Heinrich von Meissen eli Frauenlob oli saksalainen Meistersinger-runoilija. Heinrichin runot ylistävät naista, ja ne ovat mahtipontisia ja oppineisuuden sävyttämiä ja kuvastavat saksalaisen lyriikan 1200-luvun lopun rappiota. Heinrichin runot on julkaissut Ludwig Ettmüller 1843.
Heinrich von Veldeke eli Henric van Veldeken (1100-luku) oli alankomaalais-saksalainen minnelaulaja. Hän kirjoitti minnelauluja ja sepitti eeppisen runoelman Eneide, jonka mallina ei ole ollut Vergiliuksen eepos Aeneis, vaan ranskalainen teos Roman d’Énéas, joka käsittelee antiikin aihetta 1100-luvun haaveellisen ritarikirjallisuuden hengessä.
Heinrich Wölfflin
oli kuuluisa sveitsiläinen taidehistorioitsija, jonka vastakohtapareihin perustuva luokittelu vaikutti suuresti taideteosten formalistisen tulkintamallin muotoutumiseen 1900-luvulla. Muutenkin hänen vaikutuksensa myöhempään taideteosten ja niiden tyylin analysointiin oli huomattava.
Heinz G. Konsalik, oikealta nimeltään Heinz Günther, oli saksalainen kirjailija. Hän julkaisi noin 160 romaania, joita on myyty maailmanlaajuisesti ainakin 83 miljoonaa kappaletta.lähde?
Heinz Wilhelm Guderian oli Saksan arvostetuimpia ja kuuluisimpia panssarikenraaleja ja eräs salamasodankäynnin taktiikan luojista. Hän toimi keskeisenä tekijänä saksalaisten panssarivaunujen kehityksessä maailmansotien välillä ja kehitti panssarisodankäynnin perusajatuksia innoittajanaan erityisesti J. F. C. Fuller. Guderianista tuli maailmankuulu hyökättyään kesällä 1940 ennenkokemattomalla nopeudella Sedaniin ja Maas-joen yli, sitä seuranneesta rynnistyksestä Englannin kanaalille liittoutuneiden armeijoiden halkaisemiseksi, sekä tämän jälkeisestä syöksystään Ranskan läpi Sveitsin rajalle. Luonteeltaan hän oli kärsimätön, äkkipikainen ja suorapuheinen, mikä aiheutti riitoja kollegoiden ja esimiesten kanssa. Toisaalta Guderian olikin yksi niistä harvoista henkilöistä Adolf Hitlerin ympärillä jotka Johtajan kanssa eri mieltä ollessaan uskaltautuivat myös sanomaan sen. On merkillepantavaa, että vaikka Heinz Guderian oli toisen maailmansodan jälkeen kiinniotettuna, häntä ei tuomittu sotarikoksista.
Hekataios Miletoslainen oli antiikin kreikkalainen historioitsija, joka kirjoitti historiallisia ja maantieteellisiä teoksia. Hän on ensimmäinen tunnettu kreikkalainen historioitsija.
Hekaton Rhodoslainen oli antiikin kreikkalainen stoalainen filosofi. Hänen elämästään tiedetään ainoastaan, että hän oli Panaitioksen oppilas. Hekatonin teoksista yhtäkään ei ole säilynyt. Cicero kuitenkin mainitsee hänen kirjoittaneen teoksen Velvollisuuksista ja omistaneen sen Quintus Tuberolle. Muita Hekatonin teoksia olivat Jutuista, Päämäärästä, Hyveistä, Hyvistä asioista, Paradokseista ja Tunteista.
