Pierre Abélard oli ranskalainen teologi, skolastinen filosofi ja säveltäjä. Hän on skolastisen metodin perustaja yhdessä Alexandre de Hales kanssa. Hänen rakkaustarinastaan Héloïsen kanssa on tullut legendaarinen.
Pierre Bayle oli ranskalainen skeptikkofilosofi ja kirjailija, joka teki esityötä valistukselle. Hän kirjoitti muun muassa historiasta, teologiasta, tietoteoriasta sekä kirjallisuuskritiikkiä. Hänen tunnetuin teoksensa oli Dictionnaire historique et critique.
Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais oli kelloseppä, keksijä, muusikko, poliitikko, invalidi, pakolainen, vakooja, kirjankustantaja, asekauppias ja sekä ranskalainen, että yhdysvaltalainen vallankumoustaistelija. Hänet tunnetaan kuitenkin parhaiten näytelmäkirjailijana erityisesti kolmen Figaro-näytelmänsä perusteella, joiden pohjalta ovat syntyneet oopperat Figaron häät ja Sevillan parturi.
Pierre Benoit oli ranskalainen kirjailija. Hän opiskeli Algeriassa, Tunisiassa ja Pariisissa ja matkusteli, osallistui muun muassa maailmanympärimatkaan 1929. Benoit oli Ranskan akatemian jäsen vuodesta 1931.
Pierre-François-Marie-Louis Boulle oli ranskalainen kirjailija ja käsikirjoittaja. Hänen tunnetuimpia romaanejaan ovat Kwai-joen silta (1952) ja Apinoiden planeetta (1963), jotka tunnetaan myös elokuvasovituksistaan.
Pierre Bourdieu /burdjö/ oli ranskalainen sosiologi ja kulttuuriantropologi. Bourdieu toimi vuodesta 1981 sosiologian oppituolin haltijana arvostetussa Collège de Francessa. Hän laajensi pääoman käsitettä kehittäen teorioita sosiaalisesta ja kulttuurisesta pääomasta. Bourdieulla on ollut voimakas vaikutus kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksen eri aloihin aina uskontotieteestä ja naistutkimuksesta sosiaalihistoriaan ja arkeologiaan.
Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos [ʃɔdɛʁlo də laklo] oli ranskalainen upseeri, liikemies, diplomaatti ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti kirjeromaanistaan Vaarallisia suhteita, joka ilmestyi vuonna 1782. Hän julkaisi myös runokokoelman, sovitti Madame Riccobonin romaanin Histoire d’Ernestine oopperalibretoksi sekä julkaisi yhteiskunnallisen tutkielman naisten kouluttamisesta.
