János Vajda (1827–1897) oli unkarilainen runoilija. Hän osallistui Unkarin vapaussotaan ja joutui siitä rangaistukseksi 1849 tavallisena sotamiehenä Itävallan armeijaan, josta vapautui 1853. Vajda oli intohimoinen runoilijaluonne, joka käytti usein liioittelua ja mauttomuuksia. Hänen kootut runonsa ilmestyivät 1882, ja sen ilmestyttyä hän julkaisi vielä kaksi kokoelmaa, 1892 ja 1895. Vajda kirjoitti myös kertovia runoelmia, murhenäytelmän sekä muistelmia sotilasajoiltaan.
