Kersantti Chris Ryan on erään entisen brittiläisten Special Air Service -joukkojen erikoissotilaan käyttämä kirjailijanimi. Ryan nousi julkisuuteen sen jälkeen, kun hän onnistui ainoana Bravo Two Zero -ryhmän jäsenenä pakenemaan vihollisilta Persianlahden sodassa.
Chris Welch on brittiläinen musiikkitoimittaja. Hän aloitti toimittajanuransa The Kentish Timesissa vuonna 1960 ja ryhtyi vuonna 1964 musiikkitoimittajaksi Melody Maker -lehdessä. Hän on kirjoittanut myös Metal Hammer- ja Kerrang!-lehtiin.
Christa Wolf, oli tunnetuimpia entisessä Itä-Saksassa aloittaneita kirjailijoita. Hän toimi kirjailijana, esseistinä ja myös kirjallisuuskriitikkona.lähde?
Christel Rönns on suomenruotsalainen graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka on erikoistunut lastenkirjojen kuvitukseen. Kuvittamisen ohella hän on myös kirjoittanut lastenkirjoja. Vuonna 2012 hän voitti Finlandia Junior -palkinnon teoksestaan Det vidunderliga ägget. Hänen kuvittamansa teos on ollut Finlandia Junior -ehdokkaana myös vuosina 2000, 2003, 2006, 2007 ja 2010.
Christfried (Kristfrid) Ganander oli suomalaisen kansankulttuurin kerääjä, pappi ja sanakirjan tekijä. Gananderin suurin saavutus oli ensimmäisen laajan suomen kielen sanakirjan kerääminen, joka jäi kuitenkin julkaisematta. Lisäksi hän oli kansanrunouden kerääjä jo ennen Elias Lönnrotia.
Christian August Crusius oli saksalainen filosofi ja teologi. Crusius opiskeli Leipzigin yliopistossa, ja hänestä tuli yliopiston teologian professori vuonna 1750 ja rehtori vuonna 1773.
Christian Dietrich Grabbe (1801–1836) oli saksalainen näytelmäkirjailija. Hän kirjoitti useita näytelmiä, joiden vahvin puoli ei ole esitettävyys mutta joissa ilmenevä luonteenerittely on usein nerokas, joskin toisinaan erikoinen ja keinotekoinen. Hänen draamansa Herzog Theodor von Gothland on osaksi mauton, mutta suurisuuntainen ja syväajatuksinen. Hänen muista draamateoksistaan ovat huomattavia Don Juan und Faust (1829), Kaiser Friedrich Barbarossa (1829), Kaiser Heinrich VI (1830), Napoleon oder die hundert Tage (1831), Hannibal (1835) ja Die Hermansschlacht. Monet arvostelijat pitivät aikoinaan Grabbea Heinrich von Kleistin rinnalla Friedrich Schillerin jälkeen Saksan suurimpana draamaerona.
