Pierre Claude Nivelle de La Chaussée (1692–1754) oli ranskalainen näytelmäkirjailija. Hän pani alkuun näytelmälajin comédie larmoyante (’nyyhkynäytelmä’), joka siirsi draaman toiminnan porvarillisiin piireihin ja jonka tarkoituksena oli koskettaa ja siveellisesti kohottaa katsojia. Hänen huomattavimmat näytelmänsä ovat La fausse antipathie (1734), Mélanide (1741), L’école des mères (1744), La gouvernante (1747) ja L’école de la jeunesse (1749). Hänet valittiin 1736 Ranskan akatemian jäseneksi.
Pierre Daninos oli ranskalainen kirjailija ja toimittaja. Hän oli toimittajana muun muassa Le Figarossa. Eloisissa ja humoristisissa romaaneissaan hän kertoo brittiläisestä majuri Thompsonista ja tämän retkistä. Hän on kirjoittanut myös esseitä.
Pierre de Fermat oli ranskalainen lakimies ja matemaatikko. Häntä on joskus kutsuttu lukuteorian isäksi. Hän teki myös huomattavia tutkimuksia analyyttisen geometrian ja todennäköisyyslaskennan saralla.
Pierre Carl et de Chamblain de Marivaux (1688–1763) oli ranskalainen kirjailija. Marivaux sepitti joukon huvinäytelmiä, jotka erittelevät ihmissydämen salaisimpia tunteita sirolla ja henkevällä, hieman sievistelevällä proosatyylillä (marivaudage), ja joista esimerkiksi La surprise de l’amour, Le jeu de l’amour et du hasard, Les fausses confidences, Les legs ja L’épreuve pysyivät pitkään näyttämöllä. Marivauxin romaaneista merkittävin on englantilaisen Samuel Richardsonin esikuvan mukaan kirjoitettu Marianne. Marivaux valittiin 1743 Ranskan akatemian jäseneksi. Kootut teokset Œuvres complètes ilmestyi 1781.
Pierre de Ronsard oli ranskalainen runoilija, joka uudisti maansa runotaidetta. Hän oli ensin diplomaatti mutta siirtyi kuuroutensa vuoksi humanistisen tutkimuksen alalle.
Pierre Drieu la Rochelle oli ranskalainen kirjailija. Saksan miehittäessä Ranskaa hän toimi vuodesta 1940 yhteistyössä saksalaisten miehittäjien kanssa.
Pierre Maurice Marie Duhem oli ranskalainen fyysikko, tieteenfilosofi ja tieteen historioitsija, joka tunnetaan parhaiten kirjoituksista, jotka koskivat kokeellisen tieteen luonnetta ja tieteellistä kehitystä keskiajalla. W. V. O. Quine hyödynsi hänen väitettään, jonka mukaan tieteelliset teoriat eivät nauti empiiristä tukea itsenäisinä vaan kokonaisuuden osana.
Pierre Emmanuel oli ranskalainen kirjailija, joka tuli alkujaan tunnetuksi toisen maailmansodan aikaisena vastarintaliikkeen runoilijana ja kokoelmastaan Tombeau d'Orphée (1941). Hän käsitteli myöhemmässä runoudessaan katolista uskoa ja filosofisia aiheita.lähde?
Pierre Gassendi oli ranskalainen filosofi, tiedemies ja matemaatikko, ja yksi oppineista libertiineistä. Hänet tunnetaan parhaiten siitä, että hän yritti sovittaa epikurolaisen atomismin yhteen kristinuskon kanssa.
