Marinos Neapolislainen oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi. Hän oli kotoisin Palestiinasta, ja hän kääntyi jo varhain vanhaan kreikkalaiseen uskontoon.
Mario Orlando Hamlet Hardy Brenno Benedetti Farugia oli Uruguayn tunnetuin nykykirjailija. Monien uruguaylaisten ja argentiinalaisten tapaan hänkin oli italialaisten siirtolaisten jälkeläinen.
Mario Bunge oli argentiinalainen filosofi ja fyysikko, joka työskenteli Kanadassa. Hänellä on lukuisia kunniatohtorin arvoja. Vuonna 1982 hän sai Asturian ruhtinaan palkinnon.
Mário Raul de Morais Andrade (1893–1945) oli brasilialainen runoilija, valokuvaaja ja taidekriitikko. Hän vaikutti suuresti maansa modernin kirjallisuuden kehitykseen. Hän syntyi ja varttui São Paulossa, ja ennen kirjailijan uraansa hän opiskeli ja opetti musiikkia.
Mário de Sá-Carneiro oli portugalilainen prosaisti ja runoilija. Hänen teoksensa edustavat modernismin tyylisuuntausta ja käsittelevät muun muassa yksinäisyyttä, itsevihaa, obsessiivisuutta, mielipuolisuutta ja sukupuoli-identiteetin häiriöitä.
Mario Luzi oli italialainen runoilija ja esseisti. Hermetismiä edustava esikoisrunokokoelma La barca ilmestyi 1935. Toisen maailmansodan jälkeen hän ilmentää runoissaan myötäelävää suhtautumista ihmisen kärsimyksiin, ja tuotannon lopulla runot lähenevät proosaa ja aiheina ovat esimerkiksi vieraantuminen ja kuolema. Kristillisyys leimaa koko tuotantoa.
Mario Rapisardi (1844–1912) oli italialainen runoilija, vuodesta 1875 Italian kirjallisuudenhistorian professori Catanian yliopistossa. Rapisardin runoelmien pääsävynä on historiallis-filosofinen mietiskely ja taipumus vertauskuvallisuuteen sekä myös ankara satiiri vastustajia kohtaan. Niistä merkittävimpiä ovat ihmiskunnan kehitysvaiheita kuvaava Palingenesi (1868) ja nykyajassa liikkuva Lucifero (1878), trilogia Giobbe (1885), Atlantide (18S9), runonäytelmä Manfred, runokokoelmat Ricordanze (1872) ja Giustizia (1883). Runoelmistaan Rapisardi itse julkaisi valikoiman Versi scelti e riveduti (1888). Kootut teokset ilmestyivät 1894–1897.
Mario Luis Rodríguez Cobos oli argentiinalainen kirjailija, joka käytti nimimerkkiä Silo. Silo on tullut tunnetuksi Humanistisen liikkeen, maailmanlaajuisen sosiaalisen liikkeen perustajana. Vuonna 2001 hän jätti liikkeen ohjaamisen tehtävän toisille jäsenille ja julkaisi vuonna 2002 kirjan El Mensaje de Silo. Siitä lähtien eri puolilla maailmaa on perustettu ”Sanoman Yhteisöjä”, jotka toteuttavat Sanomassa kuvailtuja hengellisiä toimituksia.
