia pois hakata". — 52 "Minkätähden herneet toisiansa hakoo padas? Wast. Ett on wähän, ja pata lujasti kiehuu niin yxi huutaa: täällä minä olen; toinen misä sinä olet". — 53 "Kuinka eli millä Drengi Hannu woitti huhdan pirulta? Wast. Sentähden, että hän ajo ämmällänsä huhdalle". — 54 "Minkätähden käki elättäjänsä syö? Wast. Sentähden että hän luuloo elättäjänsä panneen hänen werta sylkemään".

[9] Tämä Hymylän=matka=loru muuttelehtaa eripaikoilla, waan kuitenkin taitaisi olla joutawata työtä, sen toisinnoilla tätä alkulausetta pitkittää.

[10] Näyttää kun wanhaan aikaan joku osa seurasta olisi erinnyt ja tekeynyt Hymylän taloksi eli paikaksi.

[11] Katso: Kanteletar, 1 osa, siwuilla 184-188.

SUOMEN KANSAN ARWOITUKSIA

1. Aamun neljällä, päiwän kahdella, illan kolmella jalalla? 2. Aidan rakoon mahtuu pieneen, pirttiin ei suureenkaan? 3. Aidan raosta katsowainen, kiwen päältä kiiltäwäinen? 4. Aidan raosta sopii, akkunasta ei sowi? 5. Ainikki ammuu, Toinikki toiwoo? 6. Aistikki ammoo, Toistikki toiwoo, keskellä linnaa, parasta paikkaa? 7. Aitta alla, mies päällä, siinä lyödä kalkuttaa? 8. Aitta alla, mylly päällä, tihku wiita myllyn päällä, tihku wiidassa orawa? 9. Aitta kulkee, mies sisässä?

——- 1 Ihminen, joka lasna konttaa ja wanhana pitää sauwan kolmantena jalkana. 2 Uittopuu; salko, jolla talwinuottaa jään alatse kuljetetaan awannosta toiseen — käärme. 3 a) Jywätähkä, b) käärme. 4 Pöytä. 5 Kirkon kello. 6 Pappi messuaa ja saarnaa kirkossa. 7 Huoneen salwaja nurkalla — wäkkärä, tuulimylly. 8 Ihmisellä watsa, suu, hiukset ja eläwät päässä. 9 Laiwa; alus; haaksi; pursi; wene.

10. Aitta kiikkuu, mies tuutii sisässä? 11. Aitta puussa, puu metsässä, salwajat takasalolla? 12. Aittanen mäellä, owetonna, ikkunatta? 13. Aiwin uusi uhmurainen, kewätkisko kartanoinen, wiisisorppainen wilhake, kahdet ylös kantawaiset? 14. Akan rätsinä aidalla täitä täytehen pakattu? 15. Akka aholla, olkikupu perässä? 16. Akka aittaan menee, kasinpää on kainalossa? 17. Akka alla, ukko päällä, terwalastunen wälissä? 18. Akka kaksihampahinen, kesän syö, talwen makaa? 19. Akka loukossa, näppi perässä? 20. Akka loukossa, sata hammasta suussa, puree eikä niele? 21. Akka loukossa, sata silmää päässä? 22. Akka supussa kiwitakka selässä, kädet sirhallaan, hampaat irwellään? 23. Akka sylenpituinen, kädet kahden syleiset, kiwikontti seljässä? 24. Akka wanha, waippa musta, kiertää tulen keralla?

——- 10 Orawanpesä ja orawa. 11 Katso: 10. 12 Muna. 13 Kurikka, b) maja, c) härkin (sormikinnas), d) sukset. 14 Hämähäkin werkko; lukinwerkko, ja kärpäset — Taiwas ja tähdet. 15 Nauris kaswaissaan, lanttu, räätikkä, juuriska, sinikka. 16 Akalla kainalossa kirnu, pyöhdin, wakka eli muuta senlaista. 17 Nuotiohirret ja sytteet wälissä? 18 Kaksihampainen aura; sahrat. 19 Oluttynnyri; taaripuolikko. 20 Kartta; häkilä, riiwinrauta. 21 Seula. 22 Uunin patsas, kiu'as, orret ja pihti. 23 Patsas, orret ja kiu'as eli muuri. 24 Syksy; yö; koska ruwetaan tulella walwomaan.

25. Akkanen pihalla käwelee, sata rätsinää päällä? 26. Akkunasta… 27. Alas ja ylös… 28. Alaspäin täynnä, ylöspäin tyhjänä? 29. Alaston mies, waatteet sisässä? 30. Alimainen ähkää, päälimäinen löyhkää? 31. Alla aartehet makasi, päällä peiposet pemasi? 32. Alla ankelit asuwat, päällä peiposet pesiwät? 33. Alla nawan naputtaa, päällä polwen poputtaa, missä musta, siihen pistä? 34. Alla panee sjis, sjis, päällä panee hos, hos? 35. Alla sanoo his, his, päällä sanoo hoh, hoh? 36. Altani syötiin, päältäni syötiin, itse söin ja itseäni syötiin? 37. Alti wedessä makaa, ei koskaan märkäne? 38. Ammoo kun wasa, määkii kun lammas? 39. Ampui haapanan mäeltä, wesitetren wempeleeltä, suuton söi, käsitön otti?

——- 25 Kana. 26 Katso: Ikkunasta… 27 Katso: Ylös ja alas… 28 Lakki; hattu. 29 Kynttilä. 30 Kylpijä ja wasta, wihta. 31 Laiwassa tawarat alla ja wäki päällä — Hamppu= eli liinamaa ja linnut — Hamppu= eli liinaliko. 32 Hamppu=, liina=, eli pellawamaa ja siemenkodat kaswuin päissä. 33 Tuppi wyöllä. 34, 35 Saunassa lyödään löylyä kiukaalle ja kylwetään lauteella. 36 Akka söi puun juurella lastansa imettäissä, alla söi sammakko ruopaa juurien kolossa ja päällä orawa käpyjä. 37 Kieli — kiwi — jää kylmässä meressä. 38 Sammakko. 39 Päiwä sulatti lumitykyn puunlyngykseltä eli oksalta, ja maa otti wastaan.

40. Anna armas laukkuasi, Liisa liperlaukkuasi, en minä sywälle pistä, ilman reunalle reputan? 41. Anna holpon tolppoasi, holpon tolpotellakseni? 42. Anna hyyryn lyyryäsi, jolla hyyryn lyyryttelen; anna hölkön tölkköäsi, jolla hölkön tölköttelen; anna siukon saukkoasi, jolla siukon saukottelen? 43. Anna hyyryn pyyryäsi, hyyryn pyyrytelläkseni? 44. Anna liipon laapottimet, joilla liipon laapottelen; anna holpon tolpottimet, joilla holpon tolpottelen? 45. Anna liippo laappaasi minun liipotellakseni? 46. Anna mullen aittaasi, lainaa mullen laukkuasi; en keskeltä pyydä'känä, ilman reunasta reputan? 47. Anna sikko tuliasi, tiili tiilitelläkseni, anna sikko jaariasi, jaari jaaritellakseni, anna sikko tuksuasi, tuksu tuksutellakseni? 48. Anopin silmä tuwassa? 49. Arkku alla, mylly päällä, myllyn päällä kilkuttaja, korpi päällä kilkuttajan, orawia oksat täynnä? 50. Arwaa arasen tasku, syö siemenet sisästä? 51. Aunikki ammuu, Juonikki joukuu, pyhän pellon pientarella?

——- 40 Puuron silmä. 41 Huhmar. 42 Jauhekiwi, huhmar, petkel ja seula. 43 Jauhinkiwi. 44 Seula ja huhmar. 45 Seula. 46 Pyytää puurowatia syödäksensä; anoo huttua wadista. 47 Siipi, jauhekiwi ja huhmar. 48 Akkuna. 49 Ihmisellä watsa, suu, kieli, tukka ja eläwät päässä. 50 Kirja. 51 Kirkonkello — pappi ja lukkari kirkossa.

52. Edelleen jäljelleen käwelee? 53. Edellä Aatamin syntynyt, mies kotiin tuopi kumartelee kun kuningasta? 54. Edes taas pyöriwä? 55. Edestakasin astelee? 56. Edeskiwerä, taaskiwerä, päältä kiwerä, keskeä kiwerä, niin kiwerä, ettet arwaa'kaan? 57. Edespäin iltasella, taaspäin aamusella? 58. Edessä lukko… 59. Edestä eränä, keskeä keränä, perästä petkelen teränä? 60. Edestä kiwerä takaa kiwerä… 61. Edestä kun kerä, keskeltä kun säkki, perästä kun luudan warsi? 62. Edestä ora, keskeltä kerä, perästä petkelen terä? 63. Ei huku wedessä, ei pala tulessa, eikä mahdu maanrakoon? 64. Ei ole mieltä, eikä kieltä, totuuden aina tekee? 65. Ei pitkä, ei lyhyt, peräpuolelle paraaksi? 66. Ei tee tietä mennessänsä. . . 67. Ei wajo suureen mereen, waan wajoo maanrakoon?

——- 52 Kyntäjä — Aura — Owi — Ikkunan lauta — Kellonlekku. 53, 54 Käsikiwi. 55 Kyntäjä. 56 Pyssynlukko. 57 Ikkunan lauta, luukku. 58 Katso: Esilukko. 59 Kana — Nauris kaswaissaan. 60 Katso: Edeskiwerä… 61 Kissa; katti. 62 Katso: 59. 63 Nimi. 64 Puntari. 65 Paita — Kuoselin kanta. 66 Katso: Kun menee. 67 Raswa; öljy.

68. Ei wedessä wajo, eitä heinissä kahaja? 69. Eikkuu, keikkuu, maahan ei putoa? 70. Eistä… 71. Eläwiä elätti eläessänsä, eläwiä kantaa kuoltuansa ja eläwien päällä elää? 72. Eläwä alla äyhkää, kuollut päällä löyhkää? 73. Eläwä arkku, häilywä hauta, puolikuollut ruumis? 74. Eläwä edelleen menee, nahka jälille jääpi? 75. Eläwä hauta, eläwä ruumis? 76. Eläwä pitää puusta, nuora puun nenässä, surma nuoran päässä, henki surman suussa, liikkuwa hengen edessä? 77. Elää maailman alusta maailman loppuun asti, ei koskaan wiidettä wiikkoa näe? 78. Emonen hywin menee, warsa kahta kauhiammin, yhdet suitset kunkin suussa? 79. Enemmän minä olen tänäpänä nähnyt kun Jumala? 80. Enenee ottaessa, wähenee pannessa? 81. Enikkata, wenikkata, wiukkaa, waukkaa, eurin teurin pohjaa? 82. Enkeli kiikkuu keskellä pihaa, tuomari. . .

——- 68 Päiwäpaiste — Uswa, sumu. 69 Sawu. 70 Katso: Edestä… 71 Wene, alus. 72 Kylpijä ja wasta eli wihta. 73, 74 Käärme ja kettunsa. 75 Jonas valaskalan watsassa. 76 Onkija onkiwärkkinensä, liera ja kala. 77 Kuu. 78 Rukin ratas, rulla ja siima. 79 Nähnyt wertaiseni. 80 Juoksu=ikkuna. 81 Kylpywasta — Kehrääminen. 82 Katso: Enkelit laulaa…

83. Enkelit laulaa ilmassa lentäin, tuomari tonkii tuoresta multaa? 84. Ennen on paistanut, nyt eikä toiste, ei sillen sinä ikänä? 85. Ennenkun einettä syöpi, tuli suusta tupruaa? 86. Ennenkö otat. . . 87. Ennen pojat sotaa käywät, kun isä ilmassa ompi? 88. Ennen syntyi kuin Aatami, ei wielä wiiden wiikon wanha ole? 89. Ennen toista torstakia, tulewata tiistakia, silmin sokiana, käsin rampana, kolmesta kohden koukussa? 90. Ennen uuhi uupuu, kun tytkyt katkee? 91. Ensin elää, sitten kuolee; kuoltuansa sielun ja ruumiin kantaa? 92. Ensin haarat, sitte waarat, sitte myllyt, sitte korwet, sitte korwessa orawat? 93. Ensin nahka nyljetään, sitte willat keritään? 94. Enänee otettaessa, pienenee pantaessa?

——- 83 a) Sontiaiset. b) Sika. 84 Punaisen meren eli Jortaanin wirran pohja, kuin kuiwiwat Israelin lasten yli mennessä? 85 Pirtin uuni lämpiää ennen einettä. 86 Katso: Kumman ennen… 87 Heinän korret ja suowa eli pieles — Oljet ja lyhteet eli jalalliset — Lyhteet eli jalalliset ja auma eli kuhilas, kyäs j. n. e. Kipunat ja tuli. 88 Kuu. 89 Ihminen nukkuu. 90 Marja kuiwaa ja warsi on wielä terweenä. 91 Kenkä, pieksu. 92 Ihmisellä jalat, maha, suu, tukka ja eläwät päässä. 93 Kenkä eli saapas riisutaan ensin, sitte sukka. 94 Ikkunan lauta eli luukku — Kuoppa; hauta; awanto — Welka.

95. Erä edellä, kerä keskellä, keritsimet perässä? 96. Esilukko, takalukko, Ruotsin lukko lattiassa? 97. Eskeli kiljuu keskeltä peltoa, Tuokari tonkii tuoresta multaa, Paakari paahtaa pajatsimen lehteä? 98. Etsii, etsii… 99. Ewerikki reidellinen, wiiri kuuri säärellinen, minkä wiiri kuurittaa, sen ewerikki kuluttaa? 100. Ewesti, ewesti, kowasti, kowasti; ewestin jälki tuntuu, kowastin ei tunnu'kana?

——- 95 Harakka. 96 Karsina eli kellarin owi — Hautalapio. 97 a) Kukko, b) Sika, c) Härkä. 98 Katso: Hakee, hakee… 99 Rukki ja rulla. 100 Reki ja wene.

101. Haapa Hallolan mäellä, koiwu Kolkan kankahalla, juuret yhteen jutaawat, latwat ei lähellenkään? 102. Haapa kaswoi Hantsin maalla, koiwu Kolhangin mäellä, juuret yhteen juniwat, eipä latwat laudu'kaan? 103. Haapainen halia, koiwuinen kolia, juuret yhteen juoksee, latwat ei tiedä'kään? 104. Haarahäntä häwiää, paksupää paranee? 105. Hakee, hakee, eikä soisi löytäwänsä? 106. Hakkaa yöt, hakkaa päiwät, ei konsa lastua saa. 107. Halko tulessa, pää meressä? 108. Halli haukkui kalliolla, luut suusta loahteliwat? 109. Halli haukkuu mäellä, suolet suusta luikahtaa, minä hännästä pitelen, saparosta saikuttelen? 110. Halli mäellä haukkuu, luut suusta lokuelewat? 111. Halli mäellä mälkytteli, kalliolla kalkutteli, mies hännästä häristi, saparosta sapsutteli? 112. Halli tynnyristä haukkuu, säkenet suusta lentää? 113. Hampaat on, ei iällään syö mitään? 114. Hanhikki hakulisarwi, siniwilla, wipsikarwa, ei poji polwenaan, sikiä sinä ikänä? 115. Hanhin lammas, hapsin sarvi, sill' on willan wipsakkeet?

——- 101-103 Lehmän eli härjänsarwet. 104 Kangas kutoessa. 105 Werkonpaikkaaja reikää. 106 Seinäkello. 107 Palawa piippu. 108-110 Loukku — Halonhakkaaja. — Huonensalwaja. 111 Kirkonkello — Loukku. 112 Pyssy — Pappi pöntössä eli saarnastuolissa. 113 Kampa; suka. 114 Honka. 115 Hämähäkki.

116. Harakka hakisteleksen, pitkäpursto puisteleiksen, wuorelle muniaksensa, kalliolle kaataksensa? 117. Harakka haristelee, pyrstöään pyristelee, luotoon muniakseen, muniansa syödäkseen? 118. Heikko hinkalolla? 119. Heiluu ja sanoo, eikä sano ennenkun joutuu? 120. Heinän helpi (hemmel, hempi, hiekko, hieppa)… 121. Helka juosta helkytteli, helme hännässä helisi? 122. Helkän telkkä tiellä, wiirikki perässä… 123. Helmet neidestä putosi, kuu kuuli, päiwä löysi? 124. Helmiä hopeisia kultaisella kuomikolla? 125. Helsingissä hakataan, tänne lastut lentelee? 126. Henki alla, henki päällä, siinä hengetön wälillä? 127. Hepo hengetöin, ruoska kieletöin, tie jäletöin? 128. Hepo, hepo hytsyttää, taka lammin tatsuttaa, wiisi miestä selässä, kuudes on kukkurilla? 129. Hepo hirnui Hiien maata, täällä kuului luokin louke, täällä waljahat wapisi? 130. Hepo hirnui Hiitten maalla, tänne luokit lonsahteli, tänne waljahat wälisi? 131. Hepo hirnui Hinteressä, maa järisi Jänteressä, täällä länget läimähteli, waljahat wälähteliwät?

——- 116, 117 Piakka; kerähtä; leipälapio. 118 Lapsi kätkyessä eli kehdossa, tuutussa, waussa, liekussa. 119 Seinäkellon lekku ja wiisari eli opas eli lyöntiwasara, tiuku. 120 Katso: Puun pukura… ja seuraawat arwoitukset. 121 Kirkonkukkaro tiukunensa. 122 Katso: Mikä tiellä helkän telkkä. — 123 Kaste; kuura. 124 Kaste kukilla. 125 Rahamyntti — Kirjapaino — Sota. 126 Ratsu; ratsastaja ja satula. 127 Wene, airot ja wesi. 128 Myllynratas ja hampaat — Nuotta. 129-131 Ukkonen pilwissä ja leimaus.

132. Hepo hirwi, häntä torwi, seisoo pyhällä maalla, wihityllä wiuwottaa? 133. Hepo juoksi Helsingissä, täällä kulkuset kulisi? 134. Hepo juoksee, matka ei edisty? 135. Hepo juoksi, ohjat seisoi, kaikki waljahat wapisi? 136. Hepo juosta helkytteli kullaista kujoa myöten, hopiaista tietä myöten? 137. Hepo juosta herkytteli, takaa lammin tarkkutteli, musta pilkkunen perässä? 138. Hepo juosta herkytteli, taatse lammin tatskotteli, tänne waljahat warisi, ohjakset osottelihe? 139. Hepo juosta jyrkyttää, sula edellä, jää jäljellä? 140. Hepo kuollut kankahalla, warsat watsassa elää? 141. Hepo mahtuu, häntä ei mahdu'kaan talliin? 142. Hepo meni talliin, häntä jäi ulos? 143. Hepo rautainen, ohjakset liinaiset, talli waskinen? 144. Hepo tallissa, häntä katolla?

——- 132 Kirkko ja tapuli eli kellokaastari. 133 Pilwet ilmassa ja rakeet eli muu sade alhaalla — Kulkujäät joessa. 134 Rukki. 135 Koski, wirta eli joki rantoinensa — Wene joella ja joenrannat — Rukki. 136 Sukkula, syöstäin eli syöstäwä kutoessa. 137 Walkia, tuli eli liekki uunin lämmitessä. 138 Ukkonen, ukonpilwi ja sade eli leimaus. 139 Katso: 136. 140 Teltta; rankinen; uudin; metsämaja. 141, 142 Neulikko eli neulakotero ja neulakääre — Lusikka ja warsi — Uunin lauta, uuninhawut ja warsi — Piakka, kerähtä eli uuninlapio ja warsi. 143 Neulat säiet ja neulakotero eli neulikko — Tiuwun kieli ja tiuku. 144 Tuli pirtissä ja sawu katolla.

145. Hepo tästä eilen lähti, puukello, kiwikawio, merenwettä wellomaan, saareista sauwomaan? 146. Hepo tästä herkoin lähti, tamma tarkoin poimetteli, suowettä soristamaan, rantaa rahistamaan? 147. Heralampi, hietaranta, kanarwikkokangas kesken? 148. Herapohja, hietalampi, keskellä kanerwakangas? 149. Hermikki herewä lehmä herewässä kytkyessä? 150. Herra ajeli helyissä, kultaisissa kuluissa, waskisissa waljaissa? 151. Herra lakkariinsa pakkaa, talonpoika maahan nakkaa? 152. Herrain herkku, kuningasten ruoka, ei syö siat, eikä koske koirat? 153. Herrain herkku, kuningasten ruoka, ei wadilla kanneta, eikä pöydälle panna? 154. Herrain herkku, pappien paras ruoka, ei weitsellä leikata, eikä talrikilla tarita? 155. Herran työ, herran tuki kyntää, kiertää, juokse, piirtää, pistää päänsä mustaan laukkuun? 156. Heräjärwi, hyöräjärwi, rannalla ryhiä koiwu? 157. Hete pirtissä? 158. Hewoista korkiampi, sikaa matalampi? 159. Hewonen merestä nousi, aitan alle kääsertihen?

——- 145 Soutuwene. 146 Nuottawene. 147, 148 Juustopata — Piimäjuoksutuswati. 149 Pawunpalko wartenensa — Marja ja warsi. 150 Palowiina keittäissä. 151 Nenänniisteet, räkä. 152 Suola. 153, 154 Äitinmaito. 155 Kynä. 156 Suu ja parta. 157 Wesisaawi, wesikorwo. 158 Satula. 159 Päiwäpaiste — Lumiryöppy, pyry, tuisku.

160. Hewonen tallissa, häntä owen päällä? 161. Hewonen tallissa, häntä tallin päällä? 162. Hewonen… 163. Hienoinen hiputin, neliskolkka neputin? 164. Hieta alla, hieta päällä, kalat keskellä kutee, siikaset siroelee? 165. Hieta alla, hieta päällä, särjet sydämessä säpötti, siikaset sirotteliwat? 166. Hiiri heinään menee, ei kuhise, ei kahise? 167. Hiiri juosta hipetti, tiukku jäälle tipetti? 168. Hiiri kosumatta heinään menee? 169. Hiiri rautainen, häntä liinainen? 170. Hiiwa alla, hiiwa päällä, keskellä olut punainen? 171. Hiliä haliakseen, kiwerä asiakseen? 172. Himmen ääni, kennen sääri, sääret wäärät, polwet längät, keikalat kannantakuiset? 173. Hinkuri hirttä wetää, koko kylä hinkuria? 174. Hirsi alla, hirsi päällä, wähä karwoja wälissä?

——- 160 Walkia uunissa ja lieska uunin suulla. 161 Walkia pirtissä ja sawu katolla — Kiu'as, muuri eli takka ja piippu eli korsteini. 162 Katso: Hepo… 163 Huiwi; kaulawaate; pääwaate. 164, 165 Pirtti eli muu asuinhuone ja ihmiset sisässä. 166 Päiwäpaiste — uswa, sumu; huude, kuura; kaste. 167 Juoksulumi jäällä — Jauhot seuloessa. 168 Katso: 166. 169 Rihmattu neula; neula ja lanka perässä. 170 Hiilos liedessä, tuhka alla ja päällä. 171 Sirppi. 172 Itikka; sääski; hyttinen. 173 Kaiwo. 174 Nuotiohirret ja walkia wälissä — Seinähirret ja sammal wälissä.

175. Hirsi alla, hirsi päällä, wähä waahtia wälissä? 176. Hirwi Hiidessä iskettiin, luut kankaalle karsittiin, weri wedettiin kotiin? 177. Hirwi seisoo, lapa liikkuu? 178. Hirwi suuri hirtettiin, jalo peura jaksettiin, luut maahan karistettiin, weri koottiin kotiin? 179. Hirwiä metsässä, kauhia korwessa, laukki tielle tultuansa? 180. Holppo tolpoteltawata? 181. Homman komma tiellä, wirukka perässä? 182. Hongat huojui, liinat liehui, alla aartehet makasi, päällä peiposet pemasi? 183. Honka mäellä, aitta päällä, tappoiset rahat takana? 184. Honkanen hohajaa, leppäpuu lentelee? 185. Horjuu, torjuu, pää punainen, juuri karwainen? 186. Huhuilee, hojailee, harmaa hamet seljässä? 187. Huhuu yöt, huhuu päiwät, ei ni konsa wenettä wiedä? 188. Huilaa, hailaa, taakseen siunaa?

——- 175 Nuotiotuli. 176 Terwanteko; petäjä, oksat ja terwa. 177 Huone ja owi — Rukki ja ramppi, poljin. 178 Katso: 176. 179 Mastopuu — Petäjä ja terwa. 180 Huhmar, huhmaro — Puohdin — Wälppä. 181 Hewonen ja reki. 182 Purjehtiwa laiwa; mastot, purjeet, tawarat ja wäki — Liinamaa. 183 Orawanpesä. 184 Kirnu ja mäntä — Kangaspuut, kangasaseet, ja sukkula, syöstäin. 185 Muurain, lakka, mesimarja, mansikka eli muu punainen marja wartenansa. 186 Katso: 172. 187 Koski. 188 Wiikate, wikatin, wiitake, heinärauta.

189. Hukka juosta hulkutteli, minä hännässä hukalla? 190. Hukka uida ulluttaa, sula edellä, jää jäljellä? 191. Huone ruokaa täynnä, ei kattoa ja harwat seinät? 192. Huoneen suuruinen, lehden kewyinen? 193. Huuhonen… 194. Huulet mustat, kieli punainen? 195. Huutaa, heiaa, harmaa wiitta päällä? 196. Huutaa, parkuu, suolesta wedetään? 197. Huutaa yöt, huutaa päiwät, ehdätystä ei saa? 198. Huutaa yöt, huutaa päiwät, ei koskaan ääni sorru? 199. Hymmetyinen, hömmetyinen, johon paljas pistetään? 200. Hyppii, koppii, yhteen suppuun supristaksen? 201. Hyyri hyppää, liiri lentää, niwerikkö niinittää? 202. Hyyry pyyryteltäwätä? 203. Hyyryn pyyry hyyrytellä, siipon saappo siipotella, holpon tolppo holpotella? 204. Hyörii, pyörii, niinistä siltaa, rautaiseen linnaan? 205. Hyöräjärwi, pyöräjärwi, rannat kaswawat rytiä?

——- 189 Liinan harjanta. 190 Kankaankudonta, sukkula, syöstäin. 191 Pelto, halme, huuhta, toukomaa. 192 Sawu huoneessa. 193 Katso: uuhinen… 194 Uunin lieska. 195 Katso: 172. 196 Kirkonkello. 197, 198 Katso: 187. 199 Kinnas. 200 Wasta, kylpywihta; luuta — Surwonta; petkel ja surweet — Sarkatamppi. 201 Kehrääminen; rukin ramppi (poljin), ratas ja rulla. 202 Jauhinkiwi, käsikiwi, mylly. 203 a) Jauhinkiwi, mylly, b) Seula, c) Huhmar; puohdin. 204 Herneitä, rokkia, riistoja, papuja vieritetään seulan pohjalla pataan keitettää. 205 Suu ja parta.

206. Hämeessä isketään, tänne säkenet saapi? 207. Häntä edellä, pää takana? 208. Häntä edessä, pää perässä, koukkaro hännän nenässä? 209. Häntä kun wasta, eik' ole wasta, päältä kun maksa, eik' ole maksa, sisältä kun juusto, eik' ole juusto? 210. Härjän häntä härwellänsä, illallakin, aamullakin, kerran keskipäiwälläkin? 211. Härjän häntä häyryllään, kesälläi, talwellai, kewäälläi, syksylläi? 212. Härjänsilmä seinässä? 213. Härjät rautaiset… 214. Härkä kotona ammoo, sarwet metsässä mätänee. 215. Härkä meillä tapettiin, sarwet maahan nakattiin, nahka syötiin, weri myötiin, lihat poltettiin? 216. Härkä meidän tapettiin, sarwet maahan hakattiin, liha wietiin Wiipuriin, nahka syötiin piimän kanssa? 217. Härkä nawettaan mahtuu, härjän häntä ei ollenkaan? 218. Härkä rynkii Rynnin maalla, tänne ääni äyhkäsee? 219. Härkä rynkii ryytimaassa, tänne siemenet siruu? 220. Härkä weti, aisat notkui, reki piti, tie hajosi?

——- 206 Salasma; ukontuli. 207, 208 Puntari, pesmeli. 209 Nauris napanensa ja lehtinensä, naattinensa. 210, 211 Lakeinen, lakiainen, lakeistorwi, reppänä, korsteini, piippu. 212 Oksansia. 213 Katso: Lääwä waskinen… 214 Owi kotona; oksat puusta metsään karsitut. 215 Petäjä, oksat, kuori, terwa ja puu. 216 Hirsi. 217 Katso: 141. 218, 219 Ukkonen pilwissä — Kanuuna, tykki, pyssy, kun ammutaan. 220 Wene soutaissa; airot aisoina.

221. Härän… Härät… 222. Hästi tallissa, häntä tallin päällä? 223. Höyhentyynyä pehmiämpi? 224. Höyry läksi hölsteristä, sawu saksan kartanosta? 225. Höyry pöyry hyötyy, saari waari häwiää?

——- 221 Katso: Härjän… Härjät… 222 Walkia, tuli pirtissä ja sawu katon päällä. 223 Äitinsyli. 224 Kanuunalla, tykillä, pyssyllä ammutaan. 225 Kangas ja loimi kutoessa.

226. Ihkää, ähkää, kiukaalle nousee? 227. Ijesti, ijesti… 228. Ikenetön, akanaton, aitan nurkassa istuu? 229. Ikitetty äkitetty, selin seinään sysätty? 230. Ikkunasta akkunaan syösty kultainen korento? 231. Ikkunasta akkunaan syösty rautainen korento? 232. Ikkunasta mahtuu, owesta ei mahdu'kaan? 233. Ikä kaikki kannetaan, kerta, kaksi tarwitaan? 234. Ikänsä wedessä makaa, ei ni konsa mätäne? 235. Illalla eteen, aamulla takasin? 236. Illan edes, aamun taas? 237. Illan tullen, yön pimeten, kaksi karwaista yhteen tassahtaa? 238. Ilmasta ympäri täytyy, itsestä ympäri ei täywy? 239. Ilta joutuu, hämärä saapi, kaksi karwaista yhteen menee? 240. Imee, itkee, lentää, laulaa, kulkee kulon sisään, luopi poikia pesäsen, ne kaikki kähäräpäitä?

——- 226 Taikina noustessaan, juominen, olut, taari käydessään. 227 Katso: Ewesti, ewesti… 228 Woi. 229 Seinäkello. 230 Päiwäpaiste; auringon säteet 231 Padan sanka, kattilan panka. 232 Päiwäpaiste; kuutama. 233 Sormus; miekka. 234 Kieli — Kiwi — Jää Pohjan meressä. 235, 236 Ikkunan lauta, luukku. 238 Silmät. 237, 239 Silmäluomet untuessa, nukkumaan pannessa. 240 Mehiläinen, mettiäinen, kimalainen — Waapsahainen. 19

241. Immen ääni, jyntin kieli, pitkät kintut, jyrkät polwet? 242. Innin tinnin, jännin jynnin, jyrkät polwet, wäärät sääret, harmaa hamonen päällä? 243. Inuu, itkee… 244. Irwistä karwaista, pistä sinne paljasta? 245. Iski tulta Ilmarinen, wälähytti Wäinämöinen? 246. Iso alla röhkii, wähä päällä ressuttaa? 247. Iso alla röhkyy, pieni päällä rössyttää? 248. Iso alla ähkää, wähä päällä löyhkää? 249. Iso härkä rankaselkä, somerolla surmattuna, sarwet maahan kaiwettuna, weri wiety kaupunkihin, nahka syöty piimän kansa, liha poltettu tuhaksi? 250. Iso härkä terwaselkä, pyhän pellon pientareella? 251. Iso kukko terwaharja, pyhän pellon pyörtänöllä? 252. Iso lato lampaita, keskellä keritty jäärä? 253. Ison suuri, mustan ruuni, joka wiikko poikii? 254. Isonen edellä, roikama perässä? 255. Istualla suurempi, seisoalla pienempi?

——- 241 Sääski. 242 Itikka, sääski, hyttinen. 243 Katso: Imee itkee… 244 Wantut; karwakinnas, rukkainen, turwakko, johon käsi pistetään. 245 Ukkonen leimahutti. 246, 247, 248 Kylpijä ja wasta, wihta. 249 Petäjä, sen latwa ja oksat, terwa, kuoret ja terwakset eli halot. 250 Kirkko. 251 Kirkko — Tapuli, kellokaastari. 252 Taiwas, tähdet ja kuu. 253 Kirkko. 254 Hewonen ja reki — Rukin ratas ja rulla. 255 Koira.

256. Istuu, imee, itkee, inuu, lentää wiittaan, menee puppuun, laatii pesän, tekee pojat? 257. Isä etsi ilweksiä, Hiiden hirwiä tapaili, iski hirwen Hiiden maalta, luut karisti kankaalle, weren Turkuun wedätti? 258. Isä hullu, äiti wäärä, kolme päätöntä lasta? 259. Isä ilman syntymättä, poika kyydillä ajaa? 260. Isä istui istumella, tyttäret tikuttamalla, emä hönkyröittämällä? 261. Isä istui puussa, takoi weräjän suussa, lampaan lapa hampaissa, koiran kontti kainalossa? 262. Isä itse kapalossa, jo pojat sotia käywät? 263. Isä itse syntymättä, poika kiertää kylää? 264. Isä kapalossa, pojat sodassa? 265. Isä kiiwas, äiti älytön, paljo poikia tekewät, tyttäriä ei ikänä? 266. Isä lynkä, äiti wänkä, tyttäret litulatuiset, pojat ymmyrpyöryläiset?

——- 256 Mehiläinen, mettiäinen, kimalainen — Waapsahainen. 257 Terwantekijä etsii terwaspuita metsässä, hakkaa pois oksat ja ramut, wie terwan kaupunkiin. 258 Pata sankanensa, jalkoinensa. 259 Heinäsuowa eli pieles ja korret — Jywäauma ja lyhteet eli jalalliset — Tuli ja säkeneet, kipunat — Walkia ja sawu. 260 Humalikko; humalatappo. 261 Tuulimylly, wäkkärä. 262, 263, 264 Katso: Isä ilman syntymättä… 265 Kana eli muu lintu — Kissa, katti. 266 Humalikossa seipäät eli riuwut, köynnökset, lehdet ja humalakäwyt.

267. Isä meidän istuu puussa, lampaan lapa kädessä, sian sorkka sieramissa, kun lapset liki tulewat, sillä päähän paiskoaa? 268. Isä pisti, poika pisti ynnä yhteen läpeen, palawaan laukkuun? 269. Isä pitkä, äiti wäärä, tyttäret lipulapuiset, pojat yhtä ymmyrkäiset? 270. Isä poikansa pidossa, poika äitinsä kohdussa? 271. Isä päästi istunnalla, poika köyden köytännällä, tytär hyppelehtämällä? 272. Isä suora, äiti wäärä, tytär lituslatuskainen, poika ymmyrpyörykäinen? 273. Isä syntyy, pojat purjehtii? 274. Isä woitti istumella, tyttäret tukanwedolla, pojat köyden köyttämällä? 275. Isä wäärä, emä hullu, kolme päätöntä lasta? 276. Isäntä wäärä, emäntä hullu… 277. Isää synnytetään, pojat soutaa? 278. Itikka puussa, matikka maassa, kiukatse, koukatse, tulitikku taiwaalla? 279. Itkee, inuu, lentää, laulaa, kulkee korpeen, tekee pojan, poikia pesään?

——- 267 Tuulimylly, wäkkärä. 268 Puuron silmä. 269 Katso: Isä lynkä… 270 Pappi kirkossa. 271 Katso: Isä lynkä… — Nuotta kudotaan, pauloitetaan ja kehrätään. 272 Katso: Isä lynkä… 273, Katso: 259. 274 Isä kutoi, tyttäret kehräsi, pojat paulotti eli ainotti werkon eli nuotan. 275, 276 Katso: 258. 277 Katso: 259. 278 Orawa eli lintu, joutsi eli pyssy, nuoli eli luoti, kuula. 279 Katso: 256.

280. Itse alasti, waatteet sisällä? 281. Itse ilman, toisellen antaa? 282. Itse panee, kuulee kuristawan, ei ota pois? 283. Itsellä ei ole, lähimäiselleen antaa?

——- 280 Kynttilä. 281 Hioin, kowasin, siera, liippa, tahko; itse terätön antaa terän hiottawalle. 282 Wyön eli huiwin sitoja. 283 Katso: 281.

284. Jalan alta alkunsa saa, reisien wälissä leikkiä lyö, pikkusesta reiästä kaikki kokoo? 285. Jalat alla, paaret päällä, paarten päällä kekkonen, kekkosessa lehtonen, lehtosessa lintusia? 286. Jalosti jaloton juoksee, siiwitönnä lentelee? 287. Jappana jakulla? 288. Jokapaikkaan koskewa? 289.1. Jos kaikki koirat, ämmät ja herrat kuolisiwat, mistä olisi suurin wahinko? 289.2. Jos kaikki papit kuolisiwat yhteen aikaan, mistä sitte toisia saataisi? 290. Jota enemmin ottaa, sitä suuremmaksi tulee? 291. Jota enemmin syöpi, sitä tyhjemmäksi tulee? 292. Joutsen lenti jotkutteli, wettä siiwet pärskytteli? 293. Juhku jahkiteltawaista? 294. Juki juhkiakseen, sikli wikliäkseen, tiiri taaritellakseen? 295. Julmempi sutta, tuimempi tuulta, kawalampi kärmettä, rakkaampi ruokaa? 296. Juonikki joikuu…

——- 284 Rukki. 285 Ihmisellä jalat, ruumis eli wartalo, pää, tukka ja eläwät. 286 Huuto sanoma — Nuoli — Tuuli. 287 Emäntä, akka. 288 Nimi, nimitys. 289.1 Koirista; sillä tytöistä saisi ämmiä, talonpojista herroja. 289.2 Teineistä, papinoppilaisista, studenteistä. 290 Kuoppa, hauta, awanto — Ikkunan lauta ja reikä — Welka. 291 Reikä — Tuli. 292 Soutuwene. 293 Surwonta. 294 Surwonta, jauhanta ja seulonta. 295 Paha akka. 296 Katso: Aunikki ammoo…

297. Juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee, hetteestä heinät syöpi? 298. Juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee, pajukolla pauhoaa? 299. Juotsikki juomahan menee, pirtin päältä heinät syöpi? 300. Juurakko juttua pitää, männyn tywi meteliä? 301. Juuriton jutaa kahden juuren keskessä? 302. Jänis juoksi jäätä myöten, hiippoi, haappoi hartioita, jäljet jäähän tartuskeli? 303. Jänis juoksi jäätä myöten, kahden kallion wäliä, kultakuppi kainalossa? 304. Jänis juoksi jäätä myöten, kiippoi, kaappoi, hartioita, jäljet tuhkuun tupetti? 305. Jänis juoksi jäätä myöten, kuikutti kujoa myöten, walkia hattu hartioilla? 306. Jänis juoksi jäätä myöten, piiperti pihaa myöten, pistihen pinon rakoon? 307. Jänis juoksi jäätä myöten, piipotti pihaa myöten, juoksi wuoren loukkoseen, wuori wastaan murahti? 308. Jänis juoksi jäätä myöten, tiiperoi tietä myöten, pistihen hakosen alle?

——- 297 Tuuliainen, tuuliaispää. 298 Yksi kuu edellinen — Wene. 299 Sawu. 300 Loukku. 301 Hewonen sahrapuissa eli aisoissa. 302 Lumiryöppy, tuisku, purku, pyry — Jauhot seulassa. 303 Sukkula ja käämy, syöstäin ja puola, kutoessa. 304 Katso: 302. 305 Purjewene, laiwa — Kuohu koskessa — Rukki ja kuontalo — Sukan tikkuelma — Sukkula ja käämy. 306 Lumiryöppy, purku, tuisku, pyry. 307 Awain ja lukko. 308 Aurinko eli kuu menee pilwen taaksi.

