JUDITHI

Kuvaus 4:sä Kohtauksessa

Kirj.

J. F. LAGERVALL

Viipurissa, J. Cedervaller poikineen. 1847.

Imprimatur:

G. Rein.

JÄSENET.

JUDITHI, rikas Leski Israilissa. OZIAS, | Israilin kansan valittuja OTHONIELI, | vanhimpija. HOLOFERNES, Assyrin Sotaväen Päämies. ACHIOR, Ammoniitiin päällikkö, Assyrin Joukkoinjuohattaija. ABRA, Judithin piika. BAGOA, Holofernen huoneenhaltija. Israilin Kansaa.

1. KOHTAUS.

Holofernen Leirissä.

Holofernes, Achior ja muita Päälliköitä.

HOLOFERNES.

Meitä onni ohjannunna Meijän vallan vahvistanna. Aseilla Assyrin vallan Kansat kaukaiset, läheiset Voitettuna meijän voimin, Valtakunnat meijän valloin, Assettunna meijän alle: Kuninkaasa kuuliaissa, Alamaissa aina nöyrät Veron vaaitun vetäävät. Ainos vuoriston asujat Alastomat, aivan huonot Varuksita vastustaavat Sota aseita sotiivat, Mikä heillä mielessä. Mikä turvana, tukena Kosto heitä kostoapi.

ACHIOR.

Tokko totuutta suvaihet, Tahot kuulla kuinka luulen? Puhun puhtaasti sinullen Miten minun mielestäni Näkyy aineemme, asijat. Tahon vastata, valihte: Jos sie joukkomme hävität, Voitot ennen voitettumme, Saavut saaliimme mänetät, Pilkaksi ikämme pitkän Jouvut kaiken joukkoinemme. Hanki tieto hankkeista, Varuksista, vastineista Kysytä joka kylästä, Kaikki kaupunnit kysytä: Mikä mieli vimmoaapi Vastustamaan vallallemme. Ehkä tiijon tiijustajat Saattaavat samalla tiellä, Jos on syynä synnintöitä Varastaat, valehteloovat Ja jos juovat Judalaiset Eivät luota Luojan töihen. Heillä on Jumala julma Kiivas ehtijä ereysten Joka vilppijä vihaapi Sekä kostaapi kovasti Väkivallan väärät neuvot Palkihtoo pahat tekosa. Niin on voitto meijän voiman Heittää herra heijät meillen Ite Israilin Jumala Luoja heijät luovuttaapi, Antaa allemme ajaksi Parannuksen päällenpannun, Kuninkaaksi kuninkaamme Meijän herrat herroiksesa. Vaan jos vaelluksessasa Ovat vaarinottanunna Lasten Israilin laista Syyttöminä synnintöihen Väärät teot välttänynnä Sotii eistäsä Elohin Avunantava Jumala. Vähäks väsäytyy väkemme Joukon jouvutat häpeesen Aseisen Assyrin vallan. Muinoin muissakin soissa Heitä herra seurannunna, Aina ahtaissa tiloissa. Heijät päästi pääsijäissä Erilleen Egyptin maasta Pharaonin vallan alta, Soti puolestaan soassa; Auttoi voitollen aseita Miesijoukon miekottoman Päivän pitkitti pitimmän Auringon asetti kiini Esti valolta vaellon. Aina Israilin avuksi. Vielä vastakin varana. Luotto Luojasa avullen Vaati meillen vastustella Antautumata alallen.

HOLOFERNES. Kuulittako kuin puheli? Kuinka kunnoton saneli, Uskalti ulospuhua, Valtaa vahvempaa olevan Kuin on Assyrin kuningas? Joll on vanhin valtakunta. Jolla yhä maasta maahan Meristä merien valta Hän on julkinen Jumala[Nebukadnezar. Ei Jumalaa, yksi Kuningas.] Kuka muita muistuttaapi, Paihti häntä palveloopi, Pääsä pantiksi panoovi, Hengen kaottaa katala, Ansankuolun ansainnunna.

JUOHATTAJAT. Tämä värtäjä väitti Enemmäksi Elohinta Vahvemmaksi valtahasa Hän on ansan ansainnunna Kuriksesa koirankuolun Mänettännä herjan hengen.

