Ivan Ignatjevitš Jakubovski oli Neuvostoliiton marsalkka. Hän toimii Varsovan liiton komentajapäällikkönä vuosina 1967–1976. Hänelle myönnettiin kahdesti aikansa korkein kunnianosoitus, Neuvostoliiton sankarin tähti.
↑ Указ Президиума Верховного Совета СССР «О присвоении звания Героя Советского Союза генералам, офицерскому, сержантскому и рядовому составу Красной Армии» от 10 января 1944 года // Ведомости Верховного Совета Союза Советских Социалистических Республик : газета. — 1944. — 19 января. — С. 1
Ivan Dmitrijevitš Jakuškin (1793–1857) oli venäläinen sotilas vanhaa venäläistä ylimyssukua ja dekabristi. Hän osallistui kaartinupseerina sotaan Napoleonia vastaan. Sotaretken aikainen oleskelu ulkomailla paljasti hänelle, samoin kuin monelle muullekin venäläiselle upseerille, kotimaan olojen kierouden. Saattaakseen Venäjälle perustuslaillisen hallituksen ja poistaakseen maaorjuuden Jakuškin perusti yhdessä Nikita Muravjevin, Sergei Muravjev-Apostolin ja ruhtinas Sergei Trubetskoin kanssa Pelastuksen liiton. Intomielisyydessään hän 1817 aikoi surmata keisari Aleksanteri I:n, kun eräs hänen toverinsa ilmoitti valheellisesti keisarin aikovan luovuttaa muutamia valtakunnan osia Puolalle ja siirtävän pääkaupungin Varsovaan.
Ivan Antonovitš Jefremov oli neuvostoliittolainen tieteiskirjailija, paleontologi ja biologian tohtori. Häneltä on suomennettu teokset Käärmeen sydän ja Andromedan tähtisumu (1961). Jälkimmäinen tieteisromaani herätti ilmestyessään suurta huomiota. Siitä väiteltiin Neuvostoliitossa voimakkaasti puolesta ja vastaan". Teos oli neuvostotieteiskirjallisuudessa uuden ajan avaus tyylillisestä jäykkyydestään ja kaavamaisista henkilöhahmoista huolimatta. Lisäksi teos aktivoi monia nuoria tiedeuralle. Suomentamaton ven. Час Быка "Härän hetki" sensuroitiin Neuvostoliitossa pian julkaisun jälkeen vetämällä se pois kirjastoista ja kirjakaupoista. Syynä oli se, että kommunistisen puolueen edustajat näkivät siinä kritiikkiä reaalisosialismia kohtaan. Härän hetkeä ei myöskään mainittu Jefremovista tehdyissä kuoleman jälkeisissä neuvostoliittolaisissa arvioinneissa.
Ivan Karpenko-Karyi, kirjailijanimi: Ivan Tobilevytš, oli tunnettu ukrainalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija. Hänen sisaruksiaan olivat teatterin piirissä toimineet Panas Saksahanskyi, Mykola Sadovskyi, ja Marija Sadovska-Barilotti.
Ivan Vasiljevitš Kirejevski oli venäläinen kirjailija, filosofi ja kirjallisuuskriitikko, jota pidetään Aleksei Homjakovin ohella slavofiilisen ajatussuuntauksen toisena perustajana.
Ivan Klíma on tšekkiläinen kirjailija. Hänellä oli juutalainen isä, mutta hänelle annettiin protestanttinen kasvatus; tästä huolimatta hän vietti toisessa maailmansodassa yli kolme vuotta keskitysleirillä.