309. Jänis juosta jälkytteli… 310. Jänis jäällä hyppelehtii, tuhkat tuiskii jäljessä? 311. Jänis kynti, pää jätisi, perä jauhoi, pelto notkui? 312. Jänkkö juoksi jäätä myöten… 313. Jänkkö juosta jälkytteli, jäljet jääksi kylmettyiwät, häntä tiiperti peroon? 314. Jänkkö juosta jälkytteli, kuppasilmä kuikutteli, kahden kallion wäliä, jost'ei pääse päiwinään, selwiä sinä ikänä? 315. Jänkkö juosta jälkytteli pitkin pappilan pihaa, juoksi wuoren loukkoseen, wuori ääneen porahti? 316. Jänkkö jäällä… Jänkkö kynti… 317. Jäppänä jakulla? 318. Järtsi kantaa himatsia, himatsi kaikkia kappaleita? 319. Jää edessä, järwi takana, keskellä kala kutee? 320. Jäällä jäntin, suolla sontin, kannolla kantin?

——- 309 Katso: Jänkkö juosta jälkytteli… 310 Jauhot seuloessa. 311 Wene, laiwa wesillä. 312 Katso: Jänis juoksi… 313 Sukkula eli syöstäin ja lanka eli rihma kutoessa. 314 Sukkula eli syöstäin kutoessa. 315 Katso: 307. 316 Katso: Jänis jäällä… Jänis kynti… 317 Katso: 287. 318 Meri ja laiwa — Haahlat ja pata — Orsi ja liekku eli kätkyt. 319 Kankaan kudonta. 320 a) Hewonkakara, b) Karpalo, c) Lumitykky.

321. Kaakko kypsyi karkehessa, kaakko maahan kaiwettiin, sieltä ylös nostettiin, tulen seassa poltettiin? 322. Kaarne lenti leuhotteli, weri siiwistä sirasi? 323. Kaarne lenti liipotteli, wesi siiwistä sirisi? 324. Kahdeksan kärsää yhdellä sialla? 325. Kahdella jalalla astuu, kahdeksatta kantaa? 326. Kahdesti syntyy, kerran kuolee? 327. Kaikki lampaat lahdella, yynnä syöwät, yynnä juowat, tuopista hopeisesta, kultalaidasta kupista? 328. Kaikkialta päin yrittää, päällen ei pääse? 329. Kaikkiin koskewa, ei weteen wajo, eikä mahdu maan rakoon? 330. Kaikkiin tarttuwa, kaikkia kaimaa? 331. Kaksi haistaa, yksi maistaa, kaksi kuulee, kaksi näkee, kaksi koiria sotii, yksi perässä ripsaa? 332. Kaksi häntää yhdellä hiirellä? 333. Kaksi jähtia merellä, ei sinä ilmoissa ikänä, kuuna kullan walkiana, toinen toistansa tawota? 334. Kaksi Kalewan poikaa, itse pirtissä asuwat, päitä pestään pihalla?

——- 321 Nauris. 322, 323 Wesimyllynratas — Soutuwene. 324 Pöydän jalat ja lauta. 325 Reki, jolla on kaksi jalasta kahdeksan kaplaa. 326 Kana, lintu — Kala. 327 Alttariwäki, Herranehtoolliswieraat. 328 Wesi saaren ympäri. 329, 330 Nimi. 331 Lehmän eli härjän sieramet, kieli, korwat, silmät, sarwet ja häntä. 332 Kenkä. 333 Kuu ja aurinko taiwaalla. 334 Laipio=hirret, maatitsat.

335. Kaksi kantoista merellä, upotaan, kuplataan, wuoroansa kumpainenkin? 336. Kaksi karjassa, kaksi marjassa, kaksi myllyssä, seitsemän saunalla, kahdeksan rannalla, yhdeksän korkian wuoren päällä? 337. Kaksi katsoo, kaksi kuulee… 338. Kaksi kilisilmää, kaksi mökökorwaa, neljä tamppijalkaa, törölörö perässä? 339. Kaksi koiraa juoksee, ei toistaan saawuta? 340. Kaksi kultaista kanaa, yli orren ottelewat? 341. Kaksi kultaista kerää, yli orren luiskuttawat? 342. Kaksi kultaista käkeä, kuun kierti, päiwän kierti, ei kierrä Jumin kekoa? 343. Kaksi kultaista käkeä, yli orren tappelewat? 344. Kaksi kuppia merellä, kumollaan kumpaisetkin? 345. Kaksi kuulee, kaksi katsoo… 346. Kaksi kättä, kaksi päätä, neljä silmää, kuusi jalkaa? 347. Kaksi laiwaa merellä, iän kaiken purjehtiwat, eiwät toistansa tapaa? 348. Kaksi lasta, kaksi emoa, kolme päätä kaikkinansa?

——- 335 Katso: 333. 336 Kolme kymmentä. 337 Katso: 331. 338 Wuohi, kili, pukki, kauris. 339 Reenjalakset. 340, 341 Silmät päässä. 342 Silmät; Jumin keko on pää. 343 Katso: 340. 344 Katso: 333. 345 Katso: 331. 346 Ratsastaja ratsunensa. 347 Kuu ja aurinko — Korwon eli saawin korwat. 348 Äiti tyttärensä ja tyttären lapsensa kanssa.

349. Kaksi lotjaa merellä matkaa, ei kumpainenkaan toista yllätä? 350. Kaksi maan haltiata, hiihtaa hiwuttelee aina yksiä latuja? 351. Kaksi makaa, kaksi seisoo, yksi edestakasin soutaa? 352. Kaksi meillä, kaksi teillä, kaksi kaikella kylällä? 353. Kaksi miestä merta souti, toistaan ei näe konsa? 354. Kaksi miestä metsästä tulee, tulen äänen paajitaan? 355. Kaksi mustaa wastakkaa? 356. Kaksi nuorta Lappalaista hiihtää yhtä latua? 357. Kaksi näkee, kaksi kuulee… 358. Kaksi ortta kanasia, kaikki sirkun walkoisia? 359. Kaksi ortta metsikanoja, kohakkaa istutaan? 360. Kaksi päätä kahda'päin wetää? 361. Kaksi reikää yhdessä keträssä? 362. Kaksi seisoo, kaksi wenyy, yksi edestaas käwelee? 363. Kaksi silmää, kumpikin puhkastaan? 364. Kaksi silmää, yhteen katsoo? 365. Kaksi sisarusta ympäri maan juoksewat, eiwätka tee kun kaksi jälkeä, ja eiwät tule konsa yhteen?

——- 349 Katso: 347. 350 Katso: 333. 351 Owirakennuksessa kynnys ja kamana, pielet ja itse owi. 352, 353 Katso: 333. 354 Sukset — Reenjalakset. 355 Laki ja lattia. 356 Kuu ja aurinko. 357 Katso: 331. 358, 359 Hampaat suussa. 360 Astianwanteen taikka nahkawyön päät. 361 Tynnyri, leili, lekkeri, purakka. 362 Katso: 361. 363, 364 Reiät saawin eli korwon korwissa. 365 Reenjalakset.

366. Kaksi soutaa, kolmas kylwää, kymmenisin niitetään? 367. Kaksi Turjan Lappalaista, hiihtaa hiwuttelee sinistä saloa myöten, toinen toista ei tapaa? 368. Kaksi uppia merellä, toinen nousi, toinen laski? 369. Kaksi weljestä ikänsä rinnan juoksee, ei kumpainenkaan edelle pääse? 370. Kaksi wenyi, kaksi seisoi, wiides käwi edestakasin? 371. Kaksi wetää, neljä juoksee tyrylyttyyn, tyrylytystä pyörynloikkaan, pyörynloikasta pyrähti lentämään? 372. Kaksi äitiä, kaksi lasta, kolme päätä? 373. Kaksijalkainen menee nelijalkaisen luoksi, nelijalkainen kuusijalkaisen luoksi, kuusijalkainen pyörykkäisen luoksi, pyörykkäinen nelisuppuisen luoksi? 374. Kaksijalkainen, nelikorwainen, henki toisinaan sisässä, toisin ajoin hengetönnä? 375. Kaksikätinen, kaksipäinen, nelisilminen, kuusijalkainen? 376. Kaksitoista warista katoaa, yksi ammuttiin, montako jäi? 377. Kala kypsi, liemi keittämätön? 378. Kala uusi, liemi kypsi, kahdenhaarainen kapusta?

——- 366 Reimiä, kalanlankaa, lasketaan ja koetaan. 367 Reenjalakset — Kuu ja aurinko. 368 Kuu ja aurinko. 369 Katso: 365. 370 Katso: 351. 371 Lypsäntä, kirnunta ja woi. 372 Katso: 348. 373 Mies, hewoinen, reki, keko ja riihi. 374 Kätkyt, kehto, liekku, waku, tuutu; lapsi toisinaan sisässä. 375 Katso: 346. 376 Yksi, nimittäin se ammuttu, toiset ensiwät matkaansa. 377 Suolakala puolikossa. 378 Nuotta.

379. Kamppi seisoi kankaalla kahdeksalla kantapäällä? 380. Kananpesä kankaalla, keskellä muna märännyt? 381. Kanasia kaksi ortta, kaikki ihan walkeita? 382. Kannettawa wäsyy, kantaja ei wäsy? 383. Kanto seisoi kankaalla… 384. Kappi seisoi kankaalla yhä yhdellä jalalla? 385. Karhun käpälä karsinassa? 386. Karhu nousi pahnastansa ja puhalsi joka karmastansa? 387. Karwainen alta, karwainen päältä, karwainen molimmin puolin? 388. Karwainen alta katsoi nappulaista nielläkseen? 389. Karwainen hömmötetään, paljas pannaan sisään? 390. Karwainen hömmötyinen, siihen paljas pistetään? 391. Karwainen katsoo akkunan alta mullikaista nielläksensä? 392. Karwainen kun lammas, kewiästi keikuttaa, ei karwainen kuitenkaan? 393. Karwasuinen katselee nilkopäätä nielläkseen? 394. Kasta, pistä, menetä, wedätä, knn ei mahdu, nuole päätä?

——- 379 Kirkko — Tuulimylly — Kirppu. 380 Potakat, perunat, maaomenat kasvaessaan, istukas keskellä. 381 Hampaat suussa. 382 Soutaja ja wene. 383 Katso: 379, 384 Sieni — Wäkkärä. 385 Uuninluuta. 386 Tuisku. 387 Ryjy. 388 Wuona, karitsa imee. 389, 390 Karwakinnas, turwakko, rukkainen. 391 Katso: 388. 392 Harakka. 393 Katso: 388. 394 Kun neula rihmoitetaan, langoitetaan.

395. Kaswoi kaunis kansakunta omalla elinsialla; tuli tuima murhamies, kaatoi kaikki nuo katalat, poltti luunsakki poroksi? 396. Kataja kallion nenässä lekkuu tuulet, lekkuu tyynet? 397. Kataja mäellä kaswoi ylös tywen, alas latwan? 398. Katajainen katti naukui, winkui waskinen orawa? 399. Katajainen niemen päässä, juurin ylähäksi, latwoin alahaksi? 400. Katajainen niemen päässä, tuulelta tuhaelee? 401. Katajapehku niemen päässä, tuhisee tulettakin? 402. Katajikko niemen päässä, liikkuu tuulla, tyynelläkin? 403. Katsoo, katsoo, ei koskaan silmät räwähdä? 404. Katsoo yöt, katsoo päiwät, ei koskaan silmät wärähdä? 405. Katti seisoi kankahalla, kahdeksalla kantapäällä? 406. Katti uida uikuttaa, jälki jäähän kohmettuu? 407. Kattila kiehui kankaalla ilman puutta, terwaksitta? 498. Kattila mäellä kuohui, ilman puitta, walkiatta, kokitta, kohentajatta, pawaritta, paistajatta? 409. Kaunis tynnyri Turussa, täynnä tuoresta lihaa? 410. Kauranärte kankaalla, kulta napa närttehessä?

——- 395 Kasken kaataja, hakkaaja. 396 Parta. 397 Hewosen häntä — Parta. 398 Waskikantele. 399-402 Hewosen häntä — Parta. 403, 404 Silmät, reiät saawin eli korwon korwissa. 405 Kirkko — Tuulimylly. 406 Sukkula, syöstäin. 407, 408 Muurahaiskeko, kusiaispesä, wihalaispesä. 409 Muna. 410 Puurowati ja woi silmässä.

411. Kauris seisoi… 412. Kedolla kengätön? 413. Kehrä… Kehri… 414. Keitto kiehui kalliolla, ilman puitta, walkiatta, kokitta, kohentajatta, kattilatta, katsojatta? 415. Kekkosessa lehtonen, lehtosessa lintusia? 416. Kekonen keritty, kullalla katettu? 417. Kellen ensiksi kättä tupaan tullessa annat? 418. Kellen ensiksi suuta tupaan tullessa annat? 419. Kellä keketin korwat, kenen korwat keksällään? 420. Kellä kieli päälaella? 421. Kellä silmät korwissa? 422. Kellä silmät niskassa? 423. Kellä suu keskellä päätä, kellä silmät kiirallaan, kellä korwat kietsallaan? 424. Ken ensimäisen tynnyrin tapin teki? 425. Ken koskematta heiniin menee? 426. Ken wieraalle tupaan tullessa ensiksi kättä antaa?

——- 411 Katso: Kamppi seisoi… 412 Kettu, repo. 413 Katso: Keträ… Ketri… 414 Katso: 407. 415 Pää, tukka ja eläwät ihmisen päässä. 416 Puurowati, huttuluota. 417 Owenriwalle, kääkälle, wedätille, uksiraudalle, awaimelle. 416 Lämpimälle. 419 Tuopilla. 420 Tuohikontilla. 421, 422 Reen painimella. 423 Korwolla eli saawilla. 424 Joka ensimäisen tynnyrinkin. 426 Päiväpaiste — Kaste, sumu, huude, kuura, uswa. 426 Owen ripa, uksirauta, kääkä, wedätti, awaimen perä.

427. Ken wieraalle tupaan tullessa ensiksi suuta antaa? 428. Ken wieraalle tupaan tullessa irwistää? 429. Ken wieraalta tupaan tullessa ensisanomat kysyy? 430. Kenen… 431. Kepitetty, kengitetty, pantu wierahan waraksi? 432. Keppi tielle kenkitetty, mänki mäelle mänkitetty, tulewia tuntemaan, menewiä katsomaan? 433. Kerran seisoo, kolmasti kuolee, puilla hakataan, weteenki nakataan? 434. Kerä edellä, keppi jäljessä, ruumenus keskellä? 435. Kerä edellä, säkki keskellä, pikku puikkarin perässä? 436. Kerä juoksi tietä myöten, käkkärä kerän jälestä? 437. Keräpää, korentohäntä, keskus yhtä ymmyrjäinen? 438. Kesäksi kengiksen, talweksi riisuksen? 439. Kesäksi pukee… 440. Kesällä wihmaa waraa, talwella pakkaista ei pelkää? 441. Kesallä wiuhkaa, wauhkaa, talwen aitassa asuu? 442. Kesän kesti, talwen leski, syksyllä nuori neito? 443. Kesän lakitta, talwen lakkipäällä?

——- 427 Lämmin. 428 Seinänrako. 429 Koira. 430 Katso: Kellä… Minkä… 431 Kahlekoira. 432 Wiiri. 433 Pellawa. 434, 435 Kissa, katti, kasi. 436 Hewonen ja kärrit. 437 Katso: 435. 438 Wiikate, wiitake, wikatin. 439 Katso: Talweksi riisuu… 440 Turkki. 441 K. k. 438. 442 Riihi — Haasia, kyäs, kuhila, auma. 443 Kanto; talwella lumitykky päällä.

444. Kesän leski, talwen leski, syksyllä miehen morsi? 445. Kesän turkkipäällä, talwen alasti? 446. Kesän keikkuu, talwet nokkii? 447. Kesät hetteillä heiluu, talwet aidalla asuu? 448. Kesät makaa, talwet liikkuu? 449. Kesät leskenä, syksyt morsiamena? 450. Kesät syöpi, talwet makaa? 451. Keträ kirpoi katajan kuoren alle, ei kieltä saada? 452. Keträwarsi kengitetty, mäen päälle mängitetty, ilmoa ihoamaan, tuulen teitä tuntemaan? 453. Keträwarsi kengitetty, mäen päälle mängitetty, wierahia wartomahan, kansoa kereämähän, tulewia tuntemahan, saapia ihailemahan? 454. Keträwarsi kengitetty, sepin maahan seisotettu, ilman teitä tietämään, suuntia sanelemaan, wierahia wiittomaan, outoja opastamaan? 455. Kiehui kattila mäellä… 456. Kiehuu, kiehuu, ei koskaan kuohu? 457. Kiekeroinen, kaakeroinen, kaikki pellot pelmuaa, halmeet kumoelee?

——- 444 Katso: 442. 445 Lehto, lehtipuu, koiwu j. n. e. 446 Wene; talweksi kumotaan. 447 Wiitake, wiikate. 448 Reki. 449 Haasia. 450 Aura. 451 Kuu eli päiwä, aurinko, menee pilwen taaksi, eli laskee. 452 Tuulikukko, wiiri, laku. 453 Tapuli, kellokaastari — Tuulikukko, wiiri, laku. 454 Katso: 452 — Tien osottaja, oswiitta. 455 Katso: Kattila mäellä… 456 Katso: 407 — Aaltoawa, lainehtiwa järwi. 457 Sirppi, kamppi.

458. Kiikku kiukahalla? 459. Kiilo penkin alla? 460. Kiinni puu, kiinni luu, kiinni liha, kiinni nahka, itse päälle keikahda? 461. Kiitää kaataa kiwisessä kirkossa, huutaa hoilaa punaisessa muurissa? 462. Kiitää kaataa, yöksi aidalle lentää? 463. Kilisee kalisee, luisten lukkojen takana? 464. Kilkkaa kalkkaa… 465. Killeroittaa, källeröittää, katajaisella kaarnalla? 466. Kinni puussa, jänni maassa, karwakessi kuusen alla? 467. Kinni puussa, känni maassa, karwakinni puun juuressa? 468. Kiparin mäki sulkkuisella wyöllä wyötetty? 469. Kipilipi linnukkinen, eikä kestä nuotan nuorat, eikä seitsemät seljykset? 470. Kippalakki, raikka takki, paita=päällä parhaat tawarat jakaa? 471. Kirjawa karja, musta paimen? 472. Kirjawa karja niinistä siltaa waskiseen linnaan? 473. Kirjawaa karjaa ajetaan niinistä siltaa rautaiseen linnaan?

——- 458 Padan haahlat; raakku. 459 Kirwes. 460 Satuloitseminen ja selkään nouseminen. 461 Kirkonkello. 462 Y. k. 438. 463 Kieli. 464 Katso: kilisee kalisee… 465 Silmä. 466 Orawa, jousi (pyssy) ja koira. 467 Orawa eli lintu, jousi ja koira. 468 Ukonkaari, wesikaari. 469 Hiiri. 470 Pappi. 471 Kirkkokansa ja pappi — Seurakunta ja pappi. 472, 473 Katso: 204.

474. Kirjawainen, karjawainen, sylenpituinen palikka? 475. Kirjawainen, karjawainen, woittu wuoren mustasella? 476. Kirjawampi kissan häntää, lemeämpi lehmän wuotaa? 477. Kirkkoa salwetaan, lastua ei saa? 478. Kirpitsa, korpitsa, korwista rippuu, ruskia repo häntää nuolee? 479. Kirposi kultainen awain kultaiselle kuomikolle, kuu löyti, päiwä peitti? 480. Kirppu metsään menee, ei tuhannella hewosella kotiin saada? 481. Kirppuna metsään wiedään, möykkynä kotia tuodaan? 482. Kirskaa, karskaa, tihiässä wiitassa? 483. Kiteroittaa, kateroittaa, kaikki kädet katsoo? 484. Kitseroinen, katseroinen kaikki pellot kaalitsee, kaikki askelet lukee? 485. Kitti katti wettä uipi, jälki jääksi kylmettyy? 486. Kituu yöt, kituu päiwät, lehden ajan lepää? 487. Kiukerainen, kaukerainen, kaikki pellot pehmittää, kaikki lainiot lukee? 488. Kiukurainen, koukurainen, kaikki pellot perkkoaa, kaikki halmeet hakee?

——- 474 Käärme. 475, 476 Waippa, raanu, ryiy. 477 Eloja aumataan — Heiniä suowataan. 478 Wiinapannu. 479 Kaste kukilla: halla, kuura, härmä. 480 Tulikipuna sytyttää metsän; kulowalkia, metsäwalkia. 481 Nauriin siemen ja nauris. 482 Keritsimet, lammasraudat 483 Kääkä. 484 Sirppi. 485 Sukkula eli syöstäin kutoessa. 486 Kytkyt, kytkystä. 487, 488 Aura — Sirppi.

489. Kiuskaa, kauskaa, tihiässä wiidassa? 490. Kiwen päällä kiiluwainen, aidan raossa wälkkywäinen? 491. Kiwi alla, kiwi päällä, waahti keskeä waluu? 492. Kiwijalka, tuohikenkä, läksi suota sotkemaan, wetelätä wellomaan? 493. Kiwikenkä, tuohihattu, wedessä seisoo, maalla kaatuu? 494. Kiwikenkä, tuohilakki, kenen saapi surmoaa? 495. Kiwinen kenkä, tuohinen lakki, wiisisilmäinen otukka? 496. Kiwinen pelto, koiwuinen siemen, rautainen aura? 497. Kiwinen pelto, puinen piennar, wiisin kuusin rikkaissa, yksin köyhissä kodissa, eikä aina yhtäkään? 498. Kiwinen pelto, rautainen äes, koiwnn kuoret siemenenä? 499. Kiwiset pellot, puiset pientaret? 500. Kodissa kolahti, rannalla rojahti, sinisotkanen seljällä? 501. Kodissa syntyi, korwessa kaswoi, seinällä seisoi, naulalla naukui, polwella lauloi, pöydällä pöräsi? 502. Kohdallaan tyhjä, kumollaan täysi. 503. Kohdin seinään, selin pirttiin?

——- 489 Katso: 482. 490 a) Käärme, b) Tähkä. 491 Myllynkiwet ja jauho. 492 Nuotta. 493, 494 Werkko. 495 Pirtti. 496 uuni, halot ja uunin koukku, hiilihanko — Tulukset, katso 498. 497 Lasiakkunat. 498 Tulukset, tuluskääry; peltona pii, limsi, linttu; äkeenä tulirauta, karkku; siemenenä taula. 499 Ikkuna. 500 Wene. 501 Kantele. 502 Hattu, lakki. 503 Kirwes.

504. Koira haukkui kolkutteli, alla mäen mälkytteli, minä hännästä pitelin, saparosta pyörittelin? 505. Koira haukkui kollotteli, mäen päällä mällötteli, mies hännästä piteli, saparosta sapsutteli? 506. Koiwu kaswoi korwen maalla, haapa Hastingin aholla, juuret yhteen jutisi, eipä latwat tärpä'känä? 507. Koiwu Kolmangin mäellä, haapa Hallan taipaleella, juuret yhteen jupuwat, latwat ei täritä'kään? 508. Koiwunen kollia, haapanen hallia, juuret yhteen täyttää, latwat ei koske'kaan? 509. Kokkula korwessa? 510. Koko kesän tanssii ja leikitsee, talweksi muotonsa peittää? 511. Kokonpesä pirtissä? 512. Kolkkaa, kalkkaa, kalliolla? 513. Kolmasti päiwässä päälleen pnkee, enimmät ajat alasti seisoo? 514. Kolmea jalkaansa tulessa paahtaa? 515. Kolmijalkainen paikallansa pyörii? 516. Konstipuu, kopetto koiwu, jonka luika laukaisee, miehen surma siukaisee? 517. Kontio korolla seisoo, kolme jalkaa perässä?

——- 504 Loukku loukuttaessa — Kirnu kirnutessa. 505 Kirkonkelloa soitetaan — Loukutetaan — Halkoja leikataan. 506-508 Lehmän eli härjän sarwet. 509 Kontio, Karhu. 510 Järwi. 511 Kaappi. 512 Nuottowe, nuottawäki. 513 Ruokapöytä. 514 Jalkapata, pannu. 515, 516 Pyssy. 517 Rukki kehrätessä.

518. Kontio korotalla yhdellä jalalla? 519. Kontio korwesta nousi kahden hännän huiskaralla, neljän silmän mulkaralla, kahdeksan jalan keralla? 520. Kontion käpälä pirtissä? 521. Kontionpesä pirtissä? 522. Koputtaa kodan päälle, naputtaa nawan päälle, kun pääsee sisään sanoo karnaks? 523. Korkiampi kotaa, matalampi rekiä, mustempi syttä, walkiampi lunta? 524. Korppi lenti kongotteli, wesi siiwistä sirisi? 525. Korppi lenti korwen rannat, weri siiwistä sirisi? 526. Korwa kuulee, silmä näkee, räpästää, ei ota pois? 527. Korwat on, ei kuule, silmät on, ei näe? 528. Korwessa kokottawainen, mäellä mäköttäwäinen? 529. Koska seulalla wettä kannetaan? 530. Koskeen kurkottaa, eikä koske kuitenkaan? 531. Koskella kohisteleksen, wirran päässä wietteleksen? 532. Koskella korotteleikse, alla wirran wietteleikse, kuorehia kulkkuhunsa?

——- 518 Reppänan eli lakeiscn lauta ja warsi. 519 Härkäpari — Tiine lehmä eli hewoinen. 520 Uuninkoukku, hiilihanko, uuninluuta. 521 Uuni. 522 Awain ja lukko. 523 Harakka. 524, 525 Wesimyllyn ratas — Soutuwene. 526 Lakinlappu — Korwarengas, koltuska. 527 Korwo. 528 a) Kontio, Orawa. b) Jywäauma, ruislawa. 529 Kun on pohja sawettu eli wesi jäässä. 530 Haahla kiehuwaan pataan. 531 Kapusta, kauha, kiehuwan padan laidalla. 532 Ahrain, ahingas, arina.

533. Kotona… 534. Koukulla wedetään, reellä työnnetään, ei koskaan syöjä täydy? 535. Kouraan mahtuu, pirttiin ei mahdu? 536. Kouristat, niin kouran täysi, lewität, niin pellon täysi? 537. Kudottu, keträtty, wuoltu, westetty, paita alla, liha päällä? 538. Kuikelo kujalla… Kuikero kujassa… 539. Kuin liuki… Kuin menee… 540. Kuinka paljo matkaa taiwaaseen on? 541. Kuinka paljo sawua yhdestä sysimiilusta lähtee? 542. Kuinka sitte maailma sikiäisi, jos kaikki miehet ja waimot kuolisiwat yhteen aikaan? 543. Kuinka sywä meri on sywimmästä paikasta? 544. Kuippana kolpilla? 545. Kuiwa kurkku luita puree? 546. Kuiwa kuusi kankaalla, tuoreet käwyt tekee? 547. Kuka… Kukali… Kukas…

——- 533 Katso: Kodissa. 534 Wesisahaan tukkia sahattaa. 535 Nuottauitto, salko, walkki. 536 Willalewet, kielamusta ja kartta. 537 Kynttilä. 538 Katso: Mikä kuikelo … Mikä kuikero… 539 Katso: Kun liuki… Kun menee… 540 Yksi silmänkanto, näkemä, ojelma. 541 Se minkä jäännökset painawat wähemmin, kun mitä puut ja muut aineet pannessa painoiwat. 542 Pojat naisiwat tyttäriä ja saisiwat lapsia. 543 Kerran kiwellä heittää. 544 Taikinatiinu. 545 Loukku. 546 Seiwäs, riuku, humalikossa ja umalat. 547 Katso: Ken… Mikä…

548. Kukkanen kuusessa, helykiwi juuressa? 549. Kukko kulta kutkuttaa, nenä notko notkuttaa, hietaisessa hetteessä? 550. Kukko kupariharja, katsoo yöt, katsoo päiwät, ei koskaan silmiään räwäytä? 551. Kulkee kun kujari, matkaa kun majuri, iän kaiken iswosalla, polwen kaiken potwatalla? 552. Kulkee kun kuningas, waeltaa kun waltaherra, joka wuosi warrotaan köyhimpäänkin kotihin? 553. Kulkee yöt… 554. Kulkiessa tunnet, korwilla kuulet, silmillä et näe? 555. Kullalla walettu, hopialla holwattu, wankuu ja wonkuu, wiikon päästä wiimeistäkin? 556. Kullassa kulajaa, hopiassa heläjää, ikkunasta pirttiin tulee, owest' ei sinä ikänä? 557. Kullittu kallitun perää nuolee? 558. Kulta alla, kulta päällä, neitsy tanssi kullan päällä? 559. Kultaa kujaset täynnä, hopiata tanhuaiset, eik' ole omistajata? 560. Kultaa kullat, hopiata hopiat, mustan metsän rannalla kantawat?

——- 548 Orawa eli lintu ja koira. 549 Kapusta, kauha, woita suolatessä. 550 Tuulikukko, kukon kuwa wiirin, laun, päässä. 551 Wesi wedetään rannalta kotiin — Wesi koskessa, wirroissa, jokiloissa. 552 Joulu; pääsiäinen; kekri. 553 Katso: Yöt kulkee… 554 Tuuli. 555 Kirkonkello. 556 Päiwäpaiste; kuntama. 557 Tuli ja pata. 558 Riihen puiminen. 559 Päiwäpaiste; kuutama. 560 Korwarenkaiset, korwalehdet ja hiukset.

561. Kultatahko tanhualla, eik' ole kullan korjaajata, tuon kaluksi katsojata? 562. Kulwolintu kuita syö watwolinnnn takapäästä? 563. Kumartaa kuusen latwat, järäjää järwen rannat, kuningasta kulkewaa, herraa waeltawaa? 564. Kumman ennen otat: aidan raosta rapsawaisen, kiwen alta kiiltäwäisen? 565. Kumman ennen otat: kiweltä kiltsottajan, aidan raosta rapsottajan? 566. Kumman ennen otat: kuolleita kuopallisen, makkaroita maljallisen? 567. Kumman ennen otat: kuusikossa kupsaawan, lepikössä lepsaawan? 568. Kumman ennen otat: lehossa lepsäwän, wai kuusessa kupsawan? 569. Kumman ennen otat: mäeltä mäköttämäisen, korwesta kokottawaisen? 570. Kumman ennen otat: suolta sonnin munat, jäältä jännin munat? 571. Kumman ennen otat: ämmän rupisen pään, elikkä woileiwän akkunalta?

——- 561 Aurinko taiwaalla. 562 Rukki. 563 Tuuliainen, tuuliaispää kulkee. 564 a) Tähkä, b) Käärme. 565 a) Käärme, b) Tähkä. 566 a) Nauriskuoppa, b) Käärmeet. 567 a) Orawa, b) Sammakko, ojakonna, kokuna. 568 Katso: edell. 569 a) Jywäauma, ruislawa, b) Kontio, karhu — Honka. 570 a) Lakat, hillat, muuramet, b) Hewonkakarat. 571 a) Räätikkä, sinikka, juuriska, lanttu, juntti, b) Räkä nenässä.

572. Kumollaan täysi, kohdallaau tyhjä? 573. Kumuaa kumia kello… 574. Kun liuki laukiaa, miehen surma suikiaa? 575. Kun menee, ei tee tietä, kun tulee, niin tekee? 576. Kun metsään menee, niin kotiin katsoo, kun kotiin tulee, niin metsään katsoo? 577. Kun metsään menee… 578. Kun nielee, niin juuttuu, kun sylkee, niin tuli lentää? 579. Kun nousisi, niin taiwahan tapaisi; kun olisi kädet ja jalat, niin warkahan sitoisi; kun olisi suu ja silmät, niin kaikki puhuisi? 580. Kun on kumossa, niin on täynnä, kun on kohdallaan, niin on tyhjänä? 581. Kun on ylöspäin, niin on tyhjä, kun on alaspäin, niin on täysi? 582. Kun ottaa, niin enenee, kun panee, niin wähenee? 583. Kun painaa, niin pussahtaa, kun nostaa, niin lössähtää? 584. Kun paiskaa, niin parahtaa, kun kumartaa, niin kurahtaa, kun wetäsee, niin weri lähtee?

——- 572 Lakki, hattu. 573 Katso: Kuuluu kumia… 574 Pyssy ja laahdinki. 575 Uuninluuta, kiukaan hawut. 576 Kirwes eli kuokka olalla. 577 Katso: Mies metsään… 578 Pyssy laahatessa (ladatessa) ja ampuessa. 579 Maantie. 580, 581 Katso: 572. 582 Kuoppa, hauta, awanto — Ikkunan lauta, luukku — Welka. 583 Taikina sotkiessa, wastatessa. 584 Koiwu kewäillä hakatessa — Juomatynnyri.

585. Kun pistät, niin pirskahtaa, kun nostat, niin norskahtaa, kun wedät, niin wettä lähtee? 586. Kuu pistää, niin pirskahtaa, kun wetää, niin wettä wiskaa? 587. Kuningas kultapöksy kiertää kiwistä wuorta, somerista sorkuttaa? 588. Kuningas kuulee, harwoin näkee. Jumala ei sinä ikänä, talonpoika joka päiwä? 589. Kuningas pieni, kädet pitkät? 590. Kunne juokset koukkupolwi nihwoilta karitsoihinsa? 591. Kunne kuljet kulukoira, minne menet monikiwerä? 592. Kunne luot sinikeräset, sinne'pä et pääse'kään? 593. Kunne läksit monikowero? 594. Kunne menet… 595. Kuoliat kotihin tuotiin, waras puuhun hirtettiin, tie kumohon kaadettiin? 596. Kuolleita kuopan täysi, makkaroita maljan täysi? 597. Kuollut eläwätä wiidasta wetää? 598. Kuoren syöpi, sydämellä lentää?

——- 585, 586 Waatteita pestään, pyykkiä sotketaan, sotkuja surwotaan — Wettä ammenetaan kaiwosta — Kirnutaan, oluttynnyri. 587 Sirkka. 588 Wertaisensa. 589 Uunin patsas ja orret. 590 Kurki. 591 Nurmen kysymys ojalta eli joelta, johon joki wastaa: "mitäs huolta paljaspäällä?" taikka: "mi huoli kerittypäällä?" 592 Et pääse, minne silmäsi luot. 593 Katso: 591. 594 Katso: Minne menet… 595 Kalat, nuotta ja wene. 596 Katso: 566. 597 Harja, suka, kampa. 598 Petäjän kuori syödään ja puusta tehdään suksia, joina hiihdetään.

599. Kuorma huokaa, kantaja ei tunne'kaan? 600. Kupeestaan syöpi, päästään ulospanee? 601. Kuppi kumossa, täynnä tuoretta lihaa? 602. Kurjen kaula merestä poikki? 603. Kurjen ukko saapasjalka astuu kiwistä wuorta, kiwiwuori wonkasee? 604. Kurotaikse, keikotaikse, äsken äänehen parahti? 605. Kusta tulet kuu=otsa? — Täältä tulen tähtiotsa mielettömästä linnasta? 606. Kuta enemmin… 607. Kutulintu kutwentaa, watulintu wastaan ottaa? 608. Kutwalintu kuuta syöpi watwolinnun suukkoseen? 609. Kuulet tulewan, et arwaa lähtewän? 610. Kuuluu kumia kello talonpojan tanhualta? 611. Kuuluu kumia ääni pitkän pellon piertaneelta? 612. Kuuluu kun kuningas, heläjää kun herrasmies, joka talon käypi, tehdään waraa kun walloille? 613. Kuuluu kuin kuningas, näkyy kuin saari, joka mies waransa walmistaa? 614. Kuusi jalkaa, kaksi jälkeä?

——- 599 Soutaja ja wene. 600 Tynnyri — Pyssy. 601 Katso: 572. 602 Padan sanka, kattilan panka. 603 Hiilikoukku, hiilihanko — Aura. 604 Kukko. 605 Saunaan meniä ja saunasta tulia. 606 Katso: Jota enemmin… 607, 608 Rukin rauta ja rulla. 609 Surma, kuolema. 610 Kirkonkello. 611 ukkonen. 612 Katso: 552. 613 Ruttotauti — Ukkonen — Tuuliaispää. 614 Reen kaplaat ja jäljet.

615. Kuun lainen, päiwän lainen, sekä hiiren hännän lainen? 616. Kuusi jalkaa, neljä silmää, kaksi kättä, kaksi päätä, hännällinen? 617. Kuusijalkainen, yöllä lattialla hipottelee, päiwäksi seinille nousee? 618. Kuusi meillä, kuusi teillä, kuusi kaikella kylällä? 619. Kuusi weljestä yhden lakin alla yksillä siwakoilla hiihtaa? 620. Kuusikossa kupsoawa, lepikossa lepsoawa? 621. Kuusiläpinen kurikka, lipiläpi seitsemäsi? 622. Kuusireikäinen kurikka, emä reikä seitsemäsi? 623. Kuussaa, kaassaa, illalla sanoo lopsis? 624. Kyhkynen kyperöselkä pantu wuorta paimenehen siksi ilmoksi iäksi? 625. Kykky kynnyksellä? 626. Kykräselkä, käkräselkä, lammin ympäri latoo? 627. Kyljestään syöpi, suustaan purkaa? 628. Kylkiluita lukein kylään menee, willapäänä kotiin tulee?

——- 615 Nauris. 616 Ratsastaja ratsunensa. 617 Lude; torakka. 618 Pirtin akkunia Wenäjän Karjalassa. 619 Reen kaplat, kori ja jalakset. 620 Katso: 567. 621, 622 Ihmisen pää; lipiläpi s. o. suu. 623 Kenkä, wirsu, löttö, ruojus. 624 Jauhekiwen käsipuun kanta. 625 Kissa — lapsi. 626 Kapusta, kauha, juomapytyssä — Lusikka puurowadissa, kuiri huttuluodassa. 627 Pyssy. 628 Heinähäkki.

629. Kylmä kannikka ikkunan takana? 630. Kylän koira kyykyllänsä, kaikki laineet lukee, kaikki aallot arwelee? 631. Kylän korja käykyllänsä, kaikki pellot pelmua, kaikki wainiot wakoo? 632. Kymmenen weljestä hirttääwät korttelin kokosen huoneen läpi? 633. Kymmenen wetää neljästä niemestä lewiähän liettehesen, lewiästä lietteestä pitkään pötköön, pitkästä pötköstä awoon laukkuun? 634. Kynsikäs wei päiwän tiedon pellon parannukselta? 635. Kynsillinen söi päiwän wiisaan pellon höystöltä? 636. Kynsillä kiskotaan lihaa päästä, eikä itke kuitenkaan? 637. Kynsitöin, käpälitöin, seinää myöten nousee? 638. Kyrön ukko rautakenkä astuu kiwikatua, kiwiwuorta wongottaa? 639. Kyykky kynnyksellä? 640. Kyynärä karwaista, koura paljasta? 641. Kyynärä karwaista, kyynärä paljasta, kyynärä perän alaa? 642. Kyynärä karwaista, pion ala paljasta?

——- 629 Kuu. 630 Aura — Wene. 631 Aura. 632 Suutarin sormet kenkää ommellessa, neuloessa. 633 Sormet, lehmän nisät, lypsinkiulu, kirnu ja suu eli woipytty. 634, 635 Hawukka kukon tunkiolta. 636 Hamppu. 637 Taikina. 638 Katso: 603. 639 Katso: 625. 640 Kylpywasta. 641 Wanhanaikuisessa ketrinwärkissä kuontalo, kuoselin warsi ja kanta, jonka päällä keträtessä istutaan. 642 Katso: 640.