HOLOFERNES. Kuin on Kuningas sinusta Arvostasa ansijosta Alla Judan Jumalan Elohin enempi häntä Valta vahvempi valihte, Hänen turvaasa tukeuvu Jos on uskostais jotakin Elä vapise, varaja; Tulet aikoin aseita. Anna aseesi minullen Miekka minun miehilleni. Sotii eistäsi Elohin Luja turva heijän Luoja Avun antaapi aseita; Vaan varota kauloasi Jospa vielä käissä käynet Jos sun joukkoni tapaapi. Viekää häntä viipymätä Halttuun Judan Jumalan.

(Hän viijään ja sijotaan käsistä ja jaloista puuhun).

2. KOHTAUS.

Bethulissa.

Israilin Vanhimmija, Judithi, Abra ja Kansaa.

OZIAS. Tämän vaivaisen valitus Kaikkui kaukoa metästä; Hällen avuksi häässä Pääsin, päästin vaivoistasa, Tänne kurjoa kuletin. Saamma tiesä tiijustella Kuka on, kukali kulki, Kuka kytki kytkyisiisä?

ACHIOR. Olen joukon juohattaja Achior, Assyrin väistä Mullen Ammonin asujat Oli annetut osaksi Kulettoo sotakulussa. Heitä hallihtin halulla Vaan kuin vallassa Assyrin Vallattomuus vallan voitti, Holofernes pahoin hoiti, Juohatteli julman joukon: Kauhistukset karvaistivat. Tulin sanomaan sanoja, Hällen vaarasa varoitin. Suuttui tuosta suuri herra Minun pakloin panetti Puuhun siimoilla sijoitti. Armoin Abramin Jumalan Ozias osautu tuonne Päästi, päiväni pelasti. Pahoin pauhoovat pakanat, Kaikki kansat alla kynsin Rupesivat Ruhtinatkin, Kuninkaatkin kuulijaiksi, Valtikkaatkin vallan alle Hävitystä hämmästyissä. He ruhtinat rukoili, Hältä armoa anoivat Polvillasa pokkuroivat.

KANSA (häläiten vanhimmillen). Se ois teillä tehtävänä Kuin jo ruhtinat rukoili Kuninkaatkin tuonne kulki Ite ihtesä alenti. Mikä teillä mielessänne? Onko tuumanne tukussa? Mistä mielittä apua, Kusta turvoa tulevan? Kansa nääntyypi nälältä. Jo on syöty syömisemme, Kaikki eineemme ehityt: Vielä veistä viimotuska Hätä juomasta häreempi: Monitarpeinen tavara. Kaikki kaivot kuivanunna Kaupuntimme kartanoissa Torvet toisista hakatut Vahit vahvat ympärillä. Pienet kaivot kaupunnissa Vaivaiset, vähävaraiset, Kuivaneet, kuravesiset, Eivät ennätä herua Astijata illoin aamuin, Puolta tarvista taloimme. Elkää ylpeillä yhäite Kuin on kuolema esissä; Täytyy antautuu alallen Kuninkaallen kuulijaiksi Veronvetäjäks hänellen. Valihtemma vanhempiimme Saattamaan tämä sanoma Kiiruisasti kinkerissä Levittää ylite leirin Laittain lahjat päälliköllen. Lepytättä kaiken leirin, Yhistävät ystäviksi Tyytyyt meijän tyttäriimme Naivat meijän naisijamme Sulaat yheksi suvuksi Meijän kansaamme katoovat.

OZIAS. Achiori anna tieto Miten missäkin tilassa, Kuten kussakin kulussa, Ovat käyttännä kätesä Jalot armosa jakanna Heitä herjanna enemmin Hävittännä ja häväisyt Jotka joukoin jouvuttautui Alamaissa allakynsin Vastaankulki kuulijaissa Lahja käsissä kävivät.

