Gustav Falke oli saksalainen lyyrikko mutta myös humoristi. Runokokoelmien lisäksi Falke julkaisi myös monografian Joseph von Eichendorffista (1906), romaaneja, saturunoja sekä kertomuksia ja runoja lapsille. Falke oli kirjakauppias, ennen kuin omistautui musiikille ja toimi musiikinopettajana Hampurissa. Hampurin kaupungin senaatti myönsi Falkelle 1903 elinikäisen 3 000 silloisen Saksan markan vuosieläkkeen.
Gustav Theodor Fechner oli saksalainen luonnontutkija, filosofi ja psykologi. Fechner tunnetaan kokeellisen psykologian alkuvaiheissa kehitetyn psykofysiikan uranuurtajana. Filosofina hänet tunnetaan erityisesti panpsyykkisen maailmankuvan kehittäjänä. Fechner toi ensimmäisenä kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä psykologian alueelle.
Gustav Frenssen oli saksalainen kirjailija. Hänen isänsä oli puuseppä. Isä pani poikansa ensin kansakouluun ja sitten Meldorfin lukioon. Vuosina 1886–1890 Frenssen opiskeli teologiaa Tübingenissä, Berliinissä ja Kielissä ja oli 1890–1902 pastorina Hemmessä. 1902 hän luopui papillisesta toimestaan ja työskenteli siitä alkaen kirjailijana Meldorfissa.
Gustáv Husák oli slovakialainen poliitikko ja Tšekkoslovakian presidentti vuodesta 1975 vuoden 1989 joulukuuhun saakka, jolloin samettivallankumous syrjäytti hänet. Koulutukseltaan Husák oli juristi.
Gustav Kadelburg oli saksalainen näyttelijä ja huvinäytelmä- ja farssikirjailija. Hän aloitti 1871 Berliinin Wallner-teatterin jäsenenä. Siellä hän esitti kymmenkunta vuotta talonpoikais- ja bonvivant-osia. 1884–1894 hän esitti Berliinin Deutsches Theaterissa varsinkin karakteerikoomikon rooleja. Sen jälkeen hän esiintyi vierailijana.
Gustav Meyrink, oik. Meyer tai Meier, oli itävaltalainen kirjailija. Novellimuotoisessa varhaistuotannossaan hän käsitteli satiirisesti 1900-luvun alun yhteiskuntaa ja pilkkasi erityisesti militarismia. Meyrinkin tunnetuin teos on hänen vuonna 1915 ilmestynyt esikoisromaaninsa, juutalaista mystiikkaa ja okkultismia käsitellyt Golem. Myöhemmässä tuotannossaan hän keskittyi lähinnä yliluonnollisiin ja fantastisiin aiheisiin.
Gustav Naan oli neuvostoliittolainen, kansallisuudeltaan virolainen, fyysikko ja filosofi. Hän tuli tunnetuksi laulavan vallankumouksen alkuvaiheessa vuonna 1988 Neuvostoliiton keskusvallan vahvana kannattajana. Hänestä tuli akateemikko siirryttyään vuonna 1950 Moskovasta Tallinnaan.
Gustav Benjamin Schwab oli saksalainen runoilija ja konsistorineuvos. Ludwig Uhlandin ja Justinus Kernerin ohella Schwab on svaabilaisen runoilijakoulukunnan huomattavia edustajia. Hänen parhaita teoksiaan ovat balladit ja romanssit ja erityisesti ne runot, joissa saa ilmauksensa hänen rakkautensa kotiseutuun. Hänen tuotantoonsa kuuluu lauluja Kreikan ja Puolan puolesta, mietelyriikkaa ja retoriikkaa. Kokoelman Gedichte (1828) lisäksi hän julkaisi teokset Deutsche Volksbücher (1836–1837), Sagen des klassischen Altertums (1838–1840), Schillers Leben (1840) sekä Alphonse de Lamartinen käännöksiä (1826), maantieteellisiä ja elämäkerrallisia teoksia ynnä muuta. Hänen poikansa on Christoph Theodor Schwab (1883).
Gustav Gustavovitš Špet oli ukrainalaissyntyinen venäläinen filosofi. Hän oli ensimmäinen venäläinen tutkija, joka esitteli kotimaassaan Edmund Husserlin fenomenologiaa.
