Giorgio Agamben on italialainen filosofi ja kirjallisuus- sekä oikeustieteilijä. Hän opettaa Veronan yliopistossa ja työskentelee vierailevana luennoitsijana muun muassa Pariisin Collége International de Philosophiessa. Agamben aloitti kirjallisen uransa 1980-luvulla julkaisemalla pääasiassa kirjallisuustieteen alaan kuuluvaa tutkimusta, mutta siirtyi 1990-luvun aikana poliittisen filosofian suuntaan ja on kommentoinut muun muassa Michel Foucault'n ajatuksia biopolitiikasta.
Giorgio Bassani, kirjailijanimi Giacomo Marchi oli italialainen kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja ja journalisti. Lisäksi hän toimi opettajana teatterikorkeakoulussa.
Giorgio Faletti oli italialainen dekkarikirjailija. Ennen kirjailijanuraansa Faletti oli näyttelijä ja laulaja, ja hän myös sävelsi esittämiään kappaleita. Hän sijoittui vuonna 1994 toiseksi Sanremon musiikkifestivaaleilla itse säveltämällään ja sanoittamallaan kappaleella Signor tenente.
Giorgio Vasari oli italialainen taidemaalari ja arkkitehti, joka kuitenkin tunnetaan italialaisista taiteilijoista kertovasta kirjastaan Taiteilijaelämäkertoja (1550). Vuosisatojen ajan kirja vaikutti siihen tapaan, jolla taiteilijoista puhuttiin ja kirjoitettiin, joten Vasaria pidetään myös varhaisena taidekriitikkona.
Giórgos Seféris, oikea nimi Geórgios Seferiádis, oli kreikkalainen runoilija ja diplomaatti. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1963. Hän toimi maansa suurlähettiläänä Ankarassa ja Lontoossa.
Giosuè Carducci oli italialainen runoilija ja kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1906. Häntä pidetään modernin Italian epävirallisena kansallisrunoilijana. Hän toimi myös opettajana ja kääntäjänä ja käänsi Vergiliuksen teoksia ja osia Iliaasta italiaksi. Carducci toimi aktiivisesti myös kulttuuripolitiikassa ja oli muun muassa koulutusta ja kulttuuririentoja järjestävän Società Dante Alighierin perustajajäsen. Hänen poliittiset mielipiteensä olivat ailahtelevaisia, ja hän on kirjoittanut yhtä tulisieluisia tekstejä tasavallan puolesta kuin sitä vastaan. Hänet äänestettiin Senaatiin vuonna 1890.
Giovanni Battista (Giambattista) Casti (1721−1803) oli italialainen kirjailija. Hän opiskeli Pariisissa hengellisessä seminaarissa ja oli myöhemmin saman laitoksen opettaja. Palattuaan Italiaan hän tutustui Firenzessä Joosef II:een, joka vei hänet mukaansa Wieniin, missä hän pääsi suosikin asemaan. Mutta vuonna 1522 kirjoittamansa Katariina II:ta pilkkaavan satiirisen runonsa "Poema tartaro" vuoksi Casti päätyi Joosefin epäsuosioon ja joutui lähtemään Wienin hovista takaisin Italiaan.
Giovanni Battista Guarini (1538–1612) oli italialainen runoilija. Kuuluisin hänen teoksistaan on paimennäytelmä Il pastor fido. Se on paras Torquato Tasson Amintan jäljittelyistä. Draamana se on puutteellinen, mutta sisältää suurta lyyristä kauneutta ja on kieleltään ja runomitaltaan sujuva. Se vaikutti melkoisesti seuraavan paimennäytelmän kehitykseen. Guarinin muita teoksia ovat Rime (1598), dialogi Il segretario (1594) ja komedia La idropica.
