Vitali Valentinovitš Bianki oli venäläinen lastenkirjailija. Hänellä katsotaan olevan saksalaisia ja sveitsiläisiä sukujuuria, mistä juontunee italialainen sukunimi Bianchi. Hänen isänsä oli tunnettu eläintieteilijä Valentin Lvovitš Bianki.
Vitali Lazarevitš Ginzburg oli neuvostoliittolainen fyysikko, joka osallistui Neuvostoliiton vetypommin kehittelyyn 1950-luvulla. Ginzburg sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2003 yhdessä venäläis-yhdysvaltalaisen Aleksei Abrikosovin ja yhdysvaltalaisen Anthony Leggettin kanssa työstään suprajohtavuuden ja supranesteiden parissa.
Vítězslav Hálek (1835–1874) oli tšekkiläinen runoilija. Hän oli tuottelias sekä lyyrillisen että kertomarunouden, novellin ja näytelmän alalla. Hänen uusi ilmaisutapansa tuotti hänelle aikoinaan paljon ihailijoita, mutta verraten epäitsenäisenä runoilijana ja heikkona muodon taitajana hän kadotti pian merkityksensä.
Vittoria Colonna (1492–1547) oli Pescaran markiisitar, italialainen runoilija. Hänet kihlattiin lapsena Pescaran markiisille Ferrante d’Avalokselle, jonka kanssa meni naimisiin 1509. Colonna rakasti miestään saavuttamatta vastarakkautta. Mies kuoli 1525. Colonna suri häntä ja kirjoitti runoja hänen ylistyksekseen. Hän asui vuodesta 1544 Roomassa. Hän ystävystyi Michelangelon kanssa, joka myös ylisti häntä runoissaan. Colonnan sonetit ovat enimmäkseen uskonnollisia. Niiden ensimmäinen laitos Rime ilmestyi 1538. Colonnan kirjeenvaihdon julkaisivat Ermanno Ferrero ja Giuseppe Müller, ja sen täydensi Domenico Tordi.