643. Kyyry kynnyksellä? 644. Kyyrähartia, käärähartia, yhdestä lammista wettä juowat? 645. Kyyräselkä, kääräselkä, ympäri lammin latoo? 646. Kädetön, jalaton, seinää nousee, kiukaalle pääsee? 647. Kähäräpäitä miehiä pirtin täysi? 648. Käki kukkui kuusessa, puoli saloa huuteessa? 649. Käki kukkui, maa kumisi, lehdet liikkui, linnut lauloi? 650. Käki kultainen kutee, maukku päällä mallahtaa? 651. Känni maassa? 652. Kären uuttu mättäässä, reunalla reheä kuusi? 653. Kätti kitti merta uipi, jälki jäähän jähmettyy? 654. Kättä koukkaa, tietä neuwoo, eikä sano kunne'ka menee? 655. Käwi tässä kääriäinen, kulki kullan nuppulainen, teki tansin tanhualla, tanhualla käydessänsä, silmät päässä nurjallaan? 656. Käy kun äiä, lentää kun lintu, maan mustoinen, someron suuruinen? 657. Käy käymistään, lyö lyömistään, owensuussa ikänsä elää, pöydänpäähän ei woi päästä?

——- 643 Kissa. 644 Lusikat 645 Lusikka. 646 Taikina pytyssä eli tiinussa. 647 Maltaat tiinussa. 648 Pappi ja kirkko. 649 Kirkonkello ja jumalanpalwelus. 650 Woita kirnutaan. 651 Katso: Kinni puussa… 652 Hewosen häntä. 653 Sukkula, syöstäin, kangasta kutoessa. 654 Tien osottaja, oswiittapuu. 655 Sammakko, ojakonna, kokuna. 656 Sontiainen. 657 Owi.

658. Käypi yöt, käypi päiwät, perillen ei toiwo'kaan? 659. Kääry kartanolla? 660. Könkönenä könönen, äyhkäwä änkkänen, tapellen ruokansa ottaa?

——- 658 Tiimakello, uuri. 659 Koira. 660 Haukka ja alli.

661. Lahdet kaidat, niemet pitkät, kalliot nenässä nienten? 662. Lahna kultainen kutee, määhnä päällä mälskää? 663. Laki täynnä lampaita, keskellä keritty uuhi? 664. Lammas lääwähän menisi, ei mahdu saparoltaan? 665. Lammas metsästä tulee, willat maata wiilee? 666. Lammas määkyy mäellä, mäkäriä mäki täynnä? 667. Lampaat aidassa, hännät ulkona? 668. Lampaat astuu kiwistä siltaa myöten, meren jokeen täytyy? 669. Lampaat lahdelle juoksi, yynnä syöwät, yynnä juowat, maljasta hopeisesta, pikarista kullatusta? 670. Lampaat lahden takana, syöwät kullaista kuloa, hopiaista heinän päätä? 671. Lampaita lato täynnä… 672. Lampi matala, pohjaa ei näy? 673. Lappalainen, laiha poika, hiihtää ilmoisen isäntä pyhän weljensä latua? 674. Lastu lammissa, ei koskaan mätäne? 675. Lastu lattialla…

——- 661 Sormien wälit, sormet ja kynnet. 662 Kirnutessa woi kohoaa päälle. 663 Taiwaalla tähdet ja kuu. 664 Katso: 141. 665 Heinäkuorma. 666 Pappi eli lukkari ja wäki kirkossa. 667 Lusikat kupissa. 668 Kosken kuohu. 669 Herranehtoolliswäki, alttariwieraat. 670 Y. k. e. — Hiilet uunissa. 671 Katso: Lato täynnä… 672 Rokkawati. 673 Kuu. 674 Kieli suussa. 675 Lapsi.

676. Lato alla, mylly päällä, tiuha metsä myllyn päällä, orawia metsä täynnä? 677. Lato täynnä lampaita, keskellä keritty oinas? 678. Lattian lewyinen, lehden lewyinen? 679. Latwa kun wasta, keskus kun kerä, juuri kun hiirenhäntä? 680. Latwa punainen, juuri karwainen? 681. Lauta liikkuu, lammikossa, ei kuiwa, ei märkäne? 682. Lauta lyöty lammikkoon, ei märkäne, ei mätäne? 683. Lauta wedessä yöt ja päiwät, eikä milloinkaan mätäne? 684. Lautta lahteen menee, lautan täysi laulajoita? 685. Lautta lammissa, ei wety, ei märkäne? 686. Lautta pyörii, salko wetää? 687. Lehden keweys, lattian leweys? 688. Lehdikki lehdossa seisoo yksinäisellä jalalla? 689. Lehmo lääwässä, kieli ulkona? 690. Lehmä lääwään menee, häntä ulos jää? 691. Lehmä luun kantoi, luu wasikan antoi? 692. Lehmä teki luun, luu teki wasikan?

——- 676 Katso: 8. 677 Hampaat ja kieli suussa. 678 Sawu saunassa, pirtissä eli muussa huoneessa. 679 Nauris kaswaessaan. 680 Muurain, lakka, hilla; mansikka; mesimarja. 681-683 Katso: 674. 684 Sorsan poikowe, sorsa poikinensa. 685 Katso: 674. 686 Käsikiwi. 687 Katso: 678. 688 Sieni. 689 Walkia uunissa, lieska, liekki suulla. 690 Lusikka. 691, 692 Kana munan ja muna pojan.

693. Lehmät lääwässä, sarwet ulkona? 694. Lehtoon ei mahdu suureenkaan, peltoon mahtuu pieneenkin? 695. Leikkaa yöt, leikkaa päiwät… 696. Lemmen lehti liehahtaa, sitä kaikki katsahtaa? 697. Lemmen lippu liepsahtaa, kaikki kansa katsahtaa? 698. Lemmikki lehdolla seisoi yhden jalkansa nojassa? 699. Lemmikki lehdolla yhdellä jalalla? 700. Lensi lintu siiwitönnä, istui puuhun jaloitonna, tuli neitsyt suuton, söi sen linnun suolatta, paistoi ilman walkiatta? 701. Lentää kun lintu, raskaan kuorman kantaa? 702. Lentää kun lintu, saarnaa kun pappi, menee mättääseen, tekee pesän? 703. Lentää kun metso, hyräjää kun pappi, maahan menee kun mato? 704. Lestynä, pestynä, pantu wieraan waraksi? 705. Lewitä karwaista, pistä siihen paljasta? 706. Lewitä polwet, hajota haarat, pistä piikillä keskeen? 707. Lewiänä pellollinen, koottuna kourallinen?

——- 693 Lusikat lowipuussa. 694 Hara, karhi, astuwa, äes. 695 Katso: Yöt leikkaa… 696, 697 Owi aukastaan — Sawu. 698 699 Katso: 688. 700 Lumitykky puun oksalla ja päiwäpaiste. 701 Laiwa. 702 Mehiläinen. 703 Sontiainen. 704 Woi. 705 Karwakinttaasen, turwakkoon, rukkaseen pistetään paljas käsi. 706 Kankaan kutominen. 707 Willat ja kartta.

708. Lewiätä liewettä, walkiata waatetta, pannaan pitkään pörpötsiin? 709. Liemi kypsi, keitos uusi, kaksihaarainen kapusta? 710. Liemi uusi, liha kypsi? 711. Liha alla, liha päällä, pienet puikkoset wälissä? 712. Liha kupissa… 713. Liha liikkui leipomessa, liemi wartahan nenässä? 714. Liha uusi, liemi kypsi? 715. Liha uusi, raaka rokka, kahenhaarainen kapusta? 716. Liha wadissa, liemi wartaassa? 717. Lihaa kantaa, lihaa waiwaa, ei ole kuitenkaan lihaa? 718. Lihaa lihainen syöpi lihaiselta lippaalta? 719. Lihainen lihaista syöpi lihaiselta lippaalta? 720. Lihainen lääwä, luiset lehmät? 721.1. Lihainen pata, rautaiset keitokset? 721.2. Lihainen putsu, waskiset wanteet? 722. Lihalieko lammikossa, ei mätäne milloinkaan? 723. Liikeröinen, lääkeröinen, lekkuwa läwen owella? 724. Liikkuu, kiikkuu, lihassa riippuu?

——- 708 Maidon, kuorta, päällistä, kermaa, taaletta, manttia, pannaan kirnuun. 709 Wesi, kala ja nuotta. 710 Suolakala laukassa eli suolawedessä. 711 Ratsu, ratsastaja ja satula. 712 Katso: liha wadissa… 713 Soutaja weneessä, wesi airon päässä. 714 Kalat ja wesi järwessä. 715 Katso: 709. 716 Katso: 713. 717 Satula. 718, 719 Lapsi imee äitinsä sylissä. 720 Suu ja hampaat. 721.1 Hewoisen suitset suussa. 721.2 Sormi ja sormukset. 722 Katso: 674. 723 Kaiwon kappa, wintin wiwun päässä. 724 Korwarengas.

725. Liikkuwainen, kiikkuwainen, johon ei paista päiwä armas, eikä kulta kuu kumota? 726. Liitetty, puutettu, talonpojan tanhuassa? 727. Liitikainen, laatikainen, kolmen jalan konnikainen? 728. Liko liikkui, liinat souti, alla aarteet makasi, päällä peiposet pemisi? 729. Liko liikkui, liinat souti, lion päällä lintusia? 730. Liko liinaa, harkko rautaa, pis päitä paljaita? 731. Liko liinainen, kate lautainen, ruopas päällä? 732. Liko liinoja, harkko rautoja, koko puita koiwuisia, pino peuran sarwisia? 733. Linna liikkui, järwi järkkyi, yksi jouhi liikutteli? 734. Linna liikkui, koski kiikkui, linnan lippu taiwasalla? 735. Linna liikkui, lampi läikkyi, yksi jouhi liikuttaa? 736. Linna tehty lintuselta, alas suin owi osattu, ylöspäin perustus pantu? 737. Linnat liikkui, hongat hoiskui, alla aarteet makasi, päällä peiposet pemusi?

——- 725 Warjo, kuwanen. 726 Kytkyt. 727 Rukki. 728 Laiwa, purjeet, tawarat ja laiwawäki. 729 Nuotta ja nuottalaudat eli pullot. 730 Jousen jänne, kaari ja nuolet. 731 Liinaliko. 732 Y. k. e.; peuransarwisia koristuksia pidettiin jousen warrella eli seljällä, ja ratas kun myöskin olas, juoni, kuurna oliwat peuran sarwesta — Aura. 733 Kangaspuut, itse kangas ja poljin=hihna — Kangasta luodaan, keritään. 734 Kiehuwa pata ja haahlat. 735 Katso: 733. 736 Ampiaispesä, waapsahaispesä. 737 Laiwa, mastot, elot ja laiwawäki.

738. Lintu lenti lengon päälle, suuton söi, käsitön ampui? 739. Lintu lenti linkoselle, suuton söi, käsitön appoi? 740. Lintu lenti lintan lantan, wesi siiwistä sirisi? 741. Lintu lenti liuhutellen, wedet siiwistä ripistellen? 742. Lintu lenti löyhytteli, raskaimman kuorman kantoi? 743. Lintu lenti siiwitönnä, akka juoksi jaloitonna, söi munat suuhunsa? 744. Lintu lenti siiwetöinnä puuhun lehdettömän, tuli neitsyt suutoinna, syöpi linnun siiwettömän? 745. Lintuna lentää härkänä mönkyy? 746. Lipas lippaan päällä, katin häntä päällimmäisnä? 747. Lippu lappu laudan päässä, äksy tupsu peräpäässä? 748. Lippu lipulla, lappu lapulla, ilman neulan pistämättä, naskalin naputtamatta? 749. Lissuttaa, lossuttaa, winkuu ja pyörii, elatuksen ennättää? 750. Lito liikkui, linna kiikkui, päällä peiposet pemasi? 751. Liuhasuu, kippurakorwa, puhui mullan, löysi kullan, walitsi hywän hopian? 752. Liuskaa, lauskaa luisen lukon takana?

——- 738, 739 Lumitykky lyngyksellä ja päiwäpaiste. 740, 741 Soutuwene. 742 Laiwa, alus, pursi, haaksi, wene. 743 Lumi eli rakeet ja päiväpaiste. 744 Kaste eli kuura ja päiwäpaiste. 745 Sontiainen. 746 Ryti, rantaruoko. 747 Keritsimet. 748 Kupukaali, kaalinkerä. 749 Rukki — Jauhomylly. 750 Laiwa wäkenensä. 751 Puohdin. 752 Kieli.

753. Liwertelelee, lawertelee, luisten lukkojen takana? 754. Lohi koskessa kutee, mäti päättä mäyhyää? 755. Lohi kultainen kutee kaitaisella mättäällä, mähnä päällä mällähtää? 756. Lohi syöpi lounattaan pirtin pihtipuolisessa? 757. Lohta syödä luiskuttaa pirtin pihtipielisessä? 758. Loikkonen lohia syöpi pirtin pihtipieluksessa? 759. Lokin alla uusi turkki, loukko helmassa? 760. Loukkunen lohia syöpi pirtin pihdin puolisessa? 761. Luikkaa, laikkaa, luisten lukkojen takana? 762. Luinen kattila, rautaiset keitokset? 763. Luinen lukko, lihainen miekka? 764. Luinen lukko, puinen awain? 765. Luinen lukkonen, waskinen wakkanen, seitsenloukkonen? 766. Luinen lutsi, puinen putsi, suoniset on sorkottimet? 767. Luinen lutti, puinen putti, suoniset sohotusneuwot? 768. Luinen lääwä, rautaiset lehmät? 769. Luinen pirtti, rautaiset eläjät?

——- 753 Kieli. 754, 755 Katso: 662. 756-758 Tuli uunissa puita — Walkia pärettä pihdissä. 759 Taiwaan alla jää ja jäässä reikä, awanto. 760 Katso: 756. 761 Katso: 753. 762 Hewoisen suu ja suitsiraudat 763 Hampaat ja kieli. 764 Hampaat suussa ja lusikka. 765 Pää. 766, 767 Taikinaa wastataan, sotketaan — Tynnyriä pestään. 768 Neulikko, neulakota; lehmät owat neulat. 769 Neulikko.

770. Luinen suu, lihainen parta, kuikistaksen, keikistäksen, äsken ääneen paneksen? 771. Luiset huulet, lihainen parta, kuukistaksen, kääkistäksen, ääneen parahteleksen? 772. Luiset luikot, puiset puikot, hihnaiset hikipitimet, katajaiset kalkuttimet? 773.1. Luiset lutskut, puiset putskut, suoniset sorosten neuwot? 773.2. Luistimet, lukuttimet, petäjäiset peräpuolet, haapaiset hanikat? 774. Lukko lattiassa? 775. Luulisi outo paistawankin, mutt' ei paista kuitenkaan? 776. Luun kiinnitti, puun kiinnitti, nahan kiinnitti napsis? 777. Luusta ompi, eik' ole luusta, lihasta, ja ei lihasta, rikeneen riidat saapi, sodat suorittaa wäleen kuningastenkin wälillä? 778. Luut lihan päällä, silmät korwissa? 779. Lyhyt akka lylleröinen, paksu akka palleroinen, juopi wettä korwollisen, puolentoista toisinaan? 780. Lyhyt akka lylleröinen, paksu akka palleroinen, sylellisen puita syöpi, juopi wettä saawillisen?

——- 770, 771 Kukko. 772 Kangaspuut, kangasaseet — Härjänwaljaat. 773.1 Kangaspuut, aseet — Katso: 766. 773.2 ulkosuojan puulukko. 774 Karsinanowi, kellarin lauta, luukku. 775 Waskinappi. 776 Hewoisen waljastus. 777 Kirjoituskynä. 778 Korwo. 779, 780 Saunan kiuwas, muuri.

781. Lyhyt akka lylleröinen, perä paksu palleroinen, takaperin työn tekee? 782. Lyhyt akka lylleröinen, päätasainen palleroinen, kaiken kansan syöttelee, pereen elättelee? 783. Lyhyt lyllerö, paksu pallero, karjan kaitsee kotiin, kullaista kujaa myöten? 784. Lyhyt mänty mättäällä, mesimöykky männyn päässä? 785. Lyhyt tyttö lylleröinen, pitkän paksu pylleröinen, ikänsä työtä tekee, ei saa kun silmuisen paidan päälleen? 786. Lyhyt tyttö tylleröinen, pää tasainen, talleroinen, korjan korwesta kokosi, ilman sarwen soittamatta, kulerin kulettamatta? 787. Lyhyt tyttö lyllyryinen, pää tasainen, pyllyröinen, siat liinasta wetää, porsaat porottelee? 788. Lyhyt ämmä lylleröinen, perä paksu, palleroinen, wiskoaa wihaista wettä, häkäwettä häiskyttää, talonpojan tanterelle? 789. Lyhyt ämmä lyllyröinen, perä maksu, pyllyryinen, wiskoo wihaista wettä, kowin karwasta kokee, wihaiselta mättäältä? 790. Lyhytjalko lylleröinen, tasajalka talleroinen, karjan korwelta kokosi tasaiselle tantereelle? 791. Lähde lattialla?

——- 781 Kana. 782 Taikinapytty — Jauhosäkki — Jywäauma. 783 Rukinrulla. 784 Muurain, lakka, suolla. 785 Suka, harja. 786,787 Suka, harja. 788, 789 Wiinapannu. 790 Katso: 785. 791 Korwo, saawi.

792. Lähde läppi lääwästä wiiden miehen wetäessä, kuuden miehen kutsuessa? 793. Lähde wielä ruuna rukka suo=wettä soristamaan, rantawettä raukumaan? 794. Lähtemäistä lääwän täysi, kaikki hännät ulkona? 795. Läksi kuoma kuomiinsa, pyperi paperiinsa, pudotti kultaisen awaimen kultaiselle kuomikolle, kuu löyti, päiwä peitti? 796. Läksi kurja kuomiista, pyperi paperistansa, kirpoi awain kultainen, tuli kuu, löysi, tuli päiwä, kätki? 797. Läperö läperön päällä, läperössä karwatappi? 798. Läpi näkywä, lämpimän pitäwä, kauwas kiiluwa, lyömistä ei suatse? 799. Läpi puun tuli sawuaa, puut ei polta kuitenkaan? 800. Läpi päässä, pää läwessä, lällitin läwen owella? 801. Lääwä waskinen, karjat rautaiset, kytkyet liinaiset? 802. Lääwä waskinen, rautaiset lehmät sisässä?

——- 792 Weitsi tupesta. 793 Wene. 794 Halot uunissa — Nuolet wiinessä, nuolikoterossa. 795, 796 Päiwä laskee ja kaste lankeaa kukille. 797 Siiwilä pytyn päällä ja hawut eli huopa siiwilän reiässä. 798 Lakiakkuna. 799 Läpi lakeistorwesta kulkee sawu — Läpi tupakkapiipun warresta. 800 Äitin nänni eli nisä, lapsen suu, äitin rinta eli tissi. 801 Waskinen neulakotero ja neulat lanka perässä. 802 Waskinen neulikko.

803. Maa alla, maa päällä, siinä siikaset kutee, särkiset säpöttelee. 804. Maailman alusta maailman loppuun pohjaispuoli syödään, etelä etenee, neljän wiikon wanhana kuolee? 805. Maalla kaatuu, wedessä seisoo? 806. Maalla uupuu, wedellä kuplaa? 807. Maan leweys, lehden keweys? 808. Maan makara, puun pukara, heinän hempi, aidan kempi? 809. Maan makelo … makura … matkelo… 810. Maan mustonen, someron suuruinen, äiänä käypi, lintuna lentää? 811. Maan suka, weden hako? 812. Maan tihku, weden lipiä? 813. Maan äärestä maan ääreen kulkee, rahatta ei rekeen nouse? 814. Maatikka maassa, häntä ylähällä, siniwihko hännän päällä? 815. Mahamuori alla, kippurawaari päällä? 816. Maholehmä makaa loukkoset kyljessä?

——- 803 Pirtti ja wäki sisässä. 804 Kuu. 805 Werkko — Wene. 806 Raswa. 807 Päiwänpaiste. 808 a) Kuokka, aura, b) Kirwes, c) Wiikate, d) Harawa. 809 Katso: Maan makara… 810 Sontiainen. 811 Karhi, hara, astuwa, äes. 812 Wene. 813 Suola. 814 Pirtti, lakeistorwi eli piippu ja sawu. 815 Pata ja sanka, kattila pankanensa, 816 Pöytä jalkoinensa.

817. Mahtuu aidan raosta, eikä mahdu akkunasta? 818. Mahtuu akkunasta, eikä mahdu aidan raosta? 819. Mahtuu härjän askeleen, ei mahdu härjän parteen? 820. Mahtuu kissan jälkeen, ei mahdu lehmän parteen? 821. Mahtuu pieneen peltoon, ei mahdu suureenkaan metsään? 822. Mahtuu pienellenkin pellolle, ei mahdu isoonkaan korpeen? 823. Maito kaatui kalliolle, piimä pirtin lattialle, ei lähde wuolten, eikä nuolten, eikä siiwellä sipoen? 824. Maitoa katolle kaatui, wähä piimää pirahti, ei lähde siitä pestenkään, eikä kaplilla kaluten? 825. Makaa kun tukki, kusee kun pukki, puinen turkki, kaikki wiisaat woittaa? 826. Makasi yön ei maassa, ei puussa; pesi silmänsä, ei hiellä, ei wedellä; pyyhki silmänsä, ei kudotulla, ei keträtyllä? 827. Makiaista maljan täysi, kaikki miero maistelee? 828. Makkaroita maljallinen? 829. Makkaroita maljan täysi, pantu patsaan nenään, et woi olla ottamatta?

——- 817 Pöydänlauta. 818 Pölkky, ruhmu. 819, 820 Seiwäs, salko — Owi. 821, 822 Karhi, hara, äes, astuwa. 823, 824 Päiwäpaiste; kuutama. 825 Olyttynnyri; wiinanassakka. 826 Kukkanen makaa warrellansa, pesee silmänsä kasteella ja pyyhkii päiwänpaisteella — Ihminen makasi heinäsuowassa. 827 Uni. 828 Käärmeet. 829 Uni.

830. Matalampi marjan wartta, korkeampi koillis wuorta, pitempi Lapin pihaa, jokapäiwä laahataan, ei alene eikä lyhene? 831. Matalampi sikai, korkiampi hewosta? 832. Matikko maassa, otikko orrella, lirinlikko taiwahassa? 833. Mato musta, kyy wiherä, pantu saareen paimeneksi, rahawuoren wartiaksi? 834. Meidän lehmät, kiilosarwet, juoksi ammuen aholle, silkosi silosalolle? 835. Meidän muori mustissaan, hyllypäässä hypp'ää, itkeä nirahuttaa? 836. Mene sinä sikäli siskoon, minä täkäli tätiin, siitä yhteen yhdymmä? 837. Mene sinä tuota tietä, minä menen tätä tietä, niinpä yhteen yhdymmä? 838. Meri pirtissä? 839. Meri roikuu, ranta räikyy, yksi jouhi liikuttaa? 840. Metso lenti leuhotteli, kultakakku kainalossa? 841. Metso lenti leuhotteli, weri siiwistä tippuu? 842. Metso puussa, suolet maassa? 843. Metsäkanaa orren täysi?

——- 830 Maantie. 831 Satula. 832 Kylmä lattialla, sawu orrella, lämmin laessa. 833 Awain, lukko. 834 Walkia menee metsään. 835 Wiinapannu. 836, 837 Nuotan siulat — Wyön eli wanteen päät 838 Suolakopsa, salkkari. 839 Katso: 733. 840 Pappi kirjakainalossa astuu pönttöön eli alttarille. 841 Soutuwene. 842 Kengät orrella, paulat rippuu — Kirkonkello ja lämsä. 843 Hampaat.

844. Metsän kiiwas wei päiwän wiisaan pellon kunnialta? 845. Metsän wiisas otti päiwän tiedon pellon parannukselta? 846. Metsässä kaswoi, rannalla syntyi, wesillä elää, tulessa kuolee? 847.1. Metsässä syntynyt, korwessa kaswanut, seinällä seisoo, naulalla naukuu, polwella laulaa, pöydällä pörisee? 847.2. Metsässä syntyy, metsässä kaswaa, ihmisen polwella itkee? 848. Metsään menee, silmät kotiin katso? 849. Mettä makiampi? 850. Mi anopin… Mi ensin… j. n. e. 851. Mieletön, kieletön, kaikille toden sanoo? 852. Mieletön, kieletön, käypi kerran päiwässä maailman äärestä maailman ääreen? 853. Mieletön, kieletön, maailman wiisas, hurskas kun puntari? 854. Mies aitassa asuu, tuli suusta tupruaa? 855. Mies alaston, paita powessa? 856. Mies astui joen siwua, turkkiansa tupsutti, nahkojansa napsutti?

——- 844, 845 Kettu kukon tunkiolta. 846 Wene, pursi, paatti. 847.1 847.2 Kantele. 848 Suksen reikä kannassa — Kirween silmä — Werkon eli kontin silmät 849 Uni — Äidin maito. 850 Katso: Mikä… Ken… 851 Puntari, pesmeli, mitta. 852 Aurinko — Kellon tiimapuikko. 853 Katso: 851, 854 Pyssy. 855 Kynttilä. 856 Katso 859.

857. Mies astuu meren siwua, kapahauki kainalossa? 858. Mies elää maailman alusta maailman loppuun asti, eikä pääse koskaan wiiden wiikon wanhaksi? 859. Mies juoksi salon siwua, punaturkki tupsutteli, pää keikkui, helisi sarwet? 860. Mies kodasta lähtee, wiisi miestä wastaan astuu, tukasta maahan räikääwät? 861. Mies kyntää, ei ole kättä, hepo kyntää, ei ole auraa, ilman tuhkii tullaksensa? 862. Mies käypi merta myöten, meren ruowot raiskaeli rautaisella ruoskallansa? 863. Mies lyhyt, nenä nykerä, itse liinapaidoillaan, aiwan aiwinaisillaan? 864. Mies lyhyt, nenä nykyri, päällä paita palttinainen, aiwan liinan aiwinainen? 865. Mies meni metsään… 866. Mies merellä hakkaa, tänne lastut kimpuaa? 867. Mies merellä sotaa käypi, ampua ei pelkää? 86&. Mies merta purjehtii, weri siiwistä sirisi? 869. Mies metsään menee, altaat jäljelle jääpi? 870. Mies metsään menee, ei tee tietä mennessään, palatessaan tekee?

——- 857 Perämies wiilettää wenettä eli laiwaa — Orawa käpy suussa. 858 Kuu. 859 Orawa. 860 Nenän niistäntä. 861 Sika. 862 Heinänniittäjä. 863, 864 Metsäkana, riekko. 865 Katso: Mies metsään… 866 Lumisade, rakeet, ukonilma. 867 Kallio, luoto, kari, wesikiwi meressä. 868 Sade'pilwi ilmassa. 869 Askelen jäljet. 870 Uuninluuta, kiukaan hawut.

871. Mies metsään menee, kaukaloita taansa jättelee? 872. Mies metsään menee, kehrättipuu kahden puolen? 873. Mies metsään menee, lanttia taakseen nakkelee? 874. Mies metsään menee, maha koittaa kotia? 875. Mies metsään menee, nenä taiwasta piirtää? 876. Mies metsään menee, onsi honkakopet olalla? 877.1. Mies metsään menee, purtiloita jälkeensä syytää? 877.2. Mies metsään menee, pytköt taakseen nakkelee? 878. Mies metsään menee, rieskaset jäljelle jääpi? 879. Mies metsään menee, riihen parsipuu perässä? 880. Mies metsään menee, sata seiwästä seljässä? 881. Mies metsään menee, sata silmää seljässä? 882. Mies metsään menee, seipäitä selkä täynnä? 883. Mies metsään menee, selkä edessä, maha takana? 884. Mies metsään menee, sen kotiin tuo, kut' ei yllätä, jonka yllättää, metsään heittää? 885. Mies metsään menee, sieranpää powen sisässä? 886. Mies metsään menee, silmiä on selkä täynnä?

——- 871 Katso: 862. 872 Hiihtäjä kahden sauan kanssa. 873 Somman siat lumessa hiihtäjältä jääpi. 874 Pohkia sääriwarressa. 875, 876 Pyssy olalla. 877.1 877.2 Katso: 869. 878 Katso: 873. 879 Kissa, katti, häntäneen. 880 Sika harjaksinensa, sukahaisinensa. 881 Tuohikontti eli werkko seljässä. 882 Katso: 880. 883 Katso: 874. 884 Päätänsä sukii eli harjaa, kampaa, metsässä. 885 Ruutisarwi, porohkasarwi powessa. 886 Katso: 881.

887. Mies metsään menee, silmä edessä, silmä takana? 888. Mies metsään menee, silmä taiwaalla katsoo? 889. Mies metsään menee, silmät kotiin katsoo? 890. Mies metsään menee, suolet helmassa rippuu? 891. Mies metsään menee, tien tekee tullessaan? 892. Mies mullassa, tukka tuulessa? 893. Mies musta merestä nousi, turkkiansa tupsutellen, nahkasiaan napsutellen? 894. Mies musta meren takana neuloja nielee, äimiä appii? 895. Mies musta, nenä nykerä, pereen leipä takana? 896. Mies musta, nykerä nokka, pantu wuoren wartiaksi, rahakirstun paimeneksi? 897. Mies musta, noentolainen, kiertää kiwikatua, kiwiwuorta wongottaa? 898. Mies nykönenänen, itse liina paitoinen? 899. Mies ollut alusta ilman, ilman loppuun eläwä, ei ehdi sinä ikänä, pääse päiwäkuntinensa, wiiden wiikon aikuiseksi? 900. Mies pieni, nenä nykerä, liikkuu liinapaidoissansa, asuu aiwinaisissansa?

——- 887 Oma silmänsä ja kirween silmä. 888 Kirweensilmä. 889 Kaiso: 848. 890 Ohjasperät ajajalla. 891 Katso: 870. 892 Nauris kaswaessaan. 893 Nuotta. 894 Metso syö hawuja. 895 Jywäaitan, ruokapuodin awain. 896 Kirstun lukko. 897 Hiilihanko, uuninkoukku. 898 Metsäkana. 899 Kuu. 900 Metsäkana.

901. Mies pihalla, parta tuwassa? 902. Mies pirtissä, pihalla päänsä pesee? 903. Mies pitkä, pitemmät sarwet? 904.1. Mies punainen, turkki puinen, woitti miehet wiisaatkin, wäkewimmätkin wäsytti? 904.2. Mies pölkkynen, ihmisten laihoja syö? 905. Mies seisoo, kädet ilman rannasta ilman rantaan? 906. Mies seisoo sepelissä, hattu päässä kallellaan, kylkiluut kymärässä? 907. Mies seisoo tien ohessa, sitä palwelee papitkin, kuninkaat knmartelee? 908. Mies tonskoi maasta polisousta kysyi kolatsarelta: kodissako on kassatsari kiwisellä linnalla, sawisella palkilla, maan kapassa? 909. Mies tuwassa, kiwikontti seljässä, seipäät silmissä? 910. Mies tuwassa käwelee, eikä näy miestä, ei miehen jälkiä? 911. Mies tuwassa, sata haawaa päässä? 912. Mies tuwassa, tukka tuulessa, hakulit hangen päällä? 913. Mies tuwassa, ulkona päätä pestään?

——- 901 Aurinko ja säteet. 902 Pilarihirsi, laipiohirsi, maatitsa. 903 Patsas ja orret. 904.1 Olut — Rommi — Punainen wiina. 904.2 Jänes. 905 Pirtin patsas ja orret. 906 Kartanon kuusi. 907 Kirkko. 908 Hiiri, kukko, kissa ja muurin kolo. 909 Patsas, muuri ja orret pirtissä. 910 Lämmin. 911 Pölkky, ruhmu. 912 Walkia, sawu ja noki — Nauris maassa. 913 Katso: 902.

914. Mies ulkona, nainen pirtissä, hiuksista yhdessä? 915. Mies uunille nousee, riihen parsi perässä? 916. Miksi ei sika… Miksi jänis… Kettu… j. n. e. 917. Mikä anopin silmä tuwassa? 918. Mikä enemmän käy kuin tietä piisaa? 919.1. Mikä ensin tupaan tulee? 919.2. Mikä esinä wieraalle nauraa? 920. Mikä heikko hinkalolla? 921. Mikä hete pirtissä? 922. Mikä holppo tolpotella? 923. Mikä hyyry pyyrytellä, hyyry pyyryteltäwäistä; mikä siippo saapotella, siippo saapoteltawaista; mikä holppo tolpotella, holppo tolpoteltawaista? 924. Mikä hämähäkin pesä tuwassa? 925. Mikä härjän silmä seinässä? 926. Mikä höyhentyynyä pehmiämpi? 927. Mikä ikäwin aika on? 928. Mikä ilwes ikkunalla?

——- 914 Seinähirren ulko= ja sisäpuolinen pää — Aurinko ulkona, säteet pirtissä — Pakkanen pihalla ja henki, höyry akkunassa. 915 Kissa. 916 Katso: Mintähden… 917 Akkuna. 918 Humala kaswaessansa. 919.1 Oikia jalka. 919.2 Seinän rako. 920 Lapsi kätkyessä. 921 Wesikorwo, saawi. 922 Huhmar. 923 a) Jauhinkiwi, b) seula, c) huhmar. 924 Kanahäkki. 925 Oksa — Uuriketto. 926 Äitinsyli. 927 Nälässä nähdä toisten syöwän. 928 Wiinaputeli.

929. Mikä isonen edellä, mikä roikama perässä, mikä kykkä roikamassa, mitkä kalkat kahden puolen, mitkä suolena siwulla, mikä käyrä niskan päällä? 930. Mikä jaarikka jakulla, mikä pönttö pöydän päässä? 931. Mikä joka paikkaan koskee? 932. Mikä juhku jahkiaista, juhku jahkiteltawata; mikä tiiri taariaista, tiiri taariteltawata; mikä wikli wäkliäistä, wikli wäkliteltäwätä? 933. Mikä juuritta kaswaa? 934. Mikä jäppänä jakulla, mikä kuippana kolpilla, mikä pursikko pankolla, mikä pömppö pöydän päässä? 935. Mikä kaikkein kaunihin on? 936. Mikä kaikille pätee? 937. Mikä kaikkein raswasin on? 938. Mikä kaikki kengät kokoaa? 939. Mikä kaikkiin koskee, kaikkia kaimaa? 940. Mikä kaikkiin tarttuu, kaikkia seuraa? 941. Mikä karhunpesä… 942. Mikä kengätön kedolla? 943. Mikä kielestään rippuu?

——- 929 a) Hewonen, b) reki, c) ajaja, d) aisat e) ohjakset, f) wemmel, luokki. 930 a) Akka, b) ukko — Taikinapytty. 931 Nimi. 932 a) Surwonta b) Jauhauta, c) Seulonta. 933 Kiwi — Reikä kengissä eli waatteissa — Pilwi taiwaalla. 934 Taikina alustaessa, sotkiessa, wastatessa ja leipoessa. 935 Aurinko. 936 Katso: 931. 937 Maa. 938 Pikilanka eli wirpi ja naskali. 939, 940 Nimi. 941 Katso: mikä kontionpesä… 942 Kettu, repo. 943 Käsiastia, Wenäjän Karjalan pirteissä.

944. Mikä kiikku kiukaalla? 945. Mikä kiilo … kiilto … kirkas… 946. Mikä kirnu kiukaalla? 947. Mikä kohdin pirtissä? 948. Mikä kokkula korwessa? 949. Mikä kokonpesä pirtissä? 950. Mikä kontionkäpälä pirtissä? 951. Mikä kontionpesä pirtissä? 952. Mikä kosajamatta heiniin menee, ei risaja, ei rasaja? 953. Mikä kourassa pysymätöin? 954. Mikä kuikero kujassa? 955. Mikä kuippana kolpilla, mikä pursikko pankolla, mikä jäppänä jakulla, mikä pönttö pöydän päässä? 956. Mikä kykky roikamassa? 957.1. Mikä kyykky… Mikä kyyry… 957.2. Mikä kyykkä kynnyksellä? 958. Mikä käy ylitse ihmisen ymmärryksen? 959. Mikä kääry kartanolla? 960.1. Mikä laakko lattialla?

——- 944 Padan haahlat. 945 Katso: Mikä pönttö… 946 Piippu, korsteini. 947 Kuwat, ikonat, Wenäjän Karjalan pirteissä. 948 Kontio, karhu. 949 Kaappi. 950 Uuninkoukku, hiilihanko; uuninluuta. 951 Uuni. 952 Päiwäpaiste; kaste, uswa, sumu, härmä, huude. 953 Sawu. 954 Kukko. 955 Katso: 934. 956 Mies reessä. 957.1 Katso: Mikä pölkky … ja seuraawa. 957.2 Kissa. 958 Täi ylitse päästä. 959 Koira. 960.1 Kana.

960.2. Mikä lapsen kaswattaa, sekä wanhan wanhentaa? 961. Mikä lastu lattialla? 962. Mikä leipoessa ensimmältä kätehen pistää? 963. Mikä lukko lattiassa? 764. Mikä lähde lattialla? 965. Mikä lähde pirtissä? 966. Mikä maat ja meret muuttelee, ilot mureheksi muuttelee, surut iloksi saattelee? 967. Mikä maitowakka on? 968. Mikä meri pirtissä? 969. Mikä mettä makiampi, pehmiätä pehmiämpi, mikä kowoa kowempi? 970. Mikä miniän silmä tuwassa? 971. Mikä mäkkylä mäellä, mikä kokkula korwessa? 972. Mikä mäkärän ummelta päästä? 973. Mikä märkä waris pirtissä? 974. Mikä naulalla kestämätöin? 975. Mikä nytty wiurukassa? 976. Mikä näkymätön pirtissä?

——- 960.2 Aika. 961 Lapsi. 962 Härkin. 963 Karsinan eli kellarin owi — Oksansia. 964, 965 Wesikorwo, saawi. 966 Katso: 960. 967 Nännit. 968 Suolakopsa, suolawakka, salkkari. 969 a) Äitin maito — uni, b) äitin syli, c) äitin sydän. 970 Oksansia. 971 a) Ruiskeko, jywäauma, b) kontio, karhu. 972 Lapsiwuode päästää saalaan äitinsä kohdusta. 973 Käsiastia. 974 Muna. 975 Mies hewosen reessä; lapsi kätkyessä. 976 Jumala — Lämmin.

977. Mikä on puusta pulpottimet, petäjästä pelpottimet, niinestä nitunatuset, somerosta kehräwieri? 978. Mik' on päässä wiurun waurun, mik' on päälle pinkotettu, mitkä kalwat kahden puolen, mikä reikämä perässä, mikä jortti reikämässä? 979. Mikä on syöty syntymättä, kadotettu kaswamatta, maan alla, petäjän päässä? 980. Mikä on tehty miikin maakin, miikin maakin mahtawasti, koottu nurmikukkasista, kesäheinistä kerätty? 981. Mikä on tehty mingin mangin, kimmin kammin kirjoitettu, silattu sinikiwellä, wuoltu wuoren mustasella, pantu aitan parwen päähän? 982. Mikä on tehty minkin mankin, kirjoitettu kimpin kampin, sinitty sinikiwellä, woittu wuoren mustikoilla, pantu aitan parwen päähän? 983. Mikä paikka leiwästä pitää syömättä heittää? 984. Mikä pesten mustenee? 985. Mikä pirtissä itkee? 986. Mikä pirtissä lekkuu? 987. Mikä pitkä jatkamatta? 988. Mikä pursikko pankolla?

——- 977 Huuhmar, petkel, seula ja jauhinkiwi. 978 Hewonen waljaissa. 979 Mullalla eli turpeilla turwatun katon alla syödään pöydänpäässä munaa, mätiä eli määhnää. 980 Mehiläispesä, mettiäisen, kimalaisen pesä — Meri — Woi. 981, 982 Pönttö, saarnastuoli — Satula. 983 Reikä. 984 Wene mustenee wedessä, waikka aallot pesewät. 985 Ikkuna. 986 Kätkyt. 987 Tie — Ijänkaikkisuus. 988 Katso: 934.

