Meher Baba oli Intiassa syntynyt mystikko ja guru. Hänen vanhempansa olivat Iranista ja uskonnoltaan zarathustralaisia. Baban nuoruutensa merkittävin tapahtuma oli kohtaaminen muslimipyhimyksen Hazrat Babajanin kanssa. Baba ilmoitti vuonna 1954 olevansa aikansa avatar, jumala ihmisen hahmossa.
Mehmed Uzun oli turkkilais-ruotsalainen kurdikirjailija. Uzun kirjoitti useita kirjoja kurdin, turkin ja ruotsin kielellä. Hän kuului modernin kurdikirjallisuuden johtavimpiin hahmoihin.
Meir Aaron Goldschmidt (1819–1887) oli tanskalainen kirjailija, taustaltaan juutalainen. Hän aloitti uransa toimittajana 1837, mutta joutui radikaalin poliittisen ja kirjallisen pilalehtensä Corsarenin takia erimielisyyksiin Sören Kierkegaardin kanssa. Hän siirtyi syrjään lehdestä ja oli ulkomailla 1846–1847. Palattuaan kotimaahan hän ryhtyi Nord og sydin (1847–1859) ja Hjemme og uden (1861) -viikkolehtien toimittajaksi. Hänen linjansa oli maltillinen liberalismi.
Meir David Kahane oli yhdysvaltalaissyntyinen israelilainen rabbi, kirjailija, poliitikko ja aktivisti. Hän oli Israelin parlamentin knessetin jäsen. Hän oli rabbi, mutta hänet tunnettiin poliittisesti äärijuutalaisena. Hänen unelmansa oli muun muassa Suur-Israelin luominen. Yhdysvalloissa hänet tunnettiin Jewish Defence Leaguen perustamisesta. Israelissa hän perusti Kach-puolueen. Myöhemmin Yhdysvaltojen ulkoministeriö julisti Kachin rasistiseksi puolueeksi, koska sen kannattajat olivat palestiinalaisvastaisia ja islaminvastaisia. Puolueen osallistuminen knessetin vaaleihin kiellettiin 1988 juuri ennen seuraavia vaaleja. Kach oli Yhdysvaltain liittovaltion poliisin ja CIA:n terroristilistalla lähde?.
Melanie Klein oli itävaltalainen psykoanalyytikko, jonka työllä oli suuri vaikutus nykyajan lapsipsykologiaan. Hän oli yksi leikkiterapian ja objektisuhdeteorian merkittävimmistä kehittäjistä.
Melchiorre Cesarotti (1730−1808) oli italialainen kielitieteilijä ja runoilija. Hän teki Ossianin tunnetuksi Italiassa kääntämällä runot italiaksi oivallisin verso sciolto -säkein. Runot vaikuttivat melkoisesti Italian lyyrikoihin, varsinkin Vincenzo Montiin, Ugo Foscoloon ja Ippolito Pindemonteen. Cesarotti oli ahkera ja etevä klassikkojen, kuten Plutarkhoksen, Homeroksen ja muiden, kääntäjä. Hänen kielitieteellisistä teoksistaan on etevin Saggio sulla filosofia delle lingue (1785), jossa hän Accademia della Cruscaa vastustaen puolustaa kielellisen kehityksen vapautta. Hänen kootut teoksensa ilmestyivät 40 nidoksena 1805−1813. Guido Mazzoni julkaisi 1882 hänen teoksiaan nimellä Prose edite ed inedite.