ACHIOR. Hänen vastaasa valitut Uhritulilla tulivat, Tulisoitot, rummunsoinnat: Menoin toivat rauhanmerkit, Kukat kullakin käsissä. Iloihtiit, ihastelivat Hyvinmielin hyppäsivät Tanssivat tavalla maasa Hänen häjyn mieliksesä Vaikka vapisiit pelosta, Maassa kasvoin kaikki kansa Huusi hengen huojistosta. Omaisuutenne otata Kaikki karjamme kameelit Elot eläimet tavarat, Kaikki kaprista itellen, Paamma pantiksi sinullen. Anna meillen armostasi Perekunnillen pelastus, Hengenvaivoista vapauta: Päästä päämme pyöveliltä. Kaikki kansallen lupasi Holofernes heillen hoijon, Vahvan valkkasi vakuuven Jonka vahvisti valalla. Vaan kuin pääsi vallan päällen Pääsi maahan päätä myöten Näkyi petturin petokset, Ahistukset kohta alkoi. Jopen jouvutti käsiisä Teki Angen autijoksi Sobolin soalla voitti, Kaikki kaupunnit hävitti, Kartanot katuja myöten Metät poltatti poroksi. Kylät saattoi kylmillesä: Jerusalmesta Jehovan Kuvan kultaisen kuletti, Kalut kalliimmat kokosi. Liitonarkunkin avasi, Ite kaikki irtanaiset, Tietti temppelin hopijat Omiks tarpeikseen omisti. Tappoi taloista asujat Paraat parveesa ehitti Sotajoukkonsa sovitti Kahtoi kantajiks aseihen Muihen vaartajiks valihti, Jotk ei joukkonsa sopinna Miehet miekalla tapatti Terveet miekkasa terällä Kuita kuolijaks kuritti Hirtti hittolas ilolla Monin vaivoin vaarsi vaimot Piijat piinalla kovalla Neijot häpäsi hävytön Narri immet nauroin pilkoin Laittoi lapsija kotiisa Lammas laumoin yhessä Otti nuoret orjaksesa. Vanhat vaivaiset vapahti Hengen heitti heikommillen Joist ei vaaroa varannut. Sikijöiksi siemeniksi Kansan kasvuksi kahotti. Sama satu teillä eissä, Samat tuskat on tulossa. Toiset vähän toimeammat Alkoit ajoissa paeta Muillen maillen matkustella Pääsiit, päiväsä pelastit. Ovat herrat hengellesä Uskollesa uskolliset. Eipä heitä herrastasa Luovutella Luojastasa, Kuka petä, ken pelota. Tuossa leirissä leveessä Tukussa sata tuhatta Vielä viisi kymmeninen Tuhansija on tulossa, Hevoisväki on väkevä Koko kansasta kahottu Muut ou monenmuotoisia Yksin kehnoja kerätty Väkisellä värvingillä Väistö vähänarvoisia Palveloo väkipakolla Kosto kova mielessäsä Eron ehtiivät karaten, Tilan yhtä tiijustaavat Poisipoiketa väestä; Vaikka päälliköt pätevät Uskotut ja uskolliset Raat raakana pysyvät. Koska kovat koiruutesa Verenhalusa havaihin Inhoittivat rosmoninnot Karvaistivat kauhistukset Hirvitti verenhimosa Mielin minäkin erota Marssia omillen maillen Elee salossa salassa Väkivallasta vapaana. Vaan kuin pääsin päälliköksi, Vaaittiin vala minulta Sanat kunnian sanelin Kuningasta aina kuulla Viimo hengenhetkessäni. Ite irtauttiit minua Valastani vannotusta Sanotuistani sanoista.

OZIAS. Vuottakaamme vielä viikko, Vielä viisi vuorokautta. Jos ei Juhlan Jumala Meillen antasi apua Luoja saata lohtutusta Tapahtukoon teijän tahto Pääsettä halunne päähän.

KANSA (hätäilen) Jospa vielä viisi vuotta Outat piinalla olisit, Janoo nälkeä näkisit, Lieneenkö liseä siitä? Vahva on Assyrin valta Niin on vahvatkin varukset Hyvät miekat miehilläsä, Sotakalut kaikenlaiset. Mistä meilen miekat saatta Mistä maasta vettä väättä Ruuvanhankintaan rupeetta?

JUDITHI. Tosi kyllä, tyhjät toivot, Turhan uskon uskallukset Että luotat luojan päällen, Päästä määräpäivälläsi. Vaaranpakosta vapaaksi Siekö hällen ajan annat? Eikö ennemmin sinullen Suju hältä suotu aika Joka hetki jona hengit, Joka tunti jona tunnet Luonnonlahjat Laupijaalta? Säilöisät on herran säännöt, Tuumat tutkimattomia. Ajoin antaapi apusa Kuin on kurit täyvelliset, Konsa kyllin koitellunna. Hältä anomma apua Huonouvessa huojennosta Ylistämmä yhtä häntä.

