Johann Peter Uz oli saksalainen runoilija. Hän oli salainen oikeusneuvos ja Landgerichtin päällikkö. Hän ystävystyi opiskeluaikana Johann Wilhelm Ludwig Gleimin ja Johann Nikolaus Götzin kanssa. Hän teki yhdessä Götzin kanssa Anakreon-käännöksen ja 1746 meni alkuun omassa runoudessaan leikilliseen anakreonttiseen suuntaukseen. Teoksessa Sieg des Liebesgottes, jonka esikuvana oli Alexander Pope, hän sivalsi satiirisesti Friedrich Gottlieb Klopstockin jäljittelijöitä.
Johann Sebastian Bach oli saksalainen säveltäjä, kapellimestari ja urkuri. Hän oli barokin ja samalla koko taidemusiikin historian merkittävimpiä säveltäjiä. Bach sävelsi kaikkia aikansa teostyyppejä oopperaa lukuun ottamatta.
Jóhann Sigurjónsson (1880–1919) oli islantilainen näytelmäkirjailija, Islannin näytelmäkirjallisuuden merkittävä kehittäjä. Hän kirjoitti tanskaksi, mutta osasta tuotantoa on islanninkielinen versio.
Johann Voldemar Jannsen oli virolainen lukkari, opettaja ja lehtimies. Janssen ajoi maltillista näkemystään virolaisten kansallisesta ohjelmasta lehdissään, minkä lisäksi hän oli monien kansallisten hankkeiden taustalla. Janssen oli toteuttamassa esimerkiksi Viron ensimmäisiä virolaisia laulujuhlia, joiden yhteydessä hän teki sanat "Mu isamaa, mu õnn ja rõõm" Fredrik Paciuksen Maamme-lauluun. Kappaleesta tehtiin myöhemmin itsenäisen Viron kansallishymni.
Johann Walter (Johann Blanckenmüller, Johannes Walter, Johann Walther, oli saksalainen säveltäjä ja kanttori sekä ensimmäisen luterilaisen kuorolaulukirjan julkaisija.
Johann Wilhelm Ludwig Gleim (1719–1803) oli saksalainen runoilija. Hän oli niin sanotun hallelaisen eli preussilaisen runoilijapiirin johtaja. Hänen runoteoksistaan ovat mainittavimmat Preussische Kriegslieder von einem Grenadier (1758), joissa hän ylisti Fredrik Suurta ja joista hän sai nimen "Saksan Tyrtaios". Lisäksi hän julkaisi muun muassa uskonnollisen opetusrunoelman Halladat oder das rote Buch (1774) sekä Fabeln. Gleimin kootut teokset ilmestyivät 1811–1813.
Johann Wolfgang von Goethe kuuntele ääntämys (ohje) (28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832 Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tutkija, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan myös Weimarin valtion pääministeri. Goethea pidetään yleisesti saksankielisen kaunokirjallisuuden vaikutusvaltaisimpana hahmona.
