Olympiodoros nuorempi oli uusplatonilainen filosofi, opettaja ja astrologi. Hän eli Bysantin valtakunnan varhaisina vuosina ja oli aktiivinen enimmäkseen vuoden 529 jälkeen, jolloin Platonin Akatemia ja muut Ateenan pakanalliset filosofikoulut olivat sulkeneet ovensa. Häntä kutsuttiin nuoremmaksi erotukseksi suunnilleen samaan aikaan vaikuttaneesta peripateetikosta Olympiodoros vanhemmasta.
Olžas Suleimenov on kazakstanilainen kirjailija. Hän on ammatiltaan geologi ja kirjoittaa venäjäksi. Hän on valmistunut kuitenkin Gorkin kirjallisuusinstituutista 1961. Teokset ovat hengeltään eksoottisen perinteisiä. Hän on tutkinut slavistiikkaa ja turkologiaa, ja se näkyy myös hänen kaunokirjallisessa tuotannossaan.
Omar Khaijam oli persialainen runoilija, matemaatikko ja tähtitieteilijä. Hän syntyi koillisen Iranin Nišapurissa, jossa hänen väitetään myös kuolleen. Kaupunki kuului turkkilaiseen seldžukkien valtakuntaan, joka uskonnoltaan edusti sunnalaista islamia.
Ono no Komachi oli japanilainen waka-runoilija. Hän oli yksi kuudesta rokkasen-runoilijasta, joita pidettiin Japanissa parhaina waka-runoilijoina Heian-kaudella. Hänet on liitetty myös luetteloon Runouden 36 kuolematonta. Hän oli tunnettu kauneudestaan, ja Komachi tuli myöhemmin japanissa tarkoittamaan kauneutta. Hänen runonsa ovat hyvin surumielisiä ja ne käsittelevät yleensä ahidstusta, yksinäisyytta ja intohimoista rakkautta.
Orest Fedorovitš Miller (1833–1889) oli venäläinen kirjallisuushistorioitsija, syntyperältään Viron saksalainen. Hän oli kansanrunoudentutkija ja kehitti aikakaudella vallitsevan mytologisen teorian äärimäisyyteen. Hän oli ensimmäisiä, jotka käänsivät yleisen huomion kansanrunouteen, muun muassa teoksissaan 'Runouden siveellisestä elementistä' ja 'Ilja Muromets ja kiovalaiset sankarit'. Lisäksi hän tuli tunnetuksi kriitikkona, vaikka hänen arvosteluissaan ei ollut itsenäisyyttä. Vaikuttaessaan yliopiston opettajana Moskovassa hän herätti huomiota loistavilla luennoillaan. Hän oli slavofiilisuuden idealistisimpia edustajia.
Orhan Kemal oli turkkilainen kirjailija, jolla oli merkittävä vaikutus 1900-luvun jälkipuolen turkkilaisiin kirjailijoihin. Hänen aiheitaan ovat suurkaupunkien köyhät ja teollisuustyöväestö.