KANSA (eroten) Sepä vasta vahva vaimo Miten miehijä häpäsi Toellasa, toivollasa Luojan avun luotannasa, Ei vapise ei varaja Vihoa vihollisiimme.

JUDITHI (Oziallen ja Othoniellen). Minun mieleni tekisi Vietellä vihollisija Miten, kuten, kuinka voisin. Toivon toimittaa jotakin Mikä minun mielessäni En voi eiltäpäin sanoa, Tohi kellen toimittoa. Tultuani tuon sanonen, Tilin, tiijon teillen annan. Minä paneuvun paraten, Kahon puvun kauneimman, Vaatteet kalliimmat valihten, Solet sormukset sovitan. Jos ei mänöni mänesty Jos ei Judan Jumala Myötenanna ainettani Avullapa armialla Tukeek turvoak minua Kaikennäkevä näkisi Yrityksen ylpiäksi Käyköön kätesä ylinen Yli ylpiän Manassen Lesken Judithin julean. (Polvillaan) Anna Abramin Jumala. Iso Isaakin Jumala Jalo Jacobin Jumala Anna armo kansallesi Valituillesi valaistus Kuinka käyvä käskyjäsi Kaikillen katumus anna. Estä syistä synnintöistä Kaikki kansamme herätä, Uusi usko säännä vahva, Puhas henki Herra heillen, Luja luottamus totuuven. Säästä säilytä yhäite Kuin ennen Egyptinmaassa Ilkeistä irtipäästit Pharaonin vallanalta. Saata samaite vapaaksi Ahistuksesta Assyrin. Lainaa lahja lapsellesi Viisautta viekkautta Uskossasi uskallusta.

OTHONIELI. Herra siunatkoon sinua Ite Israilin Jumala Mänestyttäköön mänösi Onnestuttakoon olosi Turvatkoon tulosi sieltä.

JUDITHI (Abrallen). Mulla puku muuttamata Sinä varuksii varustat Ennenmainitut evääni, Leivät, jauhot, viina leilit Pane pussiisi purakot, Lekkerissä leskenviina Huonompata, huokiata Vielä veillä vienonnettu; Jost en uuvu, enkä uunnu Jos joisin joka pisaran Tyhjin pohjin tyhjentäsin. Toisessa toemmat seljat, Viinat vahvemmat varoilla Väkevämmät miesväellen Ensimäistä Engadista. Kohta miehen koitteloopi, Saattaa saattamattomaksi, Päähänpystyvä pyryllä, Varustettu valtikkaallen. Kaat siitä kaksin pulloin Aina täytät täysin määrin. Vaimonviinoa vajavat Häntä mieliksi minullen Olet kaksin kaatavina Toisen puolen toisin ryypit Kons ei kohtoa sinua Silmäsä sinuhun käänny, Ja jos jätän jäännöksijä Puolet pullot, puota maahan, Laita hiljoin lattijallen Saata sillallen salaite, Humalassa miehet hurjat. Vaipuneena vallan alla Salomoni jo sanonna Viina miehet villihtööpi Viisaatkin viipuun viepi Vahvat vaimon vallan alle.

(Pukeutuu, letittää hivuksensa, panoo uuvet kengät ja voitaa ihtesä hajulla, ottaa veiten jonka piiloaa vaatteihin).

Tuon mie panen turvakseni Hätävaraksi varustan Jolla pääsen päiviltäni Jos en muutoin muilla keinoin Häpeetä, häteä karta Surma toki suojeloopi Auttaa' ansasta vapaaksi.

3. KOHTAUS

Leirissä.

1. NÄYTÖS.

Holofernes, Bagoa.

BAGOA. En ou nähnyt sen näköistä Kuin tuon tulossa olevan Kaiken kaunistaa majani. Kyllä sopisi sotia Saaha moinen voiton saalis. Osautuisko mun osaksi!

2. NÄYTÖS.

Judithi, Anna.

