Wolf(gang) Haas on itävaltalainen kirjailija. Hän on tullut tunnetuksi erityisesti rikosromaaneistaan, ja hänelle on myönnetty saksalainen Deutscher Krimipreis.
Wolfgang Amadeus Mozart, kastenimeltään Joannes Chrysostomus Wolfgangus Theophilus Mozart oli itävaltalainen klassismin ajan säveltäjä. Häntä pidetään yhtenä suurimmista eurooppalaisen taidemusiikin säveltäjistä. Mozart sävelsi niin sinfonia-, ooppera- kuin konsertto-, kirkko- ja kamarimusiikkia.
Wolfgang Borchert oli saksalainen kirjailija. Hänen tuotantoonsa vaikutti merkittävästi palvelu toisen maailmansodan aikana Wehrmachtissa. Hänen tärkein teoksensa on näytelmä Ovien ulkopuolella. Borchert on suosituimpia Saksan toisen maailmansodan jälkeisiä kirjailijoita, ja häntä luetaan kouluissa edelleen.
Wolfgang Hildesheimer oli saksalainen kirjailija. Hän opiskeli kuvataiteita Lontoossa 1937–1939 ja oli toisen maailmansodan aikana Palestiinassa ja sodan päätyttyä 1945–1946 tulkkina Nürnbergin oikeudenkäynnissä.
Wolfgang Kirchbach (1857–1906) oli saksalainen prosaisti ja runoilija. Hän toimitti 1888–1889 Dresdenissä kirjallisuuslehteä Magazin für Literatur des In- und Auslandes. Kirchbach oli henkevä kirjallisuuskriitikko. Runoilijana ja kirjailijana häntä haittaa teennäisyys. Hänen tuotannostaan ovat merkittäviä esimerkiksi taiteilijaromaani Salvator Rosa (1880), runovalikoima Ausgewählte Gedichte (1883), draamarunoelmat Die Waiblinger (1887), Die letzten Menschen (1890 ja huvinäytelmät Der Menschenkenner, Warum Frauen die Männer lieben ja Jung gefreit.
Wolfgang Koeppen oli saksalainen kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat kolme 1950-luvun alkupuolen romaania, joissa hän käsittelee Saksan sodanjälkeistä jälleenrakennuksen kautta kriittisesti: Kyyhkyset ruohikolla (1951), Kasvihuone (1953) ja Der Tod in Rom (1954). Omaelämäkerrallisessa teoksessaan Jugend (1976) hän kuvaa porvarillisten normien ulkopuolella viettämäänsä nuoruutta. Hän on kirjoittanut myös matkakirjoja.
Wolfgang Ratke (1571–1635) oli saksalainen uudistuspegagogi. Vuoden 1612 kirjelmässään hän kertoi uudistavansa Saksan koululaitoksen, mutta Ratken uudistustesti Anhalt-Köthenissä ei onnistunut. Hän olisi halunnut uudistaa myös Ruotsin koululaitoksen mutta ei saavuttanut Axel Oxenstiernan luottamusta. Hänen arvostettuja kantojaan olivat esim., että kielenopetuksen lähtökohtana on oltava teksti, ei kielioppi, että samanaikaisten oppiaineiden määrässä oli pysyttävä kohtuudessa ja että oli vähennettävä rangaistuksia. Johan Amos Comenius tuki Ratken kantoja kieltenopetuksessa. Ratken ja William Pettyn esittämiä pedagogiseen realismiin liittyviä teorioita pyrittiin soveltamaan mm. Tanskan ja Saksan ritariakatemioissa. Ratke oli ensimmäinen, joka ponnekkaasti vaati äidinkieltä käytettävän ensimmäisenä opetuskielenä. Häntä pidetään maansa ensimmäisenä uudenaikaisen kasvatuksen esitaistelijana.
Wolfhart Pannenberg oli saksalainen luterilainen teologi, Karl Barthin oppilas, joka on vaikuttanut merkittävästi oman aikamme teologiaan. Hänen ajatteluaan on tutkittu myös suomalaisissa yliopistoissa.lähde?