989. Mikä pyörä porstuassa? 990. Mikä pyörä pöydän alla? 991. Mikä pölkky pöydän päässä, mikä raapotti rahilla, mikä lastu lattialla, mikä kyyry kynnyksellä, mikä kääry kartanolla, mikä tuuru tunkiolla, mikä kuikero kujassa, mikä rikka pellon päässä? 992. Mikä pönttö pöydän päässä, mikä raappana rahilla, mikä heikko hinkalossa, mikä kiilu penkin alla, mikä siipponen sopessa, mikä kiikku kiukaalla, mikä kyykky kynnyksellä, mikä pyörä porstuassa, mikä tukku tunkiolla, mikä kuikelo kujalla? 993. Mikä pöpön käpälä pirtissä? 994. Mikä pöpön pesä pirtissä? 995. Mikä raapotti rahilla? 996. Mikä raappana rahilla? 997. Mikä rastaanpesä pirtissä? 998. Mikä rikka pellon päässä? 999. Mikä rääkkylinnun pesä pirtissä? 1000. Mikä se on? 1001. Mikä seipähän päässä ei pysy? 1002. Mikä selin pirtillä?

——- 989, 990 Koira. 991 a) Ukko, b) akka, c) lapsi, d) kissa, e) koira, f) sika, g) kukko, h) käärme. 992 a) Isäntä, b) emäntä, c) lapsi kätkyessä, d) kirwes, e) luuta, f) padan haahlat, g) kissa, h) koira, i) sika, k) kukko. 993 Hawuluuta. 994 Pätsin otsa. 995, 996 Akka, emäntä. 997 Liesi, hiilos, mähe. 998 Käärme. 999 Kätky, kehto, waku, tuutu, liekku. 1000 Se on pienoinen sana. 1001 Muna. 1002 Kirwes.

1003. Mikä Sepeteuksen poikain isän nimi oli? 1004. Mikä siippo saapotella? 1005. Mikä siipponen sopessa? 1006. Mikä siiwittä lentää? 1007. Mikä suo tuwassa? 1008. Mikä suora westämättä? 1009. Mikä suossa sääryksetön, mikä kengätön kedolla? 1010. Mikä tekemätön tuwassa? 1011. Mikä tiellä helkän telkkä, mikä wiiritty perässä, mikä wihko wiirityssä, mikä kirkas wihkon wyöllä, mitkä sorkkoset siwulla, mikä kaari kaulan päällä, mikä reppu kaaren alla, mitkä pörhöt päälaella, mitkä kiilut pörhön alla? 1012. Mikä tiellä homman komma, mikä wiurukka perässä, mikä nytty wiurukassa, mitkä soiloset siwussa, mikä kaari kaulan päällä, mikä läppä leuan alla, mikä suussa poikkipuolin? 1013. Mikä tiellä timmon kammo, mikä päällä wiirun waaru, mikä soppoma siwussa, mikä ruikama perässä? 1014. Mikä tien alatse käy?

——- 1003 Sepeteus. 1004 Seula. 1005 Luuta. 1006 Sanoma, huuto — Pilwi taiwaalla. 1007 Haude'tiinu, silppuamme, luokkana. 1008 Päiwän säde — Kaihila — Korpikuusi 1009 a) Kurki, b) kettu. 1010 Seinänrako, juomu, halkeuma. 1011 a) Hepo, b) reki, c) ihminen, d) solki, e) aisat, f) wemmel, luokki, g) harjus — tiuku, h) korwat, i) silmät. 1012 a) Hepo, b) reki, c) ajaja, d) aisat, e) wemmel, luokki, d) tiuku, e) suitset. 1013 a) Rukin emä, b) ratas, c) ramppi, lapa, d) rulla. 1014 Talwinuotta — Wesi joessa weneen, talwitien eli sillan alatse.

1015. Mikä tiiri taariaista? 1016. Mikä tukku tunkiolla? 1017. Mikä tuuru tunkiolla? 1018. Mikä uskollisin ystäwä ihmisellä? 1019. Mikä waarnalla pysymätöin? 1020. Mikä walkiata wäkewämpi? 1021. Mikä waria kuumempi? 1022. Mikä wettä notkiampi? 1023. Mikä wettä wäkewämpi? 1024. Mikä wihko wiirikissä? 1025. Mikä wiiri kuurillinen, seterikkö reiällinen? 1026. Mikä wiiru waarun päällä? 1027. Mikä wikli wäkliäistä? 1028. Mikä wäärä kassa pirtissä? 1029. Mikä yksi, mikä kaksi, mikä kolme, mikä neljä, mikä wiisi, mikä kuusi, mikä seitsemän, mikä kahdeksan, mikä yhdeksän, mikä kymmenen? 1030. Mikä ympäri ihmisen ajatuksen käy?

——- 1015 Jauhinkiwi pyöritettäwä. 1016, 1017 Sika. 1018 Täi; seuraa hirsipuuhunkin. 1019 Muna. 1020 Wesi; sammuttaa walkian. 1021 Aurinko. 1022 Sawu. 1023 Tuuli; liikuttaa weden. 1024 Ajaja reessä. 1025 Rukin ratas ja rulla. 1026 Satula. 1027 Seula. 1028 Hiilikoukku. 1029 a) Nenä päässä, b) silmää, c) säätä köydessä, d) nänniä lehmällä, e) sormea kädessä, f) kaplaa reessä, g) tähtiä otawassa, h) wannetta puolikossa, i) reikää ihmisessä, k) sormea käsissä. 1030 Täi käy ympäri pään.

1031. Mikäli pappi wettä soutaa, sikäli jää jäljille jääpi? 1032. Mikäs… Mille… 1033. Mikäs tuuleta lainehtii? 1034.1. Milloin kukon laulu kuului ympäri maailman? 1034.2. Milloinka lehmä paksumillaan? 1035. Milloin seulalla wettä kannetaan? 1036. Millä kieli päälaella? 1037. Miniän silmä tuwassa? 1038. Minkä ennen otat… 1039. Minkä hiiri lillittää, sen lekeri wetää? 1040. Minkä katti wettä uipi, jälki jäähän jähmettyy? 1041. Minkä kuuru kuurittaa, sen helleri wetää? 1042. Minkä kylkiluut on päälläpäin? 1043. Minkä pappi souti, jälki jääksi muuttui? 1044.1. Minkä seipäät pitimmät, kunka sarwet korkeimmat? 1044.2. Minkä silmät korwissa? 1045. Minkä talonpoika loukkoon luopi, sen herra lakkariinsa kätkee?

——- 1031 Sukkula, syöstäin, kangasta kutoessa. 1082 Katso: Mikä… Kelle… 1033 Sawu. 1034.1 Nuoan arkin aikana. 1034.2 Takapuolta nuollessaan. 1035 Kun on pohja sawettu, taikka wesi jäänä. 1036 Katso: Kellä kieli… 1037 Oksansia. 1038 Katso: Kummanko… 1039, 1041 Rukin lyhti. 1040 Katso: 485. 1042 Wannetastian — Weneen. 1043 Katso: 1031. 1044.1 Mielen seipäät pitimmät, sawun sarwet korkeimmat. 1044.2 Katso: 421. 1045 Nenäänsä siiwotessa.

1046. Minkä tähden… 1047. Minkä wanteet sisässä? 1048. Minne menet kriwoikossa? 1049. Minne menet monikowero? mitä sanot kerittyparta? 1050. Minne menet pöpönkäpälä? Sinne kunne läätsäkkö. Minne menet läätsäkkö? Sinne kunne pyöräkkö. 1051. Minne läksit… Minne menet… 1052. Minne wääränen menee? — mitäs tahot keritty koira? 1053. Mintähden ei sika tähtiä näe? 1054. Mintähden jänis yli tien juoksee? 1055. Mintähden kettu taansa katsoo? 1056. Mintähden ketulla on pitkä häntä? 1057. Mintähden kukko pataa noukkii? 1058. Mintähden leiwän reikää ei syödä? 1059. Mintähden susi taaksi katsoo? 1060. Minä olen mies ja en ole mies; minulta pää poikki ja nokka halki, niin minusta mies tulee, joka hallitsen kuninkaat ja wallat, pispat ja potentaatit, nostan sodan ja teen rauhan?

——- 1046 Katso: Mintähden… 1047 Rysän, merran — Weneen kaaret 1048 Nurmi kysyi ja joki wastaa: mi huolta selenäkauhtanalla. 1050 Uunin luuta, lapio ja leipä. 1051 Katso: Kunne.. 1049, 1052 Joki ja niitetty nurmi. 1053 Ei katso ylöspäin.. 1054 Ei pääse alatse. 1055 Ei ole silmiä perässä. 1056 Ei ole lyhempätä saanut. 1057 Kun on lyhyt kieli. 1058 Kun reiässä ei ole, mitä syödä. 1059 Sudella ei ole silmiä takana. 1060 Kirjoituskynä.

1061. Minä olen puhdas ja walkia, isäni on sangen ylpiä, yhä hän huutaa ja ramaa, kun olisi paljonkin waraa, mutt' ei ole rahalanttia, eikä kylään ole antanut panttia? 1062. Minä tiedän, sinä tiedät, pappi paljon tietelee, kuningas ylen wähää. Jumala ei wähääkään? 1063. Mistä kaikki kengät yhteen tulee? 1064. Mitkä pirtin owessa toraawat, ääni ei kuulu? 1065. Mitä ei woi lippahasen salwata? 1066. Mitä ei woi panna seinää wasten? 1067. Mitä enemmän… 1068. Mitä Jumala paraallaan taiwaassa tekee? 1069. Mitä kaikki ihmiset yhtä aikaa tekee? 1070. Mitä kaikki painaa, ja ei kuitenkaan alene? 1071. Mitä kaikkien enin maassa on? 1072. Mitä kaloja enin wedessä on? 1073. Mitä koko maailma yhtä haawaa tekee? 1074. Mitä se ihminen tarwitsee, josta sielu ja ruumis on erinnyt?

——- 1061 Kananmuna; isä s. o. kukko. 1062 Jumala ei tiedä wertaistansa; muilla on. 1063 Pikilangasta ja naskalista — Ompelusta. 1064 Lämmin ja kylmä. 1065 Päiwää. 1066 Tietä. 1067 Katso: Jota enemmän… 1068 Hallitsee mailmaa. 1069 Wanhenewat — Tulewat Herran tuomiolle. 1070 Maata kaikki painelee, maa ei kuitenkaan alene. 1071 Päitä. 1072 Tuoreita. 1073 Katso: 1069. 1074 Synnyttänyt waimo tarvitsee lepoa, ruokaa ja juomaa.

1075. Mitä sinä olet enemmän tänäpänä nähnyt, kun Jumala? 1076. Mitä tarwispuita metsässä enin löytyy? 1077. Mitä walkia hewonen kuutamalla tekee? 1078. Mitä waris tekee, kun tulee kuuden wuoden wanhaksi? 1079. Mitä wiiri kuurittaa, seteri werkkaiseen wetää? 1080. Mitä yksi, mitä kaksi? 1081. Montako puustawia isämeidässä on? 1082. Montako puustawia koko pipliassa löytyy? 1083. Montako päätä kokonaisessa kalapuolikossa on? 1084. Morsian mäellä seisoo kaiken kesän kaunosena, talwella aiwan alasti? 1085. Muilla kun on wari (kuuma), hänell' on silloin kylmä; muilla kun on kylmä, hänell' on lämmin ja pimeys? 1086. Muilla wyö, kuningas wyöttä? 1087. Multa alla, multa päällä, keskellä olut punainen? 1088. Multa alla, multa päällä, särjet keskellä kutee, siikaset sihottelee?

——- 1075 Wertaiseni. 1076 Huoparimen tullipuikkoja — Piipun rassiwarpoja. 1077 Mustan warjon, mustan kuwasen. 1078 Lähtee seitsemännelle. 1079 Rukin ratas ja rulla. 1080 Katso: Mikä yksi… 1081 Yksitoista, nimittäin: i=s=ä=m=e=i=d=ä=s=s=ä. 1082 Yhtä monta kun aapiskirjassa, nimittäin: a, b, c, d, e, f, ja niin edesp. 1083 Kaksi. 1084 Lehtipuu. 1085 Jää=kellari. 1086 Keko. 1087 Hiilet ja tuhka hiiluksessa. 1088 Pirtti eli muu huone multa katolla ja ihmiset sisässä.

1089. Munan kokoinen yli kirkon ylettyy? 1090. Muori loukossa istuu, punaisia marjoja helmassa? 1091. Muori musta tulessa seisoo; sa'on syö, weden oksentaa? 1092. Musta akka mulleroinen, paksu akka palleroinen, tukko suussa tuiottaa? 1093. Musta hakki hippalainen koskeen kumarteleksen? 1094. Musta härkä mulleroinen juopi wettä saawillisen, koko sylen puita syöpi? 1095. Musta härkä mulleroinen, juopi wettä suuren korwon, ämpärillisen äkitti? 1096. Musta härkä terwasarwi, ammoo pyhällä maalla, wihityllä winguttaa? 1097. Musta härkä terwaselkä, pyhän pellon pyörtänöllä? 1098. Musta kalli kankaalla, warsa watsassa potkii? 1099. Musta kiikkuu, punainen pieksää? 1100. Musta kokko, hiiden lintu, koskeen kurottelee? 1101. Musta korppi, riekkorinta, lentää pesälle, alkaa loukkua?

——- 1089 Lankakerä, rihmakerä. 1090 Kiu'as ja hiilus, muuri ja liesi, uuni ja mähe. 1091 Wiinapannu. 1092 Wiinaputeli. 1093 Kodankoukku, haahlat — Kapusta, kauha. 1094, 1095 Saunan kiuas. 1096 Kirkko ja tapuli eli kellokaastari 1097 Kirkko. 1098 Pirtti ja ihmiset sisässä. 1099 Pata haahloissa ja walkia alla. 1100 Kodankoukku eli haahlat ja kuohuwa pata. 1101 Pappi menee pönttöön eli saarnastuoliin.

1102. Musta kukko, hiiden akka, koskeen kuwatteleksen, eikä koske kuitenkaan? 1103. Musta kun pappi, eik' ole pappi, kiiltää kun nappi, eik' ole nappi, mylwii kun härkä, eik' ole härkä, lentää kun lintu, eik' ole lintu, menee maahan kun mato, eik' ole mato? 1104. Musta kun pata, ei kumminkaan pata, lentää kun lintu, ei kumminkaan lintu, kyntää kun sika, ei kumminkaan sika? 1105. Musta lappi lippalainen, koskeen kumarteleksen? 1106. Musta lehmä mulleroinen, juoksee jokia myöten, pajukkoon puuttuu? 1107. Musta lehmä mulleroinen, koko korwon wettä juopi, konsa korwon, konsa kaksi? 1108. Musta lehmä, muurikki, juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee? 1109. Musta lehmä, muurikki, pirtin päältä heinät syöpi? 1110. Musta lintu punaisia munia hautoo? 1111. Musta mies koskia kumartaa? 1112. Musta mies merestä nousi liinaisilla paidoillaan, aiwan aiwinaisillaan, lemmellä lewähtämään, karahkalla katsomaan? 1113. Musta mies merestä nousi liinaisilla paidoillansa, lengolla lewähteleksen, karahkoilla katselee?

——- 1102 Katso: 1100. 1103, 1104 Sontiainen. 1105 Katso: 1093. 1106 Wene. 1107 Katso: 1094. 1108 Katso: 1106. 1109 Sawu — tuuliaispää. 1110 Pata, kattila, kahwipannu hiilillä. 1111 Kats: 1093. 1112, 1113 Nuotta; joka lewitetään uluille eli wapeille kuiwamaan.

1114. Musta mies merestä nousi, kannon päähän kääsertihen? 1115. Musta mies merestä nousi, turkkiaan tupsuttaa, nahkojaan napsuttaa? 1116. Musta mies mäellä seisoo, neuloja nielekselee? 1117. Musta mies mäen takana, neuloja nielee, äimiä appaa? 1118. Musta muori mulleroinen, hyllypäässä hyppeää? 1119. Musta muuri, ruskian ruuni, walkeita warsoja watsan täysi? 1120.1. Musta oinas nawettaan menee, punaiset lampaat ulos ajaa? 1120.2. Musta ori talliin menee, kaikki punaiset pois ajaa? 1121. Musta paimen, kirjawa karja? 1122. Musta paistaa peräänsä, herneet silmistä tippuu? 1123. Musta riippuu, punainen liikkuu? 1124. Musta sika aitan alla neulasia nielee? 1125. Musta sonni mylwii kirjawassa karjassa? 1126. Musta sonni nawettaan menee, punaiset lehmät ulos ajaa? 1127. Musta sonni nawettaan tulisi, waan ei pääse sarwiltansa?

——- 1114, 1115 Nuotta, werkko. 1116, 1117 Metso eli koppelo noukkii hawuja. 1118 Wiinapannu. 1119 Kirkko ja ihmiset. 1120.1 1120.2 Uuninkoukku, hiilihanko. 1121 Pappi seurakuntanensa. 1122 Wiinapannu, kun wiinaa keitetään. 1123 Katso: 1099. 1124 Katso: 1116. 1125 Lukkari kirkossa. 1126 Katso: 1120. 1127 Owi — Ikkunan lauta.

1128. Musta ämmä mulleroinen, perä paksu, palleroinen, wiskoaa wihaista wettä, ä'äistä wettä äiskättää? 1129. Mustaa silmää joen täysi? 1130. Mustan muikula, pitkän puikula, lewiän laatakka? 1131. Mustan musura, pitkän putkula, lewiän laatukka? 1132. Mustan syö, walkian purkaa? 1133. Mustapuksu mulleroinen, perä paksu palleroinen, joka talossa tarwitaan? 1134. Mustat huulet, punainen suu, musta kieli? 1135. Mustempi sytta, makiampi mettä, pikariin pistettynä, penkin päähän peitettynä? 1136. Mustempi syttä, makiampi mettä, pikkuisessa kupposessa, patsaan päässä? 1137. Musti paahtoi pereänsä, silmät wettä wuoti? 1138. Musti teillä, musti meillä, musti kaikella kylällä? 1139. Mustikki, muurikki, liian kauhan wettä juopi? 1140. Mustikki, muurikki, pirtin päältä heinät syöpi, weden pilwistä wetää? 1141. Mustikki, muurikki, sywästä syömisen saapi? 1142. Mustikki mäellä seisoo, ennen itse lahoo kun kytkyt katkeaa?

——- 1128 Katso: 1122. 1129 Pulpukat, lumpeenkukat — Werkon silmät. 1130 1131 a) Pata, kattila, b) kirnu, c) wati, siiwilä. 1132 Mytty — Pyssy. 1133 Pata, kattila — Huhmar. 1134 Uuni, kun lämpiää; kieli s. o. piakka, kerähtä eli leipälapio. 1135, 1136 Uni. 1137 Katso: 1122. 1138 Kiu'as, muuri — Pata, kattila. 1139 Saunan kiuwas. 1140 Sawu. 1141 Nuotta. 1142 Mustikka wartenensa.

1143. Muulloin pukki tapettiin, wasta tarha laaittiin? 1144. Muut kaikki wyötettynä, kuningas on wyöttämättä? 1145. Muu musta, punaiset huulet? 1146. Mylwäkkö mäkiä kämpi, pään kahden, jalan kahdeksan, neljän silmän mulwahuksen, kahden hännän roimahuksen? 1147. Myrönen mäkiä nousi, pään kahden, jalan kahdeksan, neljän silmän möljäkkeet, kahden hännän huiskakkeet? 1148. Mytty mättään takainen, kiekura kiwen alainen, kieko kannon juureinen? 1149. Mäellä mäköttelee, korwessa kokottelee? 1150. Mäki täynnä mäkräpäitä, noro noprakkaneniä? 1151. Mykkylä mäettä? 1152. Mäklätin mäkiä nousi, pään kahden, jalan kahdeksan, neljän silmän mölleröisen, kahden hännän roikkamoisen? 1153. Mäkärä mäkeen nousi, willat maata wiilti? 1154. Mälläkkä mäelle nousi, pään kahden, jalan kahdeksan, neljän silmän mölläkkeen, kahden hännän roiskakkeen? 1155. Mälläri mäellä seisoi, pään kahden, jalan kahdeksan, neljän silmän möljähyksen, kahden hännän roiskahuksen?

——- 1143 Halmemaa. 1144 Lyhteet ja närtepuut. 1145 Tinaamaton kattila. 1146 Tiine lehmä eli tamma. 1147 Y. k. e. 1148 Käärme. 1149 a) Ruislawa, jywäauma b) kontio, karhu. 1150 a) Tähkäpäät, b) lakat, muuramet. 1151 Ruiskeko, jymäauma. 1152 Katso: 1146. 1153 Heinäkuorma. 1154, 1155 Katso: 1146.

1156. Mänty suolla, mätäs päässä, ken näkee, ottaa? 1157. Märkä rätti räystäällä… 1158. Mättäinen mäellä keitti, ilman puitta, walkiatta, kokitta, kohentajatta, kattilatta, katsojatta? 1159. Mäyrä metsähän menee, kuono kylään katselee? 1160. Mölläkkö mäkiä kämpi, ylös kynsin, alas latwoin, neljän silmän mollauksen, kahden hännän huiskauksen?

——- 1156 Lakka, hilla, muurain. 1157 Katso: Riepurätti… 1158 Muurahaiskeko, wihalaispesä, kusiaispesä. 1159 Kirwes miehen olalla. 1160 Katso: 1146.

1161. Nahka orressa, kurikka parressa, herran edessä lehwanteeraa? 1162. Nahka syödään, liha myödään, sarwet metsään nakataan? 1163. Nahka syödään, weri myödään, liha poltetaan, sarwet metsään heitetään? 1164. Nahkaa korwat, rautaa hampaat, hampusta suitset, juoksee kun juoksutetaan? 1165. Napa edessä, kerä keskellä, lapio perässä? 1166. Nawan alla nalkuttaa, polwen päällä polkuttaa, pistä siihen, musta se on? 1167. Nauraa, mutt' ei haasta? 1168. Nauraa, nauraa, pitkin seinää ojennaksen? 1169. Neiden wyölliset putosi… 1170. Neiti käypi pitkin ortta riihen parsipuu perässä? 1171. Neiti tänne juohdettiin, istuin sinne heitettiin, päärihmat karistettiin? 1172. Neiti tästä annettiin, istuintuoli heitettiin, päärihmat unohdettiin? 1173. Neitinen nenä nykerö, perehen leipä takana? 1174. Neitonen nenä nykerä punnitsee perehen ruoan?

——- 1161 Kukko. 1162 Petäjän kuori, halot eli hirret, ja oksat. 1163 Petäjän kuori, terwa, halot ja oksat. 1164 Rukki, rukinrulla. 1165 Nauris, kun kaswaa maassa — Kana. 1166 Tuppi. 1167, 1168 Seinänrako, juomu. 1169 Katso: Helmet neideltä… 1170 Kissa, katti — Orawa. 1171 Ranka, kanto ja oksat. 1172 Ranka, kanto ja oksat. 1173 Awain. 1174 Haahlat.

1175. Nelijalka aamulla, kaksijalka päiwällä, kolmijalka illalla? 1176. Nelijalkanen, pitkäselkänen? 1177. Neljä antaa, neljä kantaa, kaksi taiwasta jakaa, kaksi tietä wiisaa? 1178. Neljä kantaa, neljä antaa, kaksi katsoo, kaksi kuuntelee, kaksi tietä raiwaa, yksi sääskiä hosuu? 1179. Neljä liikuttaa, neljä riputtaa, wiides perässä siputtaa? 1180. Neljä miestä yhden lakin alla yksillä suksilla hiihtää? 1181. Neljä neitistä, toinen toistaan ajelewat? 1182. Neljä neittä Niemelässä, yhteen kupelet käywät, waahdet walkiat waluwat? 1183. Neljä neittä niemen päässä, yhteen wesistelewät, waahtensa walottelewat? 1184. Neljä nokkaa yhdellä hanhella? 1185. Neljä oritta tallissa, wiides käypi ympäritse? 1186.1. Neljä panee topin, topin, wiidens panee wiuhin, wiuhin? 1186.2. Neljä reittä repukassa, metelin keihäs keskellä?

——- 1175 Ihminen lassa, paraalla iällään ja wanhana. 1176 Rahi. 1177 Lehmä. 1178 Lehmällä jalat, nännät, silmät, korwat, sarwet ja häntä. 1179 Lehmällä jalat, nisät ja häntä. 1180 Pöydän jalat ja lauta — Nelikaplaisessa reessä kaplat, kori ja jalakset. 1181 Kerinpuut. 1182, 1183 Lehmän nisät. 1184 Tyyny — Kätkyt. 1185 Sukkatikut, sukkawartaat. 1186.1 Hewosen jalat ja häntä. 1186.2 Rukki.

1187. Neljä sisällä, kahdeksan ulkona? 1188. Neljä sisarta perätystä juoksee, ei yksikään toistaan tapaa? 1189. Neljä tupaa, kymmenen miestä sisässä? 1190. Neljä weljestä wetää… 1191. Nenä kuin neula, häntä kuin wasta, päälys kuin werka, sisus kuin juusto? 1192. Nenä neittä, pää jänistä, keskipaikka morsianta, häntä kyitä käärmeitä, jalat muuramen sukua? 1193. Nenä neittä, pää jänistä, muu ruumis suden sukua, häntä käärmeen näköä? 1194. Nenä neula, kerä keskeltä, puikkari perässä? 1195. Neulanenä, keskeä kerä, wemmelperä? 1196. Neulanenä, keskeä kerä, perältä petkelen terä? 1197. Neulanenä, pujoperä, herroille weron wetää, takaperin työn tekee? 1198. Neulattu, naskattu, kalkittu, parkittu, wääräksi kaswanut, wäremmäksi weistetty? 1199. Neuloja nielee, äimiä appaa? 1200. Niellessä juuttuu… 1201. Niemet pitkät, lahdet soukat, kallioiset nienten päässä? 1202. Niemi, niemi, laksi, laksi, joka niemen nenässä kallio?

——- 1187 Huoneen nurkkaa. 1188 Kerinlaudat. 1189 Hanskat, rukkaset. 1190 Katso: Wiisi weljestä wetää… 1191 Nauris. 1192, 1193 Kissa, katti, kasi. 1194, 1195 Kukko. 1196 Kana — Kaswawa nauris. 1197 Kana munii. 1198 Satula. 1199 Katso: 1116. 1200 Katso: Kun nielee… 1201, 1202 Sormet, sormien wälit ja kynnet.

1203. Niemi, niemi, saari, saari, saaressa sata pesää, muna kussakin pesässä? 1204. Niin niweri, näin näweri; ei se ole niinkään niweri, eikä näinkään näweri, ken sen oikein osaa? 1205. Niin tehty, niwerten tehty, näin tehty, näwerten tehty, niin sinun niwertäköön, näin sinun näwertäköön, jos et tätä arwaa? 1206. Niinet nitkui, nuorat notkui, alla ankelit makasi, päällä peiposet pemasi? 1207. Nikki näkki, yksi puolikko, kahdenlaista oltta täynnä? 1208. Nimi on, ei henkeä, weri kulkee läpitse? 1209. Nippaa, nappaa, käydä käppää tihiässä wiidassa? 1210. Nippaa, nappaa, niinistä siltaa kuohuwaan koskeen? 1211. Nippaa, nappaa, pikku renkelit selässä? 1212. Nirajaa, narajaa, seinällä seisoo, kotona syntyi, metsässä kaswoi? 1213. Nitskaa, natskaa, nilkipäätä nielläksensä? 1214.1. Niukuu, naukuu, lehden ajan lepää? 1214.2. Niukuu naukuu, seinällä seisoo? 1215. Niutskaa, nautskaa, sakiassa wiidassa? 1216. Niwerikkö, nawerikko, monenlainen moskelikko?

——- 1203 Kaalimaa, naurismaa; potakkamaa. 1204 Wirsu. 1205 Niwelkarhi. 1206 Nuotta köytenensä, kiweksinensä ja lautoinensa. 1207 Muna. 1208 Sormus. 1209 Keritsimet. 1210 Katso: 204. 1211 Seinäkello. 1212 Owi. 1213 Taikina käydessään odottaa sotkijata, wastaajata. 1214.1 Kytkyt. 1214 Seinäkello. 1215 Lammasta keritään. 1216 Satula.

1217. Nokkela wetehen wieri wikkeläistä wuottamaan? 1218. Nostaa karwaista, jakaa karwaistaa, antaa piian pamputella? 1219. Nosta reittä, hajota karwoja, anna piilin pistettää? 1220. Nukka uida nulkuttaa, sula edessä, jää jäljissä? 1221. Nuora puun nenässä, surma nuoran päässä? 1222. Nykkii, nyhtää, kääpii, käärää, pikku takkanen seljässä? 1223. Nykii nyssii, käyä kässii, pieni konttinen selässä? 1224. Nykkii, nyypää, käärii, kääpää, pikku takkanen seljässä? 1225. Nytty wiurukassa? 1226. Näet weljesi, kättä koukkaa, ei tule puheelle? 1227. Näkymätön pirtissä? 1228. Näreikkö niemen päässä, joka tuuli tuuwittaa, weden henki heiluttaa?

——- 1217 Onki ja kala. 1218 Kangastuoli, sohlot. 1219 Kangasta kudotaan. 1220 Sukkula eli syöstäin kutoessa. 1221 Onkirakennuksessa siima ja koukku. 1222-1224 Rukin lapa, rulla ja kuontalo, tutti. 1225 Ihminen reessä; lapsi kätkyessä. 1226 Warjonsa eli kuwasensa näkee. 1227 Jumala — Lämmin. 1228 Rysä wedessä.

1229. Ohjat juoksi, tie wyöri, reki ratisi? 1230. Oisi kun kirppu, ei kuitenkaan kirppu, oisi kun wasta, ei kuitenkaan wasta, oisi kun kerä, ei kuitenkaan kerä? 1231. Okulina ojalla, nenä kuiwalla? 1232. Olenkorren paksuus… 1233. Oli haapana hawulla, wesitetri wempelellä, suuton söi, käsitön ampui? 1234. Oli kymmenen kälystä, weti neljää sisarta lewiähän lietsukkaan, lewiästä lietsukasta pitkään pönttöön, pitkästä pöntöstä werolaukkuun? 1235. Oli pölkky… Oli pönttö… 1236. Oli tiellä… 1237. Oli tiellä hempun temppu, oli tiirikka jälestä, oli tyhmä tiirikassa, oli kirkas tyhmän wyöllä, oli sorkoset siwulla, reppaskaari niskan päällä? 1238. Olisi kun kirppu… 1239. Oljenkorren paksuus, pitkien puiden pituus? 1240. Omiaan on pirtti täynnä, eikä tunne puoliakaan?

——- 1229 Rukin siima, ratas ja rulla. 1230 Nauris simenenensä j. n. e. 1231 Wene. 1232 Katso: Oljenkorren… 1233 Lumitykky puussa ja päiwäpaiste. 1234 Sormet, lehmännisät, lypsinkiulu, maitopytty, kirnu ja woipytty. 1235 Katso: Mikä pölkky… Mikä pönttö… 1236 Katso: Mikä tiellä… 1237 a) Hewonen, b) reki, c) mies reessä, d) weitsi (kirwes), e) aisat f) katuhka. 1238 Katso: Oisi kun kirppu… 1239 Puun sydän. 1240 Askelten jälkiä.

1241. On meillä orit tuwassa, kaikki kantaa, minkä selkään sowitat? 1242. Onneton oksalla istuu, tulee suuton, niin syö? 1243. Onneton owelle astuu, wiisi miestä wastaan ottaa? 1244. Onnetoin, ponnetoin, pohjatoin, kannetoin, täynnä tuoresta lihaa? 1245. Onni puussa, jänne maassa, jäsenetön puuhun nousi, lihakönttä kuusen alla? 1246. Onni puussa, jänni maassa, suoniton wesiä souti, karwakessi kuusen alla? 1247. Onsi puu, kometta haapa, josta liuku laukeaa, miehen surma suikoaa? 1248. Onsi puu, kometto honka, josta luikurit tulewat, kiilusilmät lentelewät? 1249. Onsi puu, komo honka, ikinen miehen surma? 1250. Onsi puu, ometta haapa, josta lintu luikkoaa, miehen surma suikkoaa? 1251. Onsi puu, rämäkkä ranta, onnettoman olkapäällä? 1252. Ootikki orrella, maatikki… 1253. Ora, ora, edellä, kerä, kerä, keskellä, keritsimet jäljessä? 1254. Orasilla astelet, eikä pistä kuitenkana?

——- 1241 Pöytä. 1242 Katso: 1233. 1243 Nenää siiwotaan eli niistetään sormilla. 1244 Muna. 1245, 1246 Lintu eli orawa, jousi, nuoli ja saalis. 1247-1251 Pyssy. 1252 Katso: 1275. 1253 Pääsky; kana; kuikka. 1254 Kantanauloilla.

1255. Ori hirnui Helsingissä, täällä waljaat wälähti? 1256. Ori hirnui, ohjat juoksi? 1257. Ori juoksi, lapa liikkui, tie wieri, reki ratisi? 1258. Ori juoksi, ohjat notkui, reki wieri, tie ratisi? 1259. Ori juoksi, ohjat seisoi, reki wyöryi, tie wilisi? 1260. Ori juoksi tietä myöten, wahwat aisat kahden puolen? 1261. Ori juosta orkutteli, rautainen reki ratisi? 1262. Ori kantoi järtsiä, järtsi kantoi himatsia, himatsi kaikkia kappaleita? 1263. Ori laukkoi laella pirtin, häntä maahan ripsutteli? 1264. Ori läksi oikomaan, rantawettä raikomaan, tuhat koiraa perässä, sata miestä ratsaalla? 1265. Ori musta, kyrmyniska, seisoo pyhällä maalla, wihityllä wiuwottaa, siihen käypi kaikki kansa, sitä kaikki katselee? 1266. Ori orpo, wirpoharja, seisoo selänne maalla, wihityllä wingottaa, kuuluu kumia ääni, pyhän pellon pientarella? 1267. Ori rautainen…

——- 1255 Ukkonen. 1256 Rukin ratas ja siima. 1257 Rukin ratas, lapa eli hyppäri ja rulla. 1258 Rukin ratas, siima ja rulla. 1259 Joki eli wirta, rannat, wene ja wesi. 1260 Wesi myllynruuhessa; wene ja jokirannat. 1261 Myllyn ratas ja kiwet. 1262 Orsi, hihnat, kätkyt ja lapsi — Haahlat, pata ja keitos. 1263 Aurinko taiwaalla ja säteet maassa. 1264 Nuotta ja nuotanlaudat — Wene ja aallot perässä 1265, 1266 Kirkko ja tapuli. 1267 Katso: Rautainen ori…

1268. Ori seisoi, ohjat juoksi, kaikki waljahat wapisi? 1269. Ori seisoi, ohjat notkui, tie wieri, reki ratisi? 1270. Ori tallissa, häntä laessa? 1271. Ori tallissa, häntä tallin päällä? 1272. Orressa otikka… 1273. Orsi kantoi marttia, martti kantoi imatsua, siinä on perehen ruoka? 1274. Orsiparsi pirsilöitä, pirsilöt timanttiloita? 1275. Otikka orrella, matikka maassa, siniwihko taiwaalla? 1276. Ottaessa enenee, pannessa wähenee? 1277. Otti olkin selkäänsä, tuohi nilkun niskaansa, läksi sikkelästä wikkelätä pyytämään? 1278. Oweton aitta ruokaa täynnä?

——- 1268 Mylly. 1269 Rukki, siima, ratas ja rulla. 1270 Walkia uunissa ja liekku uunin laella eli sawu pirtissä. 1271 Katso: 161. 1272 Katso: Otikka orrella… 1273 Orsi haahlat ja kattila. 1274 Kirkonkellot ja kielet. 1275 Sawu — a) Hierin, härkin, b) taikina, c) sawu. 1276 Katso: 290. 1277 Kalamies ja nuotta. 1278 Muna.

1279. Paasi alla, paasi päällä, wähä waahtia wälissä? 1280. Paawali paahtaa… 1281. Paikka paikan päällä, ei yhtään neylettä? 1282. Paimen musta, karja kirjawa? 1283. Paimen parkuu laitumella, paita päällä paraina päiwinä? 1284. Paimen syötti sydäntänsä lampahille laitumella? 1285. Painaessa pussahtaa… 1286. Paiskaissa parahti, kumartaissa kurahti, wetäissä weri lähti? 1287. Paita alla, iho päällä, paidan päästä päiwä paistoi? 1288. Paita sisällä, liha päällä? 1289. Pajuttu, parkittu, ladottu, naulittu, wäärä puu, wääremmäksi weistetty? 1290. Paksupää paranee, saaren häntä häwiää? 1291. Palaa suot, palaa maat; waan ei pala kaksi kannon päätä? 1292. Paljoko matkaa… Paljoko sawua…

——- 1279 Myllynkiwet ja jauhot. 1260 Katso: Tuomari kyntää… 1281 Kupukaali, kaalinkerä — Kana, lintu. 1282-1284 Pappi ja wäki kirkossa. 1285 Katso: Kun painaa… 1286 Koiwu kewäillä hakattaessa. 1287 Kynttilä ja walkia päässä. 1288 Kynttilä. 1289 Satula. 1290 Lukkari eli suwalkko ja loimi kangasta kutoessa. 1291 Aurinko ja kuu. 1292 Katso: Kuinka paljo…

1293. Paljoko sawua yhdestä terwahaudasta lähtee? 1294. Pane watsa watsan päälle, anna pitkän loirotella? 1295. Pankurwaisessa läpönen, läpösessä karwatussa? 1296. Pappi lakkariinsa pakkaa, talonpoika maahan nakkaa? 1297. Pappi pirtissä, parta ulkona? 1298. Pata kiehuu… 1299. Patsas pellolla palaa, ei jää tuhkaa yhtäkään? 1300. Pauhaa yöt, pauhaa päiwät, ei koskaan ääni lakkaa? 1301. Pelto kallis, penger kalliimpi? 1302. Pelto kiwinen, piennar tuohinen? 1303. Pentti nosti… 1304. Peret syöpi, pöytä laulaa? 1305. Pesee, pesee, yöt ja päiwät, walkiaksi ei saa? 1306. Peura lietsoi liettehellä, hepo walkiassa waahdessa? 1307. Peura pellolla juoksee, jalat maahan ei koske? 1308. Peura pirtissä kisaa…

——- 1293 Kun punnitsee minkä panee, aineita ja jännökset, niin siitä sen näkee. 1294 Tynnyriä pestään. 1295 Siiwilä. 1296 Räkä nenää niistäessä. 1297 Kurkihirsi, laipiohirsi, maatitsa — Lämmin ja höyry — Tuli ja sawu. 1298 Katso: Kattila… 1299 Kynttilä, tuohus. 1300 Koski. 1301 Reuhka, karwalakki. 1302 Tulustuohinen. 1303 Katso: Piippa nosti… 1304 Porsaat imewät, emakko röhkii. 1305 Aallot kallioa. 1306 Jauhaja ja kiwi. 1307 Liekku, hihnoista riippuwa kätkyt, tuutu. 1308 Katso: 1307.

1309. Peura uida utkuttaa, waahti jälessä waluu? 1310. Pieneen peltoon mahtuu, isoon korpeen ei mahdu? 1311. Pienempi Jumalaa, suurempi kuningasta? 1312. Pienempi kirppua, raskaampi hewosta? 1313. Pienempi kortta, suurempi maata, nöyrempi tuulta? 1314. Pienempi pikkulintusia, wäkewämpi maan petoja? 1315. Pienempi sikaa, korkiampi hewoista? 1316. Pieni aittanen … 1317. Pieni akka lylleröinen, takaperin työn tekee, herroille weron wetää? 1318. Pieni akka lylleröinen, tasatukka talleroinen, wiskoaa wihaista wettä, läpi hongan huiskuttaa? 1319. Pieni karwainen karitsa, ei karwainen kuitenkaan? 1320. Pieni karwainen karitsa, kewiästi keikuttaa, kolmasti kodan owella? 1321. Pieni lintu liinahäntä… 1322. Pieni mies, nenä nykerä, itse liinapaidoissansa? 1323. Pieni musta köykkyselkä, ison kuorman liikuttaa? 1324. Pieni piika pikkarainen, siat liinasta ajaa, porsaat pojes pomii?

