Alfred Anton Jensen oli ruotsalainen kirjailija. Päätettyään opintonsa Uppsalan yliopistossa hän toimi sanomalehtimiehenä, matkusteli paljon slaavilaisissa maissa ja tuli 1901 Ruotsin akatemian Nobel-instituutin jäseneksi. Jensen on kääntänyt useita aikansa parhaiden slaavilaisten kirjailijoiden, kuten Adam Mickiewiczin, Svatopluk Čechin, Aleksandr Puškinin, Nikolai Gogolin ynnä muiden, teoksia ruotsin kielelle sekä kirjoittanut matkakertomuksia, kuvauksia ja tutkielmia slaavilaisten kansojen sivistyselämästä ja kirjallisuudesta, kuten Ryska skaldeporträtt 1898; Gundulić und sein Osman, 1900; lukuisia kirjoituksia ruotsalaiseen tietosanakirjaan Nordisk familjebok ja niin edelleen. Hän julkaisi myös omia runokokoelmia.
Alfred L. Kroeber oli yhdysvaltalainen kulttuuriantropologi, joka oli erityisen kiinnostunut Amerikan alkuperäisväestöstä. Hänen tyttärensä oli kirjailija Ursula K. Le Guin.
Alfred Lichtwark oli saksalainen Hampurissa toiminut taidehistorioitsija, museonjohtaja ja pedagogi. Hän oli yksi museopedagogiikan ja taidekasvatusliikkeen perustajista.
Alfred Marshall oli brittiläinen kansantaloustieteilijä, jota pidetään yhtenä aikansa merkittävimmistä taloustieteen tutkijoista. Marshallin vuonna 1890 julkaistu Principles of Economics oli erityisesti Britanniassa laajasti käytetty taloustieteen perusoppiteos useita vuosia.
Alfred Meissner (1822–1885) oli saksalainen runoilija. Hän kuului Nuoren Saksan kumoukselliseen runoilijapiiriin. Parasta on hänen lyriikkansa, esimerkiksi Byronin ja George Sandin muistolaulut.
Alfred North Whitehead oli englantilainen matemaatikko, josta tuli myöhemmin yhdysvaltalainen filosofi. Hän kirjoitti algebrasta, logiikasta, matematiikan perustasta, tieteenfilosofiasta, fysiikasta, metafysiikasta ja koulutuksesta. Hän kirjoitti teoksen Principia Mathematica yhdessä Bertrand Russellin kanssa.
Alfred Reinhold Nyberg oli suomalainen insinööri, arvoltaan salaneuvos. Hänen vanhempansa olivat kamarineuvos Claes Henrik Nyberg ja Ottiliana Anna von Fieandt. Hän oli vuodesta 1886 Pietarissa Aleksanteri I:n kulkulaitosinsinööriopistossa satamarakennusopin professori ja sitten 1896–1903 tie- ja vesirakennusten ylihallituksen päällikkö. Hän julkaisi venäjänkielisen teoksen satamarakennuksista.
Alfred Russel Wallace oli brittiläinen luonnontieteilijä, tutkimusmatkailija, humanisti ja yhteiskuntakriitikko. Hänet tunnetaan paitsi ”eliömaantieteen isänä” myös luonnonvalintateorian kehittämisestä itsenäisesti riippumatta saman aiheen kanssa työskennelleestä Charles Darwinista. Hän kehitti runsaasti evoluutioteoriaa, muun muassa Wallacen ilmiö ja eläinten värivaroitus ovat hänen keksimiänsä käsitteitä. Darwin sai tietää Wallacen ajatuksista alkukesällä 1858, kun Wallace lähetti hänelle esseen ’Lajien taipumuksesta poiketa loputtomasti alkuperäisestä’. Esseen idea oli täysin sama kuin Darwinin teoria. Kunnia ajatuksen keksimisestä sovittiin jaettavaksi molemmille. Niinpä heinäkuussa 1858 kummankin kirjoituksen yhteenveto esiteltiin yhtä aikaa. Jälkeenpäin Darwin työskenteli asian parissa voimallisemmin ja kokosi todisteita teorian tueksi.
