Johan Vincent Galtung on norjalainen sosiologi ja rauhan- ja konfliktintutkimuksen keskeinen perustaja. Hän on myös kehittänyt rakenteellisen väkivallan käsitystä. Hän perusti Oslon Rauhantutkimusinstituutin vuonna 1959 toimien sen johtajana vuoteen 1970. Hän perusti myös rauhantutkimuslehden Journal of Peace Research vuonna 1964. Vuonna 1969 hänet nimitettiin maailman ensimmäiseksi rauhan ja konfliktintutkimuksen professoriksi Oslon yliopistoon. Hän erosi professuurista vuonna 1977 ja on tämän jälkeen toiminut rauhan ja konfliktin tutkimuksen professorina monissa yliopistoissa eri puolilla maailmaa. Vuodesta 1993 Galtung on toiminut rauhantutkimuksen kunniaprofessorina Havaijin yliopistossa. Hänelle myönnettiin Right Livelihood -palkinto vuonna 1987.
Johan Henric Kellgren oli ruotsalainen runoilija, kriitikko ja lehtimies. Hän kirjoitti muun muassa rakkausrunoja ja satiireja. Kellgrenin tunnetuimpia runoja ovat ”Man äger ej snille för det man är galen” (1787) ja ”Dumboms lefverne”. Hän kuului ajan merkittävimpiin kulttuuripersooniin.
Johan Huizinga oli hollantilainen historioitsija ja yksi nykyaikaisen kulttuurihistorian perustajista. Huizingan innostus menneiden aikakausien kulttuuriin näkyi kaikissa hänen teoksissaan.
Johan Jakob Nervander oli suomalainen runoilija, fyysikko ja meteorologi. Nervander oli suomalaisen meteorologisen mittaus- ja havaintotoiminnan alkuunpanija. Hänen vuonna 1844 aloittamistaan magneettisista mittauksista käynnistynyt niin sanottu Helsingin havaintosarja on maailmanlaajuisestikin harvinainen ja nykyisessä tiedeyhteisössä arvostettu. Hän kehitti myös galvanometriä.
Johan Kristofer Jolin, kirjailijanimi Jo. Jo., (1818–1884) oli ruotsalainen kirjailija ja näyttelijä. Hän esiintyi ensi kerran 1845 omassa huvinäytelmässään En komedi. Hän kirjoitti enimmäkseen näytelmiä, joista huvinäytelmiin kuuluu esimerkiksi En man af verld och en man af värde (1846) ja yhteiskunnallisiin näytelmiin esimerkiksi Mäster Smith eller aristokrater äro vi alla (1847). Lisäksi hän kirjoitti romaaneja ja novelleja nimimerkillä Jo. Jo. Kirjailijana Jolin on sukua lähinnä August Blanchelle.
Johan Ludvig Heiberg oli tanskalainen kirjailija, esteetikko ja kriitikko, jota on kutsuttu "makutuomariksi". Hän toi Ranskasta Tanskaan kevyen laulunäytelmän, vaudevillen. Vuosina 1849–1856 hän oli Det Kongelige Teaterin johtaja. Hän vaikutti suuresti Tanskan kirjalliseen ja esteettiseen makuun. Heiberg menestyi suuresti, ja hänen näytelmästään Elverøj tuli esitetyin tanskalainen draama. Muutenkin Heiberg elvytti maansa teatteritaidetta. Hänen näytelmistään on suomeksi esitetty "Ei" on parempi kuin "kyllä". Näytelmien lisäksi Heiberg kirjoitti viimeisteltyä runoutta, mietelyriikkaa sekä romansseja. Hän vaikutti myös tutkimuksillaan 1800-luvun kulttuurielämään. Kriitikkona Heiberg loi maahansa uudenlaisen kritiikin. Hänen vanhempansa olivat Peter Andreas Heiberg ja kirjailija Thomasine Buntzen..