——- 1309 Aalto. 1310 Hara, karhi, äes, astuwa. 1311 Surma, kuolema. 1312 Tulikipuna. 1313 Walo. 1314 Pyssyn luoti, kuula. 1315 Satula. 1316 Katso: Pikku aittanen… 1317 Kana munii. 1318 Wiinapannu; oluttynnyri. 1319, 1320 Harakka. 1321 Katso: Pikku lintu… 1322 Metsikana. 1323 Kirppu. 1324 Hiussuka, pääharja, kampa.

1325. Pieni poika, pikinen turkki? 1326. Pieni purnu punaisia keriä täysi? 1327. Pieni puu, matala mänty, mesimöykky männyn päässä? 1328. Pieni tiuku timperöinen, soida timperöittelee pitkän pihlajan nenässä, katajaisen kaaren päässä? 1329. Pieni tiuku tiuahtaa, kaikki kansa katsahtaa? 1330. Pieni typpy neitikäinen, kaiken kansan kaunistaa? 1331. Pieni ukko, niwerä parta, raha=aitan wartiana? 1332. Pieni ukko, niwerä parta, rautaisessa kengässä? 1333. Pieni ukko, nykerä parta, pantu saaren paimeneksi, rahawuoren wartiaksi? 1334. Pieni ukkonen pihassa, sata haawaa päässä? 1335. Pieni wakkanen punakeriä täysi? 1336. Pietarissa pilkotaan, tänne lastut kiitelewät? 1337. Pihlaja ulos pitää, haapa hangelle wetää, petäjä peräti wiepi? 1338. Piikki suussa, miekka maassa, sotamies syrjällänsä? 1339. Piilikkä pihaa juoksi, lihapalli päälaella?

——- 1325 Harja. 1326 Hiilos. 1327 Muurain, lakka, hilla. 1328 Kirkonkello. 1329 Rippikello — Seinäkellon tiuku. 1330 Neula. 1331 Awain. 1332 Aura. 1333 Awain. 1334 Hakotukki. 1335 Liedos, hiilos, tulisia. 1336 Rahamyntti; kirjapaino — Sodan julistus. 1337 Sukset sauwoinensa. 1338 Ampujainen. 1339 Kukko.

1340. Piimä kaatui pirtin päälle, raswa lattiaan tipahti, ei lähde wuolten wuolimella, eikä pesten pesimellä, eikä luudalla la'asten? 1341. Piimä pirttiin putosi, jot' ei luudalla la'asta, eikä wuolta wuolimella? 1342. Piipotti pihaa myöten, pisti pään pinon rakoon? 1343. Piippa nosti peukalonsa, kylwi soita, kylwi maita, kylwi kylmiä ahoja, pere pellolle pemahti? 1344. Piippu pitkä mäellä, pitkät oksat piipussa, omenamarjat oksissa? 1345. Piiritsu pihalla kirkuu, lihatukku pään päällä? 1346. Pikitös, päkitös, pärehellä päätä wasten? 1347. Pikkarainen piilitsä, läpi aidan lykkeleksen? 1348. Pikkarainen piilitsä, uuden linnan wartia? 1349. Pikkarainen wakkarainen täynnänsä punakeriä? 1350. Pikku aittanen mäellä, ei owea, ikkunata? 1351. Pikku aittanen mäellä halkosia täynnä? 1352. Pikku aittanen mäellä kultarahoja täynnä? 1353. Pikku aittanen mäellä. Suomen lukkonen suulla, Tapion rahat takana?

——- 1340 Päiwäpaiste, kuutama. 1341 Päiwäpaiste, kuutarna. 1342 Lumituisku, ryöppy, pyry — Awain. 1343 Lammas papeloipi. 1344 Heinän eli pawun warsi palkoinensa. 1345 Kukko. 1346 Tupakkipiippua sytytetään. 1347 Sukkula, syöstäin kangasta kutoessa. 1348 Lukko, awain — Kirja. 1349 Liesi, liedos, hiilihinkalo, uuni, pesä. 1350 Muna. 1351 Suu ja hampaat. 1352, 1353 Orawan pesä; ketunpesä.

100

1354. Pikku aittanen mäellä, tuuli aukaisee, tuuli lukkoon lyöpi? 1355. Pikku lintu liinahäntä, kaiken kirkon kaunistaa? 1356. Pikku lintu liinahäntä, läpi seinän lentelee? 1357. Pikku lintu liinapyrstö, kaikki kansat waatettaa? 1358. Pikku ukko istuu, kantamalla liikkuu, ristiset on olkapäällä? 1359. Pikkuinen kamari, usiampi akkuna, kun kuninkaan linnassa? 1360. Pikkuruinen, piiperöinen, kaikki karwat kaunistaa? 1361. Pikkuruinen piirtopää, kaiken linnan kaunistaa? 1362. Pino kaatui Piippolassa, tänne ääni äykäsee, tänne kuuluu kumina? 1363. Pino kaatui Piippolassa, äsken ääni tänne kuului? 1364. Pio paljasta, kyynärä karwaista? 1365. Pioon mahtuu, pirttiin ei mahdu? 1366. Pippa nosti peukalonsa… 1367. Pirtin leweys, lehden keweys? 1368. Pirtissä Kalewalan pojat, päätä pestään pihalla? 1369. Pirtissä Pätösen poika, päänsä ulkona pesetti?

——- 1354 Kanan häntä. 1355-1357 Neula ja rihma, lanka perässä. 1358 Kerinakka. 1359 Sormustin, wingerpori. 1360 Neula. 1361 Katso: edellinen. 1362, 1363 Ukkonen. 1464 Kylpywasta. 1365 Uittopuu, uitin; pitkä raippa; wintinwarsi. 1366 Katso: Piippa nosti… 1367 Sawu pirtissä. 1368 Laipiohirret, maatitsat. 1369 Y. k. e. — Kurkihirsi.

101

1370. Pirtti parsia pitää, parret piti törsilöitä, törsilöt imanteita, imanteita ilma kaikki? 1371. Pirtti piti parsiloita, parsiloissa pirsilöitä, pirsilöissä törsilöitä, törsilöissä imareita, imareissa kaikki kansa? 1372. Pirtti pääsi ikkunasta, pereen sota tawotti? 1373. Piru pieksää, luoja lukkoja pitää? 1374. Pisti wuoren loukkahasen, wuori äänehen worahti? 1375. Pistä, pistä, tunge, menetä, kun ei mene, nuole päätä? 1376. Pistäissä pirskahtaa, nostaissa norskahtaa, wetäissä wettä heittää? 1377. Pistät, pistät, tunget, tunget, kun ei mene, pään nuolaset? 1378. Pitempi pisintä puuta, matalampi maan tomua? 1379. Pitempi pitkiä puita, matalampi maan ruohoja? 1380. Pitkiä niemiä, kaitoja laksia, niemet kaikki kallioneniä? 1381. Pitkä ja hoikka, hotarikko jalassa? 1382. Pitkä paita palttinainen ei pala tulessa, eikä waju weteen?

——- 1370, 1371 Orret, hihnat, kätkyet eli liekut ja lapset. 1372 Wesi, joka on kalain pirtti, menee nuotan eli haawin silmistä, ja kalat jääwät sotimaan hengestänsä. 1373 Tauti ihmisessä. 1374 Awain. 1375 Neulaa rihmoitetaan, langoitetaan. 1376 Kaiwonkappa, akitsa, wettä ammentaessa. 1377 Katso: 1375. 1378, 1379 Maantie, polku, ura. 1380 Katso: 1201. 1381 Uuninluuta. 1382 Sawu.

102

1383. Pitkä piiska pihlajainen, ympäri kylän käwiä? 1384. Pitkä, päätön, loppumaton, eik' ole waaksalle waraa, ei kokoa korttelille? 1385. Pitkä witsa pihlajainen, ympäri kylän kehii? 1386. Pitkä witsa pihlajainen, ympäri meren mataa? 1387. Pitkän puun pituus, punaisen langan paksuus? 1388. Pitkät niemet, lahdet kaidat, nienten päässä kallioiset? 1389. Piwo… Piwoon… 1300. Pohjaton, kanneton, saumaton, wanteeton, juotawata täynnä? 1391. Pohjaton, kanneton, tuoretta lihaa täynnä? 1392. Poika keräjiä käy, isä syntyy? 1393. Pojat liikkuu, isä kapalossa? 1394. Pojat sotaa käywät, isä wielä syntymättä? 1395. Porsahainen pyörii, watsahainen kaswaa? 1396. Portimo pinosta pinoon käwelee, jälet tiuhkoo? 1397. Propheta joka talossa, huutaa heräjämistä, warahaista walwomista? 1398. Puhe tuli puun sisästä, ruoka reisien wälistä, herrain herkku hännän alta?

——- 1383 Päiwä — Yö — Uni — Sawu — Tie — Nälkäwuosi — Rutto. 1384 Aika ijankaikkisuus. 1385, 1386 Katso: 1383. 1387 Puun sydän. 1388 Katso: 1201. 1389 Katso: Pio… Pioon… 1390 Muna. 1391 Sormus. 1392, 1393 Katso: 259. 1394 Kipenet tulta iskeissä. 1395 Wärttinä; rukin rulla. 1396 Sukkula. 1397 Kukko. 1398 a) Wiina, b) maito, c) kananmuna.

103

1399. Puinen kuori, kalainen sisus, wedessä ikänsä istuu? 1400. Puinen pata, heinäinen keitos, tulinen suurus, waskiset wanteet, kasarinen kansi? 1401. Puinen pää, kiwinen jalka, itse liinapaidoissaan, aiwan aiwinaisissaan? 1402. Puinen pää, waskinen tuppi? 1403. Puiset reidet, rautaiset kynnet. Jumalan luomaa raatelee? 1404. Pukki kyliä käypi, joka talossa tunnetaan; wiikon päästä winkaseepi? 1405. Pukki parkui laitumella, koko lauma pauhun päästi? 1406. Pukki wuorelta putosi, sarwet sawehen tärähti? 1407. Punahärkä mulleroinen, juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee? 1408. Punainen kun ruusu, walkoinen kun liina, lehtiä kantawa, hännällinen? 1409. Punainen liikkuu, musta riippuu? 1410. Punainen mies, puinen turkki, pani miehet mieltä waille, naurun naisilta lopetti? 1411. Punainen mies, punainen turkki, woitti miehet wiisaatkin, wäkewimmätkin wäsytti? 1412. Punainen mustaa tuikkii?

——- 1399 Katiska. 1400 Tupakkipiippu. 1401 Nuotta. 1402 Neulikko, neulakotero. 1403 Aura, aatra. 1404 Lukkari. 1405 Lukkari kirkossa laulaa. 1406 Laiwan ankkuri. 1407 Terwattu wene. 1408 Nauris kaswaessaan. 1409 Tuli ja pata. 1410, 1411 Oluttynnyri; romminassakka. 1412 Uuni lämmitessä.

104

1413. Punainen nawetta, luiset lehmät? 1414. Punainen ori mustaa tammaa nuolee? 1415. Punainen orsi walkeita kanoja täynnä? 1416. Punainen orsi walkeita wanttuita täynnä? 1417. Punainen pää, karwainen juuri, heikko niskoilta, tytöille kelpaa? 1418. Punainen rupinen lehmä heinäisessä kytkyessä? 1419. Punaiset oriit eellä juoksi, musta ori jälistä? 1420. Punalanka puun pituinen, joka oksan noudattaa? 1421. Punalehmä mulleroinen… 1422. Punikkainen kannikaista nuolee? 1423. Punikki liikkuu, mustikki kiikkuu? 1424. Punikki punainen lehmä, ei lähde wiiden miehen wetäissä, kuuden miehen kutsuissa? 1425. Punikki punainen lehmä heinäisessä kytkyessä? 1426. Punikki pnnainen lehmä, juoksee jokia myöten, purowartta puuhoaa? 1427. Punikki punainen lehmä, juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee?

——- 1413 Suu ja hampaat 1414 Katso: 1409. 1415, 1416 Ikenet ja hampaat 1417 Mansikka; muurain; mesimarja. 1418 Mansikka. 1419 Hiilet ja uunin koukku. 1420 Katso: 1387. 1421 Katso: Punahärkä… 1422, 1423 Katso: 1409. 1424 Kirkko — Metsäwalkia. 1425 Katso: 1417. 1426 Terwattu wene. 1427 Uusi wene — Aurinko.

105

1428. Punikki punainen lehmä, kewytsarwi, keikkoselkä, juoksee salon siwua, pajukkoa pauhaa? 1429. Punikki punainen lehmä, kewytsarwi, keikkoselkä, juoksi puhki puiset salmet, halki waarat haihatteli? 1430. Punikki punainen lehmä punaisessa kytkyessä? 1431. Puoli mustaa, toinen walkiata, Kiriläisen kinttaassa? 1432. Puoli rautaa, toinen puuta? 1433. Puoli suota sulaa, toinen kylmää? 1434. Puree kun puretetaan, menee lymöön kun pannaan? 1435. Puruu punaa, kaksi ortta kanaa? 1436. Purnunen kullaista keräistä täysi? 1437. Pursikko pankolla? 1438. Puukenkä, kiwikapia, lähti suota sotkemaan, meren wettä wellomaan? 1439. Puun kiinnitti, luun kiinnitti, miehen päälle keilautti? 1440. Puun pituinen, punarihman paksuinen, joka haaran hakee? 1441. Puun pituus, lohilangan paksuus, kaikki oksat noudattaa? 1442. Puun pituus, punaisen langan paksuus, joka oksan noudattaa, joka haaran hakee?

——- 1428, 1429 Suksi. 1430 Katso: 1417. 1431 Tinattu kattila. 1432 Puukko. 1433 Sammal seinässä. 1434 Linkkuweitsi. 1435 Suu, kieli ja hampaat. 1436 Tulisia, hiilus. 1437 Katso: 934. 1438 Nuotta. 1439 Satula. 1440, 1441 Katso 1387. 1442 Katso: 1441.

106

1443. Puun pukara, maan makara, heinän helpi, aidan alpi? 1444. Puun pukara, maan mäkärä, aidan kauni, heinän hempu? 1445. Puun pukelo, maan makelo, heinän hiippa, aidan kiikka? 1446. Puun putkelo, maan matkelo, heinän hiekko, aidan kiekko? 1447. Puun pukura, maan makura, olen ommel, heinän hemmel? 1448. Puupää, kiwijalka, hitu hatu keskellä, kenen saapi surmoaa? 1449. Puuropata kankaalla, kylän lapset ympärillä? 1450. Puurowati kankaana, pitäjän lapset partaalla? 1451. Puust' on tehty puitikkinen, somerosta soitikkinen, johon pitkä pistetään, hornio hojotetaan? 1452. Puust on tehty puitukkaiset, somerosta soitukkaiset, niinestä nitunatuset? 1453. Puust' on tehty pulkottimet, niinistä nitun natuset, somerosta keträn pyörät?

——- 1443 a) Kirwes, b) kuokka, lapio, c) wiikate, d) harawa. 1444 a) irwes, b) mato (käärme), c) witsas, d) wiitake. 1445, 1446 a) Kirwes, b) kuokka, lapio, c) wiikate, d) harawa. 1447 a) Kirwes, b) kuokka, lapio, c) sirppi, d) wiikate. 1448 Werkko. 1449, 1450 Lehmänsonta ja kärpäiset eli sontiaiset — Muurahaiskeko, kusiaispesä. 1451 Kaiwo ja wintti= eli wipurakennus. 1452 Huuhmar, jauhinkiwi ja seula. 1453 a) Wartta, b) seula, c) myllynkiwi.

107

1454. Puust' on tehty pulkottimet, petäjästä pelkottimet, kiwestä kitunnatuset, raudasta ritunratuset, ketränwieret kalliosta? 1455. Puust' on tehty pulkottimet, somerosta solkottimet, johon pitkä pistetään, ylös, alas, nostetaan? 1456. Puust' on tehty pulleroinen, petäjästä pälleröinen, kiwestä kitukatunen, somerosta ketrinpyörät? 1457. Puust' on tehty pumpulainen, petäjästä pempulainen, niinestä nitunatunen, somerosta pyöryläinen? 1458. Puut punaterskoita, lehdet kiperanskoita, marjat winokrasnoita? 1459. Puuta syö, puulla lentää, sata wirstaa päiwässä? 1460. Pyhä pihlaja mäellä, pyhän pellon pientarella, pyhä marja pihlajassa? 1461. Pyhä pönttö pientareella Jumalan sanoja täynnä? 1462. Pyhä risti, pyörä harja, pyhän pellon pyörtänöllä? 1463. Pyhät hakkaa, aret makaa? 1464. Pyy juoksi pyhäjokeen, pyhäjoki pyörimään, warwikko wapisemaan?

——- 1454 Huhmar, pyöriät kiwet pohjassa, petkel ja jauhinkiwi. 1455 Huhmar, kiwi pohjassa ja petkel. 1456 Huhmar ja jauhinkiwi. 1457 Riihiwartta, huhmar, seula ja mylly. 1458 a) Tuohukset eli kynttilät, b) pyhäin kuwat, ikonat, c) laatonat, suitsutuspihkat. 1459 Ihminen syö petäjän kuoren ja hiihtää lylysuksilIa. 1460 Raskas waimo. 1461 Saarnastuoli. 1462 Kirkko. 1463 Kirkonkello. 1464 Kirnunmäntä kirnuun eli pyöhtimeen — Käyte, jästi, juoma=astiaan.

108

1465. Pyy lenti pyhäweteen, pyhäwesi pyörimään, kaikki kansa katsomaan? 1466. Pyy lyhyt, wihainen teiri, lyöpi kynttä kynnykseen, koppia kodan eteen? 1467. Pyyhki mullat, pyyhki kullat, pyyhki hohtawat hopiat? 1468. Pyöriä kuin päiwä, wihanta kuin wasta, hännikäs kuin hiiri? 1469. Pyöriä suu päälaella, pitää kiinni kiiltäwätä? 1470. Pyöriämpi munaa, pitempi puuta? 1471. Pyörä porstuassa… Pyörä pöydän alla… 1472. Päiwillä lihaa ja werta täynnä, öillä tyhjänä? 1473. Päiwällä kuussaa, kaassaa, illalla sanoo lopsis? 1474. Päiwällä täynnä, ehtoolla tyhjä? 1475. Päiwän tissis tassis, äsken illalla lossis? 1476. Päiwän wiisaus noukki maan kunniata, tuli metsän wiisaus, noukki päiwan wiisauden maan kunnialta? 1477. Päiwät kiitää, kaataa, yöt aidalla makaa? 1478. Päiwät pölkynä… 1479. Päiwät seljällään, yöksi nousee pystöön?

——- 1465 Y. k. e.- Kauha, kapusta, wellipataan. 1466 Pyssynlukko. 1467 Uuninluuta, kiukaan hawut. 1468 Nauris. 1469 Kynttiläjalka. 1470 Lankakerä. 1471 Katso: Mikä pönttö… 1472 Kenkä; lakki. 1473-1475 Kenkä, saapas, wirsu, löttö. 1476 Kukko ja kettu. 1477 Wiikate, wikatin, wiitake. 1478 Katso: Yöt lauttana… 1479 Suksi.

109

1480. Pässi lääwähän… 1481. Pässi määkii mäellä, mäkäröitä männyt täysi? 1482. Pää hywä, kettu kelpaa, luita ei syö koirakaan? 1483. Pää kun kerä, häntä kun korento, keskus yhtä ymmyrjäinen? 1484. Pää kun neula, keskus kun kerä, perä kun petkelen terä? 1485. Pää kun ora, häntä kun sirppi, keskus kun myllysäkki? 1486. Pää palaa, kaula sawuaa, perä märkänee? 1487. Pää perässä, häntä edessä, koukkaro hännän päässä? 1488. Pää poikki, huuli halki, äsken miehenä menee? 1489. Pää poikki leikataan, sisälmykset silwastaan, semmoisena palwelee kuningasta ja kreiwiä, pispaa ja teiniä, kenraalia ja kemeiniä? 1490. Pää punainen, jalka karwainen? 1491. Pää puusta, jalat kiwestä, itse liinapaidoissaan, aiwan aiwinaisissaan? 1492. Pää pätee, keski kelpoaa, luita ei koirakaan kantele? 1493. Pää syötäwä, runko pidettäwä, luut ei kelpaa koirallenkaan? 1494. Pää tulessa, toinen wedessä? 1495. Pää tuohinen, runko liinainen, jalat kiwiset?

——- 1480 Katso: Lammas lääwähän… 1481 Pappi ja seurakunta. 1482 Liina, hamppu, pellawa. 1483 Kissa, katti. 1484 Katso: 1196. 1485 Kukko. 1486 Tupakkapiippu. 1487 Puntari, pesmeli. 1488, 1489 Kirjoituskynä. 1490 Katso: 1417. 1491 Nuotta, werkko. 1492 Katso: 1482. 1493 Liina. 1494 Tupakkipiippu. 1495 Werkko.

110

1496. Pään suuruinen, lehden kewyinen, puhaltain lakeen nousee, pirtin päälle ei woi luoda? 1497. Pääni poikki leikattiin, suolat sisästä otettiin, wielä huuli halkastiin, teetän sodat, rakennan rauhat, palwelen kuninkaat ja herrat? 1498. Pääni poikki, nokka halki, niin minusta mies tulee, uros uusi urkenee, kuningastenkin kuritus, suurten waltojen wawistus, sodan alku ainiainen, rauhan rientäjä ikuinen? 1499. Pääsky lenti päiwän alta, sata miestä siiwen alla, kaikki raudan karwaisia? 1500. Päästä kun ora, keskeltä kun kerä, perästä kun petkelen terä? 1501. Päästään syö, säärestään purkaa? 1502. Päät puiset, jalat kiwiset, keskeltä hituhatu? 1503. Päät tuohiset, keski työhinen? 1504. Pölkky on tehty pyöritellen, wiipotellen, waapotellen? 1505. Pölkky pöydän päässä? 1506. Pönttö pöydän päässä?

——- 1496 Metson kupu eli rakko. 1497, 1498 Katso: 1488. 1499 Laiwa, haaksi, alus, pursi. 1500 Katso: 1196. 1501 Tupakkapiippu. 1502 Katso: 1491. 1503 Katso: 1491. 1504 Käämi, puola. 1505, 1506 Ukko, isäntä.

111

1507. Raapotti rahilla… Raappana rahilla… 1508. Rahko rautasaappaassa, kiertelee kiwistä wuorta, koskia kumarteleksen? 1509. Rahko rautasaappahinen, kiitää kiwistä wuorta, someroista sorkuttaa? 1510. Ranguttaa ja ronguttaa, wellin ja puuron luulee saawansa, eikä saa kumpaakaan? 1511. Rannalla rehiä kuusi, hiirenpesä mättäällä? 1512. Ranta rautainen, wesi raswainen, kala ruodotoin? 1513. Rantuinen rysä, puoli kalaa sisään sopii? 1514. Rassaa reikää… 1515. Rastaanpesä pirtissä? 1516. Raudalla raataan, puulla puhdastetaan, kedolle kerätään, saarekselle saatetaan? 1517. Rautainen aura, kiwinen pelto, koiwun kuoret siemenenä? 1518. Rautainen aura, koiwuinen siemen, nahkainen nelikkö? 1519. Rautainen hepo, hamppuinen kuorma? 1520. Rautainen hewoinen, hamppuista kuormaa wetää? 1521. Rautainen hewoinen, liinaiset suitset?

——- 1507 Katso: Mikä raapotti… Mikä raappana… 1508 Myllyn ratas, myllyn siipi. 1509 Aura — Hiilihanko. 1510 Kirnuuminen. 1511 Hcwosen peräpuoli. Parta ja suu. 1512 Riehtilä, woi ja piirahainen. 1513 Rantuhame. 1514 Katso: Tuppaa täyteen… 1515 Liesi, hiilos, mähe. 1516 Heinää niitetään, luowotaan, ruotaan ja suowataan. 1517 Tulukset; a) tulirauta, b) pii, limsi, c) taula. 1518 Tulukset. 1519-1521 Neula ja rihma.

112

1522. Rautainen huone, käet kukkuwat sisässä? 1523. Rautainen lintu, liinainen häntä? 1524. Rautainen maa, woinen meri, kaurainen laiwa? 1525. Rautainen ori, liinaiset ohjakset, waate'kääry ohjasten nenässä? 1526. Rautainen ori, liinaiset ohjat, waskinen talli? 1527. Rautainen rahko kiikkuu kiwistä linnaa, rautaisessa saappaassa? 1528. Rautainen riihi… 1529. Rautainen suu puuta syöpi? 1530. Rautainen syöjä, puinen ruoka? 1531. Rautainen äes… 1532. Rautaiset härjät … lehmät… 1533. Reki työntää, koukku wetää, syöpi ja ei koskaan täydy? 1534. Repo juosta reikutteli, yli meren meikutteli, sata koiraa jäljessä, tuhat miestä ratsaalla? 1535. Repo nuolee sernitsän siwua? 1536. Reponen jokia juoksi, mutiaan puistelee, hänteään heiluttaa?

——- 1522 Paistinpannu (riehtilä) ja piirot. 1523 Neula ja rihma ommellessa. 1524 Paistinpannu, raswa ja kakkara. 1525 Neula ja rihma ommellessa. 1526 Neula, rihma ja neulakotero. 1527 Aura. 1528 Katso: Riihi rautainen… 1529, 1530 Saha; kirwes; wääntiä, kaira, purasin. 1531 Katso: Rautainen aura… 1532 Katso: Lääwä waskinen… 1533 Wesisaha. 1534 Nuotta. 1535 Lieska uuninsuuta — Tuli pataa. 1536 Lumituisku, pyry, ryöppy.

113

1537. Retupiikki reidellinen… 1538. Riepurätti räystäällä, täitä täyteen sikesi? 1539. Rieskamaito lattialla, ei lähde wuollen wuolimella, eikä kaplilla kaluten? 1540. Rieskamaito lattialla, lähde ei kynsin ei hampahin? 1541. Riihi rautainen palaa, käki käällä käänteleksen? 1542. Riikinkukko rautaharja, seisoo pyhällä maalla, wihityllä wiuwottaa? 1543. Riitsa wuoren rintasessa, wähän wettä riitsasessa? 1544. Rikka pellon päässä? 1545. Rintsa rintsassa, rintsan päässä wuori, wettä wuoren rinnassa? 1546. Ristirinta, rautaharja, pellolla wiattomalla? 1547. Riukku roukkua wetää, riukun roukku raukuttaa? 1548. Rohwietta joka talossa… 1549. Ruotsi puita hakkaa, tänne lastut lentelewät? 1550. Ruotsissa isketään, tänne säkeet saapi, tänne kiitäwät kipenet? 1551. Ruotsissa tammia weistetään…

——- 537 Katso: Wiirikuuri säärellinen… 1538 Taiwas tähdistyy — Hämähäkin eli lukin werkko täytyy kärpäsillä. 1539, 1540 Katso: 1340. 1541 Pata ja kauha — Wiinapannu hattuneen — Riehtilä, paistinpannu, kaakkunaan. 1542 Kirkko. 1543 Kattila tulella. 1544 Käärme. 1545 Haahlat, pata ja wesi padassa. 1546 Katso: 1542. 1547 Hamppu, liina eli pellawa ja loukku. 1548 Katso: Propheta… 1549 Rahamyntti — Tammilautaset, talrikit. 1550 Y. k. e. — Salasma — Sota ja sodan sanoma. 1551 Katso: 1548.

114

1552. Ruskia rupinen härkä heinäisessä kytkyessä? 1553. Ruskotti rupinen lehmä rupisessa kytkyessä? 1554. Ruumis ja sielu erinnyt, eikä kuollut kuitenkaan? 1555. Rytkää, rätkää, nilapäätä tunkee? 1556. Rytsäkkäinen, rätsäkkäinen, kaikki miehet woittelee? 1557. Rättiriepu… Rätyriepu… 1558. Rääkkylinnun pesä pirtissä?

——- 1552 Lakka, hilla, muurain. 1553 Wattu ja warret. 1554 Lapsi syntyy, saalas. 1555 Taikinan wastuu eli sotkeminen. 1556 Sauna. 1557 Katso: Riepurätti… 1558 Kätkyt, kehto, tuutu, liekku.

115

1559. Saari juoksi salko kädessä, sata rakkista perässä? 1560. Saari kulki salko päässä, rautakukkonen nenässä? 1561. Saari kulki salpa päällä, rautakukkonen nenässä? 1562. Saari pyörii, salko wetää? 1563. Saari, saari, niemi, niemi, saaressa sata pesää, muna kussakin pesässä? 1564. Sankari saapasjalka, käypi kiwistä wuorta, kiwiwuori wonkasee? 1565. Sata hametta päällä, eikä peitettä perällä? 1566. Sata jalkaa, kaksi sarwea, muu ruumis kun rukkanen? 1567. Sata miestä ratsaalla, tuhat koiraa jäljessä? 1568. Sata miestä Sallilassa, ne kaikki kähäräpäitä? 1569. Sata poikaa sapella, itse sappi nuppipää? 1570. Sata santsia, sata santsilla poikaa, ne kaikki kähyripäitä? 1571. Sata santsia, tuhat tuntsia, yhdeltä laiturilta wettä juowat? 1572. Sata santsilla tytärtä, itse santsi naappupää? 1573. Sata sataa surman suuta, kenen saapi, surmoaapi?

——- 1559 Nuotta. 1560, 1561 Heinäkuorma, aisat ja hepo. 1562 Jauhinkiwi, käsikiwi. 1563 Katso: 1203. 1564 Uuninkoukku, hiilihanko. 1565 Kana. 1566 Karhi, hara. 1567 Nuottalaudat ja kalat nuotan perässä. 1568, 1570 Maltaat ammeessa. 1569 Liinaharja. 1571 Parta. 1572 Hiussuka, harja. 1573 Werkko, nuotta.

116

1574. Sata sataa, tuhat tuhatta, kahden tammenlastun wälissä? 1575. Sata sataa, tuhat tuhatta Kemin Kertun helmuksessa? 1576. Sata sataa, tuhat tuhatta, niinistä siltaa, waskiseen linnaan? 1577. Sata sataa, tuhat tuhatta, waskiseen linnaan toraamaan mennään? 1578. Sata sataa, tuhat tuhatta, yhdellä kerralla, yhdestä pikarista ryyppää? 1579. Sata sataa, tuhat tuhatta, yhdellä tammenlastulla seisoo? 1580. Sata sataa, tuhat tuhatta, yhdellä wyöllä wyötetty? 1581. Sata sataa, tuhat tuhatta, yhdestä kaiwosta wettä juowat? 1582. Sata sataa, tuhat tuhatta, yhdellä pieluksella makaa? 1583. Satajalkainen, seitsenselkäinen, nelikorvainen? 1584. Satakaarinen sammalpohja? 1585. Satasarkkinen, tuhatturkkinen, pellolle menee, perä paistaa?

——- 1574 Kirjanpuustawit kansien wälissä — Kartta — Harja — Laudat kirkon katossa. 1575 Kanan höyhenet. 1576, 1577 Herneet, riistat, rokat wieritetään seulan pohjalla keitettäwäksi. 1578 Partakarwat. 1579 Kartta. 1580 Olkikupu, lyhde, jalallinen. 1581 Katso: 1578. 1582 Katso: 1574. 1583 Hara, karhi, äes, astuwa. 1584 Honka, petäjä. 1585 Katso: 1565.

117

1586. Satasarwi Hiiden hirwi, nahka syödään, weri myydään, liha poltetaan? 1587. Satasarwinen, tuhatkorwinen? 1588. Satasarwinen, wiisikylkinen, sulalla kulkee, lumella ei pääse? 1589. Satasilmä kyökin poika kodan orrella istuu? 1590. Satasilmä kyökin poika lyöpi kynttä kynnykseen, koppoaa kodan oween? 1591. Satasilmä Tuonen neito, istuu kodan sopessa? 1592. Satikka suossa, matikka maassa, sinirikko taiwaassa? 1593. Sauna mäellä, wasta owella, kesän kaiken kylpiöitä, talwen ei sinä ikänä? 1594. Sawu saarella palaa, tuli niemen tulkamessa, minne polttaja menee, sinne saari siirteleksen? 1595. Seinällä seisoo… 1596. Seinää myöten nousee, jaloillaan katetta wetää? 1597. Seipään siassa seisoo, härjän siassa makaa? 1598. Seitsemän reikää yhdessä kerässä? 1599. Seitsenreikäinen kurikka? 1600. Seitsenselkäinen, satasäärinen, peltoon mahtuu, metsään ei mahdu?

——- 1586 Petäjä, kuori, terwa ja puu. 1587 Koiwu oksineen, lehtineen. 1588 Katso: 1583. 1589, 1590 Katso: 1591. 1591 Merta, rysä. 1592 Owesta pihalle menewä sawu ja höyry. 1593 Hewoisen perä, häntä ja paarmat eli kärpäset. 1594 Tupakkapiippu. 1595 Katso: Metsässä syntynyt… 1596 Taikina pytyssä eli tiinussa noustessaan. 1597 Nawetan owi. 1598, 1599 Pää. 1600 Katso: 1583.

118

1601. Selkä edessä, maha takana? 1602. Selkä on kun sormi, maha on kun sammio? 1603. Sernitsä istuu, repo nuolee? 1604. Sernitsä istuu sillan päässä, kaksi kosselia kourassa, kiwikontti selässä, rautahampaat suussa? 1605. Sernitsä sylen pituus, kädet kahden sylen, wesiristä sylessä, kiwikontti seljässä? 1606. Sesterikki säärellinen, kouruwiuru reidellinen, senpä sesteri kuluu, minkä kouru wiuruaa? 1607. Sewerikkö sewissä, raawas mies rasiassa? 1608. Sianwilla wetää lankaa lehmän läpi, puun ympäri? 1609. Siat liinaan menee, porsaat porottelee? 1610. Sidottu, punottu, yli waaran työnnetty? 1611. Sieltä täältäkin tulee, terwaskantoon menee? 1612. Sieppi siepissä, siepin pää kiukaassa? 1613. Siikasia sillan alla, sinne tänne tiinehtiwät? 1614. Siippo saapoteltawata? 1615. Siipponen sopessa? 1616. Siiwetöin oksalla istuu, tulee suutoin, niin syöpi?

——- 1601 Sääriwarsi ja pohkia. 1602 Kertoinwärttinä. 1603 Pata eli kattila ja tuli. 1604 Patsas, orret, kiuas ja pihti. 1605 Patsas, orret, käsiastia ja muuri, kiu'as, takka. 1606 Wiipsinpuu — Rukki ja rulla. 1607 Poro eli peura waljaissa ja ajaja pulkassa, ahkiossa. 1608 Harjas pikilangan päässä, nahka ja lesta. 1609 Kalat nuottaan. 1610 Aita. 1611 Kirkkokansa ja kirkko. 1612 Lawitsat eli penkit pirtissä. 1613 Kalat jään alla. 1614, 1615 Seula — Puohdin. 1616 Lumi puussa ja päiwänpaiste.

119

1617. Sika juoksi sinne tänne, lepikössä yön lepäsi? 1618. Sika juoksi sitta suussa ympäri minun kotini, ympäri sinun kotisi? 1619. Sika liinaa wetää, läpi lehmän lennättää, puun ympäri kierrähtää? 1620. Sika liinaa wetää yli puun, läpi lehmän? 1621. Sika meillä syötettiin, lihawaksi lyötettiin, harjan kautta henki läksi? 1622. Sika mäellä, miekka wyöllä, kahdet kannukset jalassa, kahdet pyörät kannuksissa? 1623. Sika röhki sillan alla entistä emäntäänsä, kullaista korentoansa? 1624. Sika röhki sillan alla, minä hännästä pitelin, saparosta sapsuttelin? 1625.1. Sika röhki sillan alla, Saara pisti sauwallansa? 1625.2. Sika tiellä, miekka wyöllä, kahdet kannukset jalassa, kahdet pyörät kannuksissa? 1626. Sika winkui sillan päässä, kultaista kurikkaa, hopiaista sauwaa? 1627. Sikana tonkii, härkänä möykyy, lintuna lentää? 1628. Sikasia sillan alla, sinne tänne sillehtiwät? 1629. Silkki seinällä palaa, tuli poltti tuonnempata? 1630. Silmillinen, korwillinen, ei kuule, ei näe?

——- 1617 Sukkula. 1618 Aura. 1619, 1620 Katso: 1608. 1621 Wiinan=keitos. 1622 Tuulimylly. 1623 Kirnunta. 1624, 1625.1, 1626 Kirnunta. 1625.2 Rukki. 1627 Sontiainen. 1628 Kalat jään alla. 1629 Päiwäpaiste ja aurinko. 1630 Korwo, saawi.

120

1631. Silmästä syöpi, kupeesta purkaa? 1632. Silmästään syöpi, silmästään purkaa? 1633. Silmät ikkunassa, korwat pihalla? 1634. Silmät korwissa, kylkiluut nahan päällä? 1635. Simalintunen, mesikärpänen, sima suussa, mesi kielessä, kaikki yhtenä metenä? 1636. Simo seisoo sillan päässä, kaksi pilliä suussa? 1637. Sinertäwä seulonwakka? 1638. Sinerwöinen seulan kansi, kultaseulanen sisässä? 1639. Sinikainen kannikaista nuolee? 1640. Sinikeriä, punakeriä, purnon täysi? 1641. Sinikit, punikit, puhki juoksee puiset korwet, kaikki salmekset samoo? 1642. Sinikki mustikkia nuolee? 1643. Sininen siirto, punainen puurto, keski kamarin katolla? 1644. Sini wiitta, sipsit karwat, ei kerityt? 1645. Siniwiitta, sipsokarwa, kieräwilla, ei keritä? 1646. Siniwilla simpson karwa… 1647. Siniwiitta Wiipurissa, täältä helmat heilasee? 1648. Sinä sieltä, minä täältä, terwaskannossa yhteen?

——- 1631 Mylly. 1632 Leili, lekkeri, purakka. 1633 a) Lapset, b) koirat. 1634 Korwo, saawi. 1635 Mehiläinen, mettiäinen, kimalainen. 1636 Patsas ja orret. 1637 Raskas waimo. 1638 Taiwas ja aurinko. 1639 Tuli ja pata eli kattila. 1640 Hiilet liedessä, pesässä, hiiloksessa. 1641 Sukset. 1642 Katso: 1639. 1643 Wesikaari, ukonkaari, taiwaankaari. 1644-1646 Sontiainen. 1647 Tuuliainen — Sadepilvi. 1648 Kirkkowäki kirkossa.

121

1649. Sinä sieltä siskolaan, minä täältä tätilään, yöksi yhteen tulemma? 1650. Sinä sikäli, minä täkäli, yöksi yhteen? 1651. Sinä tiedät, minä tiedän…? 1652. Sipilipi linnukkinen, itse lintu pikkuruinen, muna muiden surukkainen? 1653. Sirkilöitty, sarkiloittu, selin seinään sysätty? 1654. Sirkiset, sarkiset, yhdellä lietteellä lekittäwät? 1655. Sirkkana metsään menee, wastana kotiin tulee? 1656. Sirkkunen sikerteleksen, läpi aidan lykkeleksen, kallio jäljille kaswoi? 1657. Sirkkunen siretteleksen läpi aidan pisteleksen, kaswoi kallio perästä? 1658. Sirkkunen siristeleksen läpi seinän mennäkseen, jälki jäätyy perästä? 1659. Sirkkusia sillan alla, sinne tänne tissahtaa? 1660. Sirwiäinen sillan päässä, kaksi sauwaa kädessä? 1661.1. Sisarekset sillan päässä, kaikki kähäräpäitä? 1661.2. Sisältä kuin juusto, päältä kuin ruusu, häntä hänellä on ja lehtiä hän kaswaa? 1662. Sisään suikkaa, ulos luikkaa, nawan päällä naputtaa, polwen päällä koputtaa?