HOLOFERNES (nähen Judithin, hiljaa Bagoallen). Oisikko oravanpaisti, Haukkuvan halun vetävä, Tuo ei jouva joukolleni Ite ihteeni likinnä. (Judithillen). Ompa päivä onnellinen Meillen päivä merkittävä Outko maallinen olento Taikka taivaan asukas Tähti tänne täyttänynnä Kaunijoki maamme kannen Maamme asujaks mahoton Ihan kaunis ihmiseksi Ylenylpiä akaksi.

JUDITHI. Olen orvoksi jätetty, Mainijon Manassen leski Judithi Judaan väestä, Neitouvesta neljä vuotta, Puoli vuotta vuoteisena Vaimoin Manassen makasin Kohta päällen kolmen vuuven Viisi kuuta viettänynnä Yksin Abrani yhessä, Pimijässä piikoineni Huolinna säkissä huolen, Suru paijassa surunna. Vasta vaatteihen paneuvuin Tuskin tyköösi tulolla Kengittäyvyn ensikerran Maahan saatettuu Manassen.

HOLOFERNES (Ihastellen). Julma kansa Judalaisten Tuhmat miehet tunnottomat, Älyttömät, älmämielet; Jotka koko kolme vuotta Vielä päällen viisi kuuta, Moisen naisen naimatonna Salliit leskenä levätä. Et sie meistä niin eroa Etkä ensinkään eroa, Jos sie minun joukostani Miehen mieluisan yhytät Vaikka paraimman valihtet, Tahot ottoa omaksi, Suvaihteisit sulhaiseksi.

JUDITHI. Eläpä kovin korota, Ylenpaljolti ylistä. Jospa liijoin liehakoihtet Etpä tiijä enkö vaai, Esikoista ensimäistä, Päälliköihen päällysmiestä, Ketä vallastais valihten? En mie miehen ehtinnässä Toivossa toverin saannan Tänne täyttännä, asijat Saattoivat minun salaite Läksin estämään ereystä, Kulin kuulemaan sinulta, Minkä annat armon meillen Jos minä salaite saatan, Joukon hiljoin juohattaisin Tietä tiettyä minullen Meijän linnoa likellen Meijän kaupunnin kauillen. Jos sie tahot tappeluta Kansan kaiken kuuliaiksi Veronvetäjäks veretä Vaimot varajaat sotoa Akat sankarin aseita Hirviääpi hieno rahvas. Linnan sievin siepattua Miehet viimen mielistyyvät Yhistyyt yheksi väiksi.

HOLOFERNES. Häpijähän se olisi Jos mie lesken leiristäni Judithin julean vaimon Maamme kannen kaunistuksen Tahallain takaisin lasken Että ei yhessä yötä Maata, samassa majassa, Levättäsi leirissäni. (Kovasti). Mikä teijän mielessänne Valtoamme vastustaissa? Outko nähnyt, kulloin kuullut Että ken on kestänynnä Vasten Assyrin aseihen? Kaikki kansat ympärillä Rauvettua, rauhan saivat. Mitä miettinööt uroonne, Mitkä varat ja varukset? Kohta heitä kohtoaapi Tarvis tärkeimmän tavaran Jano nälkä näännyttääpi. Anna ajoissa anoovat. Armon, säännän, annan heillen Ensikansoimme etuja.

JUDITHI. Vaikka viisas out valittu, Ymmärrykseltä ylävä, Niin et ellennä eloa, Tarkoita tapoja heijän, Usko uppiniskaisuutta, Heijän äksyyttä älyä. Yksi yllyttää yhäite, Vielä villihtöö enemmän Karkulaisesi kavala Achiori aivan viekas. Vallit meillä melko vahvat Eikä vähäinen väestö. Vaikka katkoit kaivontorvet; Uuvet kaivot kaivettuna, Eistettynä entisiä, Vähinvaivoin väljennetty.

HOLOFERNES Mitkä kaivot Kaupunnissa, Kuita lähteitä lähellä? Kaupuntinne kallijolla; Kova korkia perustus, Vesikuiva kukkulanne.

JUDITHI. Kaikki kallijot kahotut Heijän halkiimat haetut Louhissa ehitty loukut, Korvot tuhannet kokoovat. Vesi herttainen heruupi, Yhä tippuupi, tihuupi Verratonta juontavettä: Kirkas, kiiltävä makia Pesullen periparasta.

