Gert Friedrich Jonke oli itävaltalainen kirjailija. Häntä pidetään radikaalina proosan uudistajana keinonaan todellisuuden kyseenalaistaminen erilaisin komiikan keinoin. Proosan lisäksi hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja runoja.
Gertrude Bell, CBE oli brittiläinen tutkimusmatkailija, kirjailija, poliittinen virkailija, arkeologi ja vakooja, joka toimi ensimmäisen maailmansodan aikana Britannian tiedustelupalvelulle, ja josta tuli myöhemmin merkittävä vaikuttaja Britannian siirtomaapolitiikassa. Bell oli T. E. Lawrencen tavoin merkittävässä roolissa Britannian nostaessa sodan jälkeen valtaan hashemiitti-suvun dynastioita nykypäivän Jordanian ja Irakin alueella.
Gertrude Himmelfarb oli yhdysvaltalainen konservatiivinen historioitsija, joka kirjoitti laajasti aatehistoriasta ja keskittyi tutkimuksissaan Isoon-Britanniaan ja viktoriaaniseen aikakauteen. Hän tutki myös nykyaikaisesta yhteiskuntaa ja kulttuuria.
Géza Gárdonyi oli unkarilainen kirjailija ja lehtimies. Hänet tunnetaan parhaiten historiallisista romaaneistaan. Egerin tähdet kertoo Egerin kaupungista ottomaanien piirityksen aikana vuonna 1552. Toinen suosittu romaani on Näkymätön ihminen, joka sijoittuu hunni Attilan hoviin. Gárdonyi kirjoitti myös näytelmiä ja lehtiartikkeleita.
Géza Zichy oli unkarilainen säveltäjä ja kirjailija. Zichyn opettajia olivat Karl Mayrberger, Robert Volkmann ja Franz Liszt. Menetettyään 14-vuotiaana metsästysretkellä onnettomuudessa oikean käsivartensa hän jatkoi pianonsoitonopiskelua ja kehittyi vasemman käden käytössä taitavaksi. Hän opiskeli myös oikeustiedettä, sai korkeita virkoja ja oli ylähuoneen jäsen. Hän oli Budapestin konservatorion johtaja ja vuodesta 1891 Unkarin kansallisteatterin intendentti.