——- 1649, 1650 Nuotan siulat — Wanteen eli wyön päät. 1651 Katso: Minä tiedän… 1652 Rantasipi. 1653 Seinäkello. 1654 Hiilet uunissa. 1655 Nauris. 1656- 1658 Ompelusneula. 1659 Kalat jään alla. 1660 Patsas ja orret. 1661.1 Maltaiset. 1661.2 Nauris.

122

1663. Siu, liu, sika liinaa wetää läpi lehmän, ympäri hongan? 1664. Soikero sotaan menee, satoja saralle kaataa, ei yhdeltäkään henkeä saa? 1665. Sokia näki jäniksen, jonka rampa kiinni otti, alaston pani poweensa? 1666. Somerosta soimi tehty, johon pitkä pistetään, paksupää pakotetaan? 1667. Sonni kaatui kalliolle, sata sonnilla sarwea; liha kiskottiin kiiwuksi, nahka maahan nakattiin? 1668. Sonni seisoopi norossa, nahka maita mittaileepi? 1669. Sopii aidanraosta … akkunasta… 1670. Sopii pieneenkin nyttiin, ei sowi suurellenkaan pellolle? 1671. Sopii soukkaankin peltoon, ei sowi lewiäänkään lehtoon? 1672. Sortui sonni somerolla, liha poltettiin poroksi, weri wietihin Wirohon, Saksanmaalle saatettihin? 1673. Soutaa sulaa wettä, jälki jäähän jähmettyy? 1674. Suikulainen, muikulainen, tekee hywää tullen mennen?

——- 1662 Sukkula ja pirta, kangasta kutoessa — Weitsi ja tuppi. 1663 Katso: 1608. 1664 Sirppi. 1665 a) Jousi, pyssy, b) nuoli, kuula, luoti, c) tuohikontti, lankku. 1666 Kaiwo ja wipu ynnä kaiwonkappa ja akitsa. 1667 Pärepuu, honka. 1668 Koiwu, josta wirsutuohta on otettu. 1669 Katso: Mahtuu… 1670 Höyhenet. 1671 Hara, karhi, äes, astawa. 1672 Terwastukki. 1673 Pirta, kaide, kangasta kutoessa. 1674 Sukkula, syöstäin.

123

1675. Suikulainen, puikulainen, keskipaikka paikulainen, paikulaisessa läpönen, läpösessä lällöttäjä? 1676. Suikulainen, puikulainen, keskuspaikka paukurainen, paukuraisessa läpönen, läpösessä karwatukko? 1677. Suitukainen, puitukainen, monen markan maksawainen? 1678. Sula edessä, jää takana, keskellä kala kutee? 1679. Sulajaa, salajaa, katajaisen kuoren alla? 1680. Sulkkaa, salkkaa, korkian waaran rinteessä? 1681. Sulkkawa supussa, supuhiiri sulkkawassa? 1682. Sulkkeroinen, salkkeroinen, läpi aidan lykkeleksen? 1683. Suo seitsentä wirstaa, suon päässä silta, sillan korwassa patsas, patsaan päässä kultainen omena? 1684. Suo sorahti, maa järähti, Jumalan weret wärähti? 1685. Suo tuwassa? 1686. Suolla soikeron munaset, jäällä jäikerön munaset? 1687. Suolla sonnin munat, jäällä jännin munat, kenen munat kannon päässä? 1688. Suomi waippaa wanuu… 1689. Suon sommikki, lehdon lemmikki, seisoo yhdellä jalalla?

——- 1675, 1676 Sukkula, syöstäin ja käämy eli puola — Siiwilä. 1677 Ruiskeko, auma. 1678 Kangas kutoessa ja sukkula, syöstäin. 1679 Maito kirnutessa männän alla — Wesi jään alla joessa. 1680 Korwarenkahaiset, koltuskat. 1681 Raskas waimo. 1682 Ompeluneula. 1683 Paasto ja pääsiäinen. 1684 Pyy muinen sanotaan olleen niin hirwiän suuri lintu, että lentoon mennessään säikäytti kaikki. 1685 Haudetamme — Silppuastia. 1686 a) Lakat, hillat, muuramet, b) Hewonkakarat. 1687 Lakat, kakarat ja lumi. 1688 Katso: Wirossa waippaa… 1689 Hilla.

124

1690. Suonetoin wettä souti, jäsenetöin puuhun nousi? 1691. Suoniton seisoo, jäsenitön jätköttää, talon leiwässä pitää, kansan kaiken kaswattaa? 1692. Suossa sääryksetön… 1693. Suowiliä pääwiliä, hampahan wiliwäliä? 1694. Supuhiiru sulkkawassa, sulkkawa tuwan sisässä? 1695. Surma puuhun hirtetään, kuolleet kotiin tuodaan, tie kumoon kaadetaan? 1696. Susi juoksi sunteresta, läpi maan manteresta, hopiassa solkenaan? 1697. Susi juoksi sunnan rannan, sunnan rannan, mannan rannan, kaksin päin, jaloin kaheksin, neljin silmin rönkötteli, kaksin hännin torwitteli? 1698. Susi surma Saksalainen, yhä Saksassa elellen, syöpi pojat Pohjan maalta, miehet Karjalan kyliltä? 1699. Susi surwoi sunterella, talkutteli tanterella, ratas rautainen perässä? 1700. Susi ulisi unterella, pää järisi jänterellä, mies hännästä häilytteli, pöperöstä pyöritteli? 1701. Susi ulisi unteressa, makiassa manteressa, hopiaista hattuansa, kultaista kypäriänsä? 1702. Susi ulisi untereissa, maukutteli mantereissa, hopiata kultaa?

——- 1690 Wenehestä ammutaan. 1691 Jywäsäkki, jauhosäkki. 1692 Katso: Mikä suossa… 1693 Hilla. 1694 Raskas (kuormillinen) waimo. 1695 Nuotta eli werkko, kalat ja wene. 1696 Hopiasormus. 1697 Warsakas tamma. 1698 Sota Saksassa. 1699 Rukilla kehrätään. 1700 Kirkonkello ja lämsä eli köysi, nuora. 1701, 1702 Kirnutaan woita.

125

1703. Susi ulwoi suntereissa, maa järisi mantereissa? 1704. Susi ulwoi unteressa, pyhän pellon penteressä, wiikon päästä wiimeistäkin? 1705. Suu auki seljän päällä, kylkiluut nahkan päällä, sarwi otsassa, joka ihmistä kohtaan? 1706. Suu karwainen, jalat karwaiset, syltä kymmenen, perä karwainen? 1707. Suu keskellä päätä, silmät korwissa, sarwet kietsalla? 1708. Suu seljässä, häntä otsassa, kylkiluut nahan päällä? 1709. Suu suuri, kita lewiä, päätin naulat päähän lyöty? 1710. Suurempi sukua suurta, kuninkaita korkiampi, lattialla tallataan, kuni koiraa pahinta? 1711. Suuri ikuinen suolarae, halki orren, raon raossa? 1712.1. Suuri härkä mulleroinen juopi sata saawia wettä? 1712.2. Suuri pelto selenäinen, lehmiä sata tuhatta, yksi paimen käyttää? 1713. Suuri suo, matala mänty, mähnämöykky männyn päässä? 1714. Suuri suu, paksu pää, äläjää kun älyytetään? 1715. Suustaan syö, suustaan purkaa?

——- 1703 Ukkonen — Kirkonkello. 1704 Kirkonkello. 1705 Oluttynnyri, taaripuolikko. 1706 Heinäpieles. 1707 Korwo, saawi, puinen. 1708 Katso: 1705. 1709 Pihdet. 1710 Päiwäpaiste. 1711 Silmä. 1712.1 Saunan kiu'as. 1712.2 Taiwas, tähdet ja kuu. 1713 Lakka, muurain, hilla; mesimarja. 1714 Kirkonkello. 1715 Kirnu — Putelli — Pyssy.

126

1716. Suutoin söi, käsitöin ampui, wesilinnun wempeleltä, haapanan hawun seljältä? 1717. Syli puuta, waaksa wettä, askel paikkaa pahaa? 1718. Sylissä syntyy, käsissä kaswaa, seinällä seisoo, laudalla laulaa? 1719. Synnittä puhuwa syntyi, eli synnittä ikänsä, sekä eli, jotta kuoli, eikä päässyt autuaaksi? 1720. Synnittä syntyi, synnittä eli, synnittä kuoli, puhuwa oli, ei kuitenkaan taiwaaseen päässyt? 1721. Synnitön söi synnittömän, maan alla, auringon päällä, korpikuusen latwasessa? 1722. Syntynyt söi synnyttömän, maan alla, päiwän päällä, pitkän kuusen kuikulalla? 1723. Syntynyt söi syntymättömän, taiwaan alla, maan päällä, pitimmän puun latwassa? 1724. Syttä mustempi, mettä makiampi, pikarissa penkin päässä? 1725. Sywäkö meri… 1726. Syödä syssii, käydä kässii, pieni konttinen selässä? 1727. Söypi syömistään, kunnes kuolee?

——- 1716 Päiwäpaiste lumitykyn lyngykseltä. 1717 Myllyn ruuhi eli kuurna, jossa on sylen pituiselta, waaksan paksuiselta ja askelen lewyiseltä wettä. 1718 Kantele. 1719, 1720 Bileamin aasi — Papukaia, puhuwa lintu. 1721 Koira eli kissa söi kuusisella palkilla päiwäpaisteessa pirtin lattialla. 1722 Ihminen syö pirtissä kuusisen pöydän päässä munaa eli määhnää, mätiä. 1723 Harakka söi pesässänsä kananmunan. 1724 Uni. 1725 Katso: Kuinka sywä… 1726 Mylly ja kaha jossa jywät owat. 1727 Tuli.

127

1728. Syösty kultainen korento ikkunasta akkunaan? 1729. Syöttökukko, juottokukko waonnalla wanuttu kukko? 1730. Särki syöpi säynäitä, lohi lounaan kapoja, pirtin pihtipuolisessa? 1731. Söi kullat, puhalti mullat, selwitti hywät hopiat?

——- 1728 Päiwäpaiste — Kattilanpanka, padansanka. 1729 Kangas kutoessa taikka luodessa. 1730 Tuli syö halkoja uunissa. 1731 Puohdin.

128

1732. Taari maari silmäkkäin katsowat? 1733. Takka huokuu, ei takan kantaja? 1734. Talonpoika maahan nakkaa, herra taskuunsa pakkaa? 1735. Talon tanhut patsahitta seisoo? 1736. Talweksi riisuu, kesäksi pukee? 1737. Talwet huiski huntu päässä, kesät hunnutta huhisi? 1738. Talwet juoksee, kesät makaa? 1739. Talwet hatussa, kesät hatutta? 1740. Tamma kuollut kolme wuotta, warsa potkii watsassa? 1741. Tamma seisoo tanhualla, sata warsaa watsassa? 1742. Tamma tallissa, häntä owen päällä? 1743. Tamma teillä, tamma meillä, tamma kaikella kylällä? 1744. Tamminen puu talwisen taiwaan alla, tammella kaksitoista oksaa, joka oksassa neljä pesää, joka pesässä seitsemän munaa? 1745. Tapion sonni sodassa kaatui, kynnet jäiwät kalliohon, pää sarwinen salolle? 1746. Tehty suilla, sieramilla, parempi käsitekoa?

——- 1732 Laki ja lattia. 1733 Soutaja ja wene — Hiihtäjä ja sukset. 1734 Katso: 1296. 1735 Jää järwessä. 1736 Koiwu eli muu lehtipuu — Lehto. 1737 Puu lumessa ja paljaana. 1738 Reki, suksi. 1739 Kanto; lumitykky talwella saapkana eli lakkina. 1740 Pajanpalje. 1741 Kirkko. 1742 Katso: 160. 1743 Kaiwo. 1744 Wuosi, kuukaudet, wiikot ja päiwät. 1745 Honka. 1746 Rastaanpesä.

129

1747. Teiri kuuri säärellinen, näwerikkö reidellinen, kunne kuuri wiirittää, sinne näwerikkö elää? 1748. Teiri maassa, suolet puussa, yhtähywin lentelee? 1749. Tekiä työn tekee, eikä tiedä kelle joutuu; ostaja ostaa, eikä tarwitse; kelle hän sen antaa, se ei tiedä saaneensakaan? 1750. Teiri puussa, suolet maassa, kuitenkin kujertelee? 1751. Teiri puussa, suolet maassa, laulaa kukertelee? 1752. Teiri puussa, suolet maassa, siinä soida hykertelee? 1753. Teiri puussa teuhaa, suolet maassa mauhaa, kupu kultaa walaa? 1754. Teiri puussa, toinen maassa kolmella jalalla? 1755. Teiri puussa, urpa suussa, suolet maassa riippumassa? 1756. Tekemiäsi tuwassa, etkä tunne yhtäkänä? 1757. Tekemätön tuwassa? 1758. Telki juoksi tietä myöten, oli wiiritty jälessä, oli kyhny wiirityssä, oli kirkas kyhnyn wyöllä? 1759. Telttu seisoi tien siwussa, teltun jalat terwattuna, ei se herraa hätäy, pelkää parahintana? 1760. Tempi seisoi tien ohissa, jalat tempin terwattuna?

——- 1747 Rukin ratas ja rulla. 1748 Keträwarrella kerrotaan. 1749 Ruumiin arkku. 1750-1753 Y. k. e. — Kirkonkelloa soitetaan nuoralla eli lämsällä. 1754 Rukki. 1755 Kirkonkello kielenensä, lämsänensä. 1756 Askelen jäljet. 1757 Seinänrako, juomu. 1758 Hewoinen, reki, mies ja kirves. 1759, 1760, Wirstan pylwäs — Kirkko.

130

1761. Teppo juoksi tietä myöten, terwatut jalat tepolla, itse teppo terwaisempi? 1762. Terwa juoksi tietä myöten, karwajalka kapsutteli? 1763. Terwainen tetulla jalka, itse tettu terwaisempi? 1764. Terwaiset pojat tepulla, teppu itse terwaisempi? 1765. Terwalauta tien ohessa, et woi astua ylitse, etkä käydä ympäritse? 1766. Terwarinta tietä käypi, karwarinta katkottaa? 1767. Terwaskanto teiden päässä, sitä kaikki kumartawat? 1768. Terwaskanto tielle kaswoi, ei pääse yli, ei ympäri? 1769. Terwaskanto tien ohessa… 1770. Terwatuuru tietä käypi, karwatuurun pää järisi? 1771. Terä edellä kahdenpuolen, kaksi rengasta perässä, nappulalla naulattuna? 1772. Terä uusi, warsi wanha? 1773. Teräwänenäinen, kaksijalkainen, usiamman kerran käy yhdestä jalasta kiinni, toisin kahdesta? 1774. Teräwään jaloton juoksee, siiwitönnä lentelee? 1775. Tetri maassa… Tetri puussa…

——- 1761 Reki — Wene. 1762 Reki ja hewoinen. 1763 Katso: 1761. 1764 Wene, airot ja huoparimet. 1765 Warjo, kuwanen. 1766 Reki ja hewonen. 1767 Kirkko. 1768 Yö — Warjo, siimes, kuwanen. 1769 Katso: Terwalauta… 1770 Reki ja hewoinen. 1771 Sakset, keritsimet. 1772 Tähkä ja olki. 1773 Neula ja rihma eli lanka ommellessa. 1774 Sanoma, huuto, — Tuuli. 1775 Katso: Teiri…

131

1776. Tianen tikun nenässä, ruotsiksi ruikuttaa? 1777. Tianen tikun nenässä, ruotsin kieltä riehittää? 1778. Tie huokuu, takka huokuu, kantaja ei huowu'kaan? 1779. Tie puuttui, hete janostui, leipä nälkää näkee? 1780. Tie wieri, reki ratisi, hopiainen hoilatteli? 1781. Tie wieri, reki ratisi, ohjat juoksi kahdenpuolin? 1782. Tiellä helkän telkkä? 1783. Tiellä homman komma? 1784. Tiellä timmon kammo? 1785. Tien pituinen, porsaan suuruinen? 1786. Tien pituus, porsaan paksuus? 1787. Tien tikka, maan likka, weden lippa, nurmikoukku, waaran laki? 1788. Tiet kaswoi teriläpuita, notkot noppalaneniä? 1789. Tieltä metsään menee, tien tekee tullessaan? 1790. Tihkuwiita myllyn päällä? 1791. Tiiri taariteltawaista? 1792. Tiiri söi päiwän tiedon, lääwän ikkunan alla, pellon parannuksen päällä?

——- 1776, 1777 Walkia päreessä — Wiiri, laku, tuulikukko. 1778 Wesi, soutaja ja wene. 1779 Wapahtaja — Poutakesänä halme eli muu toukomaa kuiwaa. 1780 Koski ja wene — Myllynratas ja kiwet. 1781 Rukin ratas ja siima. 1782, 1783 Hepo. 1784 Rukki. 1785, 1786 Köysikerä -Aurinko. 1787 Lehmä. 1788 a) Tähkäpäät, b) lakat, hillat, muuramet. 1789 Uuninkoukku, hiilihanko; uuninhawut. 1790 Tukka, hiukset päässä. 1791 Jauhinkiwi. 1792 Haukka söi kukon tunkiolla.

132

1793. Tikan uuttu mättäällä, reunalla rehakka kuusi? 1794. Tikka juoksi tietä myöten, rantaisissa saappaissa, eipä jälki tunnu'kaan? 1795. Tikka kannonpäässä takoo? 1796. Tikka tonkkaa wetää, nahkiaista nauwottaa? 1797. Tikku tiellä kengitetty rautaisihin kenkäsihin? 1798. Tilkehti tinainen keträ, katajaisen kuoren alla? 1799. Tilkku talkkua wetää, mättäällä syödäkseen? 1800. Timppaa, tamppaa, rautaisessa saappaassa? 1801. Tina juoksi tietä myöten, hopiainen hoilotteli? 1802. Tinaketrä tilleröinen katajaisen kuoren alla? 1803. Tissaa, tassaa, illan tullen rossahtaa? 1804. Tissehtii, tassehtii, yöksi loukkoon menee? 1805. Tissis tassis kaiken päiwän, illalla lossis loukkoon? 1806. Tiuha metsä myllyn päällä? 1807. Tiuskaa, tauskaa tihiässä wiidassa? 1808. Toinen pää palaa, toinen märkänee, keskuskohta kuiwettuu?

——- 1793 Hewosen peräpuoli ja häntä. 1794 Sukkula eli syöstäin kutoessa — Hewosen tiuku — Hewonen liukkaalla jäällä, nilpulla. 1795 Alasimella taotaan — Huhmaressa surwotaan. 1796 Piippu, korsteini, lakeistorwi wetää sawua — Tupakkapiippu. 1797 Aura. 1798 Silmät päässä — Wiina keittäissä — Päiwä pilwen alla. 1799 Kirwes rankaa pölkyllä hakataksensa. 1800 Petkel. 1801 Tiuku, kello, kulkunen. 1802 Katso: 1798. 1803-1805 Kenkä, wirsu, löttö, ruojus, tallus, kalsut eli muut jalkineet. 1806 Katso: 1790. 1807 Keritsimet, lammasraudat willassa. 1808 Tupakkapiippu.

133

1809. Toinen toistansa ajaa, kiini ei saa milloinkaan? 1810. Toistikki toiwoo… 1811. Torwi tuotu tuolta maalta, tällä maalla täytetään? 1812. Tsaari… Tsernitsä… Tsieppi… Tsulajaa… Tsulkka… Tsulkkeroinen… 1813. Tuhansin tuimaa wäkeä, wähänen kunki wäli, toinen toistansa tawoittaa, eikä koskaan kiini saa? 1814. Tuhat tuhatta, sata sataa… 1815. Tuhat turtsaa, sata startsaa, yhden katteen alla makaawat? 1816. Tuhat tuuten, liiten laaten, sata kaali, samman lakki, päältä weden pitää, alta kaaren ammentaa? 1817. Tuhat tuuter, liiter laater, satapaikkainen patina? 1818. Tuhatpaikka tuuterliiter, satakaari sammalpohja? 1819. Tuhatturkkinen, satasarkkinen… 1820. Tukku tunkiolla? 1821. Tulee kuin turkki, elää kuin herra, potkitaan kuin koira? 1822. Tulee sieltäkin, tukee täältäkin, tervaskantoon wäkeä?

——- 1809 Aallot, laineet. 1810 Katso: Aunikki ammuu… 1811 Saapas — Kirnu. 1812 Katso: Saari… Sernitsä… Sieppi… Sulaja… Sulkka… Sulkkeroinen… 1813 Aallot. 1814 Katso: Sata sataa… 1815 Laki= ja lattialaudat. 1816 Terwahauta. 1817 Kupukaali, kaalinkerä — Waippa. 1818 Kirkko — Petäjä — Laiwa. 1819 Katso: Satasarkkinen… 1820 Sika. 1821 Lumi maalla. 1822 Kansaa kirkkoon.

134

1823. Tuli haikari… 1824. Tuli poika Pohjolasta, Untamolan umpisilmä, se puhui tulen tupaan; tuli poika Päiwölästä, Päiwän poika kultakulma, pois ajoi pojan Pohjolaisen, sammutti tulen tuwasta? 1825. Tuli tuhkuri owesta, pyyhki mullat, pyyhki kullat, hellitti hywät hopiat? 1826. Tuli tuppuri tupaan, otti kullat, otti mullat, otti kultaiset omenat? 1827. Tuli tuuhero tupaan, se nokki rukiin jywät, nokki otrankin jywäset, nokki tuhkat, nokki ruhkat? 1828. Tuli tuuhtaja metsästä, otti kullat, otti mullat, otti huoliat hopiat? 1829. Tulinen mies, tamminen turkki, toran tuottaa tupaan, tappelon talon pihalle? 1830. Tulita, nulita, tunge, menetä, kun ei mene, nuole päätä? 1831. Tunge, pistä, menetä, wedätä, kuu ei mahdu, nuole päätä? 1832. Tunnoton tuli tuwasta, wiisi wastaan menee? 1833. Tuokari tonkii… 1834. Tuolla maalla leikataan, tänne lastut lentäwät?

——- 1823 Katso: Tuli tuuhtaja… 1824 a) Yö, syksy, b) päiwä, kewät. 1825 Uuninluuta, kiukaan hawut. 1826 Uunin luuta. 1827, 1828 Puohdin. 1829 Oluttynnyri, wiinanassakka. 1830, 1831 Katso: 1375. 1832 Nenää niistetään. 1833 Katso: Eskeli kiljuu… 1834 Kirjanen, preiwi.

135

1835. Tuolta kiwerä, täältä kiwerä, niin kiwerä, ettet arwaa'kaan? 1836. Tuomari kyntää tuoresta nurmea, Paakari paahtaa pakatsimen marjoja, enkeli kiikkuu keskellä kirkkoa? 1837. Tuonelass' on tuoppi tehty, täällä wanteet walettu, tina päähän tilkutettu? 1838. Tuoppi on tehty tuonelassa, pohja pantu pohjolassa, täällä wanteet waletut? 1839. Tuoppi tuotu tuolta maalta, täällä maalla täytetään? 1840. Tuorikki toiwoo, maatikki ammoo, keskellä linnaa, parasta paikkaa? 1841. Tupa lähti ulos ikkunasta, pere jäi wangiksi? 1842. Tupa tehty liitin laatin, katto kaawille rakettu? 1843. Tupa tuuti, harja heilui, mies tuuti tuwan sisässä? 1844. Tupa tuuti, lakka lauloi, mies tuuti tuwan sisässä, jonk' on suussa Suomen lukko, Tapion rahat takana? 1845. Tupa tuuti, latwa liekkui, ei tunne tuwan asuja? 1846. Tupa täynnä tuttujasi, etkä tunne ensimäistä? 1847. Tupa täynnä tuurupäitä, sauna sammiomahoja?

——- 1835 Pyssynlukko. 1836 Sika, lammas ja kukko. 1837 Kapalolapsi. 1838 Kaiwo arkkunensa. 1839 Kuu — Kenkä, saapas. 1840 Pappi saarnaa eli messuaa kirkossa — Kirkonkello. 1841 Wesi, nuotan silmät ja kalat. 1842 Wene, laiwa. 1843, 1844 Orawanpesä. 1845 Y. k. e. — Laiwa, alus, haaksi, pursi. 1846 Katso: 1756. 1847 Maltaat.

136

1848. Tuppaa' täyteen, rassaa' reikää, haista' häntä? 1849. Turilas kyntää tuoresta multaa, äriläs ärjyy äärellä waaraa? 1850. Turinattu, tarinattu, pihtipuoliseen tupattu? 1851. Turkki on Turusta tuotu, tällä maalla kaulustetta? 1852. Turkki tuotu tuolta maalta, täällä kaulus pannaan? 1853. Tursas kyntää tuoresta maata, enkeli keikku keskellä pihaa, Paawali paistaa paljasta papua? 1854. Turun teini käypi pitkin seiniä ja syöpi Turun heiiä? 1855. Turun uuhi. Saksan lammas, kerta keritään kesässä? 1856. Turussa hakataan, lastut tänne lentelewät? 1857. Tuttuja on tupa täynnä, waan et tunne puoliakaan? 1858. Tuuhahka tuli tupaan… 1859. Tuuli aukasee ja umpeen panee? 1860. Tuuralla tungetaan, ämmä wastaan äräjää? 1861. Tuuru tunkiolla? 1862. Tynnyri tiellä, josta ei pääse yli, ei ympäri?

——- 1848 Tupakkapiippu. 1849 Sika ja ukkonen. 1850 Kiuwas, muuri. 1851, 1852 Pata sankanensa — Kattila pankanensa. 1853 a) Sika, b) harakka, c) lammas. 1854 Kankaan luoja. 1855 Niitty, nurmi; pelto. 1856 Kirjaräntti; rahamyntti. 1857 Katso: 1756. 1858 Katso: Tuli tuuhero tupaan… 1859 Kanan häntä. 1860 Kirnutaan. 1861 Sika. 1862 Kuwainen.

137

1863. Tynnyri Turusta tuotu, kahdenlaist' olutta täynnä, ilman ontta, reiätönnä? 1864. Tynnyri Wirosta tuotu, täynnä tuoresta lihaa? 1865. Tyttö tyhjästä tulee, neitonen nenän wetää toisen neidon muotoiseksi? 1866. Tywi on kun neula, keskus kun kerä, latwa kun wasta? 1867. Tywi ylös latwa alas? 1868. Tähtirinta, rautasolki, wihityllä wainiolla? 1869. Tänne jousi jännitetty, sakarat Wirohon wiety? 1870. Täynnä Tattaran kypärä kirjawia porsahia? 1871. Täysi Tättärän kypäri tulisia porsaita? 1872. Töyri maassa… puussa…

——— 1863 Muna. 1864 Sormus — Muna. 1865 Kuwa peilissä, warjo kuwastimessa. 1866 Nauris kaswaessa. 1867 Hewosen häntä. 1868 Kirkko. 1869 Wesikaari. 1870, 1871 Liesi, liedos, hiilikkö, hiilipesä, mähe. 1872 Katso: Teiri…

138

1873. Uiden unttuun menee, siell' elää sipottelee? 1874. Ukko kaksihampainen kesät syö, talwet makaa? 1875. Ukko kyynärän pituinen, kiwikesseli selässä, kaksi piippua hampahissa? 1876. Ukko luhtiin menee, lihawati päälaella? 1877. Ukko nurkassa, häntä koprassa? 1878. Ukko pirtissä, parta pihalla? 1879. Ukko pirtissä, ulkona päätä pestään? 1880. Ukko pätsillä, kaksi piiraista hampahissa? 1881. Ukko rutsakka kaikki helmat katsoo? 1882. Ukko ulisi unteressa, ääni tärisi tanteressa? 1883. Ukko uljas, pää paljas, koskessa kumarteleksen? 1884. Ukko ulkona, parta pirtissä? 1885. Ukko ulwoi unteressa pyhän pellon pientaressa? 1886. Ukko uusi unteressa, maanitteli manteressa, kullaista kerää, hopiaista hattua? 1887. Ukko wanha mustawaippa, kulkee kylä kylältä, käypi pirtin pienimmänkin, kaikissa pyhitetään?

——- 1873 Kala rysään eli mertaan, katiskaan. 1874 Kaksihampainen aura. 1875 Patsas, kiu'as ja orret. 1876 Kukko. 1877 Puinen. sammio, tynnyri. 1878 Lämmin sisässä, ja ulkopuolen akkunaa höyry eli Henki, löyly, uswa, uho — Katso: 1297. 1879 Katso: 1369. 1880 Patsas ja orret. 1881 Kynnys. 1882 Ukon ilma. 1883 Kapusta, kauha, kuohuwassa padassa. 1884 Aurinko jä säteet, päiväpaiste. 1885 Kirkonkello. 1886 Kirnunmäntää toiwoo woita — Tapuli, kellokaastari. 1887 Yö.

139

1888. Ukkonen ryhnäinen kaikki helmat katsoo? 1889. Ukkonen ryhnäinen kaksi wiipulaa suussa? 1890. Ukkonen ryhtäköinen uunille nousee korento perässä? 1891. Ukkonen rätsäkköinen kaikki kädet katsoo? 1892. Ulkomaalla weisataan, tänne ääni kuuluu? 1893. Ulkomaalta tuodaan tynnyri… 1894. Ullittu, pullittu, neulattu, naskattu, wääräksi kaswanut, waäräksi weistetty? 1895. Urohilta ja naisilta katsoo? 1896. Uuden kypsellä sitoo, nahkan päälle naapistaa? 1897. Uuhinen kotia tulee, maata willainen wetää? 1898. Uuhinen kotiin tulee, willat maata löyhyttää? 1899. Uuhonen metsästä tulee, willat maata wiilee? 1900. Uunissa kypsetty, pannussa paistettu, siat ei syö, koirillen ei kelpaa? 1901. Uunna uuttuun menee, eläwänä pussikkoon, sielläkin sikerteleksen? 1902. Uunna uuttuun menee häntäänsä luikerellen? 1903. Uusi keitos, kypsi liemi, kahdenhaarainen kapusta?

——- 1888 Kynnys. 1889 Patsas ja orret. 1890 Kissa, kasi, katti. 1891 Kääkä, owenripa, kädensia. 1892 Sota — Ukkonen — Kirjanteko. 1893 Katso: Tynnyri Turusta… 1894 Satula. 1895 Kynnys. 1896 Ihminen wyötäksen nahkawyöllä. 1897, 1898 Heinäreki. 1899 Heinäreki. 1900 Makkaratikku. 1901, 1902 Kalat nuottaan eli rysään, mertaan. 1903 Kalat, wesi ja nuotta; kaksi haaraa owat siulat.

140

1904. Uusi tuoppi tuolta maalta, täällä korwat kirjoitettu, täällä wantehet niottu? 1905. Uusi turkki loukkuhelma?

——- 1904 Lapsi. 1905 Jää ja reikä, awanto.

141

1906. Waippa Suomessa kudottu, tänne helmat hepsasewat? 1907. Waippanen Wirossa tehty, helmat täällä heilasewat? 1908. Waippanen Wirosta tuotu, tänne helmat hersuu? 1909. Wakka tuotu tuolta maalta, täällä täytetty lihalla? 1910. Wakka täynnä warpusia, wiikon päästä wiimeistäänkin? 1911. Wakkanen Wirosta luotu, kannetonna, pohjatonna, täynnä uusia lihoja, werisiä wuolakkeita? 1912. Walittaa yöt, walittaa päiwät, ei koskaan apuun tulla? 1913. Walkia kalli kankaalla, warsat potkiwat watsassa? 1914. Walkia pelto, mustat siemenet, kylwää ken taitaa, taitamatoin ei kylwä? 1915. Walkia tamma mäellä, watsa täynnä warsoja? 1916. Walkian syö, mustan purkaa? 1917. Walkiata joutsenta karsina täynnä? 1918. Walkiat kanaset punaisella orrella? 1919. Walkoinen pelto musta kaswu, se leikkaa, joka taitaa?

——- 1906-1908 Pilwet ja sade, wihma, tuisku. 1909 Kenkä — Lakki — Sormus. 1910 Kirkko- ja ihmiset. 1911 Sormus — Muna. 1912 Koski. 1913 Rankinen, teltta, ja ihmiset sisässä. 1914 Paperi, muste (pläkki) ja kirjoittaminen. 1915 Katso: 1913. 1916 Päre'walkia ja karsi, kynttilä. 1917 Hampaat ja suu. 1918 Hampaat ja ikenet. 1919 Paperi, sanat ja luento.

142

1920. Walkoinen pelto, musta siemen, kyntää ken mahtaa? 1921. Wanha akka mustawaippa, kulkee kylä kylältä, tulta tiedustelemassa, walkiata waatimassa? 1922. Wanha akka, uusi lakki, joka wuosi uuden saapi? 1923. Wanha ukko halliparta, käypi Suomet, käypi Saa ret, tuli kädessä tuiottaa? 1924. Wanha ukko, uusi lakki, joka wuosi ommellaan? 1925. Wanha ukko, uusi takki. Joka wuosi ommellaan, neulotaan, ratkotaan? 1926. Wanha waari tuwassa istuu, sata haawaa päässä? 1927. Wanha wakka, uusi kansi, joka wuosi aukastaan, aukastaan, pohjataan? 1928. Waras puuhun hirtettiin, sukset tielle kumottiin, kuolleet kotia tuotiin? 1929. Waris lenti waapotteli, wesi siiwistä sirisi? 1930. Warsi on kuin wasta, ei ole wasta kuitenkaan, keski on kuin kehrä, ei ole kehrä kuitenkaan, häntä on kuin hiirellä, ei ole hiiri kuitenkaan? 1931. Waskinen nawetta, rautaiset lehmät? 1932. Waskinen ori, rautainen harja?

——- 1920 Paperi, sanat ja kirjoitanta. 1921 a) Yö — Syksy, syys. 1922 Kanto saa talweksi lumitykyn päällensä. 1923 Katso: 1921. 1924 Katso: 1922. 1925 Järwi ja jää. 1926 Ruhmu, pölkky, hakkuri. 1927 Katso: 1925. 1928 Nuotta eli werkko, wene ja kalat. 1929 Soutuwene — Myllyn ratas eli siipi. 1930 Nauris. 1931 Katso: Lääwä waskinen… 1932 Kattila ja sanka.

143

1933. Waskinen wakkanen, luinen lukkonen, seitsenloukkonen? 1934. Wedellä kuplaa, maalla uppoaa? 1935. Weden liippa, nurmen koukka? 1936. Weden lipu, maan tihku? 1937. Wedessä istuu, eikä koskaan janoa, puusta on ja puuta syöpi? 1938. Wedessä seisoo, maalla kaatuu? 1939. Wedessä syntyy, tulella kaswaa, linnat liikkuu, mieron kiertää, äitinsä helmaan kuolee? 1940. Wedessä syntyy, wedessä kaswaa, tulella tuutii, kyydillä kulkee, joka talon käypi, kun äitinsä näkee, niin kuolee? 1941. Wedestä syntyy, weteen kuolee, ympäri maisten kul= kee, ei rahatta rekeen istu, joka taloon tahdotaan? 1942. Wene täysi weljeksiä, ne kaikki kähäräpäitä? 1943. Wenäjällä weistettiin, tänne lastut lenti? 1944. Weri myödään, nahka syödään, luut poltetaan? 1945. Werkainen uuho kultaisessa kytkyessä; ennenkun kytkyt katkeaa itse uuho uupuu? 1946. Wesi alla, nahka päällä, kylkiluut nahankin päällä?

——- 1933 Pää. 1934 Raswa. 1935 Lehmän kieli. 1936 Wene. 1937 Wene; laita eli parraspuu, hangat, syöwät airoja. 1938 Werkko. 1939 -1941 Suola. 1942 Willat. 1943 Rahamyntti — Sota. 1944 Terwa, petäjän kuori ja halot. 1945 Mustikka. 1946 Juomatynnyri — Wene.

144

1947. Wesikko wedestä nousi, märtäälle kääräsee? 1948. Wesilukko, puuawain, wanki pääsi, wartia ei päässyt? 1949. Wesinen lukko, puinen awain? 1950. Wihko wiirityssä? 1951. Wiidellä pitää, wiidellä pieksää, kannolla tiasen päätä? 1952. Wiidellä wedetään, kuudella kutsutaan, yhdellä miehellä lähtee? 1953. Wiipale sianlihaa yli meren wiskataan? 1954. Wiipale sianlihaa, yli meren ylettää? 1955. Wiipentoora, waapentoora, yli orren heitontoora, yhteen jamatostoora? 1956. Wiipon taara, waapon taara, yli orren heipon taara, keskeltä kuristetaan? 1957. Wiipontori, waapontori, yli orren nostontori, keskeä mototostori? 1958. Wiippis, waappis, wanhan Eirkin jousi?

——- 1947 Nuotta weneesen eli rannalle käärästään. 1948 Punainen meri, Moosein sauwa, Israelin lapset ja Pharao. 1949 Joki ja silta eli wene. 1950 Ajaja reessä. 1951 Taotaan rautaa alasimen päällä — Wiotaan liinaa, hamppua, witiäweitsellä — Isketään tulta. 1952 Leiwän leikkuu. 1953 Sukkula. 1954 Padan sanka — kattilan panka — Ukonkaari, wesikaari, taiwaankaari. 1955-1957 Kertoinwärttinä ja kertuu — Nuotta. 1958 Wihdinpuu, wyyhtipuu. 145

1959. Wiipsinpuu Wiroon wiedään, korjana kotiin tuodaan? 1960. Wiipsinpuu Wirosta tuotu, aitan alla kääserräksen? 1961. Wiipsinpuu Wirosta tuotu, kalliolla käänteleksen? 1962. Wiipurissa weistetään, tänne lastut lentelee? 1963. Wiirikuuri kuusijalka, minkä wiiri kuurittaa, sen kertto kerälle lyöpi? 1964. Wiirikuuri säärellinen, eweristi reidellinen, joka wiirun waaruaa, se wiirun hyyryttää? 1965. Wiirikuuri säärellinen, retupiikki reidellinen, kussa wiiri kuurahtaa, siinä retupiikki elää? 1966. Wiirut, waarut, waaran päällä? 1967. Wiisi herraa, jokainen kamariinsa eroaa? 1968. Wiisi meillä, wiisi teillä, wiisi kaikella kylällä? 1969. Wiisi miestä hiipottelee, kaikki yhtä jälkeä käywät? 1970. Wiisi neljää wetää, läpi reitten retkasee? 1971. Wiisi nientä, joka niemen päässä kallio? 1972. Wiisi pistää pientä puuta, tyhjään ahkioon ajaa? 1973. Wiisi pistää, wiisi pieksää, tiasen päätä kalliolla? 1974. Wiisi pitää, wiisi pieksää, tiasen päätä kannon päässä?

——- 1959, 1960 Päiväpaiste — Warsa. 1961 Tuulimylly. 1962 Tammilautaset — Sota. 1963 Rukki — Wyyhtipuu, kerinristi, kerinjalka, kerin=akka. 1964, 1965 Rukki rullanensa. 1966 Hewosella mäkiwyöt, potuset. 1967 Sormet sormikkaasen, sormikintaasen. 1968 Pirtin akkunia Kajaanin läänissä ja muutamin paikoin muuallakin Suomessa. 1969 Sukkapuikot. 1970 Lypsetään. 1971 Sormet kynsinensä. 1972 Sormet lusikkaa suuhun. 1973, 1974 Katso: 1951.