HOLOFERNES. Siitä nään sinun sanasi Mitä toimitat toeksi. Että ei ehitä vettä Kaupuntinne kaivannoista. Panin paikallen tulolla Vahit varmat kaivoillenne Kullenkin sataisen saatoin, Vesitorvet kaikki katkoin Vettävetävät kynänne. Vahit turhin vahtinunna, Aamutiijot annettuna Että ei ehitä vettä, Eikä hiirtä hiiskununna, Kaupunnista kaivoillenne Eikä eläintään eloa.

JUDITHI. Ruokavara heillä runsas Lihat, leivät liijoin määrin Ja nyt päätti päällikkömme Että eivät löyttä anna Ennen eineeksi panoovat Uhriksi kahotut karjat, Jumalallen juhlatutkin Elohin eläimet kaikki. Vaan ei sitä Luoja siije, Anna anteeksi Jumala, Suuri isämme suvaihte. Yhet syynä synnintöihen Siitä kaikillen katotus. Jo mie panin ja papatin Että heillä turhat tuumat, Varat vähät vastukseksi. Pyysin ajoissa avata Portit, polvillaan anoa Hellimmäistä helpotusta Huojennusta huonoimmillen Vapautta varattomillen Vahvan varjon vaimoväillen. Jos sie lupoisit lujasti Et et sorrata soalla Meijän kaupuntii katota: Että vältät värtämistä Suosijolla suostut meihen Jos et joukkoosi mänetä Päästessäsi meijän pääksi Valtikkaaksi meijän vallan: Kuin jo sanoin, niinmä saatan Salaite samoa tietä, Kuta luoksesi kuleksin Liehtoon leiristäis tuhannet, Ite pantiksi paneuvun Ettei estettä olisi Hiljoin sinne hiivittyä. Ei sovi sotijan moisen Vallanpäällikön valitun Vihaistuu vijattomillen, Kostoak koko kylällen Kahen syytä kaupunnissa.

HOLOFERNES. Vannon vahvalla valalla Lujasti lupoan sullen; Jos hyö taipuut tappeluta Verollisiksi veretä Niin en kansaanne katota Kaikki suojelen soalta Kahon kansaksi omaksi. Minä miesi puolustaja Kuninkaallen kuulijoita.

JUDITHI. Luoja luoksesi lähätti Salaite Jumala saattoi, Jos et onnistu otossa Jos on vahvat vastuksemme Tiellä mullen tiijetyllä Kovat kohtaasi varukset Armota minua ammu Kuolema kuriksi anna, Kovin kosto palkakseni.

HOLOFERNES. Uskon, saatana, sanasi Valmis käärme käskyllesi. Kuin ennen emäsi Eva Onnen omenan ojenti Miehellesä, mieluisasti Miekin ansaisi asetun. Vaan jos petät niin varaja Oma tuomijois tuloopi Sullen täysin täytetyksi. Min'en säästä, vaikka säälin.

JUDITHI. Tokko puheistain tokahat Mielettömäksi minua, Koska pantiksi paneuvun Niin on totta toivossani. Ei ole elämä mullen Vielä niin vihava ollut Että ehin surmoani Kuolemooni kohti jouvun. Vasta on elämä eissä, Vielä mulla toiset toivot Että on alulla aika Iloisin ikä elollen Nuoren nuorison yhessä, Kuka tiesi kunka saanen Parahimman palkinnoksi Petettyäni Bethulin Joka maksaapi jotakin Kauniin meijän kaupunneista Esiintuin Israilissa Itämaalla mainioita.

HOLOFERNES (Itekseen). Siksi on sitova mullen Nimin Judan Jumalan Kuin mie kulen näissä seuvuin Näillä mailla matkustelen. Kuinma kulen näistä seuvuin Näiltä mailta matkustelen Konsa jouvumme kotiimme Marsimme omillen maillen Täällä vannotut valani, Täällä nainnat narrinpilkat. Toiset pihat, toiset piijat Eri naiset naapurissa Vaan on vaimo jollen vannoin Ennennähtyjä enempi. (Kovasti). Jos sie suostut, morsijaksi Minun, mieheksi valihtet; Ite ihteni tarihten. Kuinsas joukkoni kuletat, Saamma kaupunnin salaite. Bethulissa häitä piemmä: Yli vaimoja ylistän Koristukseksi kotini. Rikkaimmaksi riikissämme Suurimmaks sukusi nostan, Anpa kättä, käy yheksi Ja jos suostut anna suuta.

