August Kitzberg (1855–1927) oli virolainen kirjailija. Hän kirjoitti sanomalehtipakinoita, myöhemmin novelleja ja erityisesti näytelmiä. Kitzbergin parhaiksi arvioituja kirjoja ovat Eesti kirjameeste seltsin palkitsema historiallinen Maimu (1890) ja nuoruusmuistoihin perustuva maalaiselämän kuvaus Veli Henn. Kitzbergin kertomusten luoteenomaisia piirteitä ovat välitön esitystapa ja sanomalehtipakinan tyyli. Näytelmäkirjailijana Kitzberg oli aikansa Viron parhaimmistoa. Ansiokkaimpina on pidetty näytelmiä Punga-Mart ja Uba-Kaarel (1903), Tuulte pöörises ja Libahunt. Kitzbergin näytelmät edustavat virolaisen draaman kehitystä seuranäytelmistä taiteelliselle tasolle.
August Kopisch (1799–1853) oli saksalainen taidemaalari ja runoilija. Hän suoritti taideopintonsa Prahan ja Wienin taideakatemioissa ja harjoitti maalaustaidetta Dresdenissä 1819–1822, kunnes käteen syntynyt vika esti häntä maalaamasta.
August Friedrich ”Gustl” Kubizek oli Adolf Hitlerin läheisin ystävä vuosina 1904–1908. Toisen maailmansodan jälkeen hän kirjoitti heidän ystävyydestään muistelmateoksen, joka on yksi keskeisimmistä nuoren Hitlerin elämän kuvauksista.
August Mau oli saksalainen arkeologi. Hän tutki Pompejia ja sen seinämaalausten symboliikkaa ja tyylilajeja. Hänen teoksensa Pompeji in Leben und Kunst oli merkittävä Pompejin tutkimuksen edistysaskel. Siinä jaoteltiin pompejilaiset maalaustyylit neljään kauteen. Tutkimukset auttoivat ymmärtämään antiikin Rooman ajan elämää laajemminkin.
August Schleicher oli saksalainen kielentutkija, joka otti käyttöön sukupuun kielten välisiä sukulaisuussuhteita kuvatessaan. Hänen pääteoksensa, Compendium der vergleichenden Grammatik der indogermanischen Sprachen (1861–1862), on nuorgrammaatikkoja edeltävän historiallis-vertailevan kielentutkimuksen merkkiteoksia. Schleicher ei kuitenkaan ollut vain vertailevan indoeurooppalaisen kielentutkimuksen pioneereja, vaan häntä kiinnosti myös kielen luonne ja kielitieteen asema tieteiden joukossa. Schleicherin vähän hämärän käsityksen mukaan kieli on organismi. Näin ollen kielitiedettäkin oli luontevaa pitää luonnontieteenä.
August Šenoa oli kroatilainen romaanikirjailija, runoilija, kriitikko ja toimittaja. Hän oli 1800-luvun lopun merkittävimpiä kroatialaisia kirjailijoita, ja 1870-lukua on jopa kutsuttu Šenoan aikakaudeksi. Šenoa vei kroatialaisen romaanikirjallisuuden romantiikasta realismiin. Hän käsitteli runoissaan, romaaneissaan ja novelleissaan Zagrebia, sekä sen historiaa että nykyaikaa.
Johan August Strindberg ( kuuntele ääntämys (ohje)) (22. tammikuuta 1849 – 14. toukokuuta 1912) oli ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija sekä taidemaalari. Hän on yksi Ruotsin tunnetuimmista kirjailijoista ja yksi modernin teatterin suurista vaikuttajista. Strindbergin tuotanto on lähinnä naturalistista ja ekspressionistista.
August von Platen-Hallermünde, kreivi, oli saksalainen runoilija. Hänen suvullaan on yhteiset juuret ruotsalaisten von Platen -sukujen kanssa. Platen osallistui 1815 liittoutuneiden hyökkäykseen Ranskaan. Varuskuntapalveluksen rinnalla hän omistautui opiskelulle ja oli 1818 opiskelijana Würzburgin yliopistossa ja 1819–1826 Erlangenissa, missä hän sai voimakkaita vaikutteita Friedrich von Schellingiltä ja perehtyi useisiin kieliin, muun muassa persiaan ja arabiaan.
August Wilhelm Hupel oli saksalainen pappi, kielitieteilijä ja julkaisija. Muutettuaan Viroon hän tutki etenkin Viron ja Liivinmaan kieliä ja kansoja, mutta hänen teoksensa koskivat monia tieteenaloja. Hupelin ajattelutapa oli valistusajalle tyypillinen humaani.
