Jean de Joinville oli ranskalainen kronikoitsija. Hän kirjoitti Filip IV:n vaimon Johanna Navarralaisen pyynnöstä Ludvig IX:n elämäkerran. Teos valmistui vasta vuonna 1309, jolloin sen tilaaja oli jo kuollut. Joinville omisti siksi työn Johannan pojalle, tulevalle Ranskan Ludvig X:lle.
Jean de La Bruyère oli ranskalainen kirjailija, jonka teosta Les Caractères ou les Mœurs de ce siècle (1688) on pidetty ranskankielisen kirjallisuuden mestariteoksena. Ranskan arvostetuimpiin kirjailijoihin kuuluvana hän sai runsaasti jäljittelijöitä.
Jean de Rotrou oli ranskalainen kirjailija. Hän opiskeli juridiikkaa mutta alkoi samalla 1628 harrastaa kirjoittamista, ja hän julkaisi kaksi runokokoelmaa, 1631 ja 1635. Tärkeämpi on kuitenkin hänen näytelmätuotantonsa. Hän liittyi 1632 Hôtel de Bourgognen teatteriryhmään, ja vuodesta 1634 hän oli yksi Richelieun ”viidestä kirjailijasta”, ja myös Pierre Corneille kannusti häntä kirjailijantyössä.
Jean François Regnard (1655–1709) oli ranskalainen näytelmäkirjailija. Hänen näytelmänsä ovat farssia muistuttavia tapakomedioita. Näytelmien lisäksi hän teki matkakertomuksia, jotka perustuvat matkoihin muun muassa Algeriassa, Skandinaviassa ja Lapissa. Hänen Lapin kuvauksensa Voyage en Laponie (1731) osa Tornaeuksen hautajaiset julkaistiin suomeksi antologiassa Laaja Lapinmaa.