146

1975. Wiisi reikää, kaksi wenykkätä, yli orren riitelewät? 1976. Wiisi siiwoa sikaa, kärsän kaikki kääntelee, loan metsään panee? 1977. Wiisi waiwaista menee onnetonta ottamaan? 1978. Wiisi weljestä edellä menee, paljaspää takaa ajaa? 1979. Wiisi weljestä toinen toiselleen kauhtanaa päältä muutellaan (muuttelewat)? 1980. Wiisi weljestä wetää neljää neitoista lewiään lieteesen, lewiästä lieteestä laajaan lampiin, laajasta lammista pitkään potkuun, pitkästä potkusta werolaukkuun? 1981. Wiisi weljestä yhdestä owesta menewät sisään, erituwissa asuwat? 1982. Wiisi weljeä wihaista, yhteen porstuaan menewät, eritupiin erkanewat? 1983. Wiisiselkäinen, satajalkainen? 1984. Wiisiwiikkoiseksi ei pääse, waikka syntyi maailman alussa ja pysyy maailman loppuun asti? 1985. Wiititseikse, waatetseikse, kerran eläessänsä peseikse? 1986. Wikkelä nokkelan nenässä wikkeläistä wuottamassa (odottamassa)?

——- 1975 Housun kannattimet, wiilekkeet, henkselimet. 1976, 1977 Katso: 1832. 1978 Warpaat ja kantapää. 1979 Sukkapuikot 1980 Sormet, lehmän nisät, lypsin=astia, maitopuukka, kirnu, woitiinu, eli suu, watsa. 1981, 1982 Katso: 1967. 1983 Karhi, hara, äes astuwa. 1984 Kuu. 1985 Niidet. 1986 Liero ongen nenässä wartoo kalaa.

147

1987. Wikkeroinen, wakkeroinen, täynnä uusia lihoja, werisiä, wuotawia? 1988. Wikla wiklahti kodasta, wiisi miestä wastaan tuli? 1989. Wikli wäkliteltäwäistä? 1990. Winkuu, wankuu, ympäri maailman ajattelee? 1991. Wipsinpuu Wiroon… 1992. Wiron uuhi, Saksan lammas, iski kynttä kynnykseen, koppasi kodan owehen? 1993. Wiron uuhi, Saksan lammas, maata willat wiilasee? 1994. Wiron uuhi, Saksan lammas, pellolla pyörii, tarhalla tanssii? 1995. Wiron uuhi, Saksan lammas, tällä maalla pelte'paita? 1996. Wirossa waippaa kudotaan, tänne helinä kuuluu? 1997. Wirttä laulaa lakkaamatta, tie pitkä juostaksensa, tien päässä lawia peili? 1998. Witikoittu, watikoittu, yksi kerta iässä pesty? 1999. Wiuru kuuru säärellinen, newerikkö reidellinen, jonka wiuru kuuruaa, sen newerikkö kuluttaa? 2000. Wiurun kuuru polwellista, setwerikkä reidellistä, minkä wiurui kuuruwainen, sen kuurtonen kuluu?

——- 1987 Sormus — Muna. 1988 Nenän niistäntä. 1989 Seula. 1990 Rukki — Wiiri, laku, tuulikukko. 1991 Katso: Wiipsinpuu… 1992 Päiwä — Pakkanen — Lumituisku, pyry, ryöppy, tuisku — Sammakko. 1993 Heinäkuorma. 1994 Katso: 1992. 1995 Messupaita. 1996 Pilwi ja Sade — Ukkonen. 1997 Koskinen wirta. 1998 Niidet. 1999, 2000 Rukki ja rulla; wiipsinpuu ja rulla.

148

2001. Woittu kokko waarnalla? 2002. Wuoden wettä soutaa, kesän kaloja pyytää, ei päätäkään pataan tuo? 2003. Wuoltuna, weistettynä, kudottuna, kehrättynä, liha alla, liha päällä? 2004. Wuosi tuhatta ja wuosi, wuosi kymmentä ja wuosi? 2005. Wähä meillä, wähä teillä, wähä kaikella kylällä? 2006. Wäinämöisen maitowati kaatui muinoin kalliolle, eikä koskaan kokoon saada? 2007. Wäki syö, pöytä ääntää? 2008. Wäki waarassa, wesi parkuu? 2009. Wäärät sääret, koukut polwet, harmaa hame selässä? 2010. Wääten on tehty Wäinämöinen, katellen Kalewan poika, isketellen Ilmarinen?

——- 2001 Pyssy. 2002 Alli. 2003 Satula. 2004 Yksi tuhatta kaksitoista wuotta. 2005 Kerskattawaa — Kotiwäwyjä. 2006 Päiwänen. 2007 Porsaat imewät ja emä röhkii. 2008 Pawut padassa. 2009 Itikka, hyttyinen, mäkärä, sääski. 2010 Harja.

149

2011. Yhdeksän mahaa yhdellä ukolla? 2012. Yhdeksän nenää yhdellä miehellä? 2013. Yhdeksän noukkaa yhdellä kukolla? 2014. Yhdeksän reikää yhdessä pölkyssä? 2015. Yhdestä owesta wiiteen kamariin käydään? 2016. Yhtä sokia, nahalla pallistettu, kirkas tähti päällä? 2017. Yksi emä tekee sata ja toisinaan tuhansiaki poikia? 2018. Yksi hanhi, neljä noukkaa? 2019. Yksi hiiri, kaksi häntää, kenkä se on ja kenkä sen arwaa? 2020. Yksi huone hongikossa, se kaikki kamarikkona? 2021. Yksijalkanen kaksijalkaista kantaa? 2022. Yksi juoksi, toinen juoksi, kolmas juoksi, nejäs juoksi, wiides häilähteli? 2023. Yksi kana… 2024. Yksi kerä, seitsemän reikää? 2025. Yksi keträ, kaksi reikää? 2026. Yksi kokko rautakokko, toinen kokko waskikokko, kolmas kokko kultakokko; rautakokko maata halkoi, waskikokko merta wiili, kulta taiwasta jakaili?

——- 2011 Uuninporras, haastari. 2012, 2013 Padan haahlat, kodankoukku. 2014 Ihminen. 2015 Sormikkaan kämmenys ja sormenukset. 2016 Lakkari, tasku, kormano. 2017 Tattari. 2018 Tyyny — Kätkyt — Pöytä. 2019 Paulakenkä. 2020 Mehiläisen pesä, mettiäispesä, kimalaispesä. 2021 Saarnastuoli. 2022 Hewosen jalat ja häntä. 2023 Katso: Yksi hauhi… 2024 Pää. 2025 Tynnyri, leili, lekkeri, purakka, nassakka. 2026 Aura, laiwa ja aurinko.

150

2027. Yksi kukko, yhdeksän noukkaa? 2028. Yksi kurki, jalkapuoli, ympäri meren mataa? 2029. Yksi kurki, neljä nokkaa? 2030. Yksi käsiwarsi, sata sormea, tuhat kynttä? 2031. Yksi lammas wettä huuti, kaikki karsina janostui? 2032. Yksi lehmä Leskelässä, ainoa anoppilassa, sekin nuo rin nostettawa, terwaköysin temmottawa? 2033. Yksi luttu, wiisi solaa, wiiden weljesten sowinto? 2034. Yksi maista… 2035. Yksi meillä, yksi teillä, yksi kaikella kylällä? 2036. Yksi mies kiljasee, yhdeksän yrittelee? 2037. Yksi mies, yhdeksän mahaa? 2038. Yksi mies, yhdeksän nenää? 2039. Yksi mies yhdellä kiwellä soutaa? 2040. Yksi mies ympäri puun? 2041. Yksi musta mullukainen neljän loukon sisässä, syö kerran päiwässä, jos syötetään, hampaita sittekin kaiwetaan? 2042. Yksi musta mullukainen sata saawia wettä juopi?

——- 2027 Katso: 2012. 2028 Kauha padassa — Kapusta piimäpytyssä. 2029 Katso: 2018. 2030 Petäjä. 2031 Lukkari alottaa wirren ja koko seurakunta weisaa. 2032 Kirkonkello. 2033 Katso: 2015. 2034 Katso: Kaksi haistaa… 2035 Jumala — Aurinko. 2036 Pyssy lauaistaan ja haulit lähtewät — Lukkari alottaa wirren ja seurakunta rupeaa weisaamaan. 2037 Katso: 2012. 2038 Katso: 2012. 2039 Yksinäinen puu järwen luodolla — Kiwenpuu jauhaessa. 2040 Käärme. 2041 Saunan kiuwas, pirtin muuri. 2042 Saunan kiuwas.

151

2043. Yksi ottaa, toinen panee? 2044. Yksi owi, kaksi luhtia? 2045. Yksi owi, wiisi luhtia? 2046. Yksi pihlainen piiska ympäri kylän rappuita? 2047. Yksi pikku pihlajainen, ympäri meren yletty? 2048. Yksi pölkky, yhdeksän reikää? 2049. Yksi sanoo los, los, toinen sanoo los, los… 2050. Yksi sanoo tous, tous, toinen sanoo tous, tous, kolmas sanoo tous, tous, neljäs sanoo tous, tous, wiides sanoo wiuh, wauh? 2051. Yksi sika, kahdeksan kärsää? 2052. Yksi silmä siikelillä, sekin seipän nenässä? 2053. Yksi silmä Yrjänällä, sekin puulla puuskataan? 2054.1. Yksi suu, yksi noukka, kaksi palaa suussa? 2054.2. Yksi suu, wiisi luhtia? 2055. Yksi tammi kahdellatoista oksalla, joka oksalla neljä pesää, joka pesässä seitsemän munaa, joka munassa neljäkolmatta poikaa, kukin kuolee kuusikymmentä askelta käytyänsä? 2056. Yksi toista pari härkiä, kuinka monta se tekee?

——- 2043. Suu ja käsi syödessä. 2044. Kinnas. 2045. Sormikas. 2046 Tie. 2047 Padan sanka, kattilan panka. 2048 Katso: 2014. 2049, 2050 Hewosen jalat ja häntä 2051 Pöytä jalkoinensa. 2052, 2053 Wärttinän keträn reikä — Kirweensilmä. 2054.1 Rintasolki. 2054.2 Sormikas. 2055 Wuosi, kuukaudet, wiikot, päiwät, tiimat ja minuutit. 2056 Kolme.

152

2057. Yksi tupa, tuhat ikkunaa? 2058. Yksi tupa, usiampi akkuna kun kuninkaan linnassa? 2059. Yksi tupa, wiisi kamaria? 2060. Yksi tynnyri, kahtalaista olutta täynnä? 2061. Yksi ukko, kaksi piippua? 2062. Yksi ystäwällinen käärämä, ei liiku liikuttamatta, eikä käänny kääntämättä, eikä syö syöttämättä, ei ota kun annetaan, ei ano kun tarwitsee? 2063. Ylös ja alas jyrkkä, miehen reisi suussa? 2064. Ylös ja alas mäkiä, kolmekymmentä nappulata niskassa? 2065. Ylös ja alas mäkiä, miehen reisi hampaissa? 2066. Ylös ja alaspäin wastamäkiä, pehmiä wuode seljässä? 2067. Ylös mäkiä, alas mäkiä, walkia wantut suussa? 2068. Ylöspäin tyhjänä… 2069. Ylössuin tyhjä, alassuin täysi? 2070. Ymmyrkäinen kun muna, pitempi kun kirkon seinä? 2071. Ympyräinen kun kuu, sininen häntä kun wasta? 2072. Ympäri maailman ääni kuuluu, ei kukaan wielä nähnyt ole?

——- 2057 Nuotta; rysä; merta. 2058 Sormustin, wingerpori. 2059 Sormikas, sormikintas. 2060 Muna. 2061 Patsas ja orret. 2062 Rintalapsi, kapalolapsi. 2063 Saapas, warsikenkä. 2064 Hara, karhi, äes, astuwa. 2065 Katso: 2060. 2066 Lammas. 2067 Kosken pyörre. 2068 Katso: Ylössuin… 2069 Lakki, hattu.. 2070 Lankakerä, rihmakerä. 2071 Nauris. 2072 Tuuli.

153

2073.1. Ympyräinen, pympyräinen, keskuspaikka paakeroinen, paakeroisessa läpönen, läpösessä karwalaukku? 2073.2. Ympyräinen, pympyräinen, tuoresta lihaa täynnä? 2074. Ympyräinen, pympyräinen, korwillaan seisoo, päällään kansaa elättää? 2075. Ympyräinen pympyräinen, juoksee terettelee, niinistä siltaa rautaiseen linnaan? 2076. Yö tulee, työ tulee, kaksi karwaista yhteen menee? 2077. Yöksi pukee, päiwäksi riisuu? 2078. Yöllä syntyy, päiwäksi pois lähtee? 2079. Yöllä uljas, päiwällä paljas? 2080. Yön tullen, pimeten illan, kahdet karwat luotetaan? 2081. Yön tyttö, hämärän lapsi, ylös katsoo, maata kuopii? 2082. Yöt hakkaa, päiwät hakkaa, ei koskaan lastua lähde? 2083. Yöt huhuu, päiwät huhuu, ehdätystä ei saa? 2084. Yöt huutaa, päiwät huutaa… 2085. Yöt katsoo, päiwät katsoo, ei koskaan silmät räpähä? 2086. Yöt kituu, päiwät kituu… 2087. Yöt kulkee, päiwät kulkee, ei koskaan perille pääse?

——- 2073.1 Siiwilä. 2073.2 Sormus. 2074 Pata, kattila. 2075 Herneitä, rokkia, riistoja eli papuja wieritetään kiehumaan. 2076 Silmäluomet nukkumaan ruwetessa. 2077, 2079 Sauna, kyly — Wuode, sänky. 2078 Kaste. 2080 Katso: 2076. 2081 Harawa; kuokka, aura. 2082 Seinäkello. 2083, 2084 Koski. 2085 Korwo, saawi. 2086 Katso: Kituu yöt… 2087 Tiimakellon wiisari — Aika.

154

2088. Yöt lauttana, päiwät pölkkynä? 2089. Yöt leikkaa, päiwät leikkaa, lastua ei saa? 2090. Yöt lipsuttaa, päiwät lipsuttaa, lastumusta ei saa? 2091. Yöt loukuttaa, päiwät loukuttaa, päistärtä ei lähde? 2092. Yöt matkaa, päiwät matkaa, ei koskaan höröttele? 2093. Yöt pauhaa, päiwät pauhaa, ääni ei saa koskaan rauhaa? 2094. Yöt päiwät walittelee, ei koskaan lepoa löydä? 2095. Yöt ummessa, päiwät auki?

——- 2088 Olkiwuode, joka päiwäksi sidotaan yhteen. 2089 Kello. 2090 Y. k. .e. — Lehmä märehtii. 2091 Y. k. e. — Lehmä märehtii. 2092 Wirta. 2093, 2094 Katso: 2083. 2095 Pulpukka, silmät.

155

2096. Äiti lapsiansa imee? 2097. Äkäntä ämmän perässä, ei lähde kynsin, eikä hampain? 2098. Ämmä loukossa, näppy perässä? 2099. Ämmä loukossa, punaisia marjoja helmat täynnä? 2100. Ämmä mänkii mäellä, kaksi päätä, kahdeksan jalkaa? 2101. Ämmän perä äriseepi, miehen tuuran tunkiessa? 2102. Äsken ämmä äänen päästi, kun kukkaro katosi?

——- 2096 Meri eli järwi jokia — Enojoki olkajokia. 2097 Kiwi huhmaren pohjassa, kun kauroja surwotaan. 2098 Oluttynnyri, juomaastia, taaritiinu. 2099 Uuni ja hiilet; liesi, liedos, hiilikkö, hiilihinkalo, pesä, mähe. 2100 Tiine hewonen eli lehmä. 2101 Kirnuaminen. 2102 Kana munittuansa.

156

2103. Öweristi reidellinen… 2104. Öyrikkä reidellinen, wiiri kuuri säärellinen, kunne kuuri wiirittää, sinne öyrikkä öyrittää?

——- 2103 Katso: Ewerikki… 2104 Rukki ja rulla.

Lisäntöjä.

Nämät lisännöt owat herran Edw. Nylanderin ja kauppamiehen El. Raussin kokoilemat. Kirjan pränttäminen kuin oli jo alkanut ennenkuin nämät uudet arwoitukset joutuiwat Kirjallisuuden Seuran huostaan, niin ei olla niitä saatuna yhteen järjestykseen entisten kera, waan pantuna tähän loppupuolelle.

2105. Akkunat pimenewät, jauhajat wäsywät, astiat wesilähteen reunalla? 2106. Annappa akka allastai, kuin ma kastan kullastasi, en pistä sywään, enkä reikää repäise? 2107. Alta alun panee, keskeltä leikin lyö, pienestä läwestä sisään menee? 2108. Ei ole saumaa, ei ole raumaa, eikä lukkoa, eikä lukon läpeä? 2109. Ennen elänyt, nyt kuollut, sielua ja ruumista kantaa? 2110. Halli haukkuu kaiken yötä, walkea orawa suussa?

——- 2105 Ihminen wanhetessa. 2106 Puuro= tahi huttuwadin silmä. 2107 Rukki. 2108 Muna. 2109 Kengät. 2110 Pellawasloukku loukuttaessa.

158

2111. Hepo kuollut kankahalla, warsa mahassa potkii? 2112. Holkkaa, kolkkaa hongistossa, mäti päällä mäyhkyää, kulta päällä kuukuaa? 2113. Huis pitkää, hyis leweää, karwat kahden puolen? 2114. Hullun salko huuhtehessa, mielettömän suussa? 2115. Hyppii, keikkuu, ripsuu, ruiskuaa? 2116. Hyrrii, hyrrii, kolmella jalalla seisoo, pienestä läwestä sisään menee? 2117. Hyräjää, häräjää matalassa männikössä? 2118. Illerinen tillerinen nurkassa makaa; kuin se rikki menee, ei sitä seppää Suomen niemessä, joka sen parantaa? 2119. Isomahainen muori, koukkuselkä waari; kuin muorin musta kastuu, niin waarin kanki lauhtuu? 2120. Iso rusko rankaselkä, joka tien korpeen tekee? 2121. Iso rusko ronkamainen sormerolla tapettiin, sarwet maahan kaiwettiin, weri kotia wedettiin, luut metsään heitettiin? 2122. Iso suuri Saksan pässi, tantereella tanssaa, wentereellä wenssaa, ei kierrä kytkyttänsä, eikä katkaise kaulaa?

——- 2111 Hiilihauta. 2112 Kirnuaminen. 2113 Maantie. 2114 Kirnu mäntinensä. 2115 Ruusku sarwi. 2116 Rukki. 2117 Kirnuaminen tuwassa. 2118 Kanan muna. 2119 Pata ja haahlat. 2120 Kulowalkea. 2121 Terwan poltto. 2122 Tuuli.

159

2123. Kaksi aittaa raswaa täynään? 2124. Kaksin päin, kahdeksan jalan julkumalla, neljä silmän mulkumaa, kaksi hännän roikamaa? 2125. Kaksi seisoi, hölpöt liikkuiwat, punapää, karwainen juuri? 2126. Kaksi tikkaa takoo yhden ämmän peräpuoleen? 2127. Kaksi tuulta juohattaa, kaksi tuulta halkaisee, neljä antaa, neljä kantaa, yksi perää pitää? 2128. Kesät heiluu, talwet makaa, pikkuinen warpunen watsassa? 2129. Kituu, naukuu, kiljuu, parkuu kiwistä wuorta kulkeissaan? 2130. Kiwiset jalat, puinen pää, silmät liinan siemenistä? 2131. Kowa maha kalliosta, pitkä kaula pään laella? 2132. Kuin painaa, niin parahtaa, kuin wetää, niin weri lähtee? 2133. Kuin yksin on, niin ei puhu mitään, kuin wertahisensa näkee, niin kitisee? 2134. Kuka wähästä paljoa pyytää? 2135. Kukko laulaa lähteellä, nokinenä nykyttelee? 2136. Kultanen korento ikkunasta akkunaan?

——- 2123 Sieramet. 2124 Tiine eläin. 2125 Muuran. 2126 Petkeleet surwoessa huhmareen. 2127 Lehmän sieramet, sarwet, nännät, jalat ja häntä. 2128 Lehmän kello. 2129 Sirkku. 2130 Nuotta. 2131 Palawa uuni ja savu. 2132 Juoma=tynnyrin tappi. 2133 Lintu. 2134 Nauriin kylwäjä. 2135 Wiinapannu. 2136 Päiwäpaiste.

160

2137. Kurawettä kursii, rantawettä ransii, tuhat miestä rattaissa, sata koiraa perässä? 2138. Käypi ylösmäen, käypi alasmäen, miehen sääriluu suussa? 2139. Lehmä menisi lääwään, waan ei mahdu sarwiltaan? 2140. Lentää ja laulaa, ei ole päätä eikä kaulaa? 2141. Leweämpi lehmän häntää, kirjawampi kissan häntää? 2142. Lihasta ja werestä syntynyt, ei ole lihaa, eikä werta; suuret herrat sitä kantawat, monelle se kunnian antaa ja monelta kunnian ottaa? 2143. Liina tupaa liikuttaa, tupa miestä kiikuttaa? 2144. Lintu lentää ja laulaa, ei ole päätä, eikä kaulaa? 2145. Läpi päässä, pää läwessä, lällerö ladon owella, kiwiriippa peräpäässä? 2146. Maalla seisoo, wedessä kaatuu? 2147. Mikä kahisemata heiniin menee? 2148. Mikä kaikkein puiden kuningas on? 2149. Mikä kala pienin wesissä? 2150. Mikä lihaan liitetty, mikä päälle pinkotettu, mikä senkama perässä, mikä jonkama renkamessa?

——- 2137 Nuotta. 2138 Saapas. 2139 Kytkyt läpi seinän. 2140 Tuulen henki. 2141 Taiwas tähdissä. 2142 Kirjoituskynä. 2143 Laiwa miehinensä. 2144 Ääni. 2145 Kaiwon wintti. 2146 Paputahi riistahaasia. 2147 Kuuwalo. 2148 Orjantappura. 2149 Jonka pää on likinä pyrstöä. 2150 Hewosen waljaat: a) länget, b) luokka, c) reki, d) mies reessä.

161

2151. Mikä onnettoman kanssa liitossa? 2152. Milloinka wesi oli kaikkein korkeimmillaan? 2153. Minkä pojat purjehtiwat, ennenkuin isä ilmaan tulee? 2154. Minkä suolet sieramissa? 2155. Mintähden heiniä pannaan hewosen eteen? 2156. Mintähden kukko panee silmänsä kiini laulaessa? 2157. Missä paikassa kalassa enin lihaa on? 2158. Mitä kiwiä enin koskessa on? 2159. Mitä puita metsässä enin on? 2160. Mitä uusi kenkä waatii? 2161. Monta jywää korttelissa on? 2162. Montako naulaa hewosen kengässä on? 2163. Musta härkä mulwii kirjawalle karjalle? 2164. Musta kuin pappi, hyppää kuin Lappi, waan ei yhdeksän miestä riimuun saa? 2165. Musta siemen, walkonen pelto? 2166. Mämmi tuokkonen mäellä, silkki tyttäriä täynä? 2167. Märkä rätti räystäällä, märkiä täitä tippuu?

——- 2151 Kalan onkia. 2152 Kuin se Jordanin wirrassa oli Wapahtajan pään päällä. 2153 Säkenet tulta iskeissä. 2154 Wirsun, löttösen. 2155 Ei hewonen syö takapuolella. 2156 Osaa wirtensä ulkoa. 2157 Pään ja pyrstön wälissä. 2158 Märkiä kiwiä. 2159 Wääriä puita. 2160 Toista parikseen. 2161 Ei yhtään. 2162 Ei yhtään. 2163 Pappi saarnaa. 2164 Kirppu. 2165 Kirja. 2166 Sontaläjä ja sontiaiset. 2167 Räystäät kuin keväällä sulawat.

162

2168. Napukoitti nawan päällä, kuin pääsi sisään, niin lopsahti? 2169. Neljä reittä renttelissä, weden keihäs kerttelissä, karwatappura wälissä? 2170. Oli neljä munaa, niistä otti pappi rouwineen ja lukkari tyttärineen jokainen yhden ja yksi jäi jälellen? 2171. On Ruotsissa, waan ei Suomessa; on riihessä, riihen parsissa ja ylhäisissä orsissa? 2172. Pieni mies, kähärä tukka, sawussa seisoo? 2173. Pihlaja pyhällä mäellä, pyhä lehti pihlajassa; joka sen luut lukeepi, hampaat suusta putoawat ja kieli suussa märkänee? 2174. Piilipuu mäessä kaswaa, pyhä marja piilipuussa? 2175. Pimeässä kiiltää, kuin walkean näkee, ei kiilläkään? 2176. Pistä pitkää sisään, anna siellä loikerrella? 2177. Pitkä ja paksu, pakaroille paras? 2178. Puinen reikä, lihanen naula? 2179. Pukki menisi luhtin, waan ei mahdu sarwiltaan? 2180. Puusta pullin pallikainen, niinistä nipun napukka?

——- 2168. Awain lukkoa awatessa. 2169 Sukkula, syöstäin käämyinensä kankaan suussa. 2170 Papin rouwa oli lukkarin tytär. 2171 Puustawi R. 2172 Mallas ituineen. 2173 Morsian ruunussaan ja tapoineen. 2174 Raskas waimo. 2175 Kissan silmät. 2176 Mela wiinariistaa hämmentäessä. 2177 Penkki. 2178 Lapsi reikärenkussa. 2179 Luhdin raput ja käsipuut. 2180 Merta.

163

2181. Pyhä risti reisiänsä retkutteli, mallikka mahassa pyöri? 2182. Pää läwessä, läpi päässä, lällytin läwen owella, taputin selän takana? 2183. Pää paljas, reunat karwaiset? 2184. Reiden wälistä reitten wäliin, reitten wälistä lewiään lipukkaan, lipukasta pitkään potkoon, pitkästä potkosta temppuan laukkuun? 2185. Renkistää reisiä, hajoittaa haaroja, pistää keskelle jos osaa? 2186. Rihisee, rahisee rantasehen ruuheen? 2187. Ripukset rapukset, talon wanhat wastaawat? 2188. Risattu, rasattu, owen suuhun osattu? 2189. Räkki räystäällä, karwas maata niputtelee? 2190. Sadan wanha äijä, yön wanha pää? 2191. Sata sattia, sata satin poikaa, satti itse nättipää? 2192. Seisoo kuin seinä, puhuu kuin pale? 2193. Seitsemän päätä ja seitsemän ääntä ja kaikki yhdessä päässä? 2194. Sika juoksi silkin solkin, porsaat täyttä rawia? 2195. Sika winkuu sillan alla rautaisissa kahleissa?

——- 2181 Tuulimylly. 2182 Sarwea imewä lapsi. 2183 Kiwi, nauris. 2184 Maidon lypsäminen ja nautinto. 2185 Kankaan kutominen. 2186 Herneet pataan laskeissa. 2187 Pata haahloissa. 2l88 uuni. 2189 Tähti. 2190 Lumitykky kannolla. 2191 Auma ja kykät pellolla. 2192 Uuni. 2193 Linnun pesä hewosen pääkallossa ja 7 poikaa. 2194 Härkin, hierin padassa. 2195 Wiinapannu tulella.

164

2196. Silmään pistää, selkään wääntää? 2197. Sisaruksia sillallinen, weljeksiä wenheellinen, kaikki yksiä hattarapäitä? 2198. Säkki alla, mylly päällä, tiheä metsä mylyn päällä, pieniä eläwiä metsässä? 2199. Syödä sysin, käydä käsin, pieni konttinen selässä? 2200. Tammi kaswaa tanhualla, kukko laulaa lähtehellä, nokinenä nyrkyttää, ei ole terwe, eikä kipiä? 2201. Teini meillä, teini teillä, teini joka talossa? 2202. Tien pituinen, jäneksen lewyinen? 2203. Tikka uutto, reunalla rehakka kuusi? 2204. Tikan reikä kohtu kolo? 2205. Ukko nurkassa, toppelo kourassa? 2206. Uusi kansi, wanha lakki? 2207. Wakkanen Wirosta tuotu, täysi tuoresta lihaa? 2208. Waras aittaan menee, pussinsa portaille heittää? 2209. Wedä, wiruu, kastetta kaswaa? 2210. Wiirikuuri warrellinen, hellerikkö reidellinen, jonka wiirikuuri wetää, sen hellerikkö kuluu? 2211. Wiiri seisoo, lapa liikkuu?

——- 2196 Jalaksen painaminen. 2197 Maltaat. 2198 Ihminen. 2199 Kuontalo. 2200 Wiinapannu. 2201 Kukko. 2202 Reen jalakset tahi jäljet. 2203 Koira koppelin owella. 2204 Wiulu polvella soipi. 2205 Kaljatynnyri. 2206 Jää järwessä. 2207 Sormikypärä tahi wingerpori. 2208 Nuppineula. 2209 Noki. 2210 Wiipsiäminen. 2211 Owi.

165

2212. Wiisi weljestä wetää yhtä waiwaista kahdesta owesta ulos? 2213. Wilwolainen wiisi wetää kulwolaisen peräpuoleen? 2214. Wiukaa, waukaa, somerikkoa soutaa, kiertää kiwistä linnaa? 2215. Wäänsi mullan, löysi kullan, heitti helmat permannolle? 2216. Yksi herra, sata rakkia perässä? 2217. Yksi kahden edellä, yksi kahden keskellä, yksi kahden perässä; montako siinä on? 2218. Yksi lehti liikahtaa, kaikki puut kajahtawat? 2219. Yksi leipä, kaksi warrasta, muori wetelee waaria parrasta? 2220. Yksi luhti, sata ikkunaa? 2221. Yksi lääwä, kaksi orrellista walkeita lampaita? 2222. Yksi mielinen, sata kielinen? 2223. Yksi sika, kaksi kärsää? 2224. Yöt ja päiwät juoksee, ei koskaan perille tule?

——- 2212 Nenän niistäntä. 2213 Rukki. 2214 Sirkku. 2215 Perunat. 2216 Nuotta ja kohot. 2217 Kolme perätysten. 2218 Pappi saarnaa. 2219 Rukki. 2220 Werkko. 2221 Hampaat suussa. 2222 Kirja. 2223 Puohdin. 2224 Koski.

Toisintoja

1. Aamulla neljällä, puolipäiwänä kahdella, illalla kolmella jalalla. 2. Aidan raosta mahtuu pienestä, pirttiin j. n. e. 7. Aitta alla … siinä kakutellaan. 8. Aitta alla … pikku wiitta (tihiä metsä) j. n. e. 14. Akan rätsi aidalla, se on täitä täynnä. 17. Akka alla … sammalwihkonen (waahti walkia) wälissä. 33. Alla nawan … päällä polwen poukottaa j. n. e. 49. Arkku alla … korpien päällä orawat. 57. Edespäin illa, takaperin aamulla. 59. Edestä erä, keskeltä kerä j. n. e. 72. Eläwä alla ähkää j. n. e. 75. Eläwä hauta, eläwä haudattu (eläwä ihminen). 76. Eläwä pitää puusta, pitkä lanka puun nenässä, kuolema langan nenässä, mato kuoleman kourassa, eläwä madon seljässä. 96. Esilukko… Ruotsin lukko lappiassa. 97. Eskeli kiljuu… Paakari pajahtaa pakatsimen marjoja. 99. Eweristi reiällinen, wiiripuuri j. n. e. 101. Haapa halia mäellä (halleella mäellä, Hannilan mäellä), koiwu Kollon taipaleella (Kosken taipaleella) j. n. e. 105. Hartaasti hakee, eikä… 108. Halli haukkui … luut suusta lokaeliwat (lohkeiliwat, mureniwat, murenuiwat, putoeliwat). Halli haukkuu kaiken yötä walkea orawa suussa. 116. Harakka hapistelee (hatistelee) j. n. e. 125. Helsingissä hakataan… wielä laikot Lappihinki. 130. Hepo hirnui Helsingissä (Hiiden maassa)… tänne waljaat wapisi. — Hepo hirnui Helsingissä, kuului luokin lupse, länkien läpse, waljasten walistus. 146. Hepo tästä herkun läksi, tamma tarkun … rannat raikkasemaan. 152. Herrain herkku, talonpoikain tarwis, jota ei koiratkaan uunna syö. 154. Herrain herkku… eikä tarelkkata (lautaista) tarwitse. 178. Hirwi suuri … weri wuowattiin kotiin. 192. Huoneen lewynen j. n. e. 196. Huutaa, huhoilee, pyhän pellon pientareella. 198. Huutaa yöt … ei koskaan ääni sammu (lankea). 200. Hyppii koppii … yhteen tuppuun tupristaksen. 230. Ikkunasta, akkunasta … ei saa luudalla lakaista, eikä wuolimella wuolla. 232. Ikkunasta sopii, uksesta ei sowi'kaan. 244. Aukase karwaista j. n. e. 251. Iso kukko … pyhän pellon pientärellä. 266. Isä lynkä, äiti wänkä tytöt lipulapukaiset, pojat ympärispyöriwäiset. 269. Isä pitkä, äiti wäärä, likat litiläätiköitä, poika peukalon pituinen. 272. Isä suora … tytär lituslaatiskainen j. n. e. 277. Isää synnytetään, pojat juoksee. 297. Juosten juomaan menee … pirtin päältä heinät syöpi. 31l. Jänis kynti … pelto wieri. 340. Kaksi kultaista kukkoa j. n. e. 348. Kaksi lasta, kumpikin äitinensä, niillä on kolme päätä. 369. Kaksi weljestä kaiken ikänsä korwan juoksee j. n. e. 389. Karwainen hömmöttää j. n. e. 393. Karwasuinen katselee nilkimäistä (nikkupäätä, nilka=, nilki=, nilkäpäätä) nielläksensä. 416. Kekonen keskellä j. n. e. 423. Kellä suu päälaella j. n. e. 428. Ken wieraalle … nauraa. 441. Kesällä wiuhkaa … talwen aitassa makaa. 442. Kesän kesti … syksyn uunna morsianna (syyssä nuorra neitosena). — Kesällä leski, talwella leski, syksyllä lihawa neito. 444. Kesän leski … syksyllä nuori muori. 453. Keträwarsi … saapia tähystämään (ihantelemaan). 454. Keträwarsi … menewiä neuwomaan. 457. Kiikeroinen, koukeroinen j. n. e. Kiukurainen, kaukurainen (kaikerainen) j. n. e. Kiikeroita, kaakeroita j. n. e. Katso: 397, 398. 469. Kipilipi lintunen j. n. e. 471. Kirjawa karja, musta paimen, walkoinen rinta, huutaa hujuttaa. 473. Kirjawaa karjaa käwelee pitkin puista siltaa, putoaa malmiseen holwiin. 476. Leweämpi lehmän nahkaa, kirjawampi kissan nahkaa. 481. Kirppuna metsään menee, kaakkuna kotiin tulee (keränä kotia tulee). 492. Kiwikenkä, tuohisaapas meni suota… Kiwijalka, tuohisaapas j. n. e. 500. Kodissa kolahti, rannalla rämähti j. n. e. 501. Korwessa syntynyt j. n. e. 523. Korkiampi kotaa … walkiampi witiä. 524. Korppi lenti leuhotteli j. n. e. Kotka lentää kotkottaa, wesi siiwistä sirajaa. 542. Kuinka sitte … ja waan walkia tamma jäisi? Wastaus: Pappi ajelisi walkialla tammalla, ja wihkisi yhteen poikia ja tyttäriä. 546. Kuiwa kuusi … kaswoi tuoreita käpyjä. 551. Kulkee kun kuleri … iän kaiken iswotalla j. n. e. 552. Kulkee kun kuningas, waeltaa kun suurin walta, joka wuosi wuotetaan, walmistellaan waroja, köyhimmässäkin kodissa. 558. Hieta alla, hieta päällä, kulta=hieta wälissä, neitsyt tanssii kullan päällä. 560. Kultaa kullat … metsän rannalla punnitsewat (metsän rannalla weisotaan). 567. Kumman … kuusikossa kupsaawaisen, lepikössä lepsaawaisen. 585. Kun pistää … kun wetää, niin wesi lähtee? Kun pistät … niin wettä heittää. 597. Kuollut eläwää pensaasta wetää (puskasta wetää). 613. Kuuluu kun … näkyy kun tsaari j. n. e. 621. Kuusläpinen … lipaläpi seitsemäs. 642. Kyynärä karwaista, piwon täysi j. n. e. 662. Lahna kultainen … mähnä päällä mäkkää (päällä mässää). 665. Lammas metsään menee, kylkiluut rumottawat, Lammas metsästä tulee, willat maata wiistäwät. 670. Lampaat … heliätä heinänpäätä. 677. Lato täynnä … keritty pässi (keritty karkko, jäärä). — Lampaita lato täynnä, punanen keskellä. 678. Lattian lewyinen, lehteä kewiämpi. 696. Lemmen lehti liikahti, sitä kansa katsahti. — Lemmen lehti leikahtaa, kaikki kansa katsahtaa. 706. Lewitä reittäs, hajota haaras, anna piirin läwitse käydä. 716. Liha tiskissä j. n. e. — Kala wadissa j. n. e. 717. Lihaa kantaa … ei ole luuta, ei lihaa itsessänsä. 728. Liko liikkui, linnat souti j. n. e. 746. Lipas lippaalla, näädän häntä päälimmäisnä. 748. Lippa lipan päällä, lappu lapun päällä, holppa tolppa peräpäässä. 756. Lohi syöpi lounatta j. n. e. 757. Lohta syödä luskuttelee j. n. e. 784. Lyhyt männikkö metsässä, mätimöykky j. n. e. 790. Musta härkä mulleroinen, tasajalka j. n. e. 823. Maito kaatui … eikä pesten pesimellä. 825. Makaa kuin tukki, kusee kuin pukki, kylkiluut nahan päällä? 827. Makiaista … kaikki supi maistetaan. 844. Metsän kiiwas … pellon höystöltä. 885. Mies metsään menee … sieranpää sisälössä. 911. Mies tuwassa, tuhat j. n. e. — Mies pihassa j. n. e. 918. Mikä tietä edemmäksi menee. 957.2. Mikä kyykkii kynnyksellä. 960. Mikä lapsen … saapi wanhan wanhemmaksi. 981. Mikä on tehty … sinattu sinikiwellä… 992. Mikä pönttö … mikä kiilto penkin alla (kirkas penkin alla) … mikä pyörä pöydän alla… 1011. Mikä tiellä … mikä wiirikki perässä, mikä kykkä (mikä tuhma) wiikissä, mitkä soilotteet siwulla, mikä kaarikka j. n. e. — 1011. Helkän telkkä tietä juoksi, mikä häilikkö jälessä, mitkä kairat kahden puolen, mitkä suolikot siwulla, mikä kiikku niskan päällä, mitkä heltat leuan alla? 1093. Musta hakki hiipalainen j. n. e. 1105. Musta lakki lippalainen j. n. e. 1116. Musta mies mäkiä laskee, nuppineuloja nieleskelee. 1134. Musta … otsaansa nuoleskelee. 1136. Mustempi syttä … pienoisessa kupposessa, pankon päässä. 1137. Musti paistaa peräänsä, wesi silmistä kihoaa. 1138. Musta meillä, musta teillä j. n. e. 1146. Mylläkky mäkiä … neljän silmän moljakkeen (möllähyksen) j. n. e. 1150. Mikä täynnä … notko noppulaneniä. 1170. Morsian kylää käypi, riihen riuku perässä. — Morsian käypi lattialla, riihen parsi perässä. 1178. Neljä alla niputtaa, naputtaa, kaksi kuulee, kaksi tuulee, kaksi tietä katsoo, kaksi koiraa torjuu. 1179. Neljä liikuttaa, neljä remputtaa j. n. e. 1183. Neljä neittä … yhteen waahtiloitsewat. 1201. Niemet pitkät, saaret soukat (lahdet kaidat) j. n. e. 1219. Nosta reittä, pistä reittä, että pulkka läpitse menee. 1222. Nykkii ja nykkii, käypi ja käärii, saapi pikku takkasen selkäänsä. 1243. Onneton owelta katsoo, wiisi miestä j. n. e. 1247. Onto puu, onto rauta, josta liuku laukeaa, miehen surma suikeltaa. 1251. Onsi puu, römettä rauta j. n. e. 1294. Pane watsa … anna pitkän höllöttää (pistä pitkää sisään). Laske watsa j. n. e. 1297. Pappi pirtissä, tukat tuulessa. 1323. Pieni musta … ison ruhon j. n. e. 1331. Pieni mies, nenä nykerä, perheen ruoka takana. 1332. Pieni mies, rautaiset saappaat. 1339. Piilikko pihalla juoksi, lihapala j. n. e. 1364. Piwo paljasta… 1371. Pirtti piti … törsilöissä imaneita, imaneissa j. n. e. 1372. Pirtti pääsi … perä wietiin sotaan. 1385. Pitkä witsa … ympäri kylän kerii (ympäri meren ylettyy). 1391. Pohjatonna, kannetonna, luuta lihaa täynnä. 1429. Punikki … halki waarojen hajotti. 1431. Puoli mustaa, puoli walkiata, Kinterwöisen kintaassa (kylän Matin kintaassa). 1438. Puukenkä, kiwikawia, läksi suota j. n. e. 1440. Puun pituinen, punaisen langan wahwuinen j. n. e. 1441. Puun pituus, hiiren hännän wahwuus, kaikki j. n. e. 1464. Pyy istui pyhäjokeen j. n. e. 1476. Päiwän wiisas käwi maan kunnialla, tuli metsän wiisas, otti päiwän wiisaan j. n. e. 1480. Pää poikki … sydän ulos otetaan j. n. e. 1490. Pää punainen, tywi karwainen (warsi karwainen). 1509. Rahko … käy pitkin kiwistä wuorta j. n. e. 1523. Rautanen lintu … seinän läpitse lentelee. 1538. Mikä rätti räystäällä… 1550. Ruotsissa isketään, tänne säteet j. n. e. 1563. Saari saaressa, niemi niemessä j. n. e. 1572. Sata santsilla … itse santsi näppipää. 1575. Sata sataa … Kemin Kertun rumpussa. 1628. Sikosia … sinne tänne rissahtaa. 1631. Silmästä syöpi, kyljestä ulostaa. 1645. Siniwilla, sipsokarwa j. n. e. 1653. Sirkilöitty … selin seinään sidottu. 1660. Sirwiäinen … kaksi keppiä j. n. e. 1706. Siwuilta karwainen, päältä karwainen ja wielä yhdeksän kyynärää perän sisältä karwainen. 1708. Suu seljässä, sarwi otsassa, kylkiluut nahan päällä. — Suu seljässä, nenä päässä j. n. e. 1741. Tamma … warsoja maha täynäänsä. 1777. Tianen … Ruotsin kieltä mängertää. 1793. Tikan uuttu … reunalla rehiä kuusi (rehetty kuusi). 1803. Tissaa, tassaa, ehtoolla rossahtaa (äsken illalla rossahti). 1845. Tupa tuuti, latwa liehui j. n. e. 1847. Tupa täynnä … sauna täynnä sammioita. 1848. Roukkaa reikää, tuppaa täyteen, imee perästäni. 1855. Turun nukki (Turun nukki). Saksan j. n. e. 1856. Turussa … tänne kiitelewät. 1863. Tynnyri … onnetonna, reiätönnä (onsitonna, reiätönnä) j. n. e. 1874. Ukko kolmihampainen, kesät j. n. e. 1877. Ukko nurkassa, toppelo koprassa. 1909. Wakkanen Wirosta tuotu, täysi tuoresta lihaa. 1935. Weden liippaa, maan koukkaa. 1941. Wedestä syntyy … joka taloon tarwitaan j. n. e. 1957. Wiipontori … yli orren heipontori. 1960. Wiipsinpuu … aitan alle kääsertihen (kääsertelihen). 1973. Wiisi pistää … tihiäisen päätä kannon päähän. 1980. Wiisi weljestä wetää … pitkästä potkusta awoimeen laukkuun. 1981. Wiisi miestä yhdestä owesta sisälle menewät, joka miehellä eri kamari. 1983. Wiisi selkää, sata jalkaa. 1996. Wirossa waippa kudottu, täällä laita leimuaa. 2000. Wiiri kuuri warrellinen, hellerikkö reidellinen, jonka wiiri kuuri wetää, sen hellerikkö kuluu. 2003. Wuoltu, weistetty, kudottu, kehrätty, henkeä kantaa, henkeä painaa, henkeä ei ole itsessä. — Wuoltu … lihaa waiwaa, lihaa kantaa. 2028. Yksi kurki … ympäri maan matkaa. 2032. Yksi lehmä … sitäi nuorin nostetaan, terwaköysin temmataan. 2047. Yksi pikku pihlajata, yli j. n. e. 2055. Yksi tammi … joka pesässä seitsemän poikaa, joka pojalla neljäkolmatta munaa. 2167. Ylös mäkiä … walkia wahto suussa. 2099. Ämmä nurkassa kyykyllään, punasia marjoja hel= massa. 2107. Warpaasta alotti, reiden juuressa leikin löi, pienestä läwestä sisään menee.

