Sigurjón ”Sjón” Birgir Sigurðsson on islantilainen muusikko ja kirjailija. Hänen romaaneihinsa kuuluvat muun muassa Sinun silmäsi näkivät minut (1994), Skugga-Baldur (2003), Argon lastu (2005) ja Poika nimeltä Kuukivi (2013). Sjón sai vuonna 2005 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon kertomuksellaan Skugga-Baldur.
Skitalets (ven. Скита́лец, suomeksi ”maankiertäjä, kulkuri”, oikea nimi Stepan Gavrilovitš Petrov, Степа́н Гаври́лович Петро́в; 9. marraskuuta 1869 nykyisen Samaran alueen Privolžjen piirin Obšarovkan kylä – 25. kesäkuuta 1941 Moskova) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen kirjailija.
Skogekär Bergbo on salanimi, jonka taustalla oleva henkilö on kirjoittanut aikakautensa ruotsalaisen runouden parhaimmistoon kuuluvat teokset Thet swenska språketz klagemål, at thet, som sigh borde, icke ährat blifwer, Venerid (1680) ja Fyratijo små wijsor (1682). Aiemmin arveltiin, että salanimen takana on Gustaf Rosenhane. Helmikuussa 2024 julki tulleiden seikkojen perusteella kyse onkin voinut olla hänen veljestään Schering Rosenhanesta.
Slavoj Žižek on slovenialainen filosofi ja kulttuurikriitikko. Hän opiskeli filosofian tohtorin tutkintoonsa asti Ljubljanan yliopistossa, ja sen jälkeen hän opiskeli psykoanalyysia Pariisin yliopistossa. Žižekiä on luonnehdittu yhdeksi 2000-luvun lainatuimmista vasemmistoajattelijoista maailmassa.
Sławomir Mrożek oli kansainvälisesti tunnetuimpia puolalaisia näytelmäkirjailijoista. Hän kuului vuoteen 1963 saakka Puolan yhdistyneeseen työväenpuolueeseen mutta poistui sitten 1968 Pariisiin ja palasi Puolaan vasta vuonna 1996.
Snorri Sturluson oli Islannin kuuluisin historiankirjoittaja, runoilija ja poliitikko. Hänen kirjoittamansa Proosa-Edda ja Heimskringla ovat erittäin tärkeitä lähteitä Skandinavian varhaishistorian ja skandinaavisen muinaisuskonnon tutkijoille.
Anna Brita Sofie Sarenbrant on ruotsalainen rikoskirjailija. Hän työskenteli aiemmin toimittajana, mutta ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 2012.
Sofija Andruh’ovytš on ukrainalainen kirjailija ja kääntäjä. Hänen läpimurtoromaaninsa oli Feliks Avstrija vuonna 2014. Se sijoittuu Andruh’ovytšin synnyinkaupunkiin 1900-luvun alussa, ja kirjan nimi viittaa Habsburgien tunnuslauseeseen. Muissakin romaaneissaan Andruh’ovytš käsittelee Ukrainan historiaa. Amadoka kertoo kolmessa osassa yhden perheen kolmen sukupolven tarinan 1930-luvun Stalinin vainoista Donbassin valtaukseen vuonna 2014.
