Magsud Ibragimbekov, myös Ibrahimbekov, oli azerbaidžanilainen kirjailija, joka kirjoitti venäjäksi. Aiheena hänen teoksissaan on muun muassa perinteisen itämaisen elämänmuodon vaikutus nykyihmiseen. Hän on kirjoittanut myös näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia. Hän on Azerbaidžanin kansankirjailija. Bakussa on hänen nimeään kantava taidekeskus hänen isoisänsä rakennuttamassa talossa.
Mahadevi Varma oli intialainen hindinkielinen runoilija ja kirjailija. Häntä pidetään yhtenä neljästä pilarista Chhayavaadin aikakauden hindikirjallisuudessa. Häntä on kutsuttu myös nimellä ”Modern Meera”. Runoilija Nirala oli kerran kutsunut häntä ”Saraswatiksi hindikirjallisuuden valtavassa temppelissä”. Varma oli nähnyt Intiaa ennen itsenäisyyttä ja sen jälkeen. Hän oli yksi niistä runoilijoista, jotka työskentelivät Intian laajemman yhteiskunnan hyväksi. Hänen runoutensa lisäksi myös hänen sosiaalinen kohotustyönsä ja hyvinvoinnin kehittämisensä naisten keskuudessa on kuvattu syvästi hänen kirjoituksissaan. Nämä vaikuttivat suuresti lukijoiden lisäksi myös kriitikoihin, erityisesti hänen romaaninsa Deepshikha kautta.
Mahasweta Devi oli intialainen bengalinkielinen kirjailija ja aktivisti. Hänen merkittäviä kirjallisia teoksiaan ovat Hajar Churashir Maa, Rudali ja Aranyer Adhikar. Hän oli itse julistautunut vasemmistolainen, joka työskenteli Intian Länsi-Bengalin, Biharin, Madhya Pradeshin ja Chhattisgarhin osavaltioiden heimojen oikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien puolesta. Hänet palkittiin useilla kirjallisuuspalkinnoilla, kuten Sahitya Akademi -palkinnolla (Bengalissa), Jnanpith-palkinnolla ja Ramon Magsaysay -palkinnolla sekä Intian siviilipalkinnoilla Padma Shri ja Padma Vibhushan.
Mohandas Karamchand Gandhi, tavallisesti kutsuttu nimellä Mahatma Gandhi oli Intian itsenäisyysliikkeen johtaja. Hänet tunnetaan väkivallattoman vastarinnan satyagrahan kehittäjänä.
Mahmoud Darwish oli palestiinalainen runoilija ja kirjailija. Hän sai lukemattomia palkintoja kirjallisesta tuotannostaan ja häntä pidettiin Palestiinan kansallisrunoilijana. Hänen tuotannossaan Palestiinasta tuli kadotetun paratiisin, syntymän ja ylösnousemuksen ja karkotuksen ja maanpaon aiheuttaman tuskan vertauskuva Runoilija Naomi Shihab Nye on sanonut Darwishin teoksista:» Palestiinan kansa hengittää Darwishin kautta, hän on maanpakolaisuuden ja yhteenkuuluvuuden kaunopuheinen todistaja....»
Mahmud Sami al-Barudi oli egyptiläinen upseeri ja poliitikko. Parlamentarismia ja perustuslaillisuutta kannattanut al-Barudi toimi maansa pääministerinä niin sanotun Urabi-kapinan aikaan vuonna 1882. Hänen kautensa päättyi brittien väliintuloon ja muiden urabistien tapaan hänet karkotettiin maasta. Al-Barudi armahdettiin vuonna 1900 jo vanhana ja sokeana. Sotilaan ja poliitikon uransa ohella hän oli kiinnostunut runoudesta ja hänen abbasidien kauden runojen kokoelmansa julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen.
Mahmud Tarzi (1865–1933) oli afganistanilainen lehtimies ja poliitikko. Hän oli 1900-luvun alun Afganistanin merkittäviä uudistushaluisia poliitikkoja, ja hän suhtautui kriittisesti Afganistanin uskonnolliseen oppineistoon ja maan takapajuisuuteen. Hän oli maan kuninkaan Aman Allah Khanin appi ja hänen tyttärensä Soraja oli maan kuningatar. Mahmud Tarzi oli merkittävä poliittinen tekijä ja kuningas Aman Allahin tukija. Hänen merkittävimmiksi saavutuksikseen voidaan lukea Afganistanin koulutusjärjestelmän kehittyminen ja maan ensimmäiset askeleet kohti perustuslaillista poliittista järjestelmää Seurauksena oli, että koulutukseen pääsy ei rajoittunut enää maan yläluokkaan ja islamilaiseen ulamaan. Kaupunkien keskiluokka ja heimojen johtajat alkoivat myös lähettää poikiaan uusiin kouluihin. Tällä tavalla modernit ajatukset tunkeutuivat hitaasti myös heimoyhteiskuntaan. Nuorten afgaanien koulutusuudistusten seurauksena koulutettu luokka kasvoi huomattavasti seuraavien vuosikymmenien aikana.
Mahmudxoʻja Behbudiy oli keskiaasialainen kansanvalistaja, kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli yksi džadidismin nimellä tunnetun uudistusliikkeen johtajista.