JUDITHI. Annan merkiksi avijon Muistomuiskun liitostamme.

(Antaa suuta).

HOLOFERNES. Ei oisi liijat liitollemme Jospa mie sataisen saisin.

JUDITHI. Yksi muisku liiton muisto, Avijon alinomaiset.

HOLOFERNES. Kalliit on sanasi kaikki, Kallis kaunis out itekkin. Kaikki kallista sinulla! (Bagoallen). Pane ruokoa Bagoa Laita einettä eteemme.

JUDITHI. Jos sie suostut suuruksiini Ja et viinoini vihaistu Mulla on mukana heitä Ensimäistä Engodista. (Bagoallen). Kuin vaan annat astijoita Laitat pöyvällen lasija Eli tuonet juomatuopit Tahi pienoiset pikarit.

(Bagoa panoo astioita ja pikaria, Abra antaa ruokaa, Holofernes ja Judithi syövät. Abra kaataa täyvet pikarit Holofernellen vaan vajaat Judithille).

JUDITHI (Juuven). Onnea osoa toivon, Suon ikuista sulholleni, Valitullen valtikkaallen, Omituisellen omallen!

HOLOFERNES. Tätä joisin juotuvani Muistoon morsijan mokomman Koko nahka nassakkasi Tyytyväissä tyhjentäsin Sanottua ne sanasi. (Juopikin juotuankin, Abra yhä toista täyttää). Tietä Bagoa tiloja Abra auttaapi sinua!

JUDITHI. Vielä mulla viivykkijä Tahon tarkoin tiijustella Jos on vahit vaipunnunna Salaportin saapuvilla. Niitä juotin jouvuttelin Samoin viinoin viekottelin Jot on juotuna yhessä, Vielä jätin jäännöksijä Päätännäksi pääsä täytön.

HOLOFERNES. Minä toivon toiste saavan Kanpuntinne kaapatuksi Ja nyt levossa levätä Vaan on vasta vaikiampi Ehkä eivät toiste usko Vasta varajaat enemmän Juonne sinun juomijasi Kuin saap kulkusi tutuksi Minun leirissäin leposi. (Bagoallen). Anna käskyn vahvan käyvä Koko leirissä levitä Varma käsky vartijoillen. Judithi juleesti käypi Esteetönnä eistakasin, Minne mieliipi mänöökin. Sitten marsit vaan majaasi Kunne kuhtumus tuloopi Sitä ennen en suvaihte Kennen marssivan majaani. (Laitettua tiloa Bagoa mänöö). Vannon vahvasti sinullen Kuin jo lupasin lujasti Tuven, turvan kansallesi. Joka heiltä joukostani Hivuskarvan katkaiseisi, Päästätytän hältä pääsä. Mitä sie minullen tuosta Mullen panet palkinnoksi?

JUDITHI. Mitä minullen enempi Omaa olentoo ylempi? Talot tavarat rahani Kaikki kalliimmat kaluni Luven vähäväärtiseksi Varani minua vasten.

HOLOFERNES. Makiat on muistomaljat Makiammat muistomuiskut, Anna mullen vielä muisku Pane pantiksi sanasi Runhan rakkauven siteeksi.

JUDITHI. Koska niin on, en korista Että rauhoa rakennat. (Suuta antain). Muisku mullen, toinen sullen, Yhen yhteissä pijämmä.

HOLOFERNES (Melkein juopuneena). Outko juutas vai Jumala? Olet enkelii enempi! Muiskuiltasi muistomaljat Itekulta kaksi kaata, Eipä kaksikaan samoa Maljoa, makua anna, Vastaa mullen muiskujasi.

JUDITHI (Abrallen) Elä sitten kaa kahta Koska kolmea kysyyvät Multa muiskut lahjoitetut, Kaa yhteeseen yheksän, Kohastasa mullen kolme.

HOLOFERNES.(Juopi ja horjuu). Empä viinoa eneä Isoisi, jo inhoittaapi; Jo oun entistä enemmän Tällä kertoa kerinnyt Tulla täysin täytetyksi. Mutta muiskuisi minullen Kovin maistaavat makeellen Vievät viinoa enemmän Mieluistuissa mielen multa.