MUUTAMIA WIRON KANSAN ARWOITUKSIA.

[Ikäskun Suomea muinen sopimattomasti kirjoitettiin Ruotsin mukaan, niin kirjoittawat Wirolaiset wieläkin kieltänsä pahasti Saksalta turmeltuna, jonkatähden se enemmin kirjoissa kun puheessa Suomen kielestä poikkeaa. Wirolaisten tapaan tulisiwat Suomalaiset sanat: luku, luuku, mielellinen, oma, sana, suurelle, tulinen, tuulinen kirjoitettawaksi lukku (luggu) luku, melelinne, omma, sanna, surele, tulline, tuline. Tätä kirjoituslaatua pitää meidänkin tässä pienessä arwoitusosotteessa seurata.]

Ait al, look peäl? Se on Suomeksi: aita alla, luokki päällä? Wastaus: Wasu eli päre'koppa ripanensa (sankanensa).

Annus lähhab ahjo peäle, teiwas selgas? S. o. Hannus lähtee ahjon (kiukaan) päälle, seiwäs seljässä? W. Reppänän lauta, pelti, ja warsi. K. 518.

Ei sedda närrita, egga nelata, egga sulla ta suus ärra; ja siiski mitmel wägga maggus? S. o. ei sitä närhitä (purra) eikä niellä, eikä sula se suusta pois; ja sentään (on se) monella wäki makia? W. Tupakkapiipun sawu.

Emmal lai maggo, issal pitk sammas, lapsed keik ümmargussed? S. o. emällä laaja maha, isällä pitkä seiwäs, lapset kaikki ymmyrkäiset? W. Uuni, piakka ja leiwät.

Emma ollit mulle, emmas sa ma jälle sulle? S. o. äiti olit mulle, äitiksi saan ma jälle sulle? W. Wesi ja lumi (jää, pilwi).

Ennam auko maas, kui tähtä taewas? S. o. enempi aukkoja (reikiä) maassa, kun tähtiä taiwaassa (taiwaalla)? W. Elonsänget pellolla.

Essa lats, emma lats, ommete ei olle kellegile poig? S. o. isän lapsi, äitin lapsi, ja kuitenki ei ole kummallenkaan poika? W. Tytär on.

Essandal ennamb jalgu kui sapid; paljo täl sapid kül om? S. o. isännällä (herralla) enempi jalkoja kun saappaita; paljoko sillä saappaita on? W. Yksi eli ei yhtään.

Hal härg, auk selgas? S. o. halli (halia) härkä, aukko (reikä) seljässä? W. Myllyn pääliskiwi.

Hal härg nurkas, kui ta kippitab, siis ta moirab? S. o. halia härkä nurkassa, kun (tai) kiputtaa, niin (tai) möräjää? W. Käsikiwi.

Hanni haljas, pae paljas? S. o. hanhi haljas (wiheriä), pää paljas? W. Kylpywasta eli wihta.

Hark al, hargi peäl paun, pauna peäl rist, risti peäl nup, nuppo peäl mets, metsas ellajad? S. o. haarukka alla, haarukan päällä laukku, laukun päällä risti, ristin päällä nuppi, nupin päällä metsä, metsässä eläjät? W. 8, 49, 92.

Harrakas linnas, sabba wäljas? S. o. harakka linnassa, häntä wäljässä (ulkona)? W. Laipiohirret.

Helle pu, helle tam, seäl on kulda, seäl on höbbedat? S. o. Heliä puu, heliä tammi, siinä on kultaa, siinä on hopiaa? W. Kirkko.

Hingelinne al, hingeto wahhel, hingelinne peäl? S. o. hengellinen alla, hengetön waiheella, hengellinen päällä? W. 126.

Hobbone hirnub Hio maal, heäl kulukse tenna maal, waljad on Wenne maal? S. o. hepo-hirnuu Hiiden maalla, häly (ääni) kuuluu tälle maalle, waljaat on Wenäjän maalla? W. 130, 131, 1255, 1996.

Hobbone joseb, ohjad seiswad? S. o. hewonen juoksee, ohjat seisowat? W. 135, 1259.

Hobbone ohjata, mies piitsata, te tolmota? S. o. hewonen ohjatta, mies piiskatta, tie tolmatta (tomutta, pölyttä)? W. Wene, laiwa.

Hobbone tallis, sabba räästas? S. o. hepo tallissa, häntä räystäällä? W. 144, 160.

Hobbone söidab ja lihha weab wähhemaks? S. o. Hewoinen kulkee ja liha wetäyy wähemmäksi? W. Kehrääminen.

Härg koddo, soled metsas? S. o. härkä kotona, suolet metsässä? W. 214, 1212.

Härg lautas, hallikas selgas? S. o. härkä lääwässä; allikko (hete) seljässä? W. Oluttynnyri.

Härg maggab, hallikas selgas? S. o. härkä makaa, allikko seljässä? W. Y. k. e.

Issa pitk, emma lai, ödde sögge, wend on pörane? S. o. isä pitkä, emä laaja, sisar sokia, weli pyöräinen? W. Maailma.

Issa ilma sündimatta, poeg kaunis poisikenne? S. o. isä ilman syntymättä, poika kaunis poikahinen? W. 259, 263, 277.

Isse iggerik, isse aggerik, isse isteb istme peäl? S. o. itse ikärikas, itse aikarikas (?), itse istuu istumella (istumen päällä)? W. Kansi.

Isse keleto, isse meleto, isse ilma=ma rakkendaja? S. o. itse kieletön, itse mieletön, itse maailman (koko maan) rakentaja? W. 1355, 1357.

Isse must ja kiwwine köhhoke? S. o. itse musta ja kiwinen kohtu (sydän)? W. Tuomen marja.

Jallato Jaan lähhäb seina kaudo ülles? S. o. jalaton Jannu lähtee seinän kautta (seinää myöten) ylös? W. 646, 1596.

Joseb ristimatta ja on kaks kord sündinud? S. o. juoksee ristimättä ja on kaksi kertaa syntynyt. W. 326.

Kaks härga püüdsid tappelda, mäggi olli wahhel? S. o. kaksi härkää pyysiwät (tahtoiwat) tapella, mäki oli waiheella (wälissä)? W. 340, 343.

Kaks kukked tahtwad aggulada, agga mäggi wahhel? S. o. kaksi kukkoa tahtowat otella, mutta mäki waiheella (wälissä)? W. 340 ja toisinto.

Kaks lehma, teine tine, teine ahher, ja ühtlaise poegewad mollemad? S. o. kaksi lehmää, toinen tiine, toinen ahtera, ja yhtaikaa poikiwat molemmat? W. Ruis ja ohrapelto.

Kaks örret walgid kanno täis? S. o. kaksi ortta walkeita kanoja täysi (täynnä)? W. 358, 381.

Kaks wennaksed ühhe siddemega seutakse? S. o. kaksi weljestä yhden siteen kanssa (yhdellä siteellä) sidotaan? W. Seiwäspari.

Karro köndis teed kaudo, karwat tilkusid mahha? S.o. karhu konti (käwi, astui) tien kautta (tietä myöten), karwat tilkkuiwat maahan? W. 665, 1153, 1897-1899, 1993.

Kaop kui kaswatat, kaswap kui kaotat? S. o. katoo kun kaswatat, kaswaa kun kadotat? W. Weräjä; awanto.

Keleto, meleto, ilma=ma tark? S. o. kieletön, mieletön, maailman tarkka? W. 851, 853.

Keerleb ja weerleb, kui otsa saab, munneb? S. o. kierielee, wierielee, kun päähän saapi, munii? W. Humalaköynnös. K. 272, 546.

Kerged silmad ja kerged jallad? S. o. kerkiät silmät ja kerkiät jalat? W. Waras.

Keik armastawad tedda, ja ükski ilma temmata ei woi ellada, ja siiski kardawad tedda keik? S. o. kaikki rakastawat tätä, ja yksikään ilman tättä ei voi elää, ja sittenki karttawat (pelkääwät) tätä kaikki? W. Tuli, walkia.

Kes könnib ümberkauda ilma maiast ärra minnematta? S.o. ken kontii (liikkuu) ympäri ilman majasta ulos menemättä? W. Simpukka, kuorinäkki.

Kes ne neijo norekesse, sössaritse sirgekesse, kesso ümbre allati, töine töise alla astwa? S.o. ketkä ne neiot nuorukaiset, sisarukset sirkkuset, jotka sinun ympärisi alati toinen toisen alla astuwat? W. Yö ja päiwä.

Kibab, kabab, saab sare, siis seisab? S. o. kiippaa, kaappaa, saapi (joutuu) saareen, niin seisoo? W. Luuta.

Kirbo surus, härjä raskus? S. o. kirpun suuruus, härjän raskuus? W. 480, 1312.

Kirbul lähhäb, luikis tulleb? S. o. kirppuna lähtee, luikona (joutsenena) tulee? W. 481, 1230, 1655.

Kitto soidab teda möda, kitto karwad kaksipiddi? S. o. wuohi soittaa (kulkee) tietä myöten, wuohen karwat kahdenpitin (kahda'päin)? W. 665, 1898, 1993.

Kiwwi oue todi, südda sissi lodi; minno issa temma olli, temma emmaks minna sain, se laps, kedda minna immetasin, se olli minno emma mees? S. o. kiwi=howiin tuotiin, sydän sisään luotiin; minun isä tämä oli, tämän emoksi minä tulin, se lapsi, ketä minä imetin, se oli minun emoni mies? W. Tytär imetti näljällä surmattawaksi tuomitun isänsä linnassa.

Kodda kolme nunga peäl? S. o. kota kolmen nurkan päällä? W. Pata kolmella jalalla.

Kolle kuusk, helle tam, rikka mehhe läwwe al? S. o. kolia kuusi, heliä tammi, rikkaan miehen portahalla? W. Säkkipilli.

Koorm wässib, ei koorma kandja? S. o. kuorma wäsyy, ei kuorman kantaja? W. 382, 599, 1733.

Kui ma käin, siis ma seisan, ja kui ma seisan, siis ma käin? S. o. kun ma käyn, niin mä seison, ja kun ma seison, niin mä käyn? W. Rukki — Mylly — Tahkoratas.

Kui woetakse, siis üllendab, kui pannakse, siis allandah? S. o. kuin otetaan, niin ylentää, kuin pannaan, niin alentaa? W. Waaka.

Kuk laulab kuse otsas, sabba rippub maas? S. o. kukko laulaa kuusen otsassa (latwassa), häntä rippuu maassa? W. Kirkonkello.

Kunnas pois päta tarren, ja ellap priskist pälegi? S. o. koskas poika päättä pirtissä, ja elää riskisti kuitenki? W. Kun päänsä ikkunasta ulos pistää.

Kunningas istub, omma sitta sees? S. o. kuningas istuu, oma sittansa sisässä? W. 29, 855, 1287.

Kunningas, saks, tallopoeg ja keik söwad, ei panda ellades lana peäle, ei noaga leikata? S. o. kuningas, Saksa, talonpoika ja kaikki syöwät, ei panna eläessä laudan päälle (pöydälle), ei weitsellä leikata? W. 153, 154.

Kurre kael ülle merre? S. o. kurjen kaula yli meren? W. 602.

Kuum kiwwi aita al? S. o. kuuma kiwi aitan alla? W. Lehmän utaret.

Köigub ja käigub, läbbi aia leigib? S. o. koikkuu ja keikkuu, läpi aidan läikkyy? W. Tähkäpäät.

Körgem kui hobbone ja maggab hire assemel? S. o. korkiampi kun hewonen ja makaa hiiren asemessa? W. 819, 820, 1597.

Körgem kui hobbone, maddalam kui sigga, mustem kuin karro? S. o. korkiampi kun hewonen, matalampi kun sika, mustempi kun karhu? W. 158.

Körgem kui kirrik, maddalam kui reggi, mustem kui süssi, walgem kui lummi? S. o. korkiampi kun kirkko, matalampi kun reki, mustempi kun sysi, valkiampi kun lumi? W. 523.

Laggi al, laggi peäl, lae peäl laultakse? S. o. laki alla, laki päällä, laen päällä lauletaan? W. Kantele.

Laggi al, laggi peäl, lae wahhel laultakse? S. o. laki alla, laki päällä, laen waiheella (wälissä) lauletaan? W. Suu.

Lapsed josewad möda laggedat wälja, issa, emma lomatta? S. o. lapset juoksewat myöten (pitkin) lakiata wäljää (maata), isä, emä luomatta? W. 259, 263, 277, 1392.

Lapsele ma ollen mängiks, wanuale abbiks? S. o. lapselle ma olen leikki=kaluksi, wanhallen awuksi? W. Sauwa, keppi.

Laud üllib, laud ällib, ei laud mahha lange? S. o. lauta hyllyy, lauta häälyy, ei lauta maahan lankea? W. Sawu pirtin laella.

Laut härgi täide, ja keik punnased härjad; must härg lähhäb lauta, aiab keik punnased härjad wälja? S. o. lääwä härkiä täynnä, ja kaikki punaiset härjät; musta härkä lähtee lääwään, ajaa kaikki punaiset härjät wäljään (ulos)? W. 1120, 1126.

Laut lambo täis, kohhi (känna) oinas keskel? S. o. lääwä lampaita täysi, kuoho (kaunis) oinas keskellä? W. 677.

Lauda täis lambaid, ja ühhelgi polle sabba tagga? S. o. lääwän täysi lampaita ja yhdelläkään eip' ole saparoa takana (perässä)? W. Leiwät uunissa.

Lennab kui lind, moirab kui härg, tustib kui sigga? W. o. lentää kun lintu, möräjää kun härkä, tuiskii kun sika? W. 656, 745, 1103, 1104.

Libbe al, libbe peäl, libbe kalla keskel? S. o. lipiä alla, lipiä päällä, lipiä kala keskellä? W. 136, 303, 1220, 1678.

Ligub ja kigub ja mahha ei lange ial? S. o. liikkuu ja kiikkuu ja maahan ei lankea ikänään? W. Sawu pirtin laella.

Lihhane annum, wassine wits? S. o. lihanen tynnyri, waskinen witsa (wanne)? W. 1391, 1864, 1911.

Lihhane törs, raudne wits? S. o. Lihanen tynnyri, rautainen wanne? W. Y. k. e.

Linnoke lennab, isse täidab koormat? S. o. lintunen lentää, itse täyttää kuormaa? W. Rukki, 1222.

Lip lippi peäl, lap lappi peäl, ilma nöala pistmatta? S. o. lippu lipun päällä, lappu lapun päällä, ilman neulan pistämättä? W. 748.

Lühhikessed ohjad, ja kaugel ullatawad? S. o. lyhykäiset ohjat, ja kauwas ulottawat? W. 283, 592.

Ma hakkan iggast kohhast, ja löppen igga kohta, ja ollen siiski keigepitkem assi ma=ilmas? S. o. mä lähden joka kohdasta ja lopun joka kohtaan, ja olen kuitenki kaiken pitempi asia maailmassa? W. Tie.

Ma kannan koormad ülle we, käin ühhest kaldast teise jure, ja seisan segi pärrast ikka ühhe paiga peäl? S. o. mä kannan kuormat yli weden käyn yhdestä rannasta toisen luoksi, ja seison sittenki aina yhden paikan päällä? W. Silta.

Ma pannen silmad nutma ja jättan süddant ligutamatta? S. o. mä panen silmät itkemään ja jätän sydämmen liikuttamatta? W. Piparuuti.

Ma pannen ellawaid surrema ja surnuid ellama, teen waesed rikkaks ja rikkad waeseks, ja igga mees jääb ommeti mis ta olli? S. o. mä panen eläwät kuolemaan ja kuolleet elämään, teen waiwaiset rikkaiksi ja rikkaat waiwaisiksi (köyhiksi), ja joka mies jää kuitenki siksi mikä hän oli? W. Unennäkö.

Maast touseb manner pu, manner puust kausta pu, kausta puust suur mets? S. o. maasta nousee mannerpuu, mannerpuusta kaustapuu, kaustapuusta suuri metsä? W. Herneen warsi.

Ma=mees wiskab mahha, saks pistab tasko? S. o. maanmies wiskaa maahan. Saksa pistää taskuun? W. 1045, 1296, 1734.

Mees istub te äres, walge kübbar peas? S. o. mies istuu tien ääressä, walkia kypärä päässä? W. 1924.

Mees künnab pöllul, ei olle ellades waggo tagga? S. o. mies kyntää pellolla, ei ole eläessä wakoa takana? W. Laiwa.

Mees lähhäb lakke, lihha wagen peas? S. o. mies lähtee lakeen, liha=wati päässä? W. 1339.

Mees lähhäb metsa ilma noata ja ilma kirweta, teeb kaks küllimitto ühhe hobiga? S. o. mies lähtee metsään ilman weitsettä ja ilman kirweettä, tekee kaksi mittaa yhdellä haawalla (kerralla)? W. Pähkinä halkaistaan.

Mees lähhäb metsa, köht koio pole? S. o. mies lähtee metsään, kohtu kodin puoleen (kotia päin)? W. 874, 883.

Mees lähhäb metsa, naene nabba piddi selgas? S. o. mies lähtee metsään, nainen napaa piten (nawasta) seljässä? W. Leili, lekkeri, purakka seljässä.

Mees lähhäb metsa, selg teibaid täis? S. o. mies lähtee metsään, selkä seipäitä täysi? W. 882.

Mees raiub ööd ja päwad, ei saa laasto ellades? S. o. mies hakkaa yöt ja päiwät, ei saa lastua eläessään (ikänä)? W. 106.

Mees tahhab mind, siiski aiab ta mind jälle ärra; agga sedda ennam ta mind aiab, sedda kangemaks ma jään? S. o. mies tahtoo minua, kuitenki ajaa hän minua jälle pois; mutta sitä enemmin hän minua ajaa, sitä kankiammaksi mä jään? W. Parta.

Meie näme igga pääw, kunningas nääb arro, Jummal ei nä ellades? S. o. me näemme joka päiwä, kuningas näkee harwoin, Jumala ei näe eläessä (koskaan)? W. 588, 1062.

Merre sik, metsä kuk, te libba, ma sugga? S. o. meren kauris, metsän kukko, tien lipu, maan suka? W. Krapu, käki, reki ja karhi. 811, 1036.

Millal sel meistri ülle on? S. o. milloin sälli (kisälli) mestarin yli on? W. kun mestari tekee työtä alaalla ja sälli yläällä.

Millal sünnib sölaga wet kanda? S. o. milloin saattaa seulalla wettä kantaa? W. kun seula on jäätynyt.

Minno ihholikko essa ja emma lats, ja siiski ei olle welli ei sössar mulle? S. o. minun warsinaisen isän ja äitin lapsi ja sittenki ei ole weli eikä sisar mulle? W. Minä itse.

Mis ilma otsas jallota joseb? S. o. mi se maailman ääreen jaloitta juoksee? W. Pilwi. 286.

Mis ilma teggematta sünnib? S. o. mikä ilman tekemättä syntyy? W. 1010.

Mis ilma tömista kergib? S. o. mikä ilman käytettä nousee? W. Höyhenet.

Mis on kehhata nähtaw? S. o. mikä on kehättä (ruumiitoinna) näkywäinen? W. Warjo, kuwanen.

Mis muldas ei mäddane, wees ei uppu, tulles ei pölle? S. o. mikä mullassa ei mätäne, wedessä ei uppoa (huku), tulessa ei pala? W. 63.

Mis on maggusam met? S. o. mikä on makusampi mettä? W. 849, 969.

Mis on tümmem padja? S. o. mikä on pehmiämpi patjaa (tyynyä, polstaria)? W. 926.

Mis teie enneminne söte, podud meets, wai küpsetud ouna? S. o. mitä te ennemmin syötte, hirtetyn miehen, wai paistetun omenan? W. 1 Palwattu silahka, 2 hewonkakara. 564-571.

Muido wessi kustutab tuld, mind ta panneb pöllema? S. o. muuten wesi kostuttaa (sammuttaa) tulta, minua panee palamaan? W. Kastamatoin kalkki.

Mul on sille su ja sille keel, agga enne ma ei laula, kui mind lüakse? S. o. mulla on siliä suu ja siliä kieli, mutta ennen ma en laula, kun minua lyödään? W. Kello.

Must kuk kuldsed soned? S. o. musta kukko, kultaiset suonet? W. Kantele.

Must sigga lähhäb lauta, aiab punnased porsad laudast wälja? S. o. musta sika lähtee (menee) lääwään, ajaa punaiset porsaat lääwästä ulos? W. 1120, 1127.

Nelli hoost tallis, üks hobbone ümber talli ikka joseb? S. o. neljä hewoista tallissa, yksi hewonen ympäri tallin ikänsä juoksee? W. 1185.

Nelli meest mängisid teine teisega keige öläbbi, ja igga üks olli sest kasso sanud — kes ollid need nelli meest? S. o. neljä miestä pelasiwat toinen toisensa kanssa kaiken yön läpi, ja joka yksi (jokainen) oli siitä woiton saanut (woittanut) — ketkä oliwat ne neljä miestä? W. Pelimannit tanssipaikoissa.

Nelli neitsikest lähhäwad ülle nurma nuttes? S. o. neljä neitsykäistä lähtewät yli nurmen itkien? W. Waunurattaat.

Nelli neitsit jooskwad nurjades peäle? S. o. neljä neittä juoksewat nuurkuen päälle? W. Y. k. e.

Nelli neitsit kussewad ühhe potti sisse? W. 1182, 1183.

Nelli tewad wodi, kaks näitwad tuld, ja üks heidab peäle? S. o. neljä tekewät wuoteen, kaksi näyttäwät tulta (tulella), ja yksi heittäyy päälle (panee maata)? W. Koira kun panee maata?

Nelli toas kahheksa oues? S. o. neljä tuwassa, kahdeksan pihalla? W. 1187.

Nimme maas ja nimme taewas? S. o. nimen maassa ja nimen taiwaassa (nimellä maassa…) W. Seula eli seulanen, seuloiset, tähdet taiwaalla.

Ninnake nissis, karwakessed kässis? S. o. nenänen nisissä, karwaset käsissä? W. Siili, iiliskotti.

Otsast kui orra, keskel kui kerra, tagga kui labbidas? S. o. päästä kun ora, keskeltä kun kera, takaa kun lapio? W. 1194-1196, 1500.

Pea mul on ja nelli terwet jalga, siiski nähhakse mind mittokord peata ja jallata, ja ellan ikka priskeste? S. o. pää mulla on ja neljä terwettä jalkaa, kuitenki nähdään minua monta kertaa päättä ja jalatta, ja elän aina riskisti? W. Siili, iiliskotti.

Pea süakse, nahk müakse, lihha ei kölba koertelegi? S. o. pää syödään, nahka myydään, liha ei kelpaa koirillenkaan? W. 1482, 1492.

Peose mahhub, pütta mahhu mitte? S. o. piwoseen mahtuu, tynnyriin ei mahdu? W. 1365.

Peo täis paljast, künar karrust? S. o. pion täysi paljasta, kyynärä karwaista? W. 642.

Perre sööb, laud laulab? S. o. peret syöpi, pöytä laulaa? W. 1304.

Peält karrune, sihhest karrune ühheksa sülta ümbert karrune? S. o. päältä karwainen, sisästä karwainen, yhdeksän syltää ympärite karwainen? W. Heinäsuowa.

Pissoke mees, kiwwine kassokas? S. o. pikkuinen mies, kiwinen kasukka (takki, turkki)? W. Pähkinä.

Pissut on kes tedda armastawad, ja paljo wihkawad tedda, siiski anustawad tedda keik? S. o. piskuisen (wähä) on, ketkä tätä rakastawat, ja paljo wihaawat tätä, kuitenki kunnioittawat tätä kaikki? W. Wakaus, rehellisyys.

Pitkem puid, pitkem maid, maddalam ma rohto? S. o. pitempi puita, pitempi maita, matalampi maan ruohoa? W. 1378, 1379.

Puhho mahhub, ei mahhu merressä mitte? S. o. poween mahtuu, ei mahdu mereen? W. Rakko.

Punnane pullike ja jöhwest löake? S. o. punainen mullikka ja jouhesta kytkyt? W. Kurjenmarja. 90.

Punnane rak augub luise aia läbbi? S. o. punainen rakki haukkuu luisen aidan läpi? W. Kieli. 761.

Puu pitkune, pilliroo jämmedane? S. o. puun pituinen, pilliruowon paksuinen? W. 1440.

Pühha jöggi, puhha mäggi, puhha pihlakas mäel, pühhad marjad pihlakas? S. o. pyhä joki, pyhä mäki, pyhä pihlaja mäellä, pyhät marjat pihlajassa? W. Kirkko. 1460.

Päwa torest lihha täis, öse tühjast tuult täis? S. o. päiwän tuoresta lihaa täysi, yösen tyhjää tuulta täysi? W. Kintas, kenkä. 1472.

Risti kannan seiso aial; rattast aian joso aial; purjus ollen soido aial, ja kas ma soidan kuiwal ehk märjal aial, üks tolm ikka tagga järrel? S. o. ristin kannan seiso=ajalla; ratasta ajan juoksu=ajalla, ja jos ma kuljen kuiwalla eli märjällä ajalla, yksi tomu aina takana jälellä? W. Tuulimylly.

Rusk härg maggab metsas, asse seisab hulga aia? S. o. ruskia härkä makaa metsässä, asema seisoo ammon ajan? W. Tuli ja tulensia metsässä.

Sadda ja sadda ühhe siddemega seutakse? S. o. sata ja sata yhden siteen kanssa (yhdellä siteellä) sidotaan? W. 1580.

Sadda ja tuhhat josewad ninest silda möda linna sisse? S. o. sata ja tuhat juoksewat niinistä siltaa myöten linnan sisään? W. 1576.

Sadda sörmed ristis? S. o. sata sormea ristissä? W. Huoneen nurkat.

Se, kes sedda walmistab, ei tarwita sedda; kes sedda ostab, ei tahha sedda; ja kes sedda tarwitab, ei tea sedda? S. o. se ken sitä walmistaa, ei tarwitse sitä; ken sitä ostaa, ei tahdo sitä; ja ken sitä tarwitsee, ei tiedä sitä? W. Ruumisarkku, kirstu.

Se näggo, mis mul on, mulle ikka jääb? S. o. se näky, mikä mulla on, mulle aina jää (pysyy)? W. Kuwa.

Seest siro wirolinne, peält kulla karwalinne? S. o. sisästä siirun wiirullinen, päältä kullan karwallinen? W. Kynsilaukka, sipuli.

Selgas sööb, küljest sittub? S. o. seljästä syöpi, kyljestä sittuu? W. 1132, 1631.

Seäl söidab suut södda, kus ei mahhu koera sabba? S. o. siellä soittaa (kulkee) suuri sota, kuhun ei mahdu koiran häntä? W. Mehiläispesä.

Sigga hingab igga harjakse läbbi? S. o. sika henkää joka harjaksen läpi? W. Saunan kiuwas?

Sigga singub sit suus? S. o. sika sinkuu sitta suussa? W. Wääntiä. 1618.

Sille koor silla al, karre koor kuse al, tühhane peddaka al? S. o. siliä kuori kuusen alla, karia (karkia) kuori kuusen alla, tianen petäjän alla? W. Käärme.

So ümber toa? S. o. suo ympäri tuwan? W. Seinäsammalet.

Suine poisike, sadda=kordne kassokas? S. o. suwinen (kesäinen) poikahinen, satakertainen kasukka (turkki)? W. Kupukaali. 748.

Särk al, lihha peäl? S. o. paita alla, liha päällä? W. 1287, 1288.

Tam Tarto raial, lep linnna [A] ulitsal, ühte jured jookswad, ühte ladwad langewad? S. o. tammi Tarton rajalla, leppä linnan uulitsalla (kadulla), yhteen juuret juoksewat, yhteen latwat lankeawat? W. Parikunta, syntyneet eri paikoilla. 101, 102, 506, 507.

[A] Tähän kummaan laatuun kirjoittawat Wirolaiset sanan linna, joka meidän tapaan kirjoitettuna heiltä luettaisi lina; jota wastoin, minkä me kirjoitamme liina, heiltä tulisi kirjoitettawaksi lina.

Teine härg künnab so=maad, teine arromaad? S. o. toinen härkä kyntää suomaata, toinen aromaata? W. Wesiratas ja hammasratas myllyssä?

Tikker tekker lähhäb taewa munnedes? S. o. sikkerä säkkerä lähtee taiwaalle muniessaan? W. Humalaköynnös.

Tiwata lennab, hambata salwab? S. o. siiwettä lentää; hampaatta puree? W. Pyssynluoti.

Tubba täis tuttawaid, üks ei tunne ühte, teine ei tunne teist? S. o. tupa täysi (täynnä) tuttawia, yksi ei tunne yhtä, toinen ei tunne toista? W. 1846.

Tuhhat tudeludelinne, sadda auko sambalinne? S. o. tuhat tuuten liiten laaten, sata aukko (reikä) patsaallinen (tolpallinen)? W. Äes, karhi. 1816, 1817.

Tules tahheneb, päwas pahheneb, udes hones, kindlas kambris? S. o. tuulessa kälwehtyy, päiwässä pahenee, uudessa huoneessa, kiintelässä kammarissa? W. Pähkinä.

Tükas üllespiddi, ladw allaspiddi? S. o. tywi ylöspäin, latwa alaspäin? W. 397, 1867.

Waat wadi peäl, tünder tündri peäl, polik poliko peäl, orrawa sabba otsas purjeks? S. o. wati wadin päällä, tynnyri tynnyrin päällä, puolikko puolikon päällä, orawan häntä päässä purjeeksi (purjeena)? W. 746.

Walge wälli, kirjo karri, tark karja kaitsia? S. o. walkia laidun, kirjawa karja, tarkka (wiisas) karjan kaitsija? W. 471.

Walget sööb, musta sittub? S. o. walkiata syöpi, mustaa sittuu? W. 1916.

Wanna härg maggab maas, soled liguwad? S. o. wanha härkä makaa maassa, suolet liikkuwat? W. Maja, teltta, rankinen, huone.

Wanna härg, wasksed soled? S. o. wanha härkä, waskiset suolet? W. Kantele.

Wanna mees istub nurkas, tilk ninna otsas? S. o. wanha mies istuu nurkassa, tilkka nenän päässä? W. Kaljatynnyri. 1122.

Wanna naene istub nurkas, sülle saio täis? S. o. wanha nainen istuu nurkassa, syli saikkaa (wehnäleipää) täynnä? W. Uuni. 1090.

Wanna wak, uus kaas? S. o. wanha wakka, uusi kansi? W. 1927.

Warre al, warre peäl, warre al munnad keskel? S. o. waara (mäki) alla, waara päällä, waaran alla munat keskellä? W.

Wiakse wälja kui kirp, tuakse jälle kui luud? S. o. wiedään ulos (metsään) kun kirppu, tuodaan jällen kun luuta? W. 481, 1655.

Wiis kitse närriwad ühhe kuhja al? S. o. wiisi wuohta närhiwät yhden kuhjan (suowan) alla? S. o. Kehrääminen. 1222.

Wiis wessihallid hobbosed kargawad ring ümber kaewo, ning üks ei sa teist kätte? S. o. wiisi wesiharmaata hewoista karkaawat ympäri kaiwon, ja yksi ei saa toista käteen (kiinni)? W. Sukkawartaat eli tikut 1185.

Wähhem kui kirp, raskem kui härg? S. o. wähempi kun kirppu, raskaampi kun härkä? W. 1312.

Ühhes olleme kaks, ja kui kokko lähme teme kahheks, mis wahhele tulleb? S. o. yhdessä olemma kaksi, ja kun kokoon lähdemme, teemme kahdeksi, mikä wäliin tulee? W. Sakset, keritsimet.

Üks halg küttab kaks ahjo? S. o. yksi halko kuumentaa kaksi uunia? W. Lehmän kieli ja sieramet.

Üks hanni, nelli ninna? S. o. yksi hanhi, neljä nenää? W. 2018.

Üks hiir, kaks sabba? S. o. yksi hiiri, kaksi häntää? W. 2019.

Üks pissoke mees kange, ning surema koorma kannab kuin ta isse on, käib kummuliste koorma al, agga karro nelab tedda hopis pessaga ärra? S. o. yksi pikkuinen, mies kankia, ja suuremman kuorman kantaa, kun hän itse on, käypi kumollansa (mahallaan) kuorman alla, mutta karhu nielee hänen yhtähaawaa pesän kanssa ääreen (pois)? W. Muurahainen.

Üks sööp allati, töine joop täütmata, kolmas josep ilma otsani, neljas laulap häleta? S. o. yksi syö alati, toine juo täytymättä, kolmas juoksee maailman ääreen, neljäs laulaa äänettä? W. Tuli, maa, wesi ja tuuli.

Üks tam, kaksteistkümmend arro, igga arro otsas nelli pessa, iggas pessas seitse munna? S. o. yksi tammi, kaksitoistakymmentä haaraa, joka haaran päässä neljä pesää, jokaisessa pesässä seitsemän munaa? W. 2055.

Üks tubba kindlas kambris, ei senna putu tuult, päwa, ei ühtegi? S. o. yks tupa kiintelässä kammarissa, ei sinne puutu (käy) tuulta, päiwää, ei yhtään? W. Pähkinä.

Üks tubba wiis kambrit? S. o. yksi tupa, wiisi kamaria? W. 2059.

Üks tulleb maialt maalt, kattab merred, kattab maad? S. o. yks tulee muulta maalta, kattaa meret, kattaa maat? W. Lumi.

Üks uks, wiis kambrit? Katso: Yks tubba…

Üks waat, kahte suggu öllut sees? S. o. yksi wati, kahteen sukuun (lajiin) olut sisässä? W. 2060.

Üks ütleb: päwal mul waewa, teine ütleb: ösel mul waewa, kolmas ütleb: üks mul keik? S. o. yksi juttelee: päiwällä mulla waiwaa, toinen juttelee: yöllä mulla waiwaa, kolmas juttelee: yksi mulla kaikki? W. Penkki, wuode ja lattia.

Üks ütleb: sui hea, teine ütleb: talwe hea, kolmas ütleb: üks mul keik? S. o. yksi juttelee: suwi hywä, toinen juttelee: talwi hywä, kolmas juttelee: yksi mulla kaikki? W. Wene, reki ja hewoinen.

Ülle ilma pihlakas? S. o. yli ilman pihlaja? W. 1643.

Öse torest lihha täis, päwä tühjast tuult täis? S. o. yösen tuoresta lihaa täynnä, päiwän tyhjää tuulta täynnä? W. Wuode.

Suomen kansan Arwoituksia: ynnä 189 Wiron arwoituksen kanssa