Ambrosio de Milán, de nombre original Aurelio Ambrosio fue un destacado obispo de Milán y un importante teólogo y orador. Hermano de santa Marcelina, es uno de los cuatro Padres de la Iglesia latina o de Occidente y uno de los 36 doctores de la Iglesia católica.
Aurélio Ambrósio, mais conhecido como Ambrósio, foi um arcebispo de Mediolano que se tornou um dos mais influentes membros do clero no século IV. Foi prefeito consular da Ligúria e Emília, cuja capital era Mediolano, antes de tornar-se bispo da cidade por aclamação popular em 374. Ambrósio era um fervoroso adversário do arianismo.
Ambrosio de Morales was a historian. After his studies at the University of Salamanca and Alcalá, he took Holy orders. Soon he was elected to the chair of Belles-Lettres at Alcalá. In 1574 he was appointed chronicler of Castile and commissioned to continue Florián de Ocampo's Crónica General de España. This he brought down, after ten years of labour on it, to the date of the union of Castile and León under Ferdinand I. His pupil Sandoval continued it down to 1079.
Ambrosio de Morales fue un fraile jerónimo español que destacó como humanista, historiador y arqueólogo, además de ser catedrático de retórica en la Universidad de Alcalá y cronista de Castilla en 1563.
Pyhä Ambrosius oli Mediolanumin eli nykyisen Milanon piispa ja merkittävimpiä kristillisen kirkon kirkkoisiä 300-luvulla. Ambrosiusta kunnioitetaan katolisuudessa, ortodoksisuudessa, anglikaanisuudessa ja luterilaisuudessa. Yhdessä Augustinuksen, Hieronymuksen ja Gregorius Suuren kanssa hänet lasketaan yhdeksi neljästä katolisen kirkon antiikin ajan kirkonopettajasta. Piispa on esimerkiksi mehiläisten, kynttilöiden valmistajien, kotieläinten, hanhien, Milanon, poliisien ja opiskelijoiden suojeluspyhimys. Hänen juhlaansa vietetään 7. joulukuuta. Pyhimyksen mukaan on nimetty alun perin vuosina 379–386 rakennettu basilika Basilica di Sant'Ambrogio Milanossa ja kirkko Sant'Ambrogio Firenzessä. Pyhä Ambrosius tunnetaan myös pyhän Augustinuksen kastajana.
Ambrosius av Milano, född cirka 340 i Trier i södra Gallien, död 4 april 397 i Milano, var ärkebiskop av Milano 374. Han räknas som kyrkofader och vördas som helgon inom nyss nämnda samt de ortodoxa kyrkorna med minnesdag den 7 december.
