Günter Wallraff on saksalainen toimittaja ja kirjailija, joka yhteiskunnan epäkohtia paljastaakseen on tehnyt raportteja ja kirjoja esiintymisistään eri rooleissa, kuten somalina, tehdastyöläisenä ja turkkilaisena ”Gastarbeiterina” (vierastyöläisenä).
Gustaf af Geijerstam (1858–1909) oli ruotsalainen kirjailija. Hän valmistui ylioppilaaksi 1877 ja filosofian kandidaatiksi 1879 ja antautui sitten kokonaan kirjalliselle uralle. Hän oli 1880-luvun realistisen kirjallisuuden huomatuimpia edustajia ja julkaisi suunnan uranuurtajana muun muassa teokset Gråkallt (1882), Strömoln (1883), Fattigt folk (1884), Erik Grane (1885), Pastor Hallin (1887), Tills vidare (1887), Fattigt folk (1889), Kronofogdens berättelser (1890). Geijerstam kirjoitti myös näytelmiä, muun muassa: Svärfar (1888), Aldrig i lifvet (1890), Per Olson och hans käring (1894), Lars Anders och Jan Anders (1894). Hänen tuotannossaan on 1890-luvun keskivaiheilla huomattavissa muutos siinä, että hän antautuu syvällisempään ja hienostuneempaan sielunelämän kuvaukseen ja varsinkin sen mystisiin ilmauksiin. Hän oli aikanaan Ruotsin luetuimpia kirjailijoita, joka kirjailijaominaisuuksiensa ja myötätuntonsa kautta saavutti laajan lukijakunnan.
Gustaf d’Albedyhll (1758−1819) oli ruotsalainen valtiomies ja kirjailija. Palveltuaan ensin Pietarissa hän siirtyi Kööpenhaminaan Tanskan hoviin virkanimikkeellä minister en second ja nautti ensin Kustaa III:n suosiota, mutta 1789 suhde muuttui ja hänet kutsuttiin yllättäen pois virastaan, eikä hän sen jälkeen enää toiminut valtion virassa. Hän osallistui vuoden 1809 valtiopäiville, jolloin hän oli salaisen valiokunnan jäsen. D’Albedyhll on julkaissut useita teoksia, jotka sisältävät merkittäviä lisiä aikakauden diplomaattiseen historiaan: Skrifter af blandadt, dock mest politiskt och historiskt innehåll.
Gustaf Fredrik Gyllenborg oli ruotsalainen runoilija, aikansa näkyviä ylhäisörunoilijoita. Hän oli vuosina 1756–1762 kruununprinssi Kustaan seuralainen, kanslianeuvoksen arvon hän sai 1774 ja hänet valittiin jäseneksi Ruotsin akatemiaan 1786.
Johan Gustaf Frosterus oli suomalainen historiantutkija. Hän toimi historian ylimääräisenä professorina vuodesta 1867 ja oli kouluhallituksen ylitarkastaja 1869–1900.
Gustaf Orraeus (von Orraeus) (20. elokuuta 1738 Taipalsaari – 1. syyskuuta 1811 Venäjä) oli suomalainen kulkutauteja vastaan taistellut lääkäri, joka sai ensimmäisenä Venäjällä lääketieteen tohtorin arvon (1768) ja josta tuli Venäjän lääkintöneuvoston jäsen.
Adolf Ludvig Gustaf Fredrik Albert Badin (Couschi) (n. 1747 Tanskan Länsi-Intia – 1822 Tukholma) oli tummaihoinen lakeija, joka vuodesta 1761 lähtien oli Ruotsin kuningattaren Loviisa Ulriikan palveluksessa. Loviisa Ulriika sai Tanskan Länsi-Intiasta kotoisin olleen Badinin lahjana skånelaiselta kartanonomistajalta vuonna 1757 ja testasi tämän "jalon villin" kasvattamisessa Rousseaun ja Linnén teorioita. Badin on tullut kuuluisaksi Magnus Crusenstolpen romaanista Morianen, jossa hänestä kuitenkin kerrotaan paljon perätöntä.lähde?