JUDITHI. Empä nyt eneä anna. Ylenmäärin multa yllä; Kukatiesi kuin kävisi, Ehkä liijaksi likoat, Kovin koitteleis sinua, Liijat muiskut muistomaljat. Ensin tehtävä tekomme Kaapattava kaupuntimme.

HOLOFERNES (Laulaa). Mitä sie minua säälit Empä mie sinua säästä, Enkä ensin täältä päästä Jospa häärit, vaikka häälit Vasta kanpunnin kahon Kulta kukan nyt tahon.

(Vaipuu ja vähän ajan perästä korsaa henkihieverinä).

JUDITHI (Abrallen). Ole sinä nyt ovella Vahi vartijoi hyvästi. (Polvillaan). Lasten Judaan humala Laita voitto lapsellesi Säännä voitto voimattoman Päästä häästä, häpeestä, Pulasta puhassa auta Syyttömänä synnintöihen. Vahvista vapisevata!

(Sieppaa Holofernen miekan, lyötyään kahesti sillä, veitellä eroittaa Holofernen pään ruumiista. Ojentain Abrallen).

Pistä säkkiini pikemmin Jouvu jouvutaan pyryllä Ei ou tuossa tuusimista Viipyminen viep hitollen.

(Abra panee pään säkkiin).

4. KOHTAUS

Bethulissa.

1. NÄYTÖS.

Judithi, Vanhimmat, Achior, Abra ja kansaa.

JUDITHI (ottain Holofernen pään. Achiorillen). Pää on tuossa päällikkösi Raato rauhassa viruupi Herjan ruumis hengetönnä Makaa makeesti majassa Eikä uhkoa unessa Valveillasa meitä vaarra.

ACHIOR (kauhistuu). Oisin tosin sullen suonut Kuolun toisen kuuluisallen: Vaan on suuri Herran valta Tiesä tekosa salaiset.

JUDITHI (Vanhimmillen). Ajakaatten nyt asijat Väjymätä välttämätä Pannen pääsä paalin päähän. Vallillen lyhinvalollen Loiston loitollen näkyvän Vavaistuut vahit lähimmät Nähtyvään näön mokomman Hämmästyyvät hemmentäävät Muita murhehuuvoillasa. Joutukatten joukoltasa Että saisitta samassa Yrittää yhessä kaikki. Kennen tapaatta tapatta Jospa leirissä lepeisi Taikka tappelun keolla Vaikka piilossa pijäksen.

(Pää paalitaan lyhin valoon ja joukko töyteä huuvolla leiriin. Huuto leirissä).

Holofernes hoi isämme, Kuule sankari sanamme. Kuule kultainen kuningas Hiiret hiiskuuvat pesistä, Yksin ylpeesti tuloovat. Suuret suulla, joukoin suurin, Vahit vangiksi otetut, Äijä väkeä vähennyt, Paljo leiristä paenna. Ammoniitit ammoin männyt Juudaan seuroin sekautui Asettautui heijän alle. Tänne täyttäävät pyryllä Achiorin käskyn alla, Kuuluisan kulettajasa.

BAGOA. Pää on viety päälliköltä, Ruumis maahan rutjattuna. Pako neuvona parassa. Elohini heijän eistä Sotinna, soaissut meijät, Kaottanna meijän kansan. Vahva Juudaan Jumala.

(Kansa palaitessa tuopi paljo voittokaluja ja vankija).

OTHONIELI. Vangit orjaksi otamma, Kulta kukkarot jaamma. Miekat jaan miehillemme, Judithillen juontamaljat Ynnä kallimpii kaluja, Joka voiton voimakkailta Tempasi terävä ämmä.

JUDITHI. Herran voima heijät voitti Apu Jumalan alenti. Kilvoin häntä kiittäkäämme. Ilolaulut laulakaamme. Kiitos julkisen Jumalan!

ACHIOR. Vahva Judaan Jumala Sen jo myöskin myöten antoi Paossaan pakana joukko. Tahon tauvota sekaanne Otan uskonne omaksi.

JUDITHI. Achior asukoon meillä Ammoniitit ansainnunna Israilin eloniloa.

KANSA. Amen: ainoan Jumalan Apu aseita enempi.