Ahmet Zeki Velidi Togan oli baškiiritaustainen turkkilainen historioitsija, turkologi, opettaja, tohtori ja poliitikko. Togan tunnettiin baškiirilaisen kansallismielisen liikkeen keulahahmona. Myöhemmin Togan vaikutti Turkissa ja toimi muun muassa Istanbulin yliopistossa opettajana. Toganin kirjallinen työ keskittyy islamin- ja turkkilaisten kansojen historiaan.
Pyhä Zeno Veronalainen oli pyhimys, marttyyri, huomattu saarnaaja sekä Veronan piispa. Mies sai loistavan klassisen koulutuksen ja nimitettiin Veronan piispaksi vuonna 362. Pyhimys näyttää olleen Veronan kahdeksas piispa. Hän edisti kuria papistossa ja liturgisessa elämässä, rakennutti katedraalin ja perusti nunnaluostarin. Pyhimys vastusti areiolaisuutta ja otti vastaan pakolaisia Pohjois-Afrikasta jotka pakenivat areiolaisten vainoja. Mies kirjoitti laajasti kirkollisista aiheista kuten erityisesti Kristuksen neitseellisestä syntymisestä. Hän liittyi pyhän Firmuksen ja pyhän Rusticuksen reliikkien tuomiseen Veronaan. Veronassa on hänelle omistettu basilika ja noin kolmekymmentä kirkkoa ja kappelia kantaa hänen nimeään. Mies on kalastajien, puhumaan oppivien lasten, kävelemään oppivien lasten, juuri syntyneiden vauvojen ja useiden Italian paikkojen suojeluspyhimys sekä hänet esitetään piispana jonka piispansauvaan on sidottu kala tai piispana jolla on onkivapa. Hänen muistopäiväänsä vietetään 12. huhtikuuta.
Zenodotos oli kreikkalainen filologi Efesoksesta, Aleksandrian kirjaston ensimmäinen ylikirjastonhoitaja. Hän kehitti kirjaston lajittelua aiheittain, ja keksi, että kirjat kannattaa järjestää aakkosjärjestykseen tekijän nimen alkukirjaimen mukaan.
Zenon Elealainen oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi ja Parmenideen perustaman elealaisen koulukunnan jäsen. Zenon tunnetaan erityisesti paradokseistaan, joiden avulla hän yritti todistaa, että liikkeen, moneuden, jatkuvuuden ja äärettömyyden käsitteet ovat ristiriitaisia. Aristoteles kutsui häntä dialektiikan keksijäksi.
Zenon Kuzelja, ukr. Зенон Кузеля, oli ukrainalainen kansatieteilijä. Hän toimi kielen ja kirjallisuuden parissa ja myös journalistina ja yhteisövaikuttajana. Hän oli vuodesta 1909 Ševtšenkon tieteellisen seuran (NTŠ) täysjäsen.
Zenon Tarsoslainen oli kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän oli Khrysippoksen oppilas ja opiskeli yhdessä Diogenes Babylonialaisen ja Antipatros Tarsoslaisen kanssa. Diogenes oli myös Zenonin oppilaana jonkin aikaa, mutta ei tiedetä kuinka kauan. Zenon kuului keskivaiheen stoalaisuuteen ja vaikuttaa hyväksyneen kaikki stoalaiset opit, paitsi että hän kielsi lopussa koittavan suuren maailmanpalon.
