Stefano Benni on italialainen kirjailija, runoilija, näytelmäkirjailija, elokuvakäsikirjoittaja ja toimittaja. Benniä on arvostettu omaperäisenä ja kekseliäänä kirjailijana. Monissa hänen teoksissaan on satiirisia aineksia. Bennin kirja Baol palkittiin vuonna 1998 Tähtivaeltaja-palkinnolla parhaana suomeksi käännettynä science fiction -kirjana.
Stefanos Byzantionlainen oli bysanttilainen grammaatikko ja leksikografi, joka kirjoitti merkittävän maantieteellisen sanakirjan Ethnika. Teoksesta itsestään on säilynyt vain katkelmia, mutta siitä tunnetaan myös erään Hermolaoksen tekemä tiivistelmä.
Stein Mehren oli norjalainen kirjailija ja taidemaalari. Hänet tunnetaan ensisijaisesti runoilijana, mutta hän kirjoitti myös näytelmiä, romaaneja ja esseitä.
Georg Stein Rokkan oli norjalainen yhteiskuntatieteilijä, joka toimi Bergenin yliopiston poliittisen sosiologian professorina vuodesta 1966. Hänen tunnetuin teoksensa on Party Systems and Voter Alignments vuodelta 1967, jonka hän on kirjoittanut Seymour M. Lipsetin kanssa.
Stella Gibbons oli brittiläinen kirjailija. Hänen parodinen debyyttiteoksensa Cold Comfort Farm (1932) kuvaa tulevaisuutta “vuoden 1946 brittiläis-nicaragualaisten sotien” jälkeen. Se on myös Gibbonsin tunnetuin teos. Yleisradioyhtiö BBC valitsi sen vuonna 2019 yhdeksi sadasta inspiroivimmista englanninkielisestä romaanista.
Stendhal oli ranskalainen kirjailija. Hänet tunnetaan romaanihenkilöidensä luonteen tarkkasilmäisestä analyysistä. Häntä pidetään yhtenä ensimmäisistä realismin kirjailijoista. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Rakkaudesta (1822), Punaista ja mustaa (1830) ja Parman kartusiaaniluostari (1839).
Stepan Maksimovitš Petritšenko oli venäläinen vallankumouksellinen matruusi, joka oli yksi bolševikkien valtaa vastaan vuonna 1921 nousseen Kronstadtin kapinan johtajista. Petritšenko asui kapinan kukistamisen jälkeen pakolaisena Suomessa, kunnes hänet vuonna 1945 luovutettiin niin sanottujen Leinon vankien joukossa takaisin Neuvostoliittoon, jossa hän kuoli vankeudessa.
Stepan Vasiljevitš Smolenski oli venäläinen kirkkomusiikin tutkija, keräilijä ja opettaja. Lisäksi hän työskenteli kuoronjohtajana, sävelsi hengellisiä teoksia ja teki kuorosovituksia.
