Sándor (Alexander) Bródy oli unkarilainen kirjailija. Hän käsittelee ranskalaisten naturalistien tapaan etupäässä elämän varjopuolia. Hänen teoksistaan mainittavia ovat novellikokoelmat: Nyo-mor, Emberek ja Szinészvér, romaanit: Faust orvos ja Don Quixote kisasszony sekä näytelmä A tanitönö.
Sándor (Alexander) Kisfaludy (1772–1844) oli unkarilainen runoilija. Hän astui 1793 armeijan palvelukseen, mutta joutui 1796 Milanon valloituksessa ranskalaisten vangiksi ja hänet vietiin Provenceen, josta päästyään hän vielä osallistui Reinin- ja Sveitsin-sotaretkiin 1799. Hän asui sen jälkeen enimmäkseen maatilallaan.
Sándor Kőrösi Csoma oli unkarilainen tutkimusmatkailija ja filologi, jota pidetään länsimaisen tibetologian tai Tiibetin tutkimuksen tieteenalan perustajana.
Sándor Márai [ˈʃaːndor ˈmaːrɒi] (11. huhtikuuta 1900 Košice, Itävalta-Unkari – 22. helmikuuta 1989 San Diego, Yhdysvallat), oli unkarilainen kirjailija.
Sándor Petőfi (1. tammikuuta 1823 Kiskőrös – 31. heinäkuuta 1849 Fehéregyháza oli Unkarin kansallisrunoilija ja tärkeä henkilö Unkarin vallankumouksessa 1848.
Sándor Weöres oli unkarilainen kirjailija, kääntäjä ja kirjastonhoitaja. Weöres oli kielellinen kokeilija, joka sovelsi erilaisia mittoja ja tyylilajeja. Hän käänsi unkariksi muun muassa William Shakespearea, William Blakea, Ezra Poundia ja Stéphane Mallarméta.
